2010-08-29 HS: (Ranskan) Siirtomaahistoria painaa yhä

[rähmis]

Vauhdikas uutispäivä on tempaissut mukaansa niin täydellisesti, että Hesarin juttu Ranskan valloittaman Afrikan pahoinvoinnista oli jäädä huomaamatta.

Tuskin koskaan on Lasitalosta tarjoiltu näin asiapitoista siirtomaajuttua. Ihan vain ruokahalua herättämään...

Vanhaa siirtomaavaltaa on vähän liiankin helppo syyttää, sanoo Kamerunista lähtöisin oleva tutkija Achille Mbembe. Useita kirjoja siirtomaa-ajasta kirjoittanut Mbembe paiskaa Afrikkaa totuuksilla, jotka se mieluiten jättäisi kuulematta.

"On älyllistä laiskuutta sanoa, että ongelmat ovat Ranskan syytä", hän sanoi sanomalehti Libérationissa heinäkuussa.

Suurin syy kurjuuteen ovat vallanhimoiset johtajat, joiden ainoa tavoite on pitää paikkansa ikuisesti, Mbembe kirjoittaa useissa sanomalehdissä julkaistussa esseessään.

Mbemben mukaan muutosta ei tule ennen kuin kansa itse kiinnostuu muutoksesta ja perustaa tarpeeksi vahvoja instituutioita tukemaan sitä.

"Moni afrikkalainen maa on täynnä vain ihmislihaista massaa, joka on täysin hyödytöntä. Se kerää voimansa väkivallasta ja tarttuu mihin tahansa uskontoon, joka on tarjolla", Mbembe tilittää.

Suurin ongelma on se, että väkivallalla ei ole poliittista päämäärää. Ihmiset elävät sodista ja konflikteista, mutta eivät halua saavuttaa niillä mitään. Etnisen väkivallan juuret ulottuvat Afrikassa paljon siirtomaa-aikaa pidemmälle.

Hesari (digilehti)

[Ahmatti]

Sisältö muuttuu arveelluttavaksi, jos vaihdat henkilön nimen kohdalle kenen tahansa valkoihoisen, länsimaisen tutkijan nimen...

[Marjapussi]

Riippunee hyvin paljon mistä Ranskan entisistä siirtomaista kirjoitetaan. Vaikka Indokiinassakin menoa ja meininkiä riitti kaksi-kolmekymmentä vuotta ranskalaisten luovutettua vallan, niin siellä on saatu jo aikaan jonkunlainen järjestys joka maassa. "Varsinaisissa" Afrikan siirtomaissa tuon järjestyksen saavuttaminen lienee ottavan "hieman" enemmän aikaa vaikkapa kaksi-kolmekymmäntätuhatta vuotta.

[Scallypunk]

Heh-Heh,jostain syystä Afrikkalainen kaverini päätyi samansuuntaiseen päätelmään omassa lopputyössään.

[E.P.L]

Riippunee hyvin paljon mistä Ranskan entisistä siirtomaista kirjoitetaan. Vaikka Indokiinassakin menoa ja meininkiä riitti kaksi-kolmekymmentä vuotta ranskalaisten luovutettua vallan, niin siellä on saatu jo aikaan jonkunlainen järjestys joka maassa. "Varsinaisissa" Afrikan siirtomaissa tuon järjestyksen saavuttaminen lienee ottavan "hieman" enemmän aikaa vaikkapa kaksi-kolmekymmäntätuhatta vuotta.

Ei tuolla Indokiinassakaan hienosti mene. Ehkä Vietnamissa, mutta siellähän on myös Laos ja Kambodža.

[Marjapussi]

Ei tuolla Indokiinassakaan hienosti mene. Ehkä Vietnamissa, mutta siellähän on myös Laos ja Kambodža.

Riippunee hieman mihin vertaa. Laosissa ja Kambodzassa vallitsee suhteellinen rauhallinen yhteiskuntajärjestelmä. Nälänhätää ei taatusti ole ja ihmisten elintaso on noussut huimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana.

[E.P.L]

Ei tuolla Indokiinassakaan hienosti mene. Ehkä Vietnamissa, mutta siellähän on myös Laos ja Kambodža.

Riippunee hieman mihin vertaa. Laosissa ja Kambodzassa vallitsee suhteellinen rauhallinen yhteiskuntajärjestelmä. Nälänhätää ei taatusti ole ja ihmisten elintaso on noussut huimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana.

"Rauhallinen" ei minusta kuvaa tilannetta tuolla oikein. Nälkääkin nähdään enemmän (Kambodzassa) tai saman verran (Laosissa) kuin esimerkiksi Sudanissa, Nigeriassa tai Ugandassa. Talouskasvua on ollut joo, mutta asukaskohtaisen bruttokansantuotte on silti pienempi kuin taas esimerkiksi Sudanissa.

[Marjapussi]

"Rauhallinen" ei minusta kuvaa tilannetta tuolla oikein.

Laosia paljon rauhallisempaa paikkaa en tiedä Aasiassa. Sisällissotakin päättyi 35 vuotta sitten, eikä Kambodzassakaan ole juuri rähinöity viimeiseen 12 vuoteen. Thaimaassa kyllä rähinöidään, mutte se ei ole koskaan ollut Ranskan siirtomaa.

Nälkääkin nähdään enemmän (Kambodzassa) tai saman verran (Laosissa) kuin esimerkiksi Sudanissa, Nigeriassa tai Ugandassa. Talouskasvua on ollut joo, mutta asukaskohtaisen bruttokansantuotte on silti pienempi kuin taas esimerkiksi Sudanissa.

Enpäs ole nälänhätää huomannut näissä maissa. Buddhalainen luostarijärjestelmä takaa myös perusravinnon kaikkein köyhimmilekin, jollei lukuisten NGO:n riisikupit kelpaa.
Bruttokansantuote ei ole suoraan verrannollinen eri maiden suhteen vaan pitää huomioida ostovoima. Perusasuminen ja ruoka ovat hyvin halpaa Indokiinassa isompien kaupunkien ulkopuolella.

[E.P.L]

Enpäs ole nälänhätää huomannut näissä maissa. Buddhalainen luostarijärjestelmä takaa myös perusravinnon kaikkein köyhimmilekin, jollei lukuisten NGO:n riisikupit kelpaa.

Nälänhätää kuvavampi termi on aliravitsemus.
Katsoin noiden maiden sijoitusta inhimillisen kehityksen indeksissä ja niillä menee tosiaan yllättävän hyvin. Nekin ovat jokatapauksessa sijalla 133 (Laos) ja 137 (Kambodza). Lapsikuolleisuus on Zimbabwen luokkaa. 

[Maastamuuttaja]

Kolonialismin vaikutukset kehitysmaissa nostetaan säännöllisin väliajoin esille hyvin ajattelevissa piireissä. Tällä kertaa syyllisiä mantereen tilaan löytyi myös muista kuin kolonialisteista.

Yhtään artikkelia, jossa olisi löydetty kolonialismin kauden myönteisiä saavutuksia, ei ole ilmaantunut.

Tansanian karismaattinen johtaja Julius Nyerere kirjoitti 1970-luvulla: "Nyt saa riittää kolonialismin syyttely. Meidän on katsottava peiliin."

Sama mies - yhä presidenttinä - kirjoitti 1980-luvulla, että Tansanian vaikeudet johtuvat kolonialismista.

Ja "vaikeudet" jatkuivat 1990-luvulla, 2000-luvulla eikä hyvin ala 2010-lukukaan. Kolonialismin päättymisestä on kulunut puoli vuosisataa.

Kolonialismi on ollut todella destruktiivinen vaihe Afrikan historiassa. Sen vaikutukset eivät näytä päättyvän koskaan.

[Jaska Pankkaaja]

Kuinkahan monta moku- ja orjalaivojen terva juttua tarvitaan jotta se Lenin setä taas hymyilee. Monta.

[Juha J.]

Suviksen pää saattaa räjähtää näistä tiedoista.