2010-05-08 Ilkka: Kolumni: Kun pitkä kallo lyhyttä soimaa

[Iloveallpeople]

Kun pitkä kallo lyhyttä soimaa

Suomessa on keskusteltu maahanmuutosta niin äänekkäästi, että porina on kantautunut tänne Ruotsiin asti. Svenska Dagbladet kirjoitti runsas viikko sitten, miten suomalaisten asenteet maahanmuuttajia vastaan ovat koventuneet. Koko aukeaman jutussa haastateltiin kahta maahanmuuttajaa, joista toinen viihtyy Suomessa, toinen ei, koska on kokenut niin paljon rasismia. Kolmas haastateltava oli kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtaja Wille Rydman, joka lehden mukaan ei halua Suomesta monikulttuurista yhteiskuntaa.

Suomalaisten muukalaisvastaisuus on ruotsalaisista ilmeisesti kutkuttava aihe, sillä se otetaan puheeksi heti, kun tilaisuus siihen avautuu. Asuttuani Ruotsissa vajaat parikymmentä vuotta olen joutunut lukemattomia kertoja vastaamaan uteluihin siitä, miksi Suomi ottaa vastaan niin vähän pakolaisia. Pakolaisia pyrkii Ruotsiin neljä kertaa enemmän kuin Suomeen, ja turvapaikan pihtaaminen juuri heiltä tuntuu koskevan kovasti ruotsalaisten sydämiin.

Olen yrittänyt selittää pakolaisten tai ylipäätään ulkomaalaistaustaisten vähäisyyttä sillä, että sotien jälkeen Suomesta tuli maastamuuttomaa ja Ruotsista maahanmuuttomaa. Maastamuuttomaassa asuu harvoin ulkomaalaisia pilvin pimein. Hatara selitykseni ei vielä vakuuttanut yhtään ruotsalaista. Olen vaistonnut, että minun haluttaisiin vastaavan jotain muuta tyyliin "suomalaiset nyt ovat sellaisia juntteja rasisteja, jotka mieluummin happamoituvat keskenään kuin päästävät maahansa yhtään tulijaa". En ole tätä kokeillut enkä kokeile. En usko asetelmaan, jossa suomalaiset ovat perinpohjin pahoja ja ruotsalaiset läpeensä hyviä.

Muutama vuosi sitten syntyjään amerikansuomalainen tutkija Paul Lappalainen teki silloiselle Ruotsin hallitukselle selvityksen Ruotsissa esiintyvästä syrjinnästä. Lappalainen kirjoitti, että syrjintää on vaikea tunnustaa, koska yleisen käsityksen mukaan Ruotsi on erilainen kuin muut maat. Mielikuvan mukaan Ruotsissa ei ole syrjitty vähemmistöjä. Lappalainen huomautti, että näkemys on virheellinen ja sivuuttaa rasismin historian Ruotsissa. Lappalainen otti esille rotubiologian, jota Ruotsissa harrastettiin 1800-luvulta aina toisen maailmansodan loppuun asti.

Rotubiologia on pulpahtanut uudelleen pintaan kahdessa tukholmalaismuseossa avatussa näyttelyssä. Etnografinen museo ja Elävän historian foorumi (Forum för levande historia) esittelevät ensi kevääseen saakka jatkuvassa näyttelyssään rotubiologian historiaa. Tämän kyseenalaisen tieteenalan ruotsalainen voimahahmo oli Anders Retzius, joka jakoi kansoja pitkä- ja lyhytkalloisiin. Ruotsalaiset edustivat roduista kaikkein korkeimpaa, germaanista pitkäkalloisten sukua, kun taas suomalaiset, saamelaiset ja slaavit kuuluivat lahjattomampaan lyhytkalloisten porukkaan. 1920-luvun alussa perustettiin Ruotsin rotubiologian laitos, joka sulautui yliopistolliseen perinnöllisyystieteen tutkimukseen vasta 1950-luvulla.

Näyttely on saanut monet aikalaiset muistelemaan rotubiologian nimissä tehtyjä kallonmittauksia ja pakkosterilisointeja. 1970-luvulle tultaessa arvioilta 30 000 ihmistä oli pakkosterilisoitu, jotta yhteiskunnassa eivät leviäisi epäsuotuisat ainekset.

Näyttely kysyy, miksi rotubiologia sai niin vahvan aseman juuri Ruotsissa ja vastaa, ettei hyvää syytä ole. Vastaus jää leijumaan ilmaan samaan tapaan kuin oma valju selitykseni ulkomaalaisten vähäiseen määrään Suomessa. Siis kumpikaan maa ei pääse suvaitsevaisuudellaan juuri loistamaan, ei edes taputtamaan toista opettavaisesti päähän, kallonmuodosta riippumatta.


PIA-MARI SUOMELA

Kirjoittaja on Seinäjoelta kotoisin oleva toimittaja Tukholmasta.

Ilkka

[Suvaitsija]

Siis kumpikaan maa ei pääse suvaitsevaisuudellaan juuri loistamaan, ei edes taputtamaan toista opettavaisesti päähän, kallonmuodosta riippumatta.

Sitähän tämä monikulttuuripelleily nimenomaan on, pelkkää pikkupilttien kilpailua siitä, kuka on suvaitsevaisin.

[Aldaron]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina itäbaltteina, vaikka moni vähemmän valistunut varmaan noin silloin kuvittelikin. Pitkäkallot olivat enemmistönä Länsi-Suomessa, lyhytkallot taas Itä-Suomessa.

Menetelmät ovat tietysti tarkentuneet sen jälkeen: nykyisinhän tutkitaan DNA:ta...

[Luotsi]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina itäbaltteina, vaikka moni vähemmän valistunut varmaan noin silloin kuvittelikin. Pitkäkallot olivat enemmistönä Länsi-Suomessa, lyhytkallot taas Itä-Suomessa.

Rantaruotsalaiset yllättäen armahdettiin 

[Aldaron]

Lappalainen otti esille rotubiologian, jota Ruotsissa harrastettiin 1800-luvulta aina toisen maailmansodan loppuun asti.

1920-luvun alussa perustettiin Ruotsin rotubiologian laitos, joka sulautui yliopistolliseen perinnöllisyystieteen tutkimukseen vasta 1950-luvulla.

Näyttely kysyy, miksi rotubiologia sai niin vahvan aseman juuri Ruotsissa ja vastaa, ettei hyvää syytä ole.

Itse asiassa rotubiologia oli Ruotsissa niin vahva ala, että jopa saksalaiset rotubiologit (siihen aikaan kun Saksassa harrastettiin tuota samaa alaa) siteerasivat jatkuvasti ruotsalaisten kollegojensa tutkimuksia. Ruotsi oli eräässä vaiheessa rotubiologian johtava maa maailmassa joka toimi opettajan osassa esim. Saksaan nähden. Vasta 30-luvulla Saksa nousi (helposti ymmärrettävistä syistä) Ruotsin rinnalle ja sen ohi tällä saralla.

[Aldaron]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina itäbaltteina, vaikka moni vähemmän valistunut varmaan noin silloin kuvittelikin. Pitkäkallot olivat enemmistönä Länsi-Suomessa, lyhytkallot taas Itä-Suomessa.

Rantaruotsalaiset yllättäen armahdettiin 

Länsi-Suomi on kyllä aika paljon laajempi käsite kuin pelkkä ruotsinkielinen rannikkoseutu eikä ruotsinkielisten osuus ollut lähelläkään sitä noin 50%:n osuutta, jotka todettiin Suomessa pitkäkalloisiksi. Lisäksi on otettava huomioon että osa ruotsinkielisistä osoittautui lyhytkalloisiksi. Tuo osuus oli selvästi suurempi kuin lyhytkalloisten osuus Ruotsin väestöstä ja syy siihen on helppo ymmärtää.

[Punaniska]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina ...

Ei pidetty, ei. Osattiin sitä Suomessakin; muuan Axel Olof Freudenthal piti suomenkielisiä B-kansalaisina, siteeraus:


Freudenthal näki suomenkielisen enemmistön uhkana, ja esitti aktiivista vastarintaa ja jopa radikaaleja toimia, kuten separatismia vastoin Axel Lillen maltillisempia kantoja.[9] Freudenthalin teorioissa kieli, kansallisuus ja rotu olivat yhdistettyinä. Näiden teorioiden äärimmäisissä osissa väitettiin, että ruotsinkieliset ovat rodullisesti ylivertaisia tavalla, joka voidaan rinnastaa sen aikaisiin arjalaisiin rotuoppeihin Euroopassa.

Freudenthalin ajatukset edustavatkin ajankohdan tietynlaista germanistista henkistä ilmapiiriä ja jopa tieteellistä ajatteluakin. Fennomaanit eivät kannattaneet rotuoppeja.Se on ymmärrettävää, sillä rotuopit luokittelivat juuri suomenkieliset usein muita eurooppalaisia alemmaksi roduksi. Suomenkieliset eivät kuitenkaan yleisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiistäneet mongolien alemmuutta, vaan pyrkivät vapautumaan mongolin maineesta.

Vaikka tämä on Wikipediasta, niin aivan yleisesti tiedossa muutenkin. Pakkoruotsista sen verran, että suomalaisen työmiehen paras kaveri, ja venäläisen kaasuputken kiivas suojelija Paavo Lipponen sai hiljattain Freudenthal-mitalin. Ei tarvitse  ihmetellä näitä Svenska Nu-projekteja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal


http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali



Itse olen ainakin ylpeästi mongoloidi roskaväen edustaja.

EDIT:Tosin sovinnollisessa hengessä on sanottava, ettei monasti nähty eri henkilöiden poliittinen sylitanssi ole kenenkään Pietarsaarelaisen ahtaajan syy.

[Nauris]

Vastaus jää leijumaan ilmaan samaan tapaan kuin oma valju selitykseni ulkomaalaisten vähäiseen määrään Suomessa.

Voi olla, että hyysärin pieru jäi leijumaan, mutta muuten taisit jo itse vastata kysymykseen, joka taitaa olla suurin syy.

Muuten olisi mielenkiintoista tietää hyysärirasisteilta, että kuinka paljon niitä maahanmuuttajia Suomessa täytyy olla, jotta Suomi ei ole enään suvaitsematon rasistinen maa. 15% vai yli 50%?

Siis kumpikaan maa ei pääse suvaitsevaisuudellaan juuri loistamaan, ei edes taputtamaan toista opettavaisesti päähän, kallonmuodosta riippumatta.

Jos tuolle historialliselle linjalle lähdetään, niin ei taida maailmasta löytyä yhtään suvaitsevaa maata. Jos Ruotsissa noin 50-vuotta sitten oltiin nykyistä huomattavasti suvaitsemattomampia, niin ei se liity nykypäivän tilanteeseen mitenkään. Ruotsi ja Suomi ovat monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman suvaitsevaisempia ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia, jotka osallistuvat ulkomaalaisten auttamiseen merkittävällä panoksella. Eikö tällä ole mitään arvoa suvaitsevaisuuden loputtomassa suossa?

[Luotsi]

Pakkoruotsista sen verran, että suomalaisen työmiehen paras kaveri, ja venäläisen kaasuputken kiivas suojelija Paavo Lipponen sai hiljattain Freudenthal-mitalin. Ei tarvitse  ihmetellä näitä Svenska Nu-projekteja.

Oliskohan Lipposessa muuten ehkä hiukan tavanomaista enemmän niitä neanderthalilaisgeenejä, nyt kalloja ryhdyttiin tarkastelemaan? 

[gloaming]

No, epäselväksi ei ainakaan jää, etteikö kyse ole moraalisoinnista ja anekaupasta. Epäselväksi taasen jää, miten sellaisten henkilöiden pitäisi suhtautua, joihin kumpikaan ei oikein kolahda.

[Aldaron]

Tanskan kiristettyä maahanmuuttopolitiikkaansa se on noussut ylivoimaiseksi ykköseksi niiden naapurimaiden sarjassa, joita poliittisesti kaikkein korrekteimpien svedujen on tapana paheksua suvaitsemattomuudesta ja rasismista. En ole varma onko Suomella enää edes hopeamitalia nuivuudessa vai onko Norja jo ohittanut...  

[gloaming]

Kuuluisi varmaankin "Tilanne Ruotsissa" -ketjuun, kuulisin mielelläni näkemyksiä siitä, mitä medelsvensson oikeasti ajattelee tästä aihepiiristä. Oma kokemukseni nimittäin on, että aika moni on vähintäänkin epäilevä Ruotsin virallisen monikulttuuripolitiikan suhteen ainakin parin gt:n jälkeen.

[Aldaron]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina ...

Ei pidetty, ei. Osattiin sitä Suomessakin; muuan Axel Olof Freudenthal
...

Otapa huomioon että Axel Olof kirjoitti "kuolemattomat" sanansa tästä teemasta 1800-luvulla, ennen kuin edes kalloja oli ryhdytty mittailemaan (DNA:sta ja haploryhmistä nyt puhumattakaan). Hänellä ei siis ollut käytössään niitä tietoja jotka saatiin mittaamalla 1900-luvun alkupuolella systemaattisesti asevelvollisten kalloja Suomessa ja jotka osoittivat noin puolet maan väestöstä pitkäkalloisiksi. AOF syntyi Siuntiossa ja eli suurimman osan elämästään Helsingissä kielitieteilijänä. Hän tutki ennen kaikkea suomenruotsalaisia maalaismurteita. Hänen kontaktinsa Suomen sisämaahan ja sen väestöön olivat ilmeisesti jokseenkin olemattomat. Hän eli koko elämänsä alueella jossa ei tuolloin tarvinnut osata suomea pärjätäkseen jokapäiväisessä elämässä eikä hän käsittääkseni lukenut suomea koulussa, sillä suomesta tuli pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa vasta hänen toimiessaan tutkijana Helsingin yliopistossa 1800-luvun lopulla. Hän ei siis ilmeisesti osannut suomea juuri ollenkaan. Kun tämän kaiken ottaa huomioon, ei ole kovin yllättävää, että hän on kirjoittanut suomenkielisestä väestöstä jokseenkin asiantuntemattomaan sävyyn. Lisäksi hänellä oli rasitteena tuon ajan kansallisromanttinen näkemys, joka ei osannut tehdä eroa kielen ja geneettisen perimän välillä. Mitään genetiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä ei vielä edes tunnettu. Puhuttiin vain epämääräisesti "rodusta".

1900-luvun alkupuolella tiedettiin jo enemmän, osittain juuri noiden systemaattisten kallonmittausten ansiosta (joihin liittyi myös silmien ja tukan värin tilastointi). Jos esim. AOF olisi elänyt ja vaikuttanut 1930-luvulla, hän olisi tullut aika toisenlaiseen lopputulokseen. Ja nykyisin taas genetiikan nopea kehitys on täysin syrjäyttänyt kallonmittaukset ja vastaavat pohdittaessa jonkin tietyn ihmispopulaation alkuperää. Meillä on nykyisin mittaamattoman paljon enemmän faktaa kuin AOF:n aikoihin.

   

[IDA]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina itäbaltteina, vaikka moni vähemmän valistunut varmaan noin silloin kuvittelikin. Pitkäkallot olivat enemmistönä Länsi-Suomessa, lyhytkallot taas Itä-Suomessa.

Lyhytkalloisuudelle :tuoppi:. Selvästi jonkinlainen ylemmän rodun ominaisuus.

[Aldaron]

Silloin kun noita kalloja mittailtiin eli 1900-luvun alkupuolella, saatiin tulokseksi että noin puolet Suomen väestöstä oli pitkäkalloisia (ns. pohjoinen rotu) ja puolet lyhytkalloisia (ns. itäbalttilainen rotu), joten ei se ihan niin mene että kaikkia suomalaisia olisi pidetty lyhytkalloisina itäbaltteina, vaikka moni vähemmän valistunut varmaan noin silloin kuvittelikin. Pitkäkallot olivat enemmistönä Länsi-Suomessa, lyhytkallot taas Itä-Suomessa.

Lyhytkalloisuudelle :tuoppi:. Selvästi jonkinlainen ylemmän rodun ominaisuus.

Professori Tuhatkauno ainakin vaikuttaa lyhytkalloiselta...

[L. Brander]

Pakko kysyä, että kuinka tuo kallo mitataan? Pystyykö mittauksen suorittamaan kotioloissa, vai tarvitaanko siihen joku erikoinen työntömitta? Tässähän alkaa kohta huolestuttamaan, voiko näillä dimensioilla olla rasisti vai ei? Miksi foorumilla ei ole ohjeita ja sääntöjä kaikkien käyttöön??!!!1111!!!11!!?

Ehdotan tuonne kehitysketjuun mittausohjeita!!!11111!!! Ihme jengiä täällä, kun ei heti vastata!!1111!!

LB

[IDA]

Pakko kysyä, että kuinka tuo kallo mitataan? Pystyykö mittauksen suorittamaan kotioloissa, vai tarvitaanko siihen joku erikoinen työntömitta? Tässähän alkaa kohta huolestuttamaan, voiko näillä dimensioilla olla rasisti vai ei? Miksi foorumilla ei ole ohjeita ja sääntöjä kaikkien käyttöön??!!!1111!!!11!!?

Ehdotan tuonne kehitysketjuun mittausohjeita!!!11111!!! Ihme jengiä täällä, kun ei heti vastata!!1111!!

LB

Sama!

Mulla olisi kyllä kotona vaikka millaisia mittalaitteita. Ajattelin nyt aluksi mitata kallon koko tilavuuden Arkhimeden lakia hyväksi käyttäen työntämällä pään sadevettä täynnä olevaan ämpäriin, mutta mistä sen siitä tietää onko kallo ali-ihmismäisen pitkä vai aidon lyhyt, kuten kunnon kaakonkulmalaisella pitäisi olla?

[Heikki Luoto]

Odottakaa tarkempia ohjeita Kokoomukselta. "Hei, me kaikki mitataan kalloja" -kampanja valistaa.

[Aldaron]

Kallonmittauksessa on toki oma arkaainen viehätyksensä, mutta se varsinainen muotijuttuhan nykyisin on oman DNA:n selvittäminen. Siinä on sellainenkin hauska piirre, että Y-haploryhmät (periytyy isälinjaa pitkin), korreloivat aika vahvasti tiettyjen muinaiskulttuureiden kanssa. Suomalais-ugrilaista alkuperää oleva N3-haploryhmä on viimeisimpien mittausten mukaan 58.5%:lla suomalaismiehistä. Prosenttiluku on, kuinkas muuten, selvästi korkeampi Itä- kuin Länsi-Suomessa. Venäläisiltä N3-haploryhmää löytyy 23% (Pohjois-Venäjällä huomattavasti enemmän),  ruotsalaisilta 7%, Pohjanmaan ruotsinkielisiltä noin 30%, mutta unkarilaisilta vain 1%. Useimmilta Länsi-Euroopan kansoilta sitä löytyy 0%. Se on siis hyvin voimakkaasti keskittynyt tiettyihin kansoihin eikä missään ole niin yleinen kuin Itä-Suomessa. Tosin kun ruvetaan tutkimaan yhä pienempien alueiden populaatioita, voi Pohjois-Venäjältä löytyä joitain suppeita alueita joissa N3-prosentti saattaa ylittää jopa itäsuomalaiset lukemat... 

[Punaniska]

Otapa huomioon että Axel Olof kirjoitti "kuolemattomat" sanansa tästä teemasta 1800-luvulla, ennen kuin edes kalloja oli ryhdytty mittailemaan ....

Juu en aio aloittaa kielipoliittista barrikadeille nousua tästä hyvästä. Mitä taas tulee Lipposeen, Ruotsin valtion tukemaan kielenopetukseen ja ennekaikkea pakkoruotsiin, niin kanta on melko vakaa, ja vain sitkistyy ajan kuluessa.

Suhtaudun Ruotsiin valtiona ja kansakuntana epäillen; aina kun on tehty ruotsalais-suomalainen yritysfuusio, niin perunanenät ovat sillä heikommalla puolella..AINA! Tämä tosin taitaa tukea sitä teoriaa, että pitkä kallo parempi.... Ja diskuteeraus voittaa managementperkeleen.

Olemme joku Ruotsin Pohjois-Irlanti. Viimeinen siirtomaan jäänne.

[Aldaron]

...pakkoruotsiin...

Muista kuitenkin että se on off topic. Kallonmittausjutut ja genetiikka ovat sentään paljon hauskempi teema...

[IDA]

Kallonmittauksessa on toki oma arkaainen viehätyksensä, mutta se varsinainen muotijuttuhan nykyisin on oman DNA:n selvittäminen.

Miten tuon voi selvittää? Aidosti kiinnostaisi kyllä. Toisaalta voi olla, että tekisin harakirin, jos en kuulu jumalten valitsemaan N3 - ryhmään

[IDA]

Pakkoruotsikeskustelu tosiaan omaan ketjuunsa. Tässä ei ole siihen mitään aihetta

[Aldaron]

Kallonmittauksessa on toki oma arkaainen viehätyksensä, mutta se varsinainen muotijuttuhan nykyisin on oman DNA:n selvittäminen.

Miten tuon voi selvittää? Aidosti kiinnostaisi kyllä. Toisaalta voi olla, että tekisin harakirin, jos en kuulu jumalten valitsemaan N3 - ryhmään

Netistä löytyy useita firmoja jotka selvittävät asian. Riippuen siitä miten täydellisen selvityksen haluat, hintahaitari liikkunee suurin piirtein sadan ja viidensadan euron välillä.

EDIT: muutamia teemaan liittyviä linkkejä. Ensin haploryhmäprosentteja eri maista:
http://www.eupedia.com/europe/european_y-dna_haplogroups.shtml  (N3 on taulukossa sen uudella nimellä N1c1; käytin vanhasta tottumuksesta nyt jo vanhentunutta nimeä N3)

Muinaiskulttuureita ja niihin liittyviä haploryhmiä:
http://www.eupedia.com/europe/neolithic_europe_map.shtml

Haploryhmien esihistoriaa:
http://www.eupedia.com/europe/origins_haplogroups_europe.shtml

Eupedian genetiikkafoorumi:
http://www.eupedia.com/forum/forumdisplay.php?f=199

Tuolla genetiikkafoorumilla on jossain kohtaa keskustelua siitäkin, mikä firma on paras/kustannustehokkain DNA:ta selvitettäessä. Asiasta löytyy useita mielipiteitä.

[P]

Pakkoruotsista sen verran, että suomalaisen työmiehen paras kaveri, ja venäläisen kaasuputken kiivas suojelija Paavo Lipponen sai hiljattain Freudenthal-mitalin. Ei tarvitse  ihmetellä näitä Svenska Nu-projekteja.

Oliskohan Lipposessa muuten ehkä hiukan tavanomaista enemmän niitä neanderthalilaisgeenejä, nyt kalloja ryhdyttiin tarkastelemaan? 

Lipposen ja ex.Hjärbergin elämään liittyy Kuopio. Tuo "lyhytkalloisten" alueella sijaitseva kaupunki?  

[Roope]

Suomalaisten muukalaisvastaisuus on ruotsalaisista ilmeisesti kutkuttava aihe, sillä se otetaan puheeksi heti, kun tilaisuus siihen avautuu. Asuttuani Ruotsissa vajaat parikymmentä vuotta olen joutunut lukemattomia kertoja vastaamaan uteluihin siitä, miksi Suomi ottaa vastaan niin vähän pakolaisia. Pakolaisia pyrkii Ruotsiin neljä kertaa enemmän kuin Suomeen, ja turvapaikan pihtaaminen juuri heiltä tuntuu koskevan kovasti ruotsalaisten sydämiin.

Toimittaja ei nyt oikein ymmärrä. Ruotsiin pyrkii neljä kertaa Suomea enemmän turvapaikanhakijoita siitä huolimatta, että Suomen turvapaikkalait ja -käytännöt ovat Euroopan löyhimmät. Epäsuhta pakolaismäärissä johtuu monista seikoista, joista oleellisin on se, että vastoin yleistä käsitystä turvapaikanhakijat eivät tipahda taivaasta, vaan saapuvat Suomeen Ruotsin ja lukuisien muiden turvallisten maiden kautta. Useimmat heistä eivät Ruotsiin saavuttuaan näe tarpeelliseksi jatkaa matkaa itään, vaikka se pelkästään etuja laskelmoiden kannattaisikin.

Turvapaikkoja tai oleskelulupia Suomi ei todellakaan pihtaa, sillä myönteisiä päätöksiä tehdään Suomessa 6,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin Ruotsissa ja 8,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Näin siitäkin huolimatta, että perusteettomasti turvapaikkaa hakevien Dublin-tapausten ja EU-maiden kansalaisten määrä on Suomessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muualla Euroopassa.

Eurostat: Asylum in the EU27 - Around 260 000 asylum applicants registered in 2009

Että sellaisia terveisiä niille kyseleville ruotsalaisille.

[Nauris]

Kuuluisi varmaankin "Tilanne Ruotsissa" -ketjuun, kuulisin mielelläni näkemyksiä siitä, mitä medelsvensson oikeasti ajattelee tästä aihepiiristä. Oma kokemukseni nimittäin on, että aika moni on vähintäänkin epäilevä Ruotsin virallisen monikulttuuripolitiikan suhteen ainakin parin gt:n jälkeen.

Tähän mielenkiintoiseen asenne kysymykseen parhaiten osaavat vastata Ruotsin asioita seuraavat. Itselleni on ruotsalaisista ja suomenruotsalaisista muodostunut sellainen käsitys, että he suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin maahanmuuttoon liittyviin asioihin kuin suomalaiset. Tämän myös monet tutkimukset ovat osoittaneet. Tähän on monia syitä, joista varmaankin kulttuuri, historia, geeniperimä, hyysärien propaganda ja sosioekonominen asema selittävät osaltaan nämä erilaiset asenteet.

Viime vuonna tuli katsottua MTV3:lta Studio55, jossa haastateltiin toimittaja Kari Lumikeroa. Lumikero esitteli muistaakseni ohjelmassa kuvaamiaan videoita Tukholmasta mm. Skansenilta. Laitoin Skansen videossa merkille, että kuvassa ei pahemmin näkynyt maahanmuuttajia vaan enimmäkseen ruotsalaisilta näyttäviä ihmisiä.

Nyt varmasti moni kysyy, mitä ihmeellistä tuossa oli. Itselläni on ollut sellainen käsitys, että Tukholma on tällä hetkellä hyvin monikulttuurinen kaupunki, jossa ulkomaalaisilta näyttäviä ihmisiä on valtavat määrät. Lisäksi videosta tuli mieleen norsunluutorni, rappio, luokkayhteiskunta eli kantaväestö elää omaa elämää, joka taas osaltaan vaikuttaa näiden ihmisten myönteiseen suhtautumiseen yhteiskunnassa tapahtuviin suuriin väestörakenteellisiin muutoksiin kun mamut ovat poissa silmistä.

Kävin Tukholmassa muutama kuukausi sitten ja minulla oli myös silloin ennakkokäsitys, että Tukholman katukuvan ihmisistä merkittävä osa olisi ulkomaalaistaustaisia. En kuitenkaan havainnut suurta eroa Helsingin katukuvaan verrattuna vaikka monta tuntia keskustassa liikuin.

Tähän selityksenä varmaankin oli alle kymmenen asteen lämpötila, mutta todennäköisesti myös se, että maahanmuuttajat ovat Tukholman lähiöissä poissa kantaväestön silmistä. Kuten jo tuossa aiemmin totesin, niin tämä asia varmaankin vaikuttaa rappiollisten elitististen ruotsalaisten myönteisiin asenteisiin maahanmuuttoa kohtaan kun he asustelevat hienostolähiössä ja mamut taas Miljonprogrammet-lähiössä.

Helsingistä on tullut täysi Somalia
Ruotsalaiset tukevat teitä taistelussanne

Pelko ajoi äärioikeiston syliin
Maahanmuuttajat ovat Pohjolan köyhälistöä
Immigration cartoon
Suomenruotsalaisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin
Pääkirjoituksessa toivotaan sananvapautta - Ruotsiin
Nej tack ruotsidemokraattien vaalimainoksille
Ruotsidemokraattien lehdistösihteeri Erik Almqvist.
Muslim immigration becomes Swedish election issue
Monikulttuurisuutta uusin silmin
Ruotsinkielisille kaavaillaan kokonaista korttelia Jätkäsaareen

Toimittaja ei nyt oikein ymmärrä. Ruotsiin pyrkii neljä kertaa Suomea enemmän turvapaikanhakijoita siitä huolimatta, että Suomen turvapaikkalait ja -käytännöt ovat Euroopan löyhimmät.

Merkittävä syy näihin eroihin, kuten tiedät ovat suuret maahanmuuttaja yhteisöt Ruotsissa. Mitä enemmän maahanmuuttajia tai johonkin etniseen ryhmään kuuluvia on, sitä suurempi vetovoima kyseiseen maahan on.

Suomessa eri etnisten ryhmien koko kasvaa kovaa tahtia, joka tulee aiheuttamaan sen, että Suomen vetovoima maahanmuuttajien tai varsinkin Suomen suuriin etnisiin ryhmiin kuuluvien keskuudessa kasvaa ja tähän mokuttajat ovat tyytyväisiä vaikka siitä ei hyvää seuraa.

Näin on ollut myös suomalaisten siirtolaisuudessa, että on lähdetty mielellään sinne, missä on paljon suomalaisia, kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen Minnesotaan tai Ruotsiin. Tämä ilmiö näkyy myös turismissa, että monet matkaavat mielellään Kanarian saarille tai Thaimaaseen, koska moni muukin tekee samoin.

Vetovoimaisuuteen voidaan tietysti vaikuttaa tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla, mutta ei sille oikein paljoakaan voida, jos esimerkiksi Suomessa asuvat somalit tuovat puolisonsa esimerkiksi Somaliasta.

Heti aluksi hän korjaakin yleisen uskomuksen Suomen ulkomaalaislaista...
Tanska: Maahanmuuttajia aletaan pisteyttämään ym ym.
Suomesta ei ole koskaan saanut helposti turvapaikkaa
Suomi noudattaa EU:n vapainta perheenyhdistämispolitiikkaa

[Masa76]

Taannoin 80-luvulla Ruotsissa töitä tehneenä tapasin vain kahta eri mielipidettä liittyen Suomen pakolais(maahanmuutto)politiikkaan.

1. Älkää ottako yhtään. Katsokaa mihin tämä paikka on menossa.
2. Ottakaa nyt saatana edes joitain, muuten ne ovat kaikki täällä.

Lähipiirini tosin oli duunariporukkaa.

[L. Brander]

Taannoin 80-luvulla Ruotsissa töitä tehneenä tapasin vain kahta eri mielipidettä liittyen Suomen pakolais(maahanmuutto)politiikkaan.

1. Älkää ottako yhtään. Katsokaa mihin tämä paikka on menossa.
2. Ottakaa nyt saatana edes joitain, muuten ne ovat kaikki täällä.

Lähipiirini tosin oli duunariporukkaa.

Asia on tietysti vakava, mutta aika hauskasti sanottu
Tämä täytyy ottaa käyttöön.

LB

[nimetönkeskustelija]

Ruotsalaiset on mielestäni aina menneet täysillä mukaan erilaisiin trendeihin. Kun Euroopassa oli vallalla fasismi, ruotsalaiset oli innoissaan eturintamassa rakentamassa rotupuhdasta arjalaista yhteiskuntaa pakkosteriloimalla vammaisia ja yleisesti halveksimalla heidän mittapuullaan "alempia rotuja".

Kun fasismi kaatui ja monikulttuurisuusutopia lähti nousuun, ruotsalaiset seurasivat trendiä Euroopan mallimaana aivan kun ei koskaan olisi oltukaan fasisteja.

Suomalaiset on aina olleet hieman vähemmän kiinnostuneita trendeistä. Fasismi ei ollut täällä niin suosittua, vaikka kyllähän täälläkin ylilyöntejä tapahtui. Nyt monikulttuurisuushöpsismin kanssa on sama juttu. Suomalaiset suhtautuu siihenkin ruotsalaisia nihkeämmin. Varmasti meidän epävakaa asema itsenäisenä valtiona on myös osaltaan vaikuttamassa asiaan. Täällä kun on aina saatu taistella olemassaolon puolesta.