Mediayhtiön vastuullisuus pohjaa sananvapaudelle

[Äänestäjä]

Mediayhtiön vastuullisuus pohjaa sananvapaudelle

Mediayhtiönä vastuullisuus näkyy erityisesti sisällöissämme. Internetin monimuotoistaessa viestintäkenttää korostuvat tiedon luotettavuus ja laatu, joista Sanoman perinteikkäät brändit tunnetaan. Liiketoimintaperiaatteidemme mukaisesti kaikki Sanoman julkaisutoiminta pohjautuu sananvapaudelle ja riippumattomuudelle.

Oheinen teksti on Sanoma-konsernin juuri ilmestyneestä vuosikertomuksesta, sivulta 44. Lihavoitu otsikko on itseasiassa koko ko. kappaleen otsikko.

Asiaa siis selvästi painotetaan.

Janne Virkkunen jäi juuri Sanoman päälehden - Hesarin - päätoimittajana eläkkeelle. Toki hän voisi sen kai tehdä jo ikänsäkin puolesta, mutta jotenkin jäi kiinnostamaan voisiko kritiikki jota Hesari on saanut sananvapauden ja riippumattomuuden osalta olla vaikuttanut asiaan. (Myös laskeneet lukijamäärät voivat olla yksi tekijä, joskin tämä trendi koskee lähes kaikkia sanomalehtiä. Toisaalta olen lukenut jo muutamia vuosia lukemattomia lukijakommentteja eri forumeilta siitä, että nämä seikat ovat vaikuttaneet monen osalta Hesarin tilauksen lopettamiseen ja moni on myös tuonut asian tiedoksi Sanomalle.)

Tästä aiheesta löysin muun muassa seuraavan Reijo Liinamaan blogin:

http://blogit.demari.fi/reijolii/2010/04/03/30/

Suomalaisessa mielipideilmastossa kuului selvää historian siipien havinaa, kun Helsingin Sanomien päätoimittajana lähes 20 vuotta toiminut Janne Virkkunen jäi eläkkeelle.  Hesarin asema suomalaisten mielipiteiden muotoutumisessa on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutlaatuinen. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea lehden ylivoimainen levikki, mutta myös keskimääräisesti arvioituna laadukas journalismi.

Ylivoimaisuudesta seuraa, että omistajille saattaa tulla kiusaus käyttää välinettään omien intressiensä ajamiseen. Tämä on ammattitaitoisesti johdetulle lehdelle helppoa. Ei tarvitse kuin suorittaa hieman painotettua uutisointia ja käyttää huolellisesti valittuja kirjoittajia tekemään juttuja asetettuja päämääriä palvelevista aiheista. Yhtä tärkeätä kuin se, mistä kirjoitetaan, on tietysti se mistä EI kirjoiteta.

Toimittaja Makkonen oli Ylen arkistoista löytänyt vanhan, tuolloin vielä melko tuoreen päätoimittaja Virkkusen haastattelun, missä hän kertoo lehdellä olevan valtaa "jolla voi nostaa lehden tärkeinä pitämiä asioita esiin ja tuoda siten uusia elementtejä päätöksentekoon ja pitää niitä esillä niin kauan, että syntyy poliittista painetta päätöksentekoon". Pari vuosikymmentä lausuntonsa jälkeenkään Virkkunen ei nähnyt tarpeelliseksi muuttaa ajatteluaan. Vaikka toimittaja Makkonen ei, jäähyväishaastattelun hengen mukaisesti, vierastaan kovin ahtaalle laittanutkaan, joutui Virkkunen kutenkin tapailemaan sanojaan vuosien takaista lausuntoaan kommentoidessaan.

...................Tämä on ristiriidassa Virkkusen jokin aika sitten lehdessään esittämään lausumaan, jonka mukaan "on vaarallista, että toimittajat pyrkivät parantamaan maailmaa helposti syntyvillä näkökulmillaan mieluummin, kuin että tekisivät tasapainoisia ja asiapohjaisia juttuja".
Tällaiseen "vaaralliseen toimintaan" osallistuminen on HS:n pääkirjoituskollegiolle ollut pikemmin sääntö kuin poikkeus. On mielenkiintoista nähdä, minkä kannan lehti tulee ottamaan esim. juuri nyt kuumana käyvään maahanmuuttokeskusteluun.

Helsingin Sanomat sensijaan on kautta aikojen korostanut poliittista riippumattomuuttaan, objektiivisuuttaan ja puolueettomuuttaan. Tähän suuri osa lukijoista taitaa vieläkin uskoa, vaikka kuva on alkanut säröillä jo ajat sitten.

Kun ruoriin nyt astui Sanoma News'in toimitusjohtajan paikalta Mikael Pentikäinen, voidaan Janne Virkkusen kauden tiedotukselliseen arvovalintavaikuttamiseen odottaa edelleen lisääntyvää painetta. Jos tämä lukijoille avoimesti kerrottaisiin, olisi asia OK. Mutta tullaanko niin tekemään?

Epäilen. Vastuu jää, kuten savolaisittain sanotaan, lukijalle.

Kaikki lihavoinnit allekirjoittaneen.