2010-03-28 HS mielipide: Suomi on tavallaan siirtomaaisäntä

[rähmis]

Veikko K. Puhakka kirjoitti (HS Mielipide 26. 3.), että kehitysmaista huolehtiminen tulisi jättää entisten siirtomaavaltojen huoleksi. Perusteluna oli, että vain siirtomaaisännät olisivat kehitymaille jotain velkaa.

Suomen ja muiden länsimaiden kauppa kehitysmaiden kanssa on rakenteeltaan samanlaista. Näkyvimpänä todisteena tästä ovat reilun kaupan tuotteet. Mihin niitä tarvitaan, jos Suomen ja kehitysmaiden kauppa ei ole epäreilua? Niin kauan kuin marketista saa kahvia ja karambolaa, ei ole mitään perusteita väittää, että Suomi olisi maailmankaupan epäkohtien ulkopuolella.

Veikkaan, että Puhakan peräämän velan määrittäminen on mahdotonta. Kaiken alistamisen ja tyrannian lisäksi siirtomaa-aika jätti jälkeensä tärkeitä kauppasuhteita ja kulttuurivaihtoa. Esimerkiksi Angola on nykyään entisen siirtomaaisäntänsä Portugalin neljänneksi tärkein vientimaa. Yleensähän tavaravirrat kulkevat Afrikasta poispäin.

Entisten siirtomaavaltojen yksioikoinen arvostelu menee helposti hurskasteluksi. Suomestakin on pälyilty rajojen takaisia maita milloin itärajan takaa, milloin Ambomaalta. Maastamme ei koskaan tullut siirtomaaisäntää, koska voima ja vaikutusvalta ei riittänyt. Tahtoa kyllä on ollut.

Puhakka toteaa, että Suomi hoiti sotakorvauksensa ilman ulkopuolista apua, ja siksi kehitysmaidenkin tulisi pärjätä omillaan.

Ensinnäkin, sotakorvaukset saivat taloutemme kasvamaan ja tekivät meistä, tervan ja tukkipuun viejistä, banaanien tuojia. Jo aiemmin erään skotin piti muuttaa Tampereelle kutomaan puuvillaa, ennen kuin tämä kansa tajusi tehdä muutakin kuin lisää peltoa. Toiseksi, mitä tekemistä sotakorvauksilla on koko asian kanssa?

Vesa-Matti Ruuska
opiskelija
Turku

Hesari (digilehti)

Että sellainen ruuskaisu.

[Eino P. Keravalta]

Näin kirjoitin lokakuussa 2009:

Näin Wikipedia sanoo kolonialismista:

"Kolonialismi (lat. colonia, 'siirtokunta', 'asutus') on toimintaa, jossa valtio hallitsee toista valtiota tai aluetta omien alueellisten rajojensa ulkopuolella – usein tarkoituksenaan hallita alueen työvoimaa, resursseja ja taloutta. Tällaisia maita kutsutaan siirtomaiksi.

Esimerkiksi Intiassa Britannia määräsi viljelijöille, mitä lajeja tulee viljellä ja pakotti heidät myymään sadon briteille sekä peri kansalta korkeita veroja.

Kolonialismi nähdään usein imperialismin esiasteena, tilana, jossa valtiollinen valta ei vielä ole muodollisesti vahvistettua."

Vaikka aloitankin tämän aiheen Peräkammarissa, olen kyseistä teemaa pohtinut aivan vakavissani. Kolonialismi, tuo kirosana menneisyydestä, voisi olla käytössä tänäänkin, sillä kolonialismi elää ja voi hyvin. Nykyjään tosin kolonialismin suunta on vaihtunut. Muinaisuudessa Eurooppa asetti valtaan pyrkineitä siirtokuntia Afrikkaan. Tänään Afrikka tuottaa Eurooppaan siirtokuntia, jotka pyrkivät paitsi imemään siirtomaansa resursseja ( ilmainen asunto, ruoka, vaatetus ), myös vähittäin saamaan poliittista valtaa.

Tässä afrikkalaiset kolonialistit ovat saavuttaneet merkittävää menestystä: Eurooppa rahoittaa jo miljoonien afrikkalaisten elämän omalla maaperällään. Vuosi vuodelta yhä enemmän rahaa virtaa eurooppalaisten taskuista Eurooppaan tulleiden afrikkalaisten taskuihin. Kun eurooppalaiset siirtokunnat saivat hyötyä Afrikasta, sitä kutsuttiin riistoksi. Kun sama tapahtuu päinvastoin, miksei voitaisi puhua niinikään riistosta? Tuo Euroopan riisto on naamioitu uusilla käsitteillä: toimeentulotuki, asumistuki, vaateraha, kotouttaminen ja niin edelleen.

Taloudellisen riiston ohella afrikkalaiset hamuavat ja saavat myös poliittista valtaa; tämä on jälleen täysin kolonialistinen piirre. Afrikkalaiskoloniat alkavat kasvavin määrin puuttua siirtomaansa vallankäyttöön samalla kun paikallisten ihmisten suhteellinen valta kutistuu. Afrikkalaiskolonioiden populaation yhäti paisuessa tulee eteen aika, jolloin ne käytännössä hallitsevat siirtomaataan, esimerkiksi Suomea. Miksei nykykolonialismia tuomita? Johtuuko se rasismista? Tuomitaanko vain valkoiset kolonialistit, mutta ei mustia kolonialisteja?

On kuitenkin eräs seikka, joka erottaa mustaa ja valkoista kolonialismia: valkoiset myös rakensivat siirtomaitaan, toivat sinne tekniikkaa, lääketiedettä, vaurautta ja rauhaa. Afrikkalaisten kolonialistien siirtomaapolitiikka on kuitenkin lähempänä puhdasta riistoa.

Milloin eurooppalaiset suvaitsevaiset nousevat vastustamaan eurooppalaisten alkuperäiskansojen riistoa? Milloin afrikkalaisten harjoittama kolonialismi tuomitaan moraalittomana?

http://hommaforum.org/index.php/topic,15020.0.html

[timouti]

- - -

Suomi hoiti sotakorvauksensa ilman ulkopuolista apua, ja siksi kehitysmaidenkin tulisi pärjätä omillaan.

Ensinnäkin, sotakorvaukset saivat taloutemme kasvamaan ja tekivät meistä, tervan ja tukkipuun viejistä, banaanien tuojia. Jo aiemmin erään skotin piti muuttaa Tampereelle kutomaan puuvillaa, ennen kuin tämä kansa tajusi tehdä muutakin kuin lisää peltoa. Toiseksi, mitä tekemistä sotakorvauksilla on koko asian kanssa?

Vesa-Matti Ruuska
opiskelija
Turku

Hesari (digilehti)

Että sellainen ruuskaisu.

Suomen historian pikkujättiläinen kertoo:" Pietarissa toimineet brittiläissyntyiset James Finlayson ja John Patterson huomasiat Tampereen koskien edulliset käyttömahdollisuudet. Vuonna 1819 he tekivät Aleksanteri I:lle anomuksen laajoilla erikoisoikeuksilla varustetun konepajan perustamisesta.
- - - Tehtaan perustaminen imi Finlaysonin varat, eikä tuotantoa kyetty aloittamaan ennen kuin valtio oli vuonna 1823 antanut uuden korottoman lainan. Tehdas ei kuitenkaan  valmistanut konepajateollisuuden vaan tekstiiliteollisuuden tuotteita.

- - - Vientiin suuntautumiselle loivat hyvän pohjan Finlaysonin tullivapaudet, jotka perustuivat Tampereen vapaakaupunkiasemaan.
Venäjän kaupan avulla suomalainen puuvillateollisuus nousi kukoistukseen." (s. 435-436)

Pikkujättiläisen mukaan Venäjän halusi autonomian aikana purkaa Suomen ulkomaankaupan riippuvuuden Ruotsista, myöhemmin ulkomaankauppa suuntautui tietenkin Venäjälle. Suomessa oli kyllä omastakin takaa teollisuutta metalli-, saha- ja elintarviketeollisuutta (johon kuului myös tupakkatehtaita ja panimoita). Menestyneimpiä olivat kuitenkin vientiin suuntautuneet.

Ei Suomeen tultu 1800-luvulla valmiin pääoman kanssa perustamaan tuotantolaitoksia, joista nyt saamme kiittää menestystämme. Asioilla on melkoinen yhteys sen ajan politiikkaan ja oloihin. Kumma kyllä, oikeat historioitsijat vaikenevat ja lukion kurssin suorittaneet opiskelijat viisastelevat mukatiedoillaan.

[KTM]

Ensinnäkin, sotakorvaukset saivat taloutemme kasvamaan ja tekivät meistä, tervan ja tukkipuun viejistä, banaanien tuojia. Jo aiemmin erään skotin piti muuttaa Tampereelle kutomaan puuvillaa, ennen kuin tämä kansa tajusi tehdä muutakin kuin lisää peltoa. Toiseksi, mitä tekemistä sotakorvauksilla on koko asian kanssa?

Niin mitä tekemistä evakoilla ja sotalapsilla on karva-ankkureiden kanssa?

Mutta asiaan, jos sotakorvaukset saivat suomen nousuun, niin eikö se oma työ saisi silloin afrikankin nousuun?

Ruiskaus siis ilmeisesti kannattaa kehitysavun lakkauttamista, koska kehitysapu on se pato joka estää afrikkalaisten oman toiminnan kehittymistä.

[juge]

Niin kauan kuin marketista saa kahvia ja karambolaa, ei ole mitään perusteita väittää, että Suomi olisi maailmankaupan epäkohtien ulkopuolella.

Jos länsimaiden kaupoista ei saisi kahvia ja karambolaa, kehitysmaat olisivat lievästi ilmaistuna kusessa. Vientitulot ovat ihan olennaisia pääosalle valtioista.

[Titus]

Mutta asiaan, jos sotakorvaukset saivat suomen nousuun, niin eikö se oma työ saisi silloin afrikankin nousuun?

Ruiskaus siis ilmeisesti kannattaa kehitysavun lakkauttamista, koska kehitysapu on se pato joka estää afrikkalaisten oman toiminnan kehittymistä.

Ehdotan, että Afrikan maat maksavat takaisin kaiken maksetun kehitysmaa-avun korkoineen. Länsivaltiot ja Aasian maat tarjoavat lainaa jolla tarvittava teollisuus ja koulutus polkaistaan käyntiin. Luonnonvarojahan heillä on omasta takaa lähes kaikkeen tuotantoon.

-länsimaihin virtaisi rahaa ja maailmalle tuotteita
-Afrikka kehittyisi teollisesti ja henkisesti
-koko maailman globaali tasapaino parantuisi
-Afrikan maat saavat rahaa omista raaka-aineistaan kehitetyistä tuotteista, mitä pitemmälle kehitetty, sitä enemmän jää viivan alle

-koko tuotanto/kehitysprosessi täytyy olla afrikkalaisten hoitamana, eli monikansalliset yritykset eivät pääse vetämään tässäkin välistä

sitten tähän se syväunihymiö, koska eihän tällaista voisi tapahtua, tai miksi tapahtuisikaan...

[ämpee]

"Ensinnäkin, sotakorvaukset saivat taloutemme kasvamaan ja tekivät meistä, tervan ja tukkipuun viejistä, banaanien tuojia."

Ok, vaaditaan Somalialta sotakorvauksia laittomista siirtolaisista, niin heistä tulee banaanien viejiä, ja tukkipuun sekä tervan tuojia.
Näin saadaan Somalian talous kasvamaan.

"Ruuskaistussa" maailmassa näyttää kaikki olevan niin kovin yksinkertaista, Ruuskakin.

[M.]

Näkyvimpänä todisteena tästä ovat reilun kaupan tuotteet. Mihin niitä tarvitaan, jos Suomen ja kehitysmaiden kauppa ei ole epäreilua? Niin kauan kuin marketista saa kahvia ja karambolaa, ei ole mitään perusteita väittää, että Suomi olisi maailmankaupan epäkohtien ulkopuolella.

Maailmankauppa on epäreilua. Jos maailmankauppa olisi reilua, ei tarvittaisi reilun kaupan tuotteita. Kaupoissa on reilun kaupan tuotteita. Näin ollen maailmankauppa on epäreilua.   

Eihän reilun kaupan tuotteita tarvittaisikaan ellei Suomesta löytyisi iso joukko ihmisiä, jotka kuvittelevat, että normaali kauppa on jotenkin epäreilua, koska afrikkalaiset eivät kykene rikastumaan kahvin tuottamisella, ja tästä syystä sädekehä hohtaen luovat kysynnän ylihintaiselle kahville. Ongelma ei ole se, että ihmiset ostavat epäreilua kahvia "halpaan" hintaan, vaan se etteivät ihmiset osta tarpeeksi kahvia nostaakseen afrikkalaisten tuottajien tulotasoa. Ongelma ei ratkea kahvin hinnan korottamisella vaan kysynnän luomisella johonkin aivan toiseen, jalostetumpaan tuotetyyppiin.

[Kelpo Hääppönen]

Sotakorvauksista raati jo totesikin sen, että ei suotta omita tätä talouden kasvuun saattajaa itselle vaan laittakoon Afrikan maat heti käyrät nousuun alkamalla maksaa miljardeja aivan muille. Ruuska on varmaan jo itsekin sitä mieltä, että sotakorvauksilla ei olisi pitänyt olla hänen oman kirjoituksensa kanssa mitään tekemistä...

Suomestakin on pälyilty rajojen takaisia maita milloin itärajan takaa, milloin Ambomaalta.

Olipa typerä yritys. Repola ja Porajärvi nyt esimerkiksi äänestivät Suomeen liittymisen puolesta. Mitähän Ambomaalta on pälyilty, tietääkö joku? Lähetystyötä, Ahtisaaren YK:n edustajana vetämät neuvottelut koko Namibian itsenäistymisestä melkein sata vuotta myöhemmin, ehkä joku maskottina Suomeen raahattu afrikkalainen. Miten nämä Ruuskan "argumentit" ovatkin näin persaukisia?

[Ari-Lee]

En löytänyt mitään järkeä tuossa ruuskaisussa vaikka kuinka etsin. Kahvit ja banaanit ovat kalliita harkinnanvaraisia nautintoaineita, ainakin itselleni.

[Juha J.]

ROTFLMAO!

[requiem]

Jokaisessa meistä asuu pieni plantaasinomistaja, koska kauppa, banaanit ja markkinatalous. Meillä on vastuu kolonialismista, koska sotakorvaukset, Angola ja Ambomaa. Näin ollen meillä siis on suurempi vastuu kehitysmaista kuin itse kehitysmaiden asukkailla.

Ok, kettu kuittaa.

[Mika.H]

vasa-matti on julkisen terveydenhuollon tarpeessa.

kansantaloudellisesti tuollaisia kavereita ei kannata enää kouluttaa yhtään!

[Jaakko Sivonen]

Toiseksi, mitä tekemistä sotakorvauksilla on koko asian kanssa?

No, mitä tekemistä normaalilla kaupankäynnillä on siirtomaavallan kanssa?

Mielenkiintoista, että Suomi on Vesa-Matin mielestä velkaa kehitysmaille sen takia, että niiden kanssa on käyty kauppaa (!), mutta Vesa-Matti tuskin ajattelee Ruotsin tai Venäjän olevan Suomelle velkaa, vaikka nuo maat sentään hallitsivat Suomea vuosisatojen ajan.