2010-04-30 Demari.fi: Kolumni: Rasismin polttoainetta

[Iloveallpeople]

Rasismin polttoainetta

Nuoren puoluejohtaja Urpilaisen ilmaisu "maassa maan tavalla" meni kokemattomuuden piikkiin.  Se selitettiin lipsahduksena.  Eduskuntaryhmän puheenjohtajan puheenvuoro oli harkittu välimerkkejä ja äänenpainoja myöten.
Heinäluoman puheenvuoron selittää hänen ay-taustansa ja asemansa puolueessa.  Ulkoa tulevan työvoiman käyttämisessä on epäkohtia, jotka kärjistyvät työttömyyden lisääntyessä.  Vaalit lähestyvät ja perussuomalaisten retoriikka näyttää purevan.  Eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on eduskuntaryhmän puheenjohtajan vastuu.

Työmarkkinoiden epäkohtiin pitää puuttua, mutta kansallisin ja kansainvälisesti sovituin keinoin.  Puolueen menestyksen eteen pitää tehdä kaikki, mutta sille alttarille ei sovi uhrata niitä arvoja, joihin puolueen olemassaolon oikeus rakennettiin.

Heinäluoma otti puolueen menestyksen nimissä ison riskin.  Sen riskin kantajia on ilmoittautunut yllättävän paljon.  Toivottavasti kantavat vastuunsa, jos sattuisi niin onnettomasti, että riski realisoituisi kaduilla. 

Olen yrittänyt aktiivisesti unohtaa Joensuun väkivaltaisen rasismin, mutta minussa ne haavat eivät arpeudu. Ajattelen, että Joensuu oli silloin tämän päivän Suomi pienoiskoossa.  Me joensuulaiset aikuiset emme silloin osanneet valita sanojamme.

Pielisjoen suistossa oli sahattu puuta sata vuotta. Monet sukupolvet olivat voineet rakentaa tulevaisuutensa Penttilän sahan tarjoamaan työhön ja toimeentuloon.  Ne pojat, jotka hyvin tunnen ja jotka veivät Joensuun maailmankartalle, olivat kymmenvuotiaita, kun puun jalostaminen Penttilässä loppui.  Päätös tehtiin helsinkiläisen pankin takahuoneessa joensuulaisia kuulematta.

Nämä 1976 - 77 syntyneet pojat kokivat läheltä työttömyyden tuskan.
He olivat päättämässä peruskoulujaan, kun lama sitten koetteli jo koko maata.  Nuorten tulevaisuus kohtasi näköalattomuuden.

Kun siihen sitten mitenkään ennalta valmistautumatta tuotiin  puolitoista sataa somalia ja majoitettiin heidät pankin panttina hallitsemaan hotelliin, vastakkainasettelu oli luotu.

Julkinen keskustelu käytiin siitä, miten pehmeällä musta mies makaa ja miten hyvin hän syö.  Näihin otsikoihin ja uutiskuviin nähden tietoa Somalian verisestä sisällissodasta oli tarjolla vähän, katutasolla tuskin lainkaan. Uutinen oli se, että pakolainen oli tullut maahan väärin henkilötiedoin, ei se että omalla passillaan hän tuskin olisi päässyt hengissä Mogadishun lentokentän laidallekaan.

Työyhteisöni sosiaalista ilmapiiriä uhmaten lähdin lähes joka ilta kolmen muun vapaehtoisen kanssa kouluille ja yleisötilaisuuksiin oikaisemaan niitä väärinkäsityksiä, joita jossakin toisaalla systemaattisesti muonitettiin.

Mahtoi olla Karsikon koulu, josta saimme valokopion tokaluokkalaisen ainevihkosta.  Vihkoon oli kirjoitettu "Ottaa päähän, kun musta mies ajaa valkoisella avoautolla ja juo meidän laskuun kaljaa".

Opettajan luvalla otimme tuntemattoman tokaluokkalaisen aineesta piirtoheitinkalvon ja kysyimme seuraavissa tilaisuuksissa, oliko uskontovihkoon kirjoitettu ajatus tokaluokkalaisen päästä.  Arvuutimme ajatusta monessa tilaisuudessa, kunnes joku keksi, että eihän se ollut tokaluokkalaisen kirjoitustakaan.  Tokaluokkalainen kirjoittaa tikkukirjaimin. 

Ei tiennyt se veteraani, joka kannusti pilottiin ja maihinnousukenkiin sonnustautunutta  nuorta puolustamaan maata vieraiden kulttuurien salakavalalta hyökkäystä, mitä vielä tuleman piti.  Se yhteiskunnallisesti valveutunut äiti, joka ompeli sen lipun siihen pilottitakkiin, uskoi vain lunastavansa lapsilleen pääsyn paikalliseen nuorisokulttuuriin. Itkimme tämän äidin kanssa iltaan myöhään, kun molemmat lapset olivat putkassa rasistisesta pahoinpitelystä epäiltyinä.

En tahdo dramatisoida tätä vanhaa asiaa,  kun sanon, että ainakin neljä näistä  nuoristamme menehtyi tapaturmaisesti oman maansa puolustamisessa vieraiden kulttuurien hyökkäykseltä.  Tahdon sanoa, että näillä alun perin viattomilla lapsilla oli oikeus parempaan tulevaisuuteen.  Tahdon sanoa, että meillä aikuisilla on vastuu  asenteista, jotka seuraavalle sukupolvelle jätämme.  Puoluejohtajilla erityisen suuri vastuu. 


- Erkki Kanerva -

Viikko-Pohjois-Karjala

[P]

Rasismin polttoainetta


- Erkki Kanerva -

Viikko-Pohjois-Karjala

"

Julkinen keskustelu käytiin siitä, miten pehmeällä musta mies makaa ja miten hyvin hän syö.  Näihin otsikoihin ja uutiskuviin nähden tietoa Somalian verisestä sisällissodasta oli tarjolla vähän, katutasolla tuskin lainkaan. Uutinen oli se, että pakolainen oli tullut maahan väärin henkilötiedoin, ei se että omalla passillaan hän tuskin olisi päässyt hengissä Mogadishun lentokentän laidallekaan."


Hyvä Kanervan Eki älä valehtele. Ei sinne hotelli Juliaan 90-luvun alussa majoittunut luultavasti yhtään pakolaista Mokadishusta lentokentän laidalta. Moskovasta ne Siad Barren eliitin edustajat saapuivat Suomeen junalla.

[pelle12]

 Erkki Kanerva on oikeassa siinä, että älyttömimpiä öyhötyksiä ja urbaanilegendoja on oitottava, kunhan ei sorru toiseen ääripäähän, johon tuo Ekikin on mielestäni aika ajoin sortunut.

[mannym]

Tokaluokkalainen kirjoittaa tikkukirjaimin.

Kyllä meillä tokalla luokalla jo alkuun opetettiin kirjoittamaan "kaunolla" jota myös käsialaksi kutsutaan. Kun sitä kerran oli harjoiteltu niin siten piti sitten kirjoittaa jatkossakin. kävin kyllä 2 luokan 90-luvun alussa mutta en usko että kymmenen vuotta aiemmin olisi aloitettu kaunon opettelu yhtään myöhemmin.