2010-04-21 HS:Puolueet lupasivat mielenosoittajille maksuttomia opintoja

[nimetönkeskustelija]

Kaikki puolueet lupasivat keskiviikkona mieltä osoittaneille opiskelijoille, että opiskelu säilyy maksuttomana.

Noin 1 500 opiskelijaa marssi Helsingissä Senaatintorilta Eduskuntatalolle vaatien maksuttomia opintoja kaikille, myös EU-alueen ulkopuolelta tuleville.

Puolueet keskittyivät kuitenkin lupauksissaan lähinnä suomalaisten opiskelijoiden opintojen maksuttomuuteen.

"Isikö maksaa"", "Suo, kuokka ja maksuton koulutus", "Maksutonta koulutusta kaikkialla kaikille", vaadittiin opiskelijoiden banderolleissa.

Paikalla oli pääkaupunkiseudun opiskelijoiden lisäksi busseja mm. Turusta ja Tampereelta.

Mielenosoituksen järjestivät Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto.

Kerrankin olen samoilla linjoilla puolueiden kanssa. Suomalaisille maksuton opetus. Ulkomaalaiset eivät maksa veroja tänne, joten heille ei myöskään maksutonta opetusta.

[requiem]

Eniten tässä keskustelussa häiritsee tämä sana "maksuttomuus". Vaikka opiskelu onkin itse opiskelijalle opiskeluvaiheessa "maksutonta", kyllä sen opiskelun kuitenkin aina joku maksaa. Kannatan kyllä määräajoissa valmistuville ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittajille täysin maksuttomia opiskeluvuosia, mutta jokin sellainen mekanismi, jolla opiskelija sitoutettaisiin päätökseensä ja osoitettaisiin että häneen oikeasti ollaan sijoittamassa rahaa, ei vain tarjoamassa mukavia aikuseksi kasvamishetkiä ja elämänkokemuksen hankkimisvuosia, olisi paikallaan.

Mutta onneksi korkeakoulut ottivat alkuviikosta sen kaikkein parhaiten opiskelun maksuttomuuden opiskelijoilleen turvaavan linjan suunnitelmillaan vähentää sisäänottoa ja opiskelupaikkoja.

Kun korkeakoulujärjestelmän paisuminen ja pöhöttyminen pysyy aisoissa, niin se ei saavuttamaan sellaisia Molokin kidan mittasuhteita, joita olisi pakko paikata opiskelun maksullisuudella. Näin ollen opiskelijajärjestöjen vaatimukset, maksuttomuus opiskelijoille, mahdollisimman suuret opiskelija- ja tutkintomäärät, ovat mitä räikeimmässä ristiriidassa keskenään.

[nimetönkeskustelija]

Onhan tätä aihetta sivuttu ennenkin, mutta on sen verran sydäntä lähellä että listaan vielä omat mielipiteeni:

1. Kopiokoneisto
Suomi korkeakouluttaa yhä enemmän kiinalaisia opiskelijoita. He saavat täysin maksuttoman opiskelun ja usein he vielä tekevät palkallisen lopputyön johonkin suomalaiseen firmaan. Seuraavassa vaiheessa he siirtyvät takaisin kiinaan ja toimivat siellä yrityksissä, jotka kilpailevat suomalaisten yritysten kanssa kansainvälisillä markkinoilla. Opintojen lisäksi he vielä vievät yritysten tietotaitoa suoraan Kiinaan. Siksi monessa Euroopan massa kiinalaisia ei oteta mielellään teknologiayrityksiin töihin. Suomessa kaikki on toisin, koska monikulttuurisuus...Me koulutamme omat kilpailijamme ja maksamme sen itse.

2. Väylä rikollisjärjestöille
Todistettavasti laittomat maahanpyrkijät käyttää opiskelureittejä helppona tapana päästä maahan. Väärennettyjä todistuksia on helppo järjestää eikä kouluun tarvitse mennä lainkaan.

3. Opiskelija-asuntopula
Ainakin pääkaupunkiseudulla on huutava pula opiskelija-asunnoista. Nyt näitä vähiäkin asuntoja jaetaan ulkomaalaisille opiskelijoille. Tämän voi todeta jokainen HOAS:n (Helsingin opiskelijoiden asuntosäätiö) tiloissa käynyt. Kuinka moni opiskelija muuttaisi mukavempaan ja halvempaan asuntoon, vaikka koulun käytävällä olisikin hieman vähemmän monikulttuurisuutta? Ja muistakaa että valtio tukee myös opiskelija-asuntosäätiöitä. Toisinsanoen taas kuluu verorahoja mamuille.

Lisäksi tähän liittyy porukka joka ei ole alun alkaenkaan tullut opiskelemaan. He saattavat jopa vuokrata halpaa opiskelijakämppää eteenpäin tehden rahaa.

4. Kieliongelmat ja opetuksen taso
Suomalaisten korkeakoulujen opetuksen taso ei ole kehuttava. Vielä huonommaksi se muuttuu, kun kieli muutetaan englanniksi. Tämän olen nähnyt käytännössä monella luennolla. Opiskelijat toki oppivat hieman englantia, mutta vastapainona usein heikkoa englantia puhuva opettaja puhuu yhä tylsemmin keskittyen kieleen eikä opetukseen.

5. Kansainväliset linjat
Kansainvälisillä linjoilla opetuskieli on englanti. Siellä kantis oppiikin sitten englantia, mutta suurin osa opiskelijoista taitaa olla ulkomaalaisia. Siis tässä säästötoimien luvatussa maassa on varaa palkata opettajia, järjestää luokkahuoneita, opetusmateriaaleja + muuta infraa, joka palvelee lähes ainoastaan ulkomaalaisia. Ei ole paljon järkeä kun tiedetään, että suomalaiset ekaluokkalaiset opettelevat aakkosia loppuunkulahtaneista käytetystä tekstikirjoista säästötoimien vuoksi. Ja nämä ulkomaalaisethan eivät ole tulleet sotaa pakoon vaan opiskelemaan.

6. Opetus on maksullista muuallakin
Kaikissa tasokkaissa yliopistoissa ja korkeakouluissa opetus maksaa. Miksi meidän pitäisi olla poikkeus?

Siksi kannatan maksullista opetusta ulkomaalaisille. Siinä eroteltaisiin oppilaitostenkin suhteen "jyvät akanoista".

[tietotyöläinen]

1. Kopiokoneisto
Suomi korkeakouluttaa yhä enemmän kiinalaisia opiskelijoita. He saavat täysin maksuttoman opiskelun ja usein he vielä tekevät palkallisen lopputyön johonkin suomalaiseen firmaan. Seuraavassa vaiheessa he siirtyvät takaisin kiinaan ja toimivat siellä yrityksissä, jotka kilpailevat suomalaisten yritysten kanssa kansainvälisillä markkinoilla. Opintojen lisäksi he vielä vievät yritysten tietotaitoa suoraan Kiinaan. Siksi monessa Euroopan massa kiinalaisia ei oteta mielellään teknologiayrityksiin töihin. Suomessa kaikki on toisin, koska monikulttuurisuus...Me koulutamme omat kilpailijamme ja maksamme sen itse.

Samaten koulutamme intialaisia koodareita, joille sitten ulkoistetaan meidän työmme sinne Intiaan. Kovasti lämmittää sydäntä ja hivelee sielua tukea tätä toimintaa verorahoillani.

[Roope]

Entä ulkomaalaiset opiskelijat?

Perussuomalaisten edustajan puheenvuoro siitä, että lukukausimaksuja ei suunnitella suomalaisille opiskelijoille, nosti mielenosoittajien desibelit korkealle. Opiskelijat vaativat, että maksuttomuuden tulisi koskea myös ulkomaisia opiskelijoita.

- Keskustelua syntyi siitä, miten EU- ja ETA-maiden sisä- ja ulkopuolelta tulevia opiskelijoita kohdellaan maksuasioissa, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Matti Parpala.

Parpalan mukaan muut puolueet olivat entisillä linjoilla EU- ja ETA-maiden ulkoa tulevien lukukausimaksuista. Tällä hetkellä niitä peritään osalta näistä opiskelijoista ja kokeilu kestää viiden vuoden ajan.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/04/1105256

[Hannu Niemi]

Tuosta uutisesta saa kuvan, että koko SAMOK olisi tuon takana.

Voinen VAMOK:in jäsenenä sanoa että niin asia ei ole, esimerkiksi meillä tehtiin myös puolueiden ilmaisema periaatepäätös.

[PaulR]

Tuosta uutisesta saa kuvan, että koko SAMOK olisi tuon takana.

Voinen VAMOK:in jäsenenä sanoa että niin asia ei ole, esimerkiksi meillä tehtiin myös puolueiden ilmaisema periaatepäätös.

Minä en tiedä mikä on VAMOK/SAMOK, eikä minun olisi tarpeen tietääkään jos hoitaisitte hommanne.

[Hannu Niemi]

Tuosta uutisesta saa kuvan, että koko SAMOK olisi tuon takana.

Voinen VAMOK:in jäsenenä sanoa että niin asia ei ole, esimerkiksi meillä tehtiin myös puolueiden ilmaisema periaatepäätös.

Minä en tiedä mikä on VAMOK/SAMOK, eikä minun olisi tarpeen tietääkään jos hoitaisitte hommanne.

Nyt en ymmärrä?

Samok -> Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto
Vamok - Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Kyse on vain mielipiteistä, ja niitä todellakin löytyy monen moisia.
'
Samokin linjaukset päätetään liittokokouksessa, johon jokainen opiskelijakunta saa yhden edustajan aina alkavaa 500 jäsentä kohden ( Vaasalla on normaalisti kolme ).

Eli emme voi vaikuttaa Samokin laajempiin linjauksiin kuin vain omalta osaltamme, ja sen myös teemme.

[Viinankylväjä]

4 vuotta amk:ssa istuneena sanoisin, että kohtuullisissa lukuvuosimaksuissa olisi puolensa. Maksut voisi maksaa sitten, kun työllistyy. Koulutettu simpanssikin valmistuisi amk:sta ajoissa, jos vain haluaisi, poikkeuksena armeija tms. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole ajoissa valmistuminen, vaan surkeat opettajat ja rahan puute. Itselle ilmaisesta koulutuksesta ei viitsitä valittaa niin herkästi. Jos meillä olisi maksettu tonni vuodesta, niin muutama opettaja olisi saanut kenkää ajat sitten. Viimeisenä vuonna karsittiin tärkeimmistä kursseista tunteja rahanpuutteen vuoksi. Lukukausimaksullisen koulutuksen vuoksi progressiivista verotusta täytyisi hieman pienentää, jotta opiskelu kannattaisi yhtä paljon.

[Hannu Niemi]

Suurin ongelma ei kuitenkaan ole ajoissa valmistuminen, vaan surkeat opettajat ja rahan puute.

Johtuu " määrä ennen laatua " ajattelusta, joka tietenkin johtuu tukipolitiikasta. Ja toisaalta siitä , että jo nyt tiedossa oleva korkeakoulujen karsiminen saa kaikki hamuamaan mahdollisimman isoa organisaatiota ja paljon opiskelijoita, että supistukset eivät osu omalle kohdalle.

[Janus]

Jahas, punavihreät opiskelijat ovat siis joukkopsykoosin pauloissa. Ei mitään uutta auringon alla.

"Kaiken värisille ihmisille niinq kaikkee ihquu ja uusii kokemuksii niinq, eikä mitää boree resurssipulajargonii niinq."

Todella yllättävä oli kuitenkin "puolueiden" kanta asiaan. Onko kaikki irti revittävissä oleva vauraus jo kohdistettu muihin mokuhankkeisiin, vai miksi näin nuiva linja?

[Sinna]

Ihan samoilla linjoilla nimettömän keskustelijan kanssa. Itselläni on sellainen tilanne, että työn puolesta vastustan lukukausimaksuja. Mutta henkilökohtaisella tasolla kannatan erityisesti ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille.

Tapasin vuosi sitten maahanmuuttoviraston ylitarkastajan, joka valotti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden taustoja. Väärin perustein maahan tulevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Mainittiin mm. Bangladesh; tulijoilla ei ole rahaa. Tai siis on se virallinen kuitti pankkitilistä, jolla on 6 000 euroa. Mutta rahat katoavat mystisesti ennen Suomeen tuloa. Mainittiin Nigeria, jonka tulijamäärä on kolminkertaistunut. Valitettavasti rikollisuus myös. Nyt en siis halua yleistää, mutta mielestäni keskustelujen perusteella myös ko. viranomaisilla oli huoli. Varsinkin siitä, ettei heillä ole resursseja tarkistaa kaikkien taustat juurta jaksaen.

Itse olen törmännyt myös tähän kieliongelmaan sekä kulttuurieroon. Mm. Bangladeshin pojjaat eivät tullessaan ymmärtäneet englantia. Puhuin siis erittäin yksinkertaista, sana sanan perään- englantia, mutta tulos täysin hyödytön. Kuinka tällainen opiskelija pärjää sitten täysin englannin kielisessä koulutusohjelmassa? Tai edes kulttuurissa, missä ei löydy yhtään yhdistävää tekijää?

[mannym]

Tässä oli jonkin aikaa sitten uutisointia espoosta muistaakseni jossa kotiin lähetetään kirje paljonko lapsen päivähoito maksaa kunnalle ym...
Tätä voisikin kokeilla tässä ongelmassa. Jokaisella opiskelijalle kotiin kirje kertomaan paljonko yhteiskunnalle maksaa heidän kouluttamisensa. En jaksa uskoa että jokaisella tai edes huomattavalla osalla opiskelijoista on tarkkaa käsitystä opiskelunsa kustannuksista.

[requiem]

Tässä oli jonkin aikaa sitten uutisointia espoosta muistaakseni jossa kotiin lähetetään kirje paljonko lapsen päivähoito maksaa kunnalle ym...
Tätä voisikin kokeilla tässä ongelmassa. Jokaisella opiskelijalle kotiin kirje kertomaan paljonko yhteiskunnalle maksaa heidän kouluttamisensa. En jaksa uskoa että jokaisella tai edes huomattavalla osalla opiskelijoista on tarkkaa käsitystä opiskelunsa kustannuksista.

Esim. tällaisiin lukuihin olen itse törmännyt.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/tr11.pdf?lang=fi

Koulutuksen hintaa on laskettu myös tutkintokohtaisesti. Yleensä kalleinta koulutus on taidealoilla ja lääketieteessä. Hintaa nostaa henkilökohtaisen ohjauksen suuri määrä. Suomessa esimerkiksi eläinlääkärin koulutus maksaa yhteiskunnalle noin 150 000 euroa ja teatteri- ja tanssialan perustutkinto noin 145 000 euroa. Oikeustieteessä perustutkinnon hinta on noin 25 000 euroa. Yliopistojen ylempi korkeakoulututkinto maksaa keskimäärin 47 000 euroa. Ammattikorkeakoulututkinto maksaa keskimäärin noin 36 000 euroa. Kulttuurialalla tutkinnon hinta on noin 52 000 euroa ja liiketalouden tradenomitutkinnon hinta noin 27 000 euroa.

[mannym]

Kiitos Requiem, pistänpäs muutamalle opiskelija tutulle viestiä heidän "ilmaisesta" koulutuksestaan. Mutta jotta totuus ei unohtuisi, kannatan lukukausimaksuja ulkomaalaisopiskelijoille.

[Hannu Niemi]

Kävin keskustelua aiheesta 'miksi kaikille maksutonta' SAMOK:in puheenjohtajan FB sivun päivityksessä, ja eräs uskomaton perustelu on pakko postata myös tänne.

Herra X

"Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta." (Hallitusohjelma 15.4.2007)

http://www.vn.fi/tiedostot/jul...190670.pdf

Case closed.

Olen sanaton, en muuta voi todeta

[requiem]

Kiitos Requiem, pistänpäs muutamalle opiskelija tutulle viestiä heidän "ilmaisesta" koulutuksestaan.

Ja ettei joku tule kohta melskaamaan opiskelijoiden etujen polkemisesta, niin todettakoon että olen itsekkin "ilmaisesta" korkeakoulutuksesta tällä hetkellä nauttiva. Valmistumisen jälkeen taas mitä suurimmalla todennäköisyydellä itsensä kipeäksi veroista maksava yksityisen sektorin työntekijä, eli tämän nykyisen rallin mahdollistava veronmaksaja 

Mutta se pääpointti, tässäkin tapauksessa, nykyistä hyvinvointivaltiomallia kohtaan on juuri tuo harhaluulo jostakin "ilmaisesta lounaasta". Mitään sellaista kun ei ole olemassa. Veronmaksajien tuottamasta pääomasta, ja siitä valtion tarjoama hyvinvointiyhteiskunta, on kestävällä pohjalla jos:

• Tuet ovat maltillisia, ei synny ongelmia huoltosuhteen vuoksi
• Tuet ovat etuoikeus, kaikkia halukkaita muista maista ei voida päästää nauttimaan yhteiskunnan X etuoikeuksista
• Tuet ovat mahdollisia vain tuottavan työn ansiosta. Yleisen mielipiteen on siis oltava työntekoa kohtaan myönteinen, jossa tuet nähdään vain ongelmien yli auttavana turvaverkkona (opiskelun kohdalla tietenkin polkuna kohti ammattia ja työelämää)

Ja miten nämä kohdat tulee ottaa huomioon korkeakoulutuksen tarjoamisessa, jos se halutaan jatkossakin pitää opiskelijalle "maksuttomana".

Jokin aikaraja opiskelun valmistumiselle pitää luonnollisesti asettaa. Opintotuen saamisen eteen on luonnollisesti saatava aikaiseksi opintoja.

Korkeakoulujärjestelmämme ei voi pitää avoimia ovia kaikille halukkaille. Suomen kustantama korkeakoulujärjestelmä palvelee ensisijassa suomalaista yhteiskuntaa, sopimuksia sen palveluiden hankkimisesta voidaan sopia ulkomaalaisten halukkaiden kanssa.

Järjestelmä on olemassa tarjotakseen osaavaa työvoimaa markkinoille, ei siksi että joku haluaa esim. filosofiksi, lääkäriksi tai muusikoksi, se vain on nyt niin. Opiskelijoita ei siis oteta kouluihin vain kouluttamisen ilosta.

Erityisesti järjestelmä ei ole olemassa siksi, että joku haluaa ruveta esim. filosofi-lääkäri-muusikoksi, koska opiskeleminen nyt vain on kivaa, ja kun ei osaa päättää mitä oikein elämältään haluaa.