2010-03-28 HS Mielipide: Millaista eläkettä pakolainen saa?

[skrabb]

LYHYESTI

Millaista eläkettä pakolainen saa?
Pentti Heinonen

Voisiko joku vääntää rautalangasta mallin siitä, miten määräytyy pakolaisten ja maahanmuuttajien eläketurva, jos henkilö ei työskentele lainkaan tai vain vähän suomalaisessa työelämässä?

Ilmarisen työeläkeotteen mukaan minulle oli kertynyt työeläkettä ajalla 1. 1. 1977–31. 12. 2008 782 euroa kuukaudessa. Tämä siis 33 vuoden työelämässä sinnittelyn jälkeen.

Saavatko pakolaiset ja maahanmuuttajat minua vähemmän, saman verran tai enemmän eläkettä? Onko maahanmuuttajilla joku oma eläkejärjestelmänsä ja omat lisänsä vai miten eläke määräytyy?

Hamina

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Millaista+el%C3%A4kett%C3%A4+pakolainen+saa/1135255006808

[Jussi Halla-aho]

Tuo on mielenkiintoinen kysymys, johon toivottavasti tulee vastaus.

Sikäli se kylläkin menee asian vierestä, että maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen rasitus ei ole ensi sijassa moraalinen vaan rahaongelma. Keskeistä ei siis ole se, saako yksittäinen maahanmuuttaja sitä tai tätä sosiaalietuutta helpommin tai enemmän kuin suomalainen, vaan se, että Suomella ei ole loputtomasti varaa maahanmuuttajiin, joiden suuri enemmistö (toisin kuin koko väestön enemmistö) saa ylipäänsä sosiaalietuuksia.

[maisteri]

Maahanmuuttajat saavat kansaneläkettä oleskeltuaan 5 vuotta Suomessa tai jossain EU- tai Eta maassa.

http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/071003081650HN?OpenDocument

Maahanmuuttajille maksetaan 3 vuoden ajan kotoutusmistukea näköjään automaattisesti.
Kelan sivut ovat ihan mielenkiitoiset, siellä on paljon tietoa maahanmuuttajille, mistä hakea mitäkin tukea jne.

[Mursu]

Maahanmuuttajat saavat kansaneläkettä oleskeltuaan 5 vuotta Suomessa tai jossain EU- tai Eta maassa.

http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/071003081650HN?OpenDocument

Siis eihän tuota nimitetä kansaneläkkeeksi vaan maahanmuuttajien erityistueksi.

[gloaming]

Sikäli se kylläkin menee asian vierestä, että maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen rasitus ei ole ensi sijassa moraalinen vaan rahaongelma. Keskeistä ei siis ole se, saako yksittäinen maahanmuuttaja sitä tai tätä sosiaalietuutta helpommin tai enemmän kuin suomalainen, vaan se, että Suomella ei ole loputtomasti varaa maahanmuuttajiin, joiden suuri enemmistö (toisin kuin koko väestön enemmistö) saa ylipäänsä sosiaalietuuksia.

Tästähän koko ajan on ollut kysymys, eli mikä on hintalappu sekä konkreettisesti euromääräisenä että elinympäristön heikkenemisenä ja toisessa vaakakupissa sitten moraaliset argumentit. Mikä on yksilön itsensä vastuu tilastaan, mitä häneltä voidaan odottaa, ja toisaalta mikä on kollektiivin (esim. Suomen valtio) vastuu ja millaista panostusta kollektiivilta voidaan odottaa.

Sinnemäen hölinöistä huolimatta suomalaisten maksamaan sosiaalivakuutusjärjestelmään (tai mikä tahansa muu vakuutusjärjestelmä tai rahasto) pääseminen edun nauttijaksi ei ole mikään "universaali ihmisoikeus" (itse asiassa mitään universaaleja, absoluutteja oikeuksia ei edes ole olemassa, on vain ajalle, paikalle, yhteisölle jne. kontingentteja sopimuksia) vaan puhtaasti, vain ja ainoastaan kyseisten järjestelmien hallinnoitsijoiden päätös. On selvää, että mikään yleinen, kattava, julkinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ei voi kestää laajamittaista sellaisten henkilöiden mukaan ottamista, jotka ovat elinkaarensa aikana kyseiselle järjestelmälle pääosin taakka. Toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saavat ovat olennaisesti juuri tällainen ryhmä.

Ns. mummokeskustelussa vedottiin usein siihen, että joku mummon omainen olisi ollut omassa tähän astisessa elämässään tulonsiirtojen nettomaksaja ja sitä kautta mummolle syntyisi oikeus julkiseen sosiaalivakuutukseen Suomessa. Kyseessä on ajatusvirhe. Hyvin harva on lopulta järjestelmän nettomaksaja, kun koko elinkaari otetaan huomioon. Kyseinen omainen maksaa veroillaan omaa tulevaa eläkettään, terveydenhoitoa, vanhustenhoitoa jne. Järjestelmän kustannusrakenne olettaa, että jokainen hoitaa oman osansa, kun koko elinkaari otetaan huomioon.

[Fincum]

Sinnemäen hölinöistä huolimatta suomalaisten maksamaan sosiaalivakuutusjärjestelmään (tai mikä tahansa muu vakuutusjärjestelmä tai rahasto) pääseminen edun nauttijaksi ei ole mikään "universaali ihmisoikeus" (itse asiassa mitään universaaleja, absoluutteja oikeuksia ei edes ole olemassa, on vain ajalle, paikalle, yhteisölle jne. kontingentteja sopimuksia) vaan puhtaasti, vain ja ainoastaan kyseisten järjestelmien hallinnoitsijoiden päätös.

1990 luvun suuren laman aikaan sosiaalietuuksien alentamista ja purkua vastustettiin lanseeramalla ajatus "saavutetusta edusta". Termi ei ole huono. Se pitää ymmärtää sellaisena etuutena, jonka kulloinenkin taloudellinen tilanne sallii. AY-liike halusi antaa kuvan, että saavutetut edut olivat sen toiminnan aikaansaannoksia, sellaisia joihin talouden lait ei päde. Talous kulki omia polkujaan ja teki pahaa jälkeä.
Nyt mennään rahan jaossa samalla lailla jalat ilmassa . Ei niin, että itse osattaisiin lentää vaan siksi, että maa vajoaa alta.

[Jaska Pankkaaja]

Mamukulut ova Porvarishallituksemme tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Tämä näin erilaisia ulostuloja odotellessa vaaalien lähestyessä.

[OTU]

Mamukulut ova Porvarishallituksemme tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Tämä näin erilaisia ulostuloja odotellessa vaaalien lähestyessä.

Ilmeisesti näin on. Olisihan aivän käsittämättömän huonoa taloudenhoitoa, ettei sitä tiedettäisi. Tai olisi ainakin tehty tulo- ja menoarvio.

[kohmelo]

Olisko parempi kysymys minkälaisen toimeentulon eläkkeellä oleva pakolainen saa?
Eläkehän voi olla mitätahansa, mutta sen päälle voi mahdollisesti saada asumistukea ja muita tukia.

Onko mahdollista, että eläkkeen ja muiden tukien jälkeen Heinosen ja pakolaisen toimeentulo onkin sama?

[Roope]

Tästähän koko ajan on ollut kysymys, eli mikä on hintalappu sekä konkreettisesti euromääräisenä että elinympäristön heikkenemisenä ja toisessa vaakakupissa sitten moraaliset argumentit.

Euromääräisestä hintalapusta on helpompi puhua, koska se voidaan ainakin jollakin tarkkuudella arvioida. Paljon tärkeämpiä ovat yhteiskunnalliset vaikutukset, joiden suuruutta harva ymmärtää, koska ne ovat vaikeita hahmottaa ja mitata.

Kaikkein nopeimmin ja huolestuttavimmin muutos näkyy kouluissa. Jos sen muutoksen saisi jollain tavalla maahanmuuttokeskusteluun näkyvämmäksi ja tajuttavammaksi, niin se olisi vielä voimallisempaa kuin turvapaikkamaahanmuuton suorista kustannuksista puhuminen. Selvästikin yhä useampi vanhempi on kiinnostunut siitä, millaiseen kouluympäristöön hänen lapsensa joutuvat.

Turvapaikkamaahanmuuton myötä Suomeen saapuvat sekä täällä syntyvät lapset tulevat lähivuosina muodostamaan jo lukumäärällään merkittävän osan uusista koululaisista ja vaikutuksiltaan (lukutaidottomuus, kielitaidottomuus, mielenterveyshäiriöt, kulttuurikonfliktit) moninkertaisesti suuremman. Ja koulumaailma on vain yksi yhteiskunnan osa-alue, jolle hallitsemattomalla maahanmuutolla luodaan lisää ongelmia.