2010-05-07 YLE: Ulkomailta tulleiden työttömyydessä suuria eroja

[Paasikivi]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/ulkomailta_tulleiden_tyottomyydessa_suuria_eroja_1644070.html

Ulkomailta tulleiden työttömyydessä suuria eroja

Eri kansallisuuksien työttömyydessä on Suomessa huomattavia eroja. Eniten työttömänä on pakolaisina Suomeen tulleita somaleja, irakilaisia ja afganistanilaisia. Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander arvostelee kipakasti työnantajia somalien syrjimisestä.

Työttömyys vaihtelee Suomessa paljon kansalaisuuden mukaan, Tilastokeskuksen luvuista ilmenee. Eniten työttöminä on Suomeen tulleita pakolaisia. Esimerkiksi somalien, irakilaisten ja afganistanilaisten työttömysaste on yli 50 prosenttia. Heille Suomeen päätyminen on voinut olla sattumankauppaa ja työelämään pääsy vie vuosia.

Somalien tilannetta Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kuitenkin ihmettelee. Muissa maissa somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin.
- Syrjintä on aivan selkeästi iso syy siihen, minkä takia somalit eivät ole päässeet työmarkkinoille, vaikka 15-20 vuotta täällä olleista jopa puolella on Suomessa suoritettu tutkinto. Sekään ei auta.
Työantajat vetoavat usein kielitaitoon.
- Jos ihminen on pystynyt suorittamaan tutkinnon suomen kielellä, on aika vaikea syyttää häntä kielitaidon puutteesta, Forsander tyrmää.

Osalla suomalaisia pienempi työttömyys
Suomen kansalaisten työttömyysaste on 8,7. Suomessa on pienehköjä ulkomaalaisryhmiä, joiden työttömyys on vähäisempää kuin suomalaisten. Esimerkiksi intialisten ja nepalilaisten työttömyysaste on seitsemän prosenttia. Myös muista länsimaista tulleet ovat työllistyneet hyvin.
Forsanderin mukaan nämä ulkomaalaiset ovat yleensä muuttaneet työn perässä.
- Esimerkiksi intialaisten joukossa on paljon it-hommiin tulevia ja myös paljon yrittäjiä.
Suomen suurimman ulkomaalaisryhmän eli venäläisten työttömyys on noin 28 prosenttia. Suomen venäläiset ovat taustoiltaan hyvin epäyhtenäinen joukko.
Turkkilaiset yritteliäimpiä
Ulkomaalaiset ryhtyvät yrittäjiksi usein työnsaannin vaikeuden takia.
Suomen yritteliäin ryhmä ovat turkkilaiset. Suomen turkkilaisista työllisistä kolmasosa pyörittää omaa firmaa. Kantasuomalaisista yrittäjiä on 10 prosenttia.
- Suomen turkkilaiset ovat ottaneet haltuunsa yhden bisneslohkon - pizza-kebabin, Forsander sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa turkkilaiset ovat niinikään yliedustettuina yrittämisessä. Turkkilaisten yritykset ovat kuitenkin siellä kehittyneet jo asiantuntijuuteen perustuviksi. Saksassa asuu neljä miljoonaa turkkilaista.

[Jussi Halla-aho]

Somalien tilannetta Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kuitenkin ihmettelee. Muissa maissa somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin.

Kyllä. Oikein fittans hyvin: http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html.

Samaa satua kerrotaan kaikissa muissakin maissa. Että kaikkialla muualla somalit ovat kotoutuneet mainiosti.

[pja]

Hmm, eikös joku tässä taannoin tehnyt isomman koosteen näistä eri maiden työllistymisistä tänne foorumille? En pikaisella etsimisellä löytänyt ko ketjua... voisi hyvinkin linkittää YLEn uutisten kommentteihin ko asian (jos niitä saa kommentoida).

EDIT: löytyikin kun otti silmät päähän
http://hommaforum.org/index.php/topic,27253.0.html

[Enni]

"Somalien tilannetta Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kuitenkin ihmettelee. Muissa maissa somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin.
- Syrjintä on aivan selkeästi iso syy siihen, minkä takia somalit eivät ole päässeet työmarkkinoille, vaikka 15-20 vuotta täällä olleista jopa puolella on Suomessa suoritettu tutkinto. Sekään ei auta.
Työantajat vetoavat usein kielitaitoon.
- Jos ihminen on pystynyt suorittamaan tutkinnon suomen kielellä, on aika vaikea syyttää häntä kielitaidon puutteesta, Forsander tyrmää."

Olisikohan nyt Annikankin aika ymmärtää se, että somalien on vaikea päästä työmarkkinoille, varsinkin jos he eivät osaa a) sanaakaan suomea, b) kirjoittaa eikä lukea, eivät edes sitä  omaa äbäläwäbäläänsä,  c) yhtään mitään muutakaan, mistä voisi olla minkäänlaista hyötyä yhdellekään työnantajalle Suomessa. Ja se kuuluista sovittelutaito ja vanhempia kunnioittava kulttuuri eivät nyt kelpaa osaamiseksi. Syrjivien työnantajien sijasta kannattaisi osoitella sormella somaleiden itsensä osaamista ja mahdollisuuksia antaa työmarkkinoille yhtään mitään. Miksi kukaan työnantaja haluaisi palkata mitäänosaamattoman ihmisen?

Annika puhuu myös 15-20 vuotta Suomessa oleskelleista somaleista, joilla yli puolella on jo suomen kielellä suoritettu tutkinto. Olisi hauska tietää myös, että minkä alan tutkintoja nämä ovat, ts. mitä nämä ihmiset ovat ammatiltaan.

EDIT: kirjoitusvirhe

[Simo Hovari]

Laitetaan nyt tännekin, kun näitä ketjuja ilmestyy aina useampia...

Somalien tilannetta Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kuitenkin ihmettelee. Muissa maissa somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin.

- Syrjintä on aivan selkeästi iso syy siihen, minkä takia somalit eivät ole päässeet työmarkkinoille, vaikka 15-20 vuotta täällä olleista jopa puolella on Suomessa suoritettu tutkinto. Sekään ei auta.

Journalistin eettiset ohjeet, kohta 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Mitä raati on mieltä, saako ns. tavallinen pulliainen tuosta uutisestä käsityksen että nuo tummennetut ovat vain Forsanderin (vääriksi helposti todistettavia) mielipiteitä ja sepitteellista aineitoa, eivätkä tosiasioita?

[kertsu59]

Forsander oli ilmeisesti sitä mieltä että intialaiset ja yleensä aasialaiset kilpailevat epäreilusti,tulevat tänne tekemään töitä,piru vieköön.Ja siitä syystä työllistyvät paremmin.

[RP]

- Syrjintä on aivan selkeästi iso syy siihen, minkä takia somalit eivät ole päässeet työmarkkinoille, vaikka 15-20 vuotta täällä olleista jopa puolella on Suomessa suoritettu tutkinto. Sekään ei auta.

Juurihan saimme kuulla 15-20 vuotta sitten (tai ainakin 17-20 vuotta sitten) tulleiden somaleiden asuvan omistusasunnoissa...?

[Teemu Lavikka]

http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/57D04A8BD0B660C0C225728E004C6946/$file/jul6elo_2007_netti.pdf

Maahanmuuttajayrittäjyys
Suomessa – Nykytilanne ja
toimenpide-ehdotuksia
Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman
työryhmän loppuraportti (2007)

Aika pitkä pläjäys, alla muutamia huomioita. Onkohan tätä hanketta seurattu/päivitetty?

Erityisesti lähialueilta
kuten Virosta ja Venäjältä sekä OECD-maista tulleet maahanmuuttajat kiinnittyvät
yleensä nopeasti työmarkkinoille. Niinpä maahanmuuttajat maksavat välittömiä
veroja enemmän kuin mitä saavat suoria tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuoden
jälkeen, ellei humanitaarisista syistä maahan muuttaneita huomioida.

Sivulta 15 eteenpäin alkaakin tulla mielenkiintoisempaa asiaa...

Vuonna 2004 parhaiten suomalaisille työmarkkinoille olivat työllistyneet
pääkaupunkiseudulla asuvat eurooppalaiset miehet. Naisten työmarkkina-asema
oli miehiä heikompi lähes poikkeuksetta kaikissa maahanmuuttaja-ryhmissä. Entisestä
Jugoslaviasta, Turkista, Pohjois-Afrikasta, Somaliasta, Iranista ja Irakista
muuttaneet naiset olivat olennaisesti muita harvemmin hakeutuneet työmarkkinoille.
Kaikissa näissä ryhmissä myös miesten työllisyystilanne oli selvästi keskimääräistä
heikompi.

s.21

Joidenkin maahanmuuttajaryhmien heikkoa asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla
on selitetty myös kulttuurieroilla ja kantaväestön ennakkoluuloisilla asenteilla.
Kantaväestön näkökulmasta katsoen maahanmuuttajien ongelmana on ollut "suomalaisuusvaje".
Tutkimusten mukaan suomalaisilla työmarkkinoilla edellytetään
nimenomaan suomalaista koulutusta, hyvää suomenkielen taitoa ja suomalaisen
työkulttuurin omaksumista. (Paananen 1999, Jaakkola 2000, Haapakorpi 2004.)

s.21

Vaikka somalialaisten työllisyystilanne on toistaiseksi parantunut hitaasti, saattaa
tilanne tulevaisuudessa muuttua huomattavastikin (Joronen 2005a). Suomen somaliväestö
on nimittäin erittäin nuorta. Vuonna 2005 heistä 36 prosenttia oli alle
15-vuotiaita, ja lähes kaikki muut olivat työikäisiä, eläkeikäisiä oli vai yksi prosentti
(Tilastokeskus 2006). Suuri osa on vielä yleisen oppivelvollisuuden piirissä.
Suomessa kasvaneiden ja kouluttautuneiden nuorten tilanne on todennäköisesti
olennaisesti vahvempi kuin heidän vanhempiensa. Heissä voi olettaa olevan myös
yrittäjyysainesta, sillä koulutuksen kautta hankittujen valmiuksien ohella heillä on
mm. Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan sekä itäiseen Afrikkaan ulottuvia
sukulaisuus- ja tuttavaverkostoja. Somalialaisten naisten toistaiseksi vähäinen
työhön osallistuminen liittyy tämän ryhmän ikärakenteeseen. Naisista suuri osa on
kotona hoitamassa lapsia, johtuen myös naisten saamasta varsin vähäisestä koulutuksesta.
Suomessa kasvaneiden somalityttöjen koulutustaso tulee huomattavasti
ylittämään äitien koulutustason, joten myös naisten työhön osallistuvuuden
voidaan ennakoida kohoavan.

s.22

Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus vaihtelee merkittävästi kansallisuusryhmittäin.
Joissakin ryhmissä se on moninkertaista kantaväestöön verrattuna, joissakin
huomattavasti alhaisempaa. Turkista ja Kaakkois-Aasiasta tulleilla aktiivisuus
on keskimääräistä korkeampaa ja Afrikkalaisilla matalampaa.Vaihtelua on selitetty
mm. maahanmuuttajien lähtömaiden erilaisilla yrittäjyyden perinteellä ja yrittäjyyttä
tukevilla sosiaalisilla verkostoilla. Vahvat taustaverkostot, jotka usein ulottuvat
lähtömaahan saakka, ovat usein ratkaisevan tärkeitä yrityksen käynnistämiseen
tarvittavan rahoituksen saannissa, alihankintaketjujen muodostamisessa, ja
halvan ja luotettavan työvoiman saannissa.

s.24

Yritysten vastuuhenkilöiden yleisimpiä lähtömaita
ovat Venäjä, Viro ja Ruotsi sekä Turkki. Muista maanosista Aasia on yleisin.
Liikekumppanit ovat yrittäjillä usein samaa etnistä alkuperää. (Lith 2004 &
2006b).

s.27

Suomen somalialaisten vapaaehtoista paluumuuttoa tukeva pilottihanke käynnistyi
2006. Suomen somaliliiton aloitteesta lähtenyt hanke pyrkii yhdistämään paluumuuttoa
pohtivien koulutettujen somalialaisten pyrkimykset ja suomalaisten
yritysten intressit laajentaa toimintaansa Afrikassa hyödyntämällä somalialaisten
verkostoja ja osaamista. Noin vuoden kestävän koulutuksen tavoitteena on työllistää
somalialaiset tai antaa heille valmiudet perustaa oma yritys ja luoda samalla
suomalaisille liikesuhteita Somaliaan.

s.38

Mitähän tuolle hankkeelle kuuluu nykyään?

Universalismin taustalla on ajatus samanarvoisuudesta, joka perustuu ihmisten
oletettuun samanlaisuuteen: ihmiset ovat samanarvoisia, koska he eivät ole erilaisia
(Pitkänen 2006, 105–106). Etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen kannalta
on kuitenkin ongelmallista, mikäli yhteinen hyvä määritellään liian yksipuolisesti
enemmistön arvojen ja tarpeiden perusteella. Universalistisen tasavertaisuusperiaatteen
soveltaminen ei siksi riitä takaamaan yhdenvertaisuuslain periaatteiden toteutumista.
Sen sijaan se voi johtaa jopa eriarvoisuuden lisääntymiseen ja vähemmistöjen
syrjäytymiseen tai sulautumiseen, mikäli eri ryhmien erityistarpeita ei
oteta huomioon.
Suomen nykyisessä maahanmuuttopolitiikassa vaikuttaa pyrkimys moniarvoisuuteen
eli pluralismiin. Pluralismissa lähtökohtana on kulttuurisen monimuotoisuuden
tunnustaminen: ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Pluralismin kannattajien
mukaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa yhdenvertaisuutta ja todellisia
tasavertaisia mahdollisuuksia ei voida taata kohtelemalla ihmisiä samalla tavoin
vaan eri tavoin.
Usein etnisen yhdenvertaisuuden toteutuminen saattaa edellyttää eriyttäviä tukitoimia
heikommassa asemassa oleville. Tämä voi merkitä mm. vaihtoehtoisia vähemmistöjen
tarpeista lähteviä tapoja palveluiden organisoinnissa, etnisyyteen perustuvan
tilastoinnin kehittämistä, etnisiä kiintiöitä tai tasa-arvon seurantaa (Joronen
2006a). Näin on mahdollista vaikuttaa siihen, että rakenteellisesta eriarvoisuudesta
ja syrjinnästä aiheutunut epäoikeudenmukainen tilanne korjaantuisi.

s.45

[Nikopol]

Maapallo on suuri, ja Somalia-Irak-Afganistanista on pitkä ja vaikea matka tänne. Mutta sattuman kauppaa ovat osuneet tänne maailman vieraanvaraisimman sosiaaliturvan maihin. Mikä onkin ihmeellinen onnenpotku, kun töitä ei jostain syystä löydykään.

Aina kun huudetaan työnantajan syrjimisestä, pitäisi vaatia erittely ko kansanryhmien koulutustaustasta aloittain. Minua kiinnostaa kovasti mikä syrjittyjen todellinen markkina-arvo työpaikkoja hakiessa on. Onko työttömänä paljonkin päteviä ja Suomessa koulutettuja bussikuskeja, lähihoitajia, diplainsinöörejä, lääkäreitä? Vai puolivillaisia mediahöttö-haistapaskanomeja? Vai kerrassaan aikuislukion opetukseenosallistumispahvilla töitä hakevia, eli käytännössä tyhjän pantteja?