2010-04-22 Kepa Kolumnit: Jussi Förbom: Itsekkyyden ytimessä

[Iloveallpeople]

Kolumni haukkuu Pekkarisen ydinvoimapäätöksen, mutta on siinä sivuttu maahanmuuttopolitiikkaakin

Itsekkyyden ytimessä

"Haluttiin turvata kotimainen, suomalainen sähköntuotanto", perusteli elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kahta uutta lisäydinvoimalaa. Mutta onko todella niin, että uusien ydinvoimaloiden tuottama ydinjäte on myös vain "meidän suomalaisten" huoli ja vastuu?

...
Kun Pekkarinen ottaa käyttöön vastenmielisen patriotismi-kortin ja sanoo, että hänen "isänmaallinen velvollisuutensa on huolehtia siitä, että Suomesta [...] sähköä saa", hän puhuu kapeasta, rajallisesta ja älyllisesti epärehellisestä näkökulmasta.

Hän asettaa lyhyen tähtäimen kansantaloudellisen hyödyn eli kansallisen itsekkyyden Suomen väistämättömän maailmallisen sitoutuneisuuden edelle. Hän siis antaa ymmärtää, että suomalaisille on kaikkia muita tärkeämpää saada itse keskenänsä päättää, millaista politiikkaa täällä toteutetaan, vaikka sillä politiikalla on suunnattomia implikaatioita myös kaikille muille "kansoille".

Pekkarinen asettaa suomalaiset ja suomalaisten imaginääriset edut niin härskisti ihmisten yhteisten etujen edelle, ettei moista retoriikkaa yleensä ole tapana viljellä kuin sodan synkimmillä hetkillä.

***

Puhetapa muistuttaa hämmentävästi erityisesti kokoomuksen, mutta vallankin pääministerin suulla myös keskustan ajamaa tiukkaa ja ehdottoman hyötykeskeistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Siinä myös maahanmuuttoa tarkastellaan yksinomaan suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta, ja tarkemmin ennen kaikkea talouden ja "järjestelmän" tasolta, ei tänne matkustavien tai täältä suojaa tai turvaa hakevien ihmisten kannalta.

Maahanmuuton hyväksyttävyyden määrittelee se, tulevatko ihmiset "tekemään töitä" vai "haalimaan sosiaaliturvaa" - tulevatko he siis hyödyttämään Suomen "kansallisia" etuja vai väittämään, että meillä muka olisi velvollisuus noin vain tarjota raskaasti rakentamamme sosiaaliturvajärjestelmämme heidän käyttöönsä.

Keinotekoisen energiaomavaraisuuden korostaminen toistaa käänteisesti tätä itsekästä puhetapaa. "Me emme tarvitse ketään ulkopuolisia, me teemme sähkömmekin itse" on aivan sama argumentti kuin "älkää todellakaan kuvitelko, että te voitte vaan matkustaa tänne kuka mistäkin ja alkaa elää täällä niin kuin teillä muka olisi oikeus samaan hyvinvointiin kuin meillä".

Ei tartte auttaa, me kyllä pärjätään, eikä tartte tulla pyytämään meiltä apua eikä energiaa, todellakaan ei jaeta!

***

"Meille on erittäin tärkeää se, että me pystymme itse ruokkimaan suomalaiset", Pekkarinen lataa A-plussassa painottaessaan jälleen kerran keinotekoista omavaraisuutta.

Tahtoisin kysyä häneltä, kenet hän suomalaisiksi katsoo, ja onko todella niin, että ruokaa sitten todella on vain "meille suomalaisille", eikä kenellekään muulle tässä monimutkaisessa maailmassa.
...

Jussi Förbom
Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja, Pax-lehden päätoimittaja ja Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja.

Lue kolumni kokonaisuudessaan: Kepa: Kehitysyhteistyön palvelukeskus

[Nikopol]

Vain pari asiaa:

Hän asettaa lyhyen tähtäimen kansantaloudellisen hyödyn eli kansallisen itsekkyyden Suomen väistämättömän maailmallisen sitoutuneisuuden edelle. Hän siis antaa ymmärtää, että suomalaisille on kaikkia muita tärkeämpää saada itse keskenänsä päättää, millaista politiikkaa täällä toteutetaan, vaikka sillä politiikalla on suunnattomia implikaatioita myös kaikille muille "kansoille".

Pekkarinen asettaa suomalaiset ja suomalaisten imaginääriset edut niin härskisti ihmisten yhteisten etujen edelle, ettei moista retoriikkaa yleensä ole tapana viljellä kuin sodan synkimmillä hetkillä.

Tarvitaan Kepa ilmaisemaan asia niin että kepulainen vaikuttaa kiihkeältä isänmaanystävältä ja järkijätkältä.

En halua edes tietää mitä vihagooglaaus toisi esiin tuon oksennuksen kirjoittajasta, vaikka allekirjoitus antaa jo aavistaa jotakin.

En nyt ihan heti keksi kahta tärkeämpää asiaa kuin energian ja ruoan omavaraisuuden kasvattaminen. Maanpuolustuskyvyn ylläpitäminen nyt luonnollisesti. Olisikohan Jussi Förbomilla jotain sitäkin vastaan? Ei kai?

Kansalaiset. Keskuudessamme on tyyppejä joille kaikki maailman ihmiset ja maat ovat tärkeämpiä ja parempia kuin Suomi ja suomalaiset. Siltä varalta että joku on unohtanut. Ja sitten joku vielä ihmettelee saamaansa negatiivista huomiota intttternetissä.

[Jaska Pankkaaja]

Valtapuoleet rahoittavat mielellään vero- ja lainavaroilla näitä aivopierukeskuksia, saavathan nämä föörbumit näyttämää jyrkin ja jopa matinkin ylen viisailta talousneroilta..

[Huscarl]

Valtapuoleet rahoittavat mielellään vero- ja lainavaroilla näitä aivopierukeskuksia, saavathan nämä föörbumit näyttämää jyrkin ja jopa matinkin ylen viisailta talousneroilta..

No tämä. Kun nämä mokuklusterille duunaavat utopisti-kiihkoilijat saavat kyllin palstatilaa, tampioinkin jyväjemmari alkaa näyttämään järjen jättiläiseltä.

[Jouko]

Tuossa kiteytyy se dilemma joka noihin pilvilinnoissa leijaileviin liittyy:

Maailmaa halutaan parantaa suomalaisten kustannuksella; Mamujen sosiaaliturvaa kasvattaa(samalla kun niiden määrää kasvatetaan), kaikkkinaista maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa paisuttaa, kannattavaa energiantuotantoa ja teollisuutta ajaa alas lisäämällä kustannuksia(samalla tuottavia työpaikkoja) piittaamatta mitä muualla maailmassa tehdään ilmaston ja ympäristön hyväksi. Ulkomaalaisia suositaan suomalaisten kustannuksella kun ihonväri on sopiva. Kuitenkin kaiken maksaa työtään tekevä, asuntoaan ja verojaan maksava valkoihoinen han-suomalainen.

Koska kamelin selkä katkeaa?

[Roope]

En halua edes tietää mitä vihagooglaaus toisi esiin tuon oksennuksen kirjoittajasta, vaikka allekirjoitus antaa jo aavistaa jotakin.

Yle Radio 1: Suoraa puhetta mamujen asemasta, Jussi Förbom

Maahanmuuttokeskustelussa vaaditaan usein irtisanoutumista jonkun ihmisen mielipiteistä, mutta enpä ole huomannut kenenkään Förbomin viiteryhmän edustajan irtisanoutuneen hänen mielipiteistään. Oletan, että Förbumin lausunnoilla on siis esimerkiksi Amnestyn Suomen osaston hyväksyntä.

[Sami Aario]

Hän asettaa lyhyen tähtäimen kansantaloudellisen hyödyn eli kansallisen itsekkyyden Suomen väistämättömän maailmallisen sitoutuneisuuden edelle. Hän siis antaa ymmärtää, että suomalaisille on kaikkia muita tärkeämpää saada itse keskenänsä päättää, millaista politiikkaa täällä toteutetaan, vaikka sillä politiikalla on suunnattomia implikaatioita myös kaikille muille "kansoille".

Pekkarinen asettaa suomalaiset ja suomalaisten imaginääriset edut niin härskisti ihmisten yhteisten etujen edelle, ettei moista retoriikkaa yleensä ole tapana viljellä kuin sodan synkimmillä hetkillä.

Pölhöt kommarit ja heidän nollasummapelinsä.

[sunimh]

Amnestyn alaa pitäisi olla mielipidevangit, poliittiset vangit, kuolemanrangaistus, kidutus, poliittiset murhat, katoamiset ja mitkä tahansa muut hallitusten, organisaatioiden tai henkilöiden tekemät ihmisoikeusloukkaukset.

Kuulostaa kyllä enemmän esim. FSB:n tai edeltäjänsä kuvaukselta tämä, mutta mikäs siinä

[Nikopol]

Onpa taas jotain linkattavaa kun joku huutaa olkiukkoa. Ihan oikea Suomea pois lahjoittava reikäpää.

[Embo]

"Haluttiin turvata kotimainen, suomalainen sähköntuotanto", perusteli elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kahta uutta lisäydinvoimalaa. Mutta onko todella niin, että uusien ydinvoimaloiden tuottama ydinjäte on myös vain "meidän suomalaisten" huoli ja vastuu?

No, mehän ne jätteet omaan maahamme sijoitamme omalla kustannuksellamme.

Hän asettaa lyhyen tähtäimen kansantaloudellisen hyödyn eli kansallisen itsekkyyden Suomen väistämättömän maailmallisen sitoutuneisuuden edelle.

Asiahaan voisi ajatella niinkin, ettei taantuva ja köyhä Suomi kykenisi toteuttamaan maailmallisia sitoumuksiaan. Ei siinä paljoa kehitysapua jaella, jos elinkeinoelämä taantuu.

Pekkarinen asettaa suomalaiset ja suomalaisten imaginääriset edut niin härskisti ihmisten yhteisten etujen edelle

Minusta nämä ovat ihan todellisia etuja, eivät lainkaan kuviteltuja.

Puhetapa muistuttaa hämmentävästi erityisesti kokoomuksen, mutta vallankin pääministerin suulla myös keskustan ajamaa tiukkaa ja ehdottoman hyötykeskeistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Tällaista maahanmuuttopolitiikkaa haluaisin tosiaan maassamme nähdä.

[Astbury]

Pekkarinen asettaa suomalaiset ja suomalaisten imaginääriset edut niin härskisti ihmisten yhteisten etujen edelle, ettei moista retoriikkaa yleensä ole tapana viljellä kuin sodan synkimmillä hetkillä.

Tarvitaan Kepa ilmaisemaan asia niin että kepulainen vaikuttaa kiihkeältä isänmaanystävältä ja järkijätkältä.

En nyt ihan heti keksi kahta tärkeämpää asiaa kuin energian ja ruoan omavaraisuuden kasvattaminen. Maanpuolustuskyvyn ylläpitäminen nyt luonnollisesti. Olisikohan Jussi Förbomilla jotain sitäkin vastaan? Ei kai?

Kansalaiset. Keskuudessamme on tyyppejä joille kaikki maailman ihmiset ja maat ovat tärkeämpiä ja parempia kuin Suomi ja suomalaiset. Siltä varalta että joku on unohtanut. Ja sitten joku vielä ihmettelee saamaansa negatiivista huomiota intttternetissä.

Mutta suomalaisilla onkin vain imaginäärisiä etuja.
Toisaalta, ehkä pitäisikin sanoa, että on meillä toistaiseksi edes imaginäärisiä etuja, nekin kai kohta vedetään pois. Ettei mee jonkun muunmaalaisen jonkin edun edelle.

[Jaakko Sivonen]

Hän asettaa lyhyen tähtäimen kansantaloudellisen hyödyn eli kansallisen itsekkyyden Suomen väistämättömän maailmallisen sitoutuneisuuden edelle. Hän siis antaa ymmärtää, että suomalaisille on kaikkia muita tärkeämpää saada itse keskenänsä päättää, millaista politiikkaa täällä toteutetaan, vaikka sillä politiikalla on suunnattomia implikaatioita myös kaikille muille "kansoille".

Pekkarinen asettaa suomalaiset ja suomalaisten imaginääriset edut niin härskisti ihmisten yhteisten etujen edelle, ettei moista retoriikkaa yleensä ole tapana viljellä kuin sodan synkimmillä hetkillä.

Förbom haluaa siis, että Suomen asioista päättäisivät kaikki muut, paitsi suomalaiset. Förbomhan suoraan kyseenalaistaa demokratian perusperiaatteet: hänen mielestään suomalaisilla ei ole oikeutta päättää maansa asioista. Onko Amnestysta tullut demokratiaa vastustava järjestö?

Jos suomalaisten edun ajaminen ja Suomen talouden edistäminen ovat "kansallista itsekkyyttä", olen sitten mielelläni "kansallisesti itsekäs".

[Roope]

Förbom, Jussi
Hallan vaara

Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista
Millaisiin sanakäänteisiin institutionalisoitunut muukalaiskammo kätketään?

Poliitikot olettavat, että suomalaisten enemmistö pelkää maahanmuuttajia eikä halua näiden "tulvivan" maahan. Kilpaillakseen "kansan" huomiosta maahanmuuton vastustajien kanssa he koventavat kielenkäyttöään ja sanovat sen, mitä todella ajattelevat. Tuloksena on, mediajulkisuuden asenteiden kärjistyminen. Hallan vaara-pamfletin ydin on tämän epäkeskustelun noidankehä.

Mitä kukakin siis sanoi, ja millaisiin sanankäänteisiin institutionalisoitunut muukalaiskammo kätketään? Hallan vaara tarttuu maahanmuuttopuheeseen konkreettisten esimerkkien avulla.

Pamfletin kirjoittaja Jussi Förbom on vapaa toimittaja ja Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja. Hänestä suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa sietämättömintä on se, että se sivuuttaa täydellisesti todelliset ihmiset, joita se koskee.

ISBN:  978-952-01-0517-4
Ilm.: 9/2010
Ovh:  17,00 €

Liken uutuuskirjat

Kassandra ry järjestää syksyllä 2010 yhteistyössä Like Kustannus Oy:n kanssa keskustelutilaisuuksia, joiden pohjana ovat syksyn uutuuskirjat. Puhetta johtaa Ritva Siikala.
Ke 29.9. klo 19
Anna Kontula: Näkymätön kylä
Ydinvoimalaa rakentavat puolalaiset, thaimaalaiset marjanpoimijat, kiinalaiset siivoojat, venäläiset seksityöntekijät - keitä he ovat? Tutkaillaan kerrankin siirtotyöläisten arkea, rakenteellista väkivaltaa keskuudessamme. Mukana mm: kirjailija, tamperelainen sosiologi ja kolumnisti Anna Kontula.
Ke 20.10. klo 19
Jussi Förbom: Hallan vaara
Pelkäävätkö suomalaiset maahanmuuttajia? Tulviiko "niitä" rajojen yli? Jospa puhuttaisiin ihan vain ihmisistä? Mukana mm. kirjailija, toimittaja ja Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Jussi Förbom sekä Yonca Ermutlu ja Mukhtar Abib.
Ke 8.12 klo 19
Imbi Paju: Suomenlahden Sisaret
Tarkastellaan kahden kansakunnan historiaa naisnäkökulmasta, nähdään suomalaiset ja virolaiset naiset sillanrakentajina. Avataan ovet kylmän sodan, Saksan ja Neuvostoliiton miehitysten aikaiseen historiaan.
Mukana mm. kirjailija, toimittaja ja elokuvaohjaaja Imbi Paju sekä Viola Pekkanen ja Mulki Mölsä.

http://www.kassandra.fi/arkisto/uutiskirjeet/090610.php