Maahanmuuton analyysi

[Jalkateräase]

Mitä on kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan? Puhutaanko silloin maahanmuutosta ilmiönä vai maahanmuuttajista yksilöinä? Näitä asioita voi olla arkipäivässä mahdotonta erottaa, mutta yhteiskunnan kannalta ilmiön tarkastelu lienee mielekkäämpää.

Keskustelua sekoittaa maahanmuuttajien moninaisuus. Tilastoinneissa ei läheskään aina voida tai haluta erottaa esimerkiksi työperäistä ja muuta maahanmuuttoa. Maittain jaettua tilastoa onneksi jonkin verran löytyy.

Joka tapauksessa keskustelussa olisi hyvä päästä ulos tunnepohjaisista "suomi, sisu, kalevala, maan tapa"-linjasta, joka herättää vain tunteita ilman taustoja ja heikosti perusteltavissa olevana heikentää mahdollisuutta todelliseen vuoropuheluun.

Mistä kriitisyys kumpuaa? Ongelmakohtia esiintuovat puheenvuorot leimataan usein julkisuudessa motiiveiltaan rasistisiksi ja tämä osaltaan aiheuttaa keskustelun polarisoitumista. Olisiko tarpeen katsoa väitteitä, faktoja väitteiden takana ja vastakritiikkiä ainaisen leimaamisen ja asemasodan sijaan? Tarkoitus on kuitenkin avata keskustelua mahdollisimman faktapohjaisella ja kiihkottomalla tavalla.

Maahanmuutosta ei saa puhua kriittisesti
Rasismin kitkeminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi kansainvälisessäkin ihmisoikeuskeskustelussa. Suomessakin sananvapaus on selkeästi rajatumpaa mikäli liikutaan uskonnon, etnisyyden tai syntyperäisyyden alueilla. Tämän sai kokea myös valtuutettu Jussi Halla-aho. [1]Lainsäädäntöä ollaan myös kiristämässä entisestään juuri näillä alueilla. [2] Kehityksestä ovat olleet huolissaan mm. Electronic Frontier Finland (Effi) ry, Vapaan sanan yhdistys ja Piraattipuolue. Yhtenä ongelmana on nähty sananvapautta rajoittaville laille tyypillistä suurta tulkinnallisuutta. Näyttäisikin siltä, että sekä leimakirves, että tuomarin nuija todellakin heiluvat maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien suuntaan melko herkästi. Kyse ei siis ole vain marttyyriretoriikasta. Tämä sensuurihenki erityisen valitettavaa, koska avoin keskustelu ongelmistakin olisi ainoa tapa vähentää ihmisten huolia maahanmuuton tiimoilta ja siten vähentää myös jännitteitä.

Maahanmuutto lisää rikollisuutta
Useissa rikonlajikkeissa maahanmuuttajien osuudet ovat moninkertaisia suhteessa muuhun väestöön. Tämä näyttäisi olevan erityisen totta islamilaisista maista muuttaneiden suhteen. [3][PDF] Tätä eroa on selitetty pääasiallisesti demograaffisilla syillä. On totta, että maahanmuuttajien joukossa esimerkiksi 20-25 vuotiaiden miesten osuus on paikoin jopa kaksinkertainen muuhun väestöön suhteutettuna. [4] Tämä selittää kuitenkin vain osan rikostilastoista, joissa joistain maista muuttaneiden osuus on jopa kymmenkertainen muuhun väestöön suhteutettuna. Selittäväkin osa on kuitenkin kysymyksen kannalta epäolennainen ellei juuri iän ja sukupuolen puolesta riskiryhmiin kuuluvien maahanmuuttoa aiota rajoittaa. On toki myös huomioitavaa, että joissain rikostyypeissä ulkomaalaisten osuus on myös muuta väestöä pienempi ja toisaalta ulkomaalaistaustaisella on myös huomattavasti suurempi riski joutua esimerkiksi väkivaltarikosten uhreiksi [5][PDF] Koska tarkoitus ei kuitenkaan ole sinällään osoitella sormella yksittäisiä ryhmiä, niin voidaan melko aukottomasti todeta maahanmuuton todellakin lisäävän rikollisuutta huomattavasti.

Suomalaiset eivät ole rasistisia
Tilastot kertovat, että suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon selkeästi keskimääräistä positiivisemmin. [6][PDF] [7][PDF]. Väitteet suomalaisten asenteista ja niiden kärjistävyydestä ovat siis pitkälti vailla pohjaa. Suhteellisesti vähäinen ennakkoluuloisuus ei toki tarkoita etteikö ennakkoluuloja olisi.

Maahanmuuttajat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi
Maahanmuuttajista lähes neljännes on työttömiä. Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleilla työttömyysprosentti on jopa n.60%. Tässä ero työperäiseen maahanmuutton näkyy selvimmin, sillä muista ns. "länsimaista" tulleiden työttömyysprosentti on puolestaan jopa muuta väestöä alhaisempi. [8][PDF] Pelkästään työttömyysasteesta johtuen 16% Helsingin kaupungin maksamista tuista maksetaan maahanmuuttajille. [9][PDF]  Kuntien saamat valtionosuudet pakolaisten vastaanotosta nousivat vuonna 2004 45M€ tasolle. [10][PDF] ja olivat 2009 jo yli 60M€. Muut Sisäasiainministeriön tuet olivat lisäksi vajaat 20M€. [11] Kaikkien tukien ja kulujen laskeminen on kuitenkin erittäin vaikeaa ja jokainen syntyperäinenkin suomalainen on pitkään tukien varassa ennenkuin kasvaa aikuiseksi työntekijäksi ja siis nettomaksajaksi. Suomessa huoltosuhde on kuitenkin EU:n tilaston mukaan kokonaisuudessaankin huolestuttava. Etenkin suhteessa muuhun Eurooppaan. Maahanmuuttaja maksaa valtiolle keskimäärin 3000€/vuosi. [12][JPG] [13][PDF]

Maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa
Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Varsinkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa vaikutteet myös tulevat usein jostain rajojemme ulkopuolelta. Toistaiseksi Suomessa maahanmuuton vaikutukset yhteiskuntaan ovatkin melko pieniä. Joillain asuinalueilla on selkeästi nähtävissä maahanmuuttajien keskittymistä [14][PDF] ja tällä on ollut suurempiakin vaikutuksia alueen tilaan. Kokonaisuuden kannalta muutokset ovat kuitenkin pieniä. Muista Euroopan maista on kuitenkin runsaasti kokemuksia sekä maahanmuuttajaväestön suhteellista nopeammasta lisääntymisestä [15] [16][PDF] Suomessakin sama kehitys on nähtävissä. [17] Luonnollisesti tuo ei vielä kerro siitä miten hyvin maahanmuuttajataustaiset sopeutuvat vallalla olevaan kulttuuriin, mutta voitaneen olettaa, että kulttuurin muutos on jossain suhteessa maahanmuuttajataustaisten määrään yhteiskunnassa. Muista maista saadut kokemukset myös tukevat tätä oletusta. Kysymys sinällään on mitä pahaa yhteiskunnan muutoksessa on. Suurimmat, eniten rikoksia tekevät ja nopeimmin lisääntyvät väestöryhmät ovat kuitenkin myös niitä jotka tulevat arvoiltaan eniten poikkeavista maista. Tämä osaltaan sekä selittää tilastoja, että luo pohjaa otsikon uhalle. Muutosvastarinta puolin ja toisin ei katoa itsestään.

Kaikki eivät ole saman arvoisia maahanmuuttajia
Yllä olevissa kappaleissa olleista tilastoista on melko helppoa nähdä ongelmien olevan yleisempiä tietyistä maista tulleilla maahanmuuttajilla. Myös muut haasteet kuten lukutaidottomuus ovat tyypillisempiä näissä ryhmissä. Olisi siis mahdollista erottaa entistä tarkemmin sellainen maahanmuutto, jossa kotoutuminen on hodasta ja maahanmuuttja tulee luultavammin myös pysymään kulueränä. Pakolaisten vastaanotto voidaan tulevaisuudessakin laskea myös Suomen velvollisuudeksi, mutta olisi järkevää miettiä miten paljon resursseja maalla on käytettävissä tämänkaltaiseen toimintaan, jos valtion velka on liki 40% BKT:stä. [18]

Yhteenveto
Ongelmia ja haasteita siis on. Mistä ongelmat johtuvat ja mitä niille pitäisi tehdä ovat kysymyksiä joihin pitäisi löytää vastauksia. Kaikkea vastuuta ei voi vierittää sen paremmin yhteiskunnalle kuin maahanmuuttajillekaan. Avointa keskustelua tarvitaan ja toivottavasti silloin voidaan myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Sitten on tilaa myös analyyseille ja ehdotuksille. [19][PDF] [20]

Nämä kuitenkin olivat omanlaisiaan faktoja. Kun ne otetaan pois jää jäljelle vielä arvokeskustelu humaanin auttamismentaliteetin ja perinteisten arvojen puolustamisen välille. Hieman sitäkin aluetta on joskus analysoitu. [21][PDF]


[1]Yle
[2]Oikeusministeriö
[3]Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
[4]Tilastokeskus
[5]Poliisi
[6],[7]EU:n FEAMGE-projekti
[8]Työ- ja elinkeinotoimisto
[9]Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
[10]Työministeriö
[11]Sisäasiainministeriö
[12]Boeri, 2009
[13]Eurostat
[14]Sisäasiainministeriö
[15]The Times
[16]Lund University, Sweden
[17]Helsingin kaupungin Tietokeskus
[18]Tilastokeskus
[19]Sisäasiainministeriö
[20]Soininvaara, Osmo
[21]Siirtolaisuusinstituutti

[ElinaElina]

Kertoisitko itsestäsi? Kun uusi tulee, sitä haluaisi lukea sieltä yleisestä esittelyketjusta hiukka elämästä ja ajatuksista ja kuinka päätyi Hommaan. Kenenkään ei ole pakko mutta sitä vastaa mieluummin jos jotenkin hahmottaa henkilöä. Nimeä ei tarvi sanoa.

[Jalkateräase]

Kertoisitko itsestäsi? Kun uusi tulee, sitä haluaisi lukea sieltä yleisestä esittelyketjusta hiukka elämästä ja ajatuksista ja kuinka päätyi Hommaan. Kenenkään ei ole pakko mutta sitä vastaa mieluummin jos jotenkin hahmottaa henkilöä. Nimeä ei tarvi sanoa.

Sen tein.

[ElinaElina]

Kiitos. Kirjoituksesi oli todella huolella tehty ja antoisa.

[slange]

No siinä oli kunnollinen avaus. Tervetuloa lankulle!

[Jalkateräase]

Kiitokset kaikille.

Toivoin avauksen poikivan enemmän keskustelua, mutta tällä palstalla kirjoitukseni asiat olivat ilmeisesti jo ennestään tuttuja ja läpikäytyjä.