2010-05-18 Tulevaisuusblogi avattu sisäasiainministeriön verkkosivuilla

[Roope]

Tulevaisuusblogi avattu sisäasiainministeriön verkkosivuilla

Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan hallinnonalan tulevaisuuskatsausta, johon kootaan keskeiset hallinnonalan haasteet vuoteen 2020 mennessä ja niiden ratkaisuvaihtoehdot.

Virkamiesvalmistelun tuloksena syntyvän "yhteinen tavoitteemme - Suomen sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020" -raportin tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ensi vuoden hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne ja kehitysarvioita ministeriön toimialalta.

Tulevaisuuskatsauksen valmisteluun osallistuu koko ministeriön henkilökunta ja hallinnonalan virastopäälliköt. Tämän lisäksi ministeriö haluaa palautetta myös yksittäisiltä kansalaisilta, hallinnonalan työntekijöiltä, järjestöiltä ja yhteisöiltä. Palautetta voi antaa kirjoittamalla ministeriön verkkosivuilla, www.intermin.fi, tänään avattuun tulevaisuusblogiin omat mietteensä tai antamalla palautetta ministeriön Facebook-sivustolla.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen pohtii ensimmäisessä blogikirjoituksessa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamista.

Viljasen mukaan emme voi vain seurata vierestä, kun lapsi kaatuu jo ensimmäisellä elämän aidalla. - Kun pelastaa lapsen, pelastaa kokonaisen elämän, Viljanen toteaa.

- Nykyisessä syrjäytymiskehityksessä uutta on sen ylisukupolvisuus ja kasautuminen. Syrjäytyneet vanhemmat eivät osaa tukea lapsiaan ja näin ongelmat siirtyvät seuraavallekin sukupolvelle. Syrjäytyneitä lapsia ja nuoria on Suomessa 5-8 % nuoristamme, mikä on aivan liian suuri määrä, Viljanen toteaa.

Viljanen toivoo tehokkaampia toimintamalleja, jossa poliisi työskentelee yhdessä sosiaalitoimen, mutta myös kulttuuritoimen edustajien kanssa. Tarvitaan myös lisärahoitusta kolmannelle sektorille, jotta voidaan järjestää järkevää tekemistä nuorille.

Ministeriö julkaisee muutaman viikon välein eri aiheita käsitteleviä kirjoituksia tulevaisuusblogissaan. Kirjoituksia kommentoivat voivat myös itse nostaa uusia tärkeinä pitämiään teemoja esille.

Ministeriön tulevaisuuskatsaus valmistuu syyskuussa.

Tiedote

Tulevaisuudenkatsausblogi

Kun pelastaa lapsen, pelastaa kokonaisen elämän
18.05.2010 | Kansliapäällikkö Ritva Viljanen | 0 kommenttia

Valtioneuvostotasolla valmistellaan parhaillaan tulevaisuuden toiminnan painopistealueita, kehittämisen kärkihankkeita. Kun kehittämisstrategioista päätetään, ei pidä unohtaa lapsia ja nuoria ja heidän tarvitsemaansa tukea. On monia rahoituksesta ja resursseista kilpailevia alueita, mutta kun pelastaa lapsen, pelastaa kokonaisen elämän. Lapselle tulisi antaa elämänsä aikana monta kertaa mahdollisuus uuteen alkuun. Emme voi vain seurata vierestä, kun lapsi kaatuu jo ensimmäisellä elämän aidalla.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä arvo on ajatus yhteisvastuusta, joka ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin. Tätä ei tule unohtaa myöskään nykyisen yhteiskunnan luomissa tehokkuuspaineissa. Kvartaalitalous vaatii vastapainoa, unilukkaria, joka muistuttaa oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta. Yhteisöt eivät saa lakata olemasta ja muuttua vain toisistaan piittaamattomiksi yksilöiksi.

Sisäisen turvallisuuden keskeinen painopiste on syrjäytyminen. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet, syrjäytyneet, ovat itse inhimillisessä hädässä, mutta he myös tekevät suurimman osan suomalaisista henkirikoksista ja kohtaavat muita enemmän onnettomuuksia. Uutta syrjäytymisessä on sen ylisukupolvisuus ja kasautuminen. Ongelmia kertyy samanaikaisesti - työttömyyttä, päihteiden käyttöä, väkivaltaa. Tästä kierteestä ei pääse irti ilman, että ihmistä autetaan monin tavoin. Jos vain yhtä ongelmaa hoidetaan, muut ongelmat vetävät hänet edelleen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kun kotona on väkivaltaa, uhrina ovat aina lapset ja nuoret, vaikka heitä ei lyötäisikään. Turvattomuudesta seuraa niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin vaikeuksia. Syrjäytyneet vanhemmat eivät osaa tukea lapsiaan ja näin ongelma siirtyy seuraavallekin sukupolvelle. Syrjäytyneitä lapsia ja nuoria on Suomessa arviolta 5-8 % nuoristamme, mikä on lukuna aivan liian suuri.

Erityisesti maahanmuuttajalapset ja nuoret kokevat syrjäytymistä. Jopa joka viides heistä ei pääse peruskoulun jälkeen työhön eikä jatko-opiskeluun. Opintonsa keskeyttäneiden osuus on myös merkittävä. Kun tämä yhdistyy rasistiseen kokemukseen, miten maahanmuuttajanuori voisi päästä osalliseksi suomalaista yhteiskuntaa.

Lasteni koulussa 200 oppilaasta viisi ilmoitti, ettei heillä ole elämässään yhtään ystävää. Kiusatuksi tulee liian moni. On tehty hyviä hankkeita, kuten Kiva koulu. Silti koulukiusaaminen on Suomessa aivan liian yleistä ja erityisen huolestuttavaa on sen lisääntyminen.

Nuoret ovat rikoksen uhreina ja tekijöinä lähes kaikissa rikostyypeissä enemmistönä. Tyypillisin rikos on varkaus tai näpistys. Nuorilla on myös ylivoimaisesti eniten väkivaltakokemuksia ja heihin kohdistettu väkivalta on yhtä vakavaa seurauksiltaan kuin aikuisiin kohdistettu. Tekijänä on usein toinen nuori. Nuorista 6 % tekee yli puolet kaikista nuorten tekemistä rikoksista.

Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt ja muuttunut suunnitelmallisemmaksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Erityisesti 18-20-vuotiaiden nuorten miesten väkivaltaisuus  kasvaa. Jokelan ja Kauhajoen murhien jälkeen on syytä pysähtyä ja kysyä, mitä tapahtuu suomalaisessa yhteiskunnassa. Miten voimme ennalta estää näitä tapahtumia? Suhtaudummeko väkivaltaan liian suvaitsevaisesti?

Tarvitsemme tehokkaampia toimintamalleja, jossa poliisi työskentelee yhdessä sosiaalitoimen, mutta myös kulttuuritoimen edustajien kanssa. Tarvitaan myös lisärahoitusta kolmannen sektorin nuorisotoimijoille, jotta voidaan järjestää järkevää tekemistä nuorille. Nuori tarvitsee kasvaakseen ainakin yhden turvallisen aikuiskontaktin. Mukaan tulee ottaa myös maahanmuuttajanuoret. Heitä ei tule eristää omiin ryhmiinsä.

http://www.intermin.fi/intermin/blog.nsf/wvall/9D4AECD80D5CFF1DC22577260047049B

[JoKaGO]

 

Rasistilta minun ei tarvitse kuulla yhtään mitään, sanoo Ritva Viljanen.

[Roope]

Blogin kommentointia koskevat ohjeet

Sisäasianministeriön blogikirjoituksia voi kommentoida. Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 200 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy alkuperäiseen blogikirjoitukseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

    * esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
    * yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
    * esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
    * julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
    * julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
    * linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
    * markkinoida tai mainostaa
    * massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Blogin ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa sisäasiainministeriön viestintäyksikkö, viestinta (a) intermin.fi.

http://www.intermin.fi/suomi/blogiohje