2010-04-28 Kaleva: Maastamuutosta aika siirtyä maahanmuuttoon

[rähmis]

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tarjoama siedätyshoito ei ole auttanut, vaan rasismin peikko väijyy kaikkialla. Paha menee varmaan ohi, kun ollaan hiljaa ja hissukseen. Jo pelkästä r-sanasta menee pulla kurkkuun.

Maahanmuutosta käytävän keskustelun perusteella voisi kuvitella, että ulkomaalaisten osuus Suomessa on niin merkittävä, että se muodostaa vakavan uhan suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle.

Maahanmuutosta leivotaan eduskuntavaalien teemaa, jossa äänenpainot ovat koventuneet. Kansalainen seuraa silmät pyöreinä, mikä puolue torjuu rohkeimmin ulkomaalaisten vyöryn ja pelastaa suomalaisen työmiehen.

Sosiaalidemokraatit ehtivät vanhoista puolueista pisimmälle, kun he liittyivät perussuomalaisten maahanmuuttajia kaihtavaan Maassa maan tavalla -kuoroon. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma varoitti viikonvaihteessa hallitusta liian liberaalista maahanmuuttopolitiikasta. Tasa-arvo ja solidaarisuus heitettiin maasta ulos.

Äläkkä on syntynyt siitä, kun hallitus kaavailee helpotuksia EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupiin. Tarkoitus on edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja lisätä Suomen vetovoimaisuutta myöntämällä työntekijän oleskelulupa viideksi vuodeksi jo ensimmäisellä kerralla. Maahanmuuttoa on haluttu helpottaa, jotta kansainväliset asiantuntijat löytäisivät Suomen ja kokisivat mielekkääksi tulla tänne. SDP:lle ja muillekin tiedoksi, että EU:n alueella jo nykyisellään on työntekijöillä vapaa liikkumisoikeus.

SDP:n viesti on, että ulkomaalaisia ei tarvita, koska maassa on työttömiä omastakin takaa. Muunmaalaisia ei kaivata viemään leipää suomalaisten suusta. Tätä taustaa vasten oudoilta tuntuvat kauhajokelaisyrittäjän kokemukset, kun firma ei koulutuslupauksesta huolimatta saanut yhtään ruiskumaalaria palvelukseensa. Pula ei siis ole vain korkean tason asiantuntijoista, vaan myös tavallisista työntekijöistä.

Maahanmuuttoa vastustetaan, erikoista kyllä, sillä perusteella, että suomalaisten sietokynnys ulkomaalaisten suhteen tuppaa olemaan heikko, eikä rasismia haluta lisää. Eli kun vähennetään ulkomaalaisia, vähenee myös rasismi. Tällainen ajattelu on pölhöpopulismia.

Suomalaiset ovat valmiita ottamaan osansa kansainvälisyydestä, koneet täyttyvät lomalennoista ja kotiin tullessa muistellaan kaiholla eksoottista menoa ja suurkaupunkien monikulttuurista ilmettä. Suomalaiset ihastelevat suu auki suomalaisia menestystarinoita ulkomailla. Toisinpäin yhtälö ei kuitenkaan toimi.

Suomessa on runsaat 5,3 miljoonaa ihmistä. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä vaatimatonta, alle kolmen prosentin luokkaa. Maassa on noin 155 700 ulkomaalaista, suurimpana ryhmänä naapurista tulleet venäläiset ja virolaiset. Heidän tuloonsa ovat todennäköisesti vaikuttaneet pitkälti samat asiat kuin Amerikkaan ja Ruotsiin lähteneillä siirtolaisilla. Muualta haetaan parempaa elämää ja etsitään onnea. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on vuodesta 1973 lähtien ehtinyt tulla Suomeen vaivaiset 34 000. Luvut eivät päätä huimaa.

Laulavan vallankumouksen aikana suomalaiset olivat pakahtua myötätunnosta virolaisia kohtaan. Ääni on muuttunut kellossa sen jälkeen kun virolaiset työmiehet ilmestyivät suomalaisille rakennustyömaille. Myös inkeriläisiä kohtaan tunnettiin suurta myötätuntoa, ja presidentti Mauno Koiviston lausunnolla alkoi näihin päiviin asti jatkunut paluumuutto. Inkeriläisten kohdalla on kyse historiallisen vääryyden korjaamisesta. Suomi luovutti Neuvostoliiton painostuksesta toisen maailmansodan jälkeen tänne paenneet noin 60 000 suomensukuista, joiden paluumatka jatkuikin sitten suoraan Siperiaan. Nyt heitä ja heidän jälkeläisiään ryssitellään.

Maahanmuuttopolitiikasta käytävää keskustelua vaikeuttaa kovasti se, että keskustelu juuttuu lähinnä pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Ymmärrettävästi heidän lähtökohtansa ja ongelmansa ovat eri luokkaa kuin muuta kautta Suomeen päätyneiden ulkomaalaisten.

Meillä on vasta viime aikoina tiedostettu, että harmaantuva Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Taantuman jälkeen on edessä nousukausi samaan aikaan kiihtyvän eläköitymisen rinnalla. Suomi harmaantuu Euroopan maista nopeinta vauhtia.

Tässä tilanteessa on kohtuullista, että työperäisestä muutosta keskustellaan Suomen tarpeista lähtien ja mietitään, millä keinoin tänne saadaan osaajia, joita haluamme sen sijaan, että hukataan tarmo maahanmuuton torjumiseen.

Tuotannon tehostaminen ja pitemmät työurat eivät auta loputtomiin, jos myös tulevina vuosikymmeninä halutaan ylläpitää kasvua, tuotantoa ja hyvinvointia nykyisellä tasolla. Jossain vaiheessa työperäinen maahanmuutto muuttuu elintärkeäksi kansalliseksi eduksi. Voimme tietenkin valita myös näivettymisen ja syrjäytymien tien.

***

Ulkomaalaisia suurempi uhka voi tulla avaruudesta. Maailmankuulu fyysikko Stephen Hawking varoittaa ottamasta yhteyttä avaruusolioihin. Hawkingin mukaan galaksien elämänmuodot voivat olla ihmiskunnalle vaarallisia. Suurissa aluksissa elävät elämänmuodot voivat olla vaeltajia, jotka valtaavat löytämänsä planeetat ja hyödyntävät niiden luonnonvarat.

Mirja Niemitalo

Kaleva

[Suvaitsija]

Maahanmuuttoa vastustetaan, erikoista kyllä, sillä perusteella, että suomalaisten sietokynnys ulkomaalaisten suhteen tuppaa olemaan heikko, eikä rasismia haluta lisää. Eli kun vähennetään ulkomaalaisia, vähenee myös rasismi. Tällainen ajattelu on pölhöpopulismia.

[Roope]

Maahanmuutosta käytävän keskustelun perusteella voisi kuvitella, että ulkomaalaisten osuus Suomessa on niin merkittävä, että se muodostaa vakavan uhan suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle.

Keskustelua käydään valitun maahanmuuttopoliittisen linjan kustannuksista ja vaikutuksista. Ne ovat merkittäviä. Pannaan lait kuntoon, niin ei tarvitse enää keskustella niin paljon. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan käy.

Tässä tilanteessa on kohtuullista, että työperäisestä muutosta keskustellaan Suomen tarpeista lähtien ja mietitään, millä keinoin tänne saadaan osaajia, joita haluamme sen sijaan, että hukataan tarmo maahanmuuton torjumiseen.

Puhutaan sitten niistä konkreettisista tulevaisuuden tarpeista ala kerrallaan, eikä tarpeesta hankkia ennakolta varmuuden vuoksi epämääräinen työvoimareservi, joka pahimmillaan saa koulutuksensakin vasta Suomessa.

Tätä taustaa vasten oudoilta tuntuvat kauhajokelaisyrittäjän kokemukset, kun firma ei koulutuslupauksesta huolimatta saanut yhtään ruiskumaalaria palvelukseensa.

Joten ruiskumaalari haettiin Vietnamista ja nyt Kauhajoen kaupunginjohtaja valittaa, ettei ruiskumaalarille maksettu kympin tuntipalkka (10*160=1600 euroa/kk) oikeuta perheenyhdistämiseen, kun hänen ei katsota pystyvän ylläpitävän perhettään. Vietnamilaisilla on asenne kohdallaan, mutta haluaisin nähdä laskelmat, joilla Kauhajoen kaupungin seikkailu muuttuu yhteiskunnalle tuottavaksi.

Kauhajoen mallia:

Formia Vesme palkkasi Kauhajoelle kymmenen vietnamilaista hitsaajaa. Heistä kahdeksan lomautettiin ja kaksi palasi Vietnamiin ainakin tämän taloussuhdanteen ajaksi.

Opiskelijoiden kanssa haastattelukieli vaihtuu suomeksi.

-Lomautus alkoi seitsemäs kahdeksatta 2009, mainitsee Thuan Do.

Luppoaikaa ei jäänyt, sillä kahdeksikko aloitti opinnot Etelä-Pohjanmaan opistossa. He ovat arkipäivät Ilmajoella ja viikonloput Kauhajoella.

Syyslukukausi oli kotouttamiskoulutusta eli pääasiassa suomen kielen opetusta. Tämä kevät on ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta, johon sisältyvät myös kuukauden työharjoittelujaksot. Rahoitus tulee valtiolta.

Ilkka

[Johannes Nieminen]

Aika ei oikein tiedä onko kyseessä vitsi, vai ihan tosissaan raapustettu mielipidekirjoitus. Tuossa kirjoituksessa ei ainakaan ollut mitään uutta, ellei demarien syyttämistä huomioida. Samat kliseet vain pyörivät ja pyörivät. Miksi ei vaan voida ottaa selvää mitä oikeasti kritisoidaan? Se nyt vain taitaa olla joillekin niin ylipääsemättömän vaikeaa 

[Veli Karimies]

Mirja Niemitalolle siis sopii, että humanitaarinen maahanmuutto lopetetaan kokonaan, mutta se ihan ihka aitoa työperäinen maahanmuutto pysyy ennallaan?

[do.ut.des]

Vaikuttaisi Mirja löytyvän Oulun Rotaryklubista. Ilmankos onkin niin mokumoku-kirjoittaja.

Hallitus 2009-2010
Suhdetoimintakomitean pj Mirja Niemitalo, mirja.niemitalo(at)kaleva.fi

http://www.oulunrk.net/hallitus.htm

[herranen]

Suomessa on runsaat 5,3 miljoonaa ihmistä. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä vaatimatonta, alle kolmen prosentin luokkaa.

Toivoisin, että tähän saisi jonkun ohjeistuksen. Missä vaiheessa ulkomaalaisia/pakolaisia/turvapaikanhakijoita/jne. on Suomessa niin paljon, että asiasta voidaan ryhtyä keskustelemaan ja missä vaiheessa heitä on niin paljon, että asiasta saa huolestua.

Itse olen katsonut kehitystä Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa ja olen huolestunut Suomen suunnasta ja vauhdista. Ilmeisesti minun kuitenkin pitää pitää turpani kiinni johonkin tiettyyn prosenttilukuun asti. Niin että saisiko joltakin suvaitsevaiselta mielipidejohtajalta sen rajan mihin asti minun pitää pitää leipäläpeni ummessa.

Ulkomaalaisten määrä, vieraskielisten määrä, oleskelulupien määrä, rikollisuustilastot. Mistä tahansa noista kun saisi jonkun raja-arvon jonka jälkeen aiheesta voisi keskustella. Muualla Euroopassa tämä kuvio on mennyt niin, että keskustelu alkaa kun väkeä on lappanut rajan yli jo liian paljon ja kurssia ei siltikään saada muutettua nopeasti koska on sitouduttu aiempiin poliittisiin päätöksiin pelätään median ja eturyhmien painostusta.

Suvaitsevainen on niin kuin iso vauva joka ei osaa etukäteen kertoa olisiko asiaa potalle. Jälkikäteen voidaan sitten arvioida, että tuliko isompi vai pienempi vahinko ja siivoamaan joutuu joka tapauksessa joku muu.

[Sinna]

Suomessa on runsaat 5,3 miljoonaa ihmistä. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä vaatimatonta, alle kolmen prosentin luokkaa.

Missä vaiheessa ulkomaalaisia/pakolaisia/turvapaikanhakijoita/jne. on Suomessa niin paljon, että asiasta voidaan ryhtyä keskustelemaan ja missä vaiheessa heitä on niin paljon, että asiasta saa huolestua.

Valitettavasti siinä vaiheessa, kun paskat on jo housuissa.
Ja silloin, kuulemma, on enää turha itkeä.

[Professori]

Ulkomaalaisten määrä, vieraskielisten määrä, oleskelulupien määrä, rikollisuustilastot. Mistä tahansa noista kun saisi jonkun raja-arvon jonka jälkeen aiheesta voisi keskustella.

Ei minusta noille kahdelle ensimmäiselle tarvita mitään rajaa. Sen sijaan tuolle kolmannelle (eli rikollisuudelle) kyllä. Samoin maahanmuuton aiheuttamille kustannuksille haluaisin jonkun raja-arvon. Toisin sanoen toivotan Suomeen tervetulleeksi kaikki sellaiset, jotka ovat valmiita integroitumaan yhteiskuntaan ja elättämään itsensä. Sen sijaan en kaipaa esimerkiksi sosiaalituella eläviä, rikollisia tai elämäntapaamme rajusti muuttamaan pyrkiviä muukalaisia.  

[JT]

Aina ei oikein tiedä onko kyseessä vitsi, vai ihan tosissaan raapustettu mielipidekirjoitus. Tuossa kirjoituksessa ei ainakaan ollut mitään uutta, ellei demarien syyttämistä huomioida. Samat kliseet vain pyörivät ja pyörivät. Miksi ei vaan voida ottaa selvää mitä oikeasti kritisoidaan? Se nyt vain taitaa olla joillekin niin ylipääsemättömän vaikeaa 

Ehkä Mirjan olisi syytä ryömiä ulos umpiostaan. Liekö itsekin syrjäytynyt? Ei voi tietää.