HS-raadin vastaukset: Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?

[Iloveallpeople]

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?

Nykyisin joka neljäs suomalainen osallistuu internetissä käytäviin keskusteluihin. Maan suurin keskusteluyhteisö on Suomi24-verkkopalvelu, jonka sivuilla on yli 50 miljoonaa keskusteluviestiä. Sen keskusteluja seuraa viikoittain miljoona suomalaista. Suurimpiin perinteisen lehdistön ylläpitämiin keskustelusivustoihin kuuluvat Iltalehti.fi:n (2,8 miljoonaa viestiä) ja HS.fi:n (2,5 miljoonaa viestiä) keskustelupalstat.

Sanomalehden yleisönosaston kaltaiseen perinteiseen mielipidefoorumiin verrattuna verkkokeskustelu on nopeampaa, vuolaampaa, spontaanimpaa ja vähemmän hiottua. Nettikeskustelujen sanotaan vahvistavan viestinnän moniarvoisuutta ja tasapuolisuutta sekä yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta, koska keskustelupalstojen kontrolli on väljää eikä keskustelulla ole samanlaisia portinvartijoita kuin painetussa sanassa.

Nettikeskusteluiden vapaudella on myös varjopuolensa. Internetissä käytetään värikästä ja tunteikasta kieltä ja ilmaistaan myös aggressioita vapaammin kuin joukkoviestinnässä yleensä. Kirjoittamisesta voi tulla tendenssimäistä, ja sitä voidaan käyttää myös epäasiallisiin tarkoituksiin, kuten niin sanottujen viharyhmien hyökkäyksiin. Niiden kohteiksi saattavat joutua yksittäiset ihmiset poliitikoista viihdemaailman julkkiksiin, mutta myös muun muassa etniset ja uskonnolliset ryhmät tai seksuaaliset vähemmistöt.

Hyökkäyksiä esiintyy eri teemojen ympärillä rönsyilevissä vapaissa nettikeskustelussa, mutta samanmieliset järjestäytyvät ja pitävät yhteyttä myös Facebookissa. Ainakin maahanmuuttoministeri Astrid Thors ja stylisti Teuvo Loman ovat tehneet rikosilmoituksen heille omistettuja Facebookin viharyhmiä kohtaan, jotka sisältävät jo nimessään väkivaltaisen uhkauksen. Facebookin käyttäjät eivät toisaalta ole nimettömiä, vaan palveluun liitytään – ainakin periaatteessa – omalla nimellä.

Yleensä suuria verkkokeskustelupalstoja moderoidaan eli valvotaan lainvastaisten tai hyvien tapojen vastaisten viestien varalta. Useimmat ylläpitäjät tyytyvät kuitenkin jälkimoderointiin eli jo julkaistujen viestien poistamiseen oman jälkikäteisvalvonnan tai viesteistä tehtyjen ilmiantojen perusteella. Sääntöjen vastaiset viestit saattavat inhimillisten erehdysten vuoksi päästä läpi myös etukäteismoderoinnista, etenkin jos valvottavaa viestiliikennettä on paljon.

Ero printtimedian ja verkon keskustelutyylissä näkyy selvästi niissä sanomalehdissä, jotka ylläpitävät sekä yleisönosastoa että verkkokeskustelua. Myös osallistumisen edellytykset eroavat suuresti: yleisönosastoilla omalla nimellä esiintyminen on useimmissa lehdissä suositeltavaa tai tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta jopa pakollista, ja lehden toimituksella pitää joka tapauksessa olla käytössään julkaistavien tekstien kirjoittajien yhteystiedot. Verkkokeskusteluissa käytetään sen sijaan yleensä nimimerkkiä, jonka takaa kirjoittaja on harvoin tunnistettavissa. Monet lehdet ja keskustelupalstojen ylläpitäjät eivät vaadi verkkokeskusteluun osallistujilta edes rekisteröitymistä.

Vuonna 2004 voimaan tulleen sananvapauslain mukaan internet-palvelun tarjoaja ei ole juridisessa vastuussa mielipiteistä, jos palstat ovat kaikille avoimia eikä etukäteistä moderointia tehdä.

Toisaalta viharyhmät, solvaukset ja uhkaukset muodostavat vain pienen osan verkkokeskustelujen koko tarjonnasta, ja ainakin poliisilla saattaa olla keinot selvittää, ketkä ovat laittomiksi epäiltyjen kirjoitusten takana. Ääri-ilmiöihin keskittyvän julkisuuden sanotaan yhtäältä ruokkivan itseään ja toisaalta jättävän varjoonsa verkkokeskustelujen asiallisen ja hyödyllisen enemmistön.

Jos verkkokeskusteluissa edellytettäisiin rekisteröitymistä tai kiellettäisiin nimellä kirjoittaminen, se saattaisi laskea merkittävästi verkkokeskusteluihin osallistujien määrää. Joidenkin mielestä se saattaisi nostaa keskustelun tasoa, toisten mielestä nimellä kirjoittamisen vaatimus pudottaisi keskustelusta pois monia arvokkaita puheenvuoroja.

Nimimerkin tuoma anonymiteetti voi olla kirjoittajalle suoja häirikköjä vastaan verkossa tai sen ulkopuolella. Toisaalta se voi joissain tapauksissa antaa mahdollisuuden välittää keskusteluun tietoa, jota kirjoittaja ei voisi tehdä nimellään esimerkiksi ammatillisen tai yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.

Lue vastaukset Helsingin Sanomista

[Iloveallpeople]

On niitä nimimerkillä kirjoittamisen sallivia tekstejä siellä lopussa...

[Ano Nyymi]

Mielestäni voisi kokeilla naapurin nimellä kirjoittamista. Jos se toisi ratkaisun asiaan.

[Vasarahammer]

Minusta Henry Laasasen kirjoitus vastaa kaikkiin olennaisiin kysymyksiin anonyymiuden eduista:

Anonyymin kirjoittamisen järkevyydestä

Henry perustelee nimimerkkikirjoittelun mielekkyyden täydellisesti ja kertoo myös, miksi pelkkä omalla nimellä kirjoittelu johtaa nykyistä huonompaan lopputulokseen.

[M.]

Hokemalla, että omalla nimellä esitetty mielipide on arvokkaampi kuin nimimerkin takaa esitetty, nämä mukaintellektuaalit vain antavat ymmärtää, että heidän mielestään mielipiteen arvo on sen esittäjässä eikä mielipiteen perusteluissa (logiikassa ja faktoissa). Mitäpä muuta sitä voisi auktoriteettiuskovaisilta toisaalta odottaakaan.

[M.K.Korpela]

Henry perustelee nimimerkkikirjoittelun mielekkyyden täydellisesti ja kertoo myös, miksi pelkkä omalla nimellä kirjoittelu johtaa nykyistä huonompaan lopputulokseen.

Yhden perustelun tosin käytännössä kaikki kirjoittajat, niin nimellä kuin nimimerkillä hukkaavat. Kulttuurissa jossa kirjoitettaisiin pelkkällä omalla nimellä kukkisi myös aivan varmasti virhepäätelmistä ns. vetoomus auktoriteettiin, ja ilmenemismuotona olisi oppiarvoilla rehentely.

Jos käsiteltävässä asiassa ilmenee vastaavan akateemisen koulutuksen saaneen kannalta selviä teknisesti virheellisiä käsityksiä, niin on ymmärrettävää että esimerkiksi fysiikan tohtori kirjoittaa omalla nimellään ja toteaa epälukuisen määrän kommentaattoreita perustavan kirjoitelunsa virheelliseen tietoon.

Ihan oikein jo sinänsä että keskustelussa esiintyy alan akateemikoita jotka tuovat mielipiteensä julki, mutta tämä on todellisuutta jo tänään, ja siirtyminen pelkkään nimellä kirjoittamiseen toisi mukanaan ihan varmasti alemman koulutuksen saaneiden dissaamiseen. Tässä mielikuva:

-------------

Väitteisiin siitä, kuinka muslimit ovat yliedustettuina ...
<snip>
... eivätkä tutkimukset siis osoita ...
<snip>
... suvaitsevaisuutta.

JP Roos
Sosiaalipolitiikan professori
Helsinki


--------------

vastapuolenaan esimerkiksi

--------------

Tästä jutusta kirjoitetaan ...
<snip>
... mun mielestä ...
<snip>
... että maassa maan tavalla !

Kirsi Virtanen
kaupan kassa
Kontula

----------------

Hyvin harvat akateemikot olisivat valmiita siihen karriäärin itsemurhaan, johon valtavirrasta poikkeaminen johtaa. Suvikset tekevät tätä jo nyt eli siis aktivismia verhotaan tieteen kaapuun, ja pelkällä omalla nimellä kirjoittelussa rehentely olisi yhä pahempaa.