2010-04-25 HS Torsti vastaa: Mitä suomalaisten kutsumannimi tšuhna tarkoittaa?

[skrabb]

Itänaapureilla oli aikanaan (lie vieläkin) tapana käyttää sanaa "tšuhna" puhuessaan suomalaisista. Tiiviistä tutkinnasta huolimatta sanan etymologia ei ole selvinnyt. Mistä se tulee ja mitä se tarkasti ottaen tarkoittaa, yhdellä sanalla ilmaistuna?



Ei ihme, ettei sanan merkitys ole selvinnyt, jos olet kysynyt joltakulta suoraan. "Tšuhna" tai "suhna" on nimittäin suomalaisugrilaisista käytetty haukkumanimi.

Ennen vanhaan tšuhnalla viitattiin Pietarissa voita myyneisiin suomalaisiin. Nämä likaiset ja rääsyiset savupirttien asukkaat miellettiin yksinkertaisiksi ja alkukantaisiksi. Vanhat merkitykset vaikuttavat tšuhna-sanan käyttöön edelleen. Termi yhdistetään likaan ja sikaan. Sen taustalla oleva sana on "tšuudi" tai "tshuudi", slaavien suomensukuisista käyttämä vanha nimitys.

Nykyään tšuhnan voisi suomentaa "suomalaisjuntiksi", joskin termillä voidaan viitata myös virolaisiin. Termi on ylenkatsova ja väheksyvä, mutta siihen ei liity aivan samanlaista aggressiivista latausta kuin "ryssään".

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Mit%C3%A4+suomalaisten+kutsumannimi+t353uhna+tarkoittaa/1135256372843

[BastardoGrande]

Silloin kun Pietarissa venäläishuorat maksettiin sukkahousuilla ja farkuilla, oli tsuhna yleisnimi suomalaisille öriseville juoppoturisteille.
Sikaan ja likaisuuteen se on Venäjällä aina liitetty.

Nykynuoriso Venäjällä käyttää sitä tarkoittaessaan suomalaista halventavassa mielessä, kuten osa meistä suomalaisista ryssä -sanalla.

[Jaska Pankkaaja]

Aijjaa. Tsuhna tarkoittaa sikaa. No ehkä se ei ehkä ole pahasti sanottu hesarin toimittajasta.

[Eino P. Keravalta]

Muistettiin sentään valistaa kansaa, että meidän venäläisistä käyttämämme sana on paljon pahempi kuin venäläisten meistä käyttämä sana. Aina on suomalainen huonompi jos Hesarilta kysytään, siellä elää leppymätön suomalaisviha.

En ole muuten tiennytkään, että ryssä-sanaan liittyy aggressiivinen lataus! Liekö tämä tieto vain Hesarin hallussa?

[BastardoGrande]

b]aggressiivinen[/b] lataus! Liekö tämä tieto vain Hesarin hallussa?

Niinpä, itse käytän ryssä -sanaa kyllä jatkuvasti ja tarkoitan sillä jokaista Venäjällä asuvaa, koska sillä kohtaa karttaa lukee Venäjä-Ryssland.

[Jaakko Sivonen]

Ennen vanhaan tšuhnalla viitattiin Pietarissa voita myyneisiin suomalaisiin. Nämä likaiset ja rääsyiset savupirttien asukkaat miellettiin yksinkertaisiksi ja alkukantaisiksi. Vanhat merkitykset vaikuttavat tšuhna-sanan käyttöön edelleen. Termi yhdistetään likaan ja sikaan.

[...]

Termi on ylenkatsova ja väheksyvä, mutta siihen ei liity aivan samanlaista aggressiivista latausta kuin "ryssään".

Ryssähän on alunperin täysin neutraali nimitys. Esimerkiksi Aleksanteri I:n vuonna 1809 antaman hallitsijanvakuutuksen suomennoksessa keisari kertoo olevansa "Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan".

Tuon HS:n jutun mukaan sana tšuhna on taas ollut alunperinkin loukkaava nimitys. Mutta silti HS katsoo sen olevan vähemmän aggressiivinen nimitys kuin ryssä?

[Marjapussi]

Eiköhän tuo tsuhna vastaa alunperin suomalaisten käyttämää laukkuryssää eli köyhiä maaseutua kiertäneitä venäläisiä kulkukauppiaita. Muuten kyllä ryssä sana tuo mieleen lähteä pystykorvalla (m/28) metsästämään laittomasti maahan saapuvia sotkia (T-34) 

[Ohni]

Ryssähän on alunperin täysin neutraali nimitys. Esimerkiksi Aleksanteri I:n vuonna 1809 antaman hallitsijanvakuutuksen suomennoksessa keisari kertoo olevansa "Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan".

Tuon HS:n jutun mukaan sana tšuhna on taas ollut alunperinkin loukkaava nimitys. Mutta silti HS katsoo sen olevan vähemmän aggressiivinen nimitys kuin ryssä?

Ryssähän on johdettu monien muiden kansojen venäläisistä käyttämästä Rus-nimestä, joka taas tuli varjaageilta eli ruotsalaisilta. Ovatko termit Russia, russian, Ryssland ja Ruotsi siis agressiivisia termejä?

[IDA]

Itse olen muinaisia lähteitä tutkien tullut siihen tulokseen, että Pietarissa, silloin, kun siellä suomalaisasutusta oli nimenomaan ihmeteltiin suomalaisten tylsää siisteyttä.

[toumasho]

Itse olen muinaisia lähteitä tutkien tullut siihen tulokseen, että Pietarissa, silloin, kun siellä suomalaisasutusta oli nimenomaan ihmeteltiin suomalaisten tylsää siisteyttä.

Pitää paikkansa, suomalaisilla ei ole mitään tapoja. Esimerkiksi kun venäläisperheet muuttivat joukoittain vallattuun Viipuriin niin he toivat oma torakat tulitikkuaskeissa mukanaan, ei ollut torakoita suomalaisten jättämissä asunnoissa, niin tylsän siistejä he olivat!

[acc]

Eiköhän tuo tsuhna vastaa alunperin suomalaisten käyttämää laukkuryssää eli köyhiä maaseutua kiertäneitä venäläisiä kulkukauppiaita. Muuten kyllä ryssä sana tuo mieleen lähteä pystykorvalla (m/28) metsästämään laittomasti maahan saapuvia sotkia (T-34) 

Jostain olen lukenut, että laukkuryssä-nimitystä käytettiin 1800-luvulla Vienasta tulleista kiertävistä kauppiasta eli kyse olikin rajantakaisista suomalaisista. Kiertäjät saattoivat siis äidinkieleltään olla suomenkielisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laukkuryssä

Sama ilmiö toisinpäin esiintyi myös Itä-Karjalassa. Suomalaisista saatettiin käyttää nimitystä "ruotsi". Esimerkiksi Hyrsylän mutkassa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina saatettiin kutsua luterilaista suomalaista ruotsiksi.

Sotien jälkeen Tynkä-Suomessa esiintyi evakoista, myös luterilaisista, nimitys "Karjalan ryssä".  Tämä koettiin erittäin loukkaavaksi.

[Rankkibus]

b]aggressiivinen[/b] lataus! Liekö tämä tieto vain Hesarin hallussa?

Niinpä, itse käytän ryssä -sanaa kyllä jatkuvasti ja tarkoitan sillä jokaista Venäjällä asuvaa, koska sillä kohtaa karttaa lukee Venäjä-Ryssland.

Venäläinen on käsittääkseni merkinnyt, ja merkitsee ainakin minulle, Venäjänmaalla asuvia ihmisiä, jotka kaikki eivät suinkaan ole ryssiä eli venäjänkielisiä slaaveja. Venäjänmaalla asuu myös suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja.

Ryssät sanovat itseään ryssiksi, joten miksei heitä sitten kutsuttaisi ryssiksi?

Omituista on suomalaisten kutsuminen finneiksi, jota nimitystä suomalaiset eivät itsestään käytä eivätkä tietääkseni ole koskaan käyttäneet. Mielestäni kaikkia kansoja pitäisi kutsua juuri sillä nimellä tai sen väännöksellä, jolla he itseään nimittävät.

[BastardoGrande]

Historiallisesti on kuitenkin totta, että venäläiset eivät ole ainoastaan tyytyneet nimittelemään suomensukuisia, vaan myös teoilla osoittaneet suvaitsemattomuutensa, mutta sehän ei meidän suviksia kiinnosta.

Totta, osalta Suomen kansaa on saattanut unohtua, mistä ilmansuunnasta kuuluisat Mainilan laukaukset ammuttiin?
Tosin, kaikille sitä ei ole koulussa edes kerrottu ja osalle on ilmeisesti valehdeltu.

[pelle12]

Historiallisesti on kuitenkin totta, että venäläiset eivät ole ainoastaan tyytyneet nimittelemään suomensukuisia, vaan myös teoilla osoittaneet suvaitsemattomuutensa, mutta sehän ei meidän suviksia kiinnosta.

Totta, osalta Suomen kansaa on saattanut unohtua, mistä ilmansuunnasta kuuluisat Mainilan laukaukset ammuttiin?
Tosin, kaikille sitä ei ole koulussa edes kerrottu ja osalle on ilmeisesti valehdeltu.

Mainilan laukaukset on pelkkä jäävuoren huippu. Historiaa voi kelata paljon taaksekin päin, ja lisäksi ottaa tarkasteluun muidenkin suomalais-ugrilaisten kansojen kohtalo, inkerinsuomalaisten etunenässä.

[Timo Rainela]

Joops, äiskän puolelta kovia komukoita,siel ne eleli 30-luvun[ Kainuun Osuuskaupan toimitusjohtaja Uljas Jäppinen] paikkeilla, kunnes takaisin palasivat...ja iskän suku [Kosti Burgmaister] Kurskista,suuren panssaritaistelun liepheiltä...
A mitä se tsuhna, on noita, vaikka "falang", joka tarkoittaa valkoista neekeriä..
Yks kuumaverinen, fundamentalisti suomalainen.
Dim-Zuh  

[Perttu Ahonen]

Tsuhna tarkoittaa juuri Tsuudia, eli käytännössä karjalaisen heimon edustajaa.

Kannattaa muistaa, että Tsuudit olivat yksi kolmesta suomensukuisesta heimosta Novgorodin kauppavaltion perustamisessa; tämä tapahtui yhdessä 2 slaavilaisen heimon ja ruotsien eliitin kanssa.  Myöhemmin Novgorodilaisia alettiin länsi-Suomessa - etenkin Hämeessä, Satakunnassa ja varsinais-Suomessa - kutsua ruotsien soutavien viikinkirosvojen mukaan ryssiksi ja ryssiksi kutsuttiin myös niitä karjalaisia heimoja, jotka Novgorodin liittoon kuului. Länsi-Suomalailla heimoilla oli käytännössä jatkuva sotatila Novgorodin kanssa huom. Hämeessä Karjalan evakkoja sodan jälkeen vielä kutsuttiin yleisesti ryssiksi, niin syvässä muistissa oli vanha viha hämäläisten ja novgorodiin muistettujen karjalaisten välillä.

Venäläiset alkoivat myöhemmin slaavilaistaa Novgorodin vaikutusaluetta ja silloin oli poliittisesti korrektia halventaa Suomen sukuisia liittolaisia - etenkin, jos he eivät halunneet venäläistyä ja tehdä kielenvaihtoa.

Venäläisiä(veneläisiä)sopii kutsua vanhaan tapaan venäläisiksi, kuten Eestit kutsuvat Venäjää Venemaaksi. Ryssä kuvastaa oikeammin sotaisaa vainolaista, joka kuitenkin jostakin syystä tuntuu sopivan venäläisille itselleen varsin hyvin.

[Enni]

Enpä ole kuullut koskaan aikaisemmin mistään tsuhnasta (en osaa tuota merkkiä liittää mukaan )

Minua ei kyllä hirveästi häiritse, millä nimellä suomalaisia muualla kutsutaan. Antaa toisten tehdä juuri niinkuin tykkää.

Muistan itse jo 4-5 vanhana istuneeni pappan polvella (talvi- ja jatkosodan veteraani), ja rallatelleeni mukana iloisesti "Silmien välliin ryssää!". Karjalan evakkona hänestä toisinaan näkyi tietynlainen ketutus itänaapuriamme kohtaan. 

[kaivanto]

Meänkielellä Venäjä on Ryssä. On oikein hauskaa kuunnella Ruotsin radion rasistisia meänkielisiä lähetyksiä.
Ehkä tosiaan on niin, että suomalaiselle hyökkäävä naapuri on aina ryssä tahi hurri. Koska Karjalaa ei ole palautettu jokainen venäläinen ja suomalainen, jonka mielestä Karjala on nyt sitten ikuisesti venäläinen on minulle ryssä. Jos Suomen kansalainen, niin lisäksi maanpetturi.

[Aldaron]

Kyllä tuo tshuna-sana on jo pelkän etymologiansa perusteella minusta paljon rasistisempi kuin ryssä-sana, jonka lähtökohta on puhtaan neutraali, mutta kokemusten sävyttämänä muodostunut pejoratiiviseksi. Hassua tuo likaisuus. Itse olen liittänyt sen aina venäläisyyteen- paska haisee ja balalaika soi ja mahorkka savuaa.

Itse kyllä vähän epäilen tuota etymologiaa. Osaan venäjää, enkä hahmota, miten tshuhna-sanan muka voisi johtaa jostain likaisuutta tarkoittavasta sanasta. Jos tuollainen sana on olemassa, se on sanavarastoni ulkopuolella. Myös yhteys sikaa tarkoittavaan sanaa (svinjá) tuntuu kaukaa haetulta ja perustunee lähinnä siihen että molemmat sanat (svinjá ja tshuhná) ovat kaksitavuisia ja painottuvat toiselle tavulle. Venäjän kielessä on paljon muitakin ná-päätteisiä sanoja. Vaikuttaa siltä, että assosiaatio "likaisuuteen" ja "sikaan" ei tulekaan sanan varsinaisesta etymologiasta (joka liittyy tshuudien muinaiskansaan), vaan on peräisin tulkitsijalta itseltään tai joltain tuntemattomalta henkilöltä, jota hän on käyttänyt lähteenä.

Sinänsä tuntuu vähän erikoiselta tuo ajatus, että luterilaiset inkerinsuomalaiset olisivat olleet jotenkin merkittävästi likaisempia kuin paikallinen venäläisrahvas. Liasta ei ole tilastoja, mutta se tiedetään, että lukutaidottomuus oli inkerinsuomalaisten keskuudessa huomattavasti harvinaisempaa kuin heidän venäläisten naapuriensa keskuudessa. Lukutaito ei sinänsä todista mitään, mutta useimmiten kansansivistyksen korkeampi taso kyllä kulkee käsi kädessä paremman hygienian kanssa. Sauna ei tosin ollut venäläisrahvaallekaan mikään tuntematon käsite, mutta tuskin he sentään ovat saunoneet enemmän kuin inkerinsuomalaiset. 

[Aldaron]

Venäläiset alkoivat myöhemmin slaavilaistaa Novgorodin vaikutusaluetta ja silloin oli poliittisesti korrektia halventaa Suomen sukuisia liittolaisia - etenkin, jos he eivät halunneet venäläistyä ja tehdä kielenvaihtoa.

Kielenvaihto suomalais-ugrilaisista kielistä venäjään on ollut tosiaan aika mittavaa Venäjän historian aikana. Sen huomaa siitäkin, että kun suomalaismiehistä 58,5% kuuluu suomalais-ugrilaisen alkukielen puhujilta periytyvään N3-haploryhmään, samaan haploryhmään kuuluu venäläisistä 23% ja Pohjois-Venäjällä tämä luku on vielä huomattavasti korkeampi. Kaikkien kolmen Baltian maan N3-prosentit ovat Suomen ja Venäjän välimaastossa. Geneettisessä mielessä venäläisiä voi pitää osittain suomalais-ugrilaisena kansana.

[BastardoGrande]

Osaan venäjää.

Saatat osata kirjastovenäjää ja ehkä Fjodor Dostojevski'n tuotannon ulkoa, muttet näköjään katuryssänkieltä.
Tsuhna on tänä päivänä suomalaisten haukkumanimitys, kuten meidän käyttämä 'maatuska' venäläisämmistä.

[Aldaron]

Osaan venäjää.

Saatat osata kirjastovenäjää ja ehkä Fjodor Dostojevski'n tuotannon ulkoa, muttet näköjään katuryssänkieltä.
Tsuhna on tänä päivänä suomalaisten haukkumanimitys, kuten meidän käyttämä 'maatuska' venäläisämmistä.

Kyllä kai minä tuon tiedän (siis tshuhna-sanan ja sen että se on sana jolla suomalaisia perinteisesti haukutaan). Tiesin sen jo lapsena, jo ennen kuin osasin venäjää. Pointtini oli se, että mielestäni tshuhna-sanaa ei voi johtaa mistään likaisuutta tai sikaa tarkoittavasta venäjän kielen sanasta. Viittaan ylempänä siihen, että en löydä sanalle muuta etymologiaa kuin yhteyden tshuudien muinaiskansaan.

Lue uudestaan - hitaasti ja ajatuksella - se mitä kirjoitin asiasta vähän ylempänä. Jos olisit lukenut sen kunnolla läpi, et olisi kirjoittanut tuota.

[BastardoGrande]

Nyt en enää jaksaa toistaa samaa asiaa, mutta vielä kerran.
Olkoon ko. sanan alkuperä 1600 -luvulla ihan mikä tahansa, mutta silloin kun suomalaisturistit joukolla rynnivät Leningradiin maksamaan huoria sukkahousuilla ja Anttilasta ostetuilla farkuilla ja örisivät kännissä oksennukset paidalla, niin sana otettiin UUSIOKÄYTTÖÖN sekä Pietarissa, että Wiipurissa.
Sanot sinä tähän asiaan ihan mitä tahansa.
I'll rest my case.

[Aldaron]

Nyt en enää jaksaa toistaa samaa asiaa, mutta vielä kerran.
Olkoon ko. sanan alkuperä 1600 -luvulla ihan mikä tahansa, mutta silloin kun suomalaisturistit joukolla rynnivät Leningradiin maksamaan huoria sukkahousuilla ja Anttilasta ostetuilla farkuilla ja örisivät kännissä oksennukset paidalla, niin sana otettiin UUSIOKÄYTTÖÖN sekä Pietarissa, että Wiipurissa.
Sanot sinä tähän asiaan ihan mitä tahansa.
I'll rest my case.

Rest your case if you must, but on what?

1) Ensimmäisessä kommentissani tshuhna-sanasta en millään tavalla ottanut kantaa siihen, onko tuo sana ehkä ollut välillä osittain unohduksissa ja otettu sitten uusiokäyttöön, vaan keskityin sen etymologiaan.

2) Sinun kommentistasi sai sen käsityksen kuin olisit luullut etten muka ole ennen kuullutkaan koko tshuhna-sanaa, mikä on hyvin outo tulkinta sen valossa mitä kirjoitin ensimmäisessä kommentissani.

3) Nyt otat esille tuon uusiokäyttökysymyksen, johon en ollut viitannut sanallakaan ja joka ei liity sanan etymologiaan millään tavalla. Ja etymologiahan on ainoa asia, mikä minua tuossa sanassa kiinnostaa.

Tuntuu siltä kuin kommentoisit jotain ihan muuta kuin mitä minä olen kirjoittanut.

Ilmeisesti minun pitäisi oppia käyttämään paksumpaa rautalankaa. Ja kirjoittaa pelkkiä lyhyitä päälauseita, joita kukaan ei voi mitenkään ymmärtää väärin, vaikka lukisi ne miten huolimattomasti läpi.

Niin kuin Hemingway. Tai Soini.

Olkoot he uudet kirjalliset esikuvani.