Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[L. Brander]

Kansantaloudessa pätevät kansiksen opit; liikkeenjohtamisessa taas liiketalouden. Kansantalous on huomattavasti liiketaloutta monimutkaisempi tieteenala, koska siinä pitää ottaa huomioon laskelmien lisäksi jatkuvuus (yritys voi mennä konkkaan tai myydä voitot taskussaan ja uusi yritys on aina mahdollista perustaa, valtiota ei, tai voi mutta se on katastrofi). Kansiksessa pitää huomioida myös inhimilliset tekijät ja ihmisten käyttäytyminen muutenkin kuin kuluttajina ja työntekijöinä.

Sosiaalituissa kannattaa huomioida (sulkuihin laittamani asiat). En kannata siis kuolleille maksamista, mutta eläville kyllä. Suomessa asiat on hoidettu niin paljon tarkemmalla byrokratialla, ettei leikkuuvaraa on subventioissa. Hallinnosta sitä voi löytyä.

Kansantaloustiede ei tieteenä ole yhtään sen monimutkaisempi kuin liiketaloustiede tai mikään muukaan tiede. Kysymys monimutkaisuudesta määräytyy lähinnä sen mukaan mitä kulloinkin tarkastellaan ja miksi. Kumpikaan tiede ei ole muutoinkaan ole eksakti tiede, joten molemmissa mennään vähän "mutulla".

Yrityksen toimintaympäristö on tasan yhtä monimutkainen kuin se maailma, jossa yritys toimii.

Kansantaloustiede jos joku on täynnä yksinkertaistuksia ja ceteris paribus olettamia.

[Jericho]

(http://img821.imageshack.us/img821/8335/tienaus.jpg)

Linkki: http://img821.imageshack.us/img821/8335/tienaus.jpg


Kysymys: Kuinka rumaa jälkeä ehtii syntyä, ennen kuin täystuhosta tm päästään eroon ja saadaan edes jotain tolkkua tähän hommaan? Oma-aloitteisesti hän tuskin lähtee nostelemaan. 

[Siili]

Mannekiinit Kokoomuksen catwalkilla aloittavat kierroksensa yleisön hurmaamiseksi liittovaltion taakse:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/102312-vesa-puttonen-eurobondeja-turha-kavahtaa

[ikuturso]

Mannekiinit Kokoomuksen catwalkilla aloittavat kierroksensa yleisön hurmaamiseksi liittovaltion taakse:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/102312-vesa-puttonen-eurobondeja-turha-kavahtaa

Ei ihme jos Puttonen puolustaa rahansiirtokonetta Kreikkaan. Hänellähän on omia riskisijoituksia Kreikassa ainakin sadalla tuhannella eurolla. Jossain uutisoitiin Puttosen menettäneen jo puolet salkkunsa arvosta, kun yksityisten velkoja leikattiin. Ilmeisesti hän nyt veronmaksajien rahalla yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on, koska jos Kreikka eroaa eurosta, häneltä jää loputkin saamatta tai saa korkeintaan tukun drakmoja, joilla voi tapetoida työhuoneensa.

-i-

[Vesisade]

Mannekiinit Kokoomuksen catwalkilla aloittavat kierroksensa yleisön hurmaamiseksi liittovaltion taakse:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/102312-vesa-puttonen-eurobondeja-turha-kavahtaa

Ei ihme jos Puttonen puolustaa rahansiirtokonetta Kreikkaan. Hänellähän on omia riskisijoituksia Kreikassa ainakin sadalla tuhannella eurolla. Jossain uutisoitiin Puttosen menettäneen jo puolet salkkunsa arvosta, kun yksityisten velkoja leikattiin. Ilmeisesti hän nyt veronmaksajien rahalla yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on, koska jos Kreikka eroaa eurosta, häneltä jää loputkin saamatta tai saa korkeintaan tukun drakmoja, joilla voi tapetoida työhuoneensa.

-i-

Uskonmiehiä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesa_Puttonen
Ehkä opetuksen tasoa olisi syytä hieman nostaa.

[l'uomo normale]

Julkisella puolella on vankka irtisanomissuoja yleensä ottaen. Yksityisellä puolella puolestaan maksetaan enemmän ja ammattiliittojen työttömyyskassat sekä muut edut kompensoivat epävarmuutta. Toiset elävät yli varojensa sekä riskillä. Monikohan rikkoo stadissa tälläkin hetkellä ylivelkaantumisoppia (maxlaina=3*vuosiansiot).

On tarvitaan myös työpaikkoja, joista voidaan irtisanoa vaikka minuutin varoitusajalla, kunhan ei pelkkä pärstäkerroin tai seksistä kieltäytyminen pomon kanssa ole syynä. Jonkinlaiset joustavat pohjatason työmarkkinat tarvitaan että ihmiset edes jotenkin elämässä kiinni pysyisivät, vaikka edut ja palkat eivät epävarmuutta kompensoisikaan.

[Uuno Nuivanen]

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/mittarit-punaisella-espanja-vajoaa-yha-syvemmalle-kriisiin/art-1288473401963.html

Espanja on vajoamassa pahimpaan kriisiinsä sitten Francon diktatuurin, jos valtionlainojen korot nousevat vielä vähänkin.
Sekä Espanjan että Italian valtionlainojen korot nousivat keskiviikkona selvästi. Espanjan 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorko kohosi lähes 6,7 prosenttiin, kun vielä tiistaina korko liikkui hieman alle 6,5 prosentissa.

Markkinat odottavat kauhuissaan sitä, että korko nousee kestämättömänä pidettyyn 6,8 prosenttiin. Silloin Euroopan keskuspankin odotetaan puuttuvan tilanteeseen, arvioi RBS:n luottojohtaja Andrew Roberts brittilehti Telegraphille.

Turhaa hätäilevät, kyllä Jykä ja Juttis hoitavat, ja me tienataan tällä.

[Ruckafella]

Miksi en löydä mediasta juuri mitään kunnollista uutisointia tuosta Barroson federaatiolausumasta. Pikku jutut vain, raportoidaan lausunto kahdessa kappaleessa, eikä mitään analyysia mitä tämä tarkoittaisi. Eikö tämän kuuluisi olla kaikissa pääkirjoituksissa ja lööpeissä? Eikö kiinnosta, vai eikö journalisti osaa analysoida??

En taas ymmärrä.

[L. Brander]

Miksi en löydä mediasta juuri mitään kunnollista uutisointia tuosta Barroson federaatiolausumasta. Pikku jutut vain, raportoidaan lausunto kahdessa kappaleessa, eikä mitään analyysia mitä tämä tarkoittaisi. Eikö tämän kuuluisi olla kaikissa pääkirjoituksissa ja lööpeissä? Eikö kiinnosta, vai eikö journalisti osaa analysoida??

En taas ymmärrä.

Valitettavasti Barroson pikkuasia osui hetkeen, jolloin on paljon tärkeämpääkin kerrottavaa.

http://www.iltalehti.fi/viihde/201205310094448_vi.shtml

Että naminami, pusipusi ja bumtsista bum kaikille hei, tosi ihanaa...

Ainoa tapa vaikuttaa on olla ostamatta suomalaisia (roska)lehtiä.

[tyhmyri]

[..]Tästä asetelmasta helposti syntyy käsitys, että talous toimisi maan tasolla jotenkin eri lailla kun yritys tai henkilötasolla.[...]

Tuo ei pidä paikkaansa. Yritys tai yksityistalous ei ole suljettu samaan tapaan kuin vaikkapa Euroalue on. Euroalue on kokonaisuutena lähes suljettu systeemi. Yksittäiset kansantaloudet Euroalueen sisällä eivät ole samalla tavoin suljettuja, mutta takaisinkytkentöjä on aivan eri tavalla kuin yrityksillä.

Yksinkertaisena esimerkkinä: Jos jokin firma pistää Suomesta tehtaan kiinni, niin työntekijöiden tuottamat kustannukset poistuvat kokonaisuutena firman kontolta. Entisten työntekijöiden asuntojen meno pakkohuutokauppaan hoitamattomien lainojen vuoksi ei ole firman ongelma kuten eivät myöskään lisääntyneet sosiaalikustannukset ja entisten työntekijöiden tulotason pienentymisestä aiheutunut kulutuskysynnän notkahdus.

Jos taas valtio päättää vaikkapa leikata työntekijöidensä määrää 25%, niin lopputuloksena olevien työttömien aiheuttamat kustannukset, hoitamattomien lainojen vuoksi syntyvien sosiaalisten ongelmien aiheuttamat kustannukset, asuntojen pakkohuutokauppojen aiheuttamat markkinahäiriöt ja vastaavat ilmiöt suoraan vaikuttavat valtion kustannuksiin niitä lisäävästi ja verotuloja pienentävästi. Toisin sanoen kansantaloudessa olevat takaisinkytkentämekanismit ovat erilaisia kuin yrityksissä. Kansantaloudessa nopeat ja äkkinäiset liikkeet suuntaan tai toiseen tuppaavat takaisinkytkentöjen vuoksi olemaan aika epätoivottavia. Esimerkkinä vaikkapa Espanja, Kreikka, Portugali, Irlanti ja omalla valuutalla operoiva UK.

Talouden perusmekanismit ovat samoja, mutta koska kansantalous on aina yritykseen tai kotitalouteen verrattaessa suljettu systeemi, niin suora liiketaloustieteen soveltamien tuottaa taloudellisesti typerää politiikkaa. Syynä takaisinkytkentämekanismit, joita ei yksityistaloudessa ole.

Edit: Juuri noiden takaisinkytkentöjen vuoksi sekä finanssi- että rahapolitiikkaa tarvitaan. Siksi euro onkin niin kuolleena syntynyt idea, tehokkain talouspolitiikan väline eli rahapolitiikka puuttuu. Vaikutukset ovat nähtävissä Espanjassa ja piakkoin myös Suomessa.

[tyhmyri]

Ei valtiollakaan ole mitään taikakirstua mistä kaivaa rahansa sen enempää kun yritykselläkään.

No ei Euroalueella olekkaan, kuten nähdään Espanjassa. Juuri se, että Espanjalla ei ole LOLR-toimijaa eikä olemaa setelipainoa aiheuttaa katastrofin. Mutta meidän ei kannata tästä jatkaa, sillä käsitykseni rahapolitiikasta ja sen merkityksestä poikkeaa niin paljon omastasi, että minulle tulee hyvin, hyvin elävästi mieleen aikoinaan taloudesta käymäni keskustelut taistolaisten kanssa. Uskosi on yhtä luja kuin heillä oli.

[miheikki]

Tällä välin Suomessa.

Suurin osa suomalaisista uskoo taloudellisen tilanteensa paranevan seuraavan vuoden aikana

Suomalaiset työikäiset eivät vaikuta olevan huolissaan euron kriisistä. Jopa 83 prosenttia tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo taloudellisen tilanteensa paranevan tai säilyvä ennallaan seuraavan vuoden aikana.

Suomalaisista vain 8 prosenttia arvelee taloudellisen tilanteensa heikkenevän seuraavan vuoden aikana, selviää POP Pankin Talouden Polut -tutkimuksesta.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suurin+osa+suomalaisista+uskoo+taloudellisen+tilanteensa+paranevan+seuraavan+vuoden+aikana/a2102233

[Tuomas3]

Kansantaloudessa pätevät kansiksen opit; liikkeenjohtamisessa taas liiketalouden. Kansantalous on huomattavasti liiketaloutta monimutkaisempi tieteenala, koska siinä pitää ottaa huomioon laskelmien lisäksi jatkuvuus (yritys voi mennä konkkaan tai myydä voitot taskussaan ja uusi yritys on aina mahdollista perustaa, valtiota ei, tai voi mutta se on katastrofi). Kansiksessa pitää huomioida myös inhimilliset tekijät ja ihmisten käyttäytyminen muutenkin kuin kuluttajina ja työntekijöinä.

Sosiaalituissa kannattaa huomioida (sulkuihin laittamani asiat). En kannata siis kuolleille maksamista, mutta eläville kyllä. Suomessa asiat on hoidettu niin paljon tarkemmalla byrokratialla, ettei leikkuuvaraa on subventioissa. Hallinnosta sitä voi löytyä.

Kansantaloustiede ei tieteenä ole yhtään sen monimutkaisempi kuin liiketaloustiede tai mikään muukaan tiede. Kysymys monimutkaisuudesta määräytyy lähinnä sen mukaan mitä kulloinkin tarkastellaan ja miksi. Kumpikaan tiede ei ole muutoinkaan ole eksakti tiede, joten molemmissa mennään vähän "mutulla".

Yrityksen toimintaympäristö on tasan yhtä monimutkainen kuin se maailma, jossa yritys toimii.

Kansantaloustiede jos joku on täynnä yksinkertaistuksia ja ceteris paribus olettamia.

Näin asia todellakin on.

Kansantalouden käytännön toteutus tietysti aina sisältää vahvan poliittisen komponentin eli siinä ei tehdä aina päätöksiä rationaalisin perustein vaan usein mennään mielipiteiden ja polittisten realiteettien mukaan. Tämä osaltaan sotkee asioita ja aiheuttaa kansantaloudessa erilaisia ennakoimattomia ongelmia.

Tästä asetelmasta helposti syntyy käsitys, että talous toimisi maan tasolla jotenkin eri lailla kun yritys tai henkilötasolla. Perusperiaatteet kuitenkin säilyvät ja poliittinen komponentti tuo lähinnä mukaan eilaisia markkinahäiriöitä (poliittista ohjausta), joista on joko haittaa tai hyötyä taloudelle. Eräs tällainen politiikan aiheutta markkinahäiriö on esim. vahva työlainsäädäntö ja korkea sosiaaliturva, joka estää luonnollisen kysynnän ja tarjonnan lain toteutumisen työmarkkinoilla.

Pohdintaa jatkaakseeni, niin erityisesti vasemmistolainen politiikka tuuppaa sekaantua hyvin vahvasti talouden ohjaamiseen eli se luo valtavan määrän ja syviä markkinahäiriöitä lähes kaikkialla. Juuri tämän takia sosialistispainoitteinen talous ei juuri koskaan ole kestävällä pohjalla (tasapainossa), puhumattakaan että se olisi tehokas.

Juuri syvä poliittinen sekaantuminen talouteen on syy miksi esim. Kreikka on vararikon partaalla.

Yritys toimii yksinkertaisten säädeltyjen lakien pohjalta. Kuluttajat ja myynti muodostavat epävarmuustekijän. Valtiolla taas ei itsessään ole juridisia lakeja, jonka pohjalta sen täytyisi toimia. Muuttujia valtion talouden hoidossa on tuhatmäärin enemmän. Empiirisenä evidenssinä toimii tässä se, että harva maailman valtio on hyvinvoipa ja vielä harvempi ollut sitä pitkään (Ruotsi ja Norja; kuvailemasi "sosialistipainotteiset taloudet" toimivat parhaiten niin historiassa kuin nykyisyydessä). Hyvinvoivia yrityksiä puolestaan löytyy (työntekijät voivat hyvin, voitto on säännöllistä) vuosisadan takaa.

Se on tietenkin totta, että tuloista ja menoista on huolehdittava niin henkilökohtaisella, yrityskohtaisella kuin valtiokohtaisella puolella. Siihen asian tiivistäminen on yksinkertaistamista. Valtion kassan hoidon kansantaloustieteilijät osaavat parhaiten ihan niin kuin lääkärit sairauden diagnoimisen; huonoja tieteilijöitä ja virheitä tulee ja korruptio on välillä tosiasia, mutta suutarit pysykööt lestissään.

[L. Brander]

Yritys toimii yksinkertaisten säädeltyjen lakien pohjalta. Kuluttajat ja myynti muodostavat epävarmuustekijän. Valtiolla taas ei itsessään ole juridisia lakeja, jonka pohjalta sen täytyisi toimia. Muuttujia valtion talouden hoidossa on tuhatmäärin enemmän. Empiirisenä evidenssinä toimii tässä se, että harva maailman valtio on hyvinvoipa ja vielä harvempi ollut sitä pitkään (Ruotsi ja Norja; kuvailemasi "sosialistipainotteiset taloudet" toimivat parhaiten niin historiassa kuin nykyisyydessä). Hyvinvoivia yrityksiä puolestaan löytyy (työntekijät voivat hyvin, voitto on säännöllistä) vuosisadan takaa.

Se on tietenkin totta, että tuloista ja menoista on huolehdittava niin henkilökohtaisella, yrityskohtaisella kuin valtiokohtaisella puolella. Siihen asian tiivistäminen on yksinkertaistamista. Valtion kassan hoidon kansantaloustieteilijät osaavat parhaiten ihan niin kuin lääkärit sairauden diagnoimisen; huonoja tieteilijöitä ja virheitä tulee ja korruptio on välillä tosiasia, mutta suutarit pysykööt lestissään.

Yrityksen epävarmuustekijöitä on loputtomasti. Esimerkiksi muuttuva lainsäädäntö, energian hinta jne.  Yritys on aina osa sitä yhteiskuntaa, jossa se toimii. Suomalainen Nokian yksikkö on osa suomalaista EU-yhteiskuntaa ja iranilainen Nokian yksikkö taas osa iranilaista "rauhanyhteiskuntaa". Tuleeko mieleen kummastakaan maasta muita muuttujia kuin "kuluttajat ja myynti"?

Valtion toimintaa säätelee mitä suuremmissa määrin laki. Yhtenä esimerkkinä finanssipolitiikka, jonka suoraa kohdennettua tehoa (omalle) kansantaloudelle voi rajoittaa esim. kilpailulainsäädäntö. 

Mistä sinulle on syntynyt käsitys, että valtioiden kassoja hoitavat kansantaloustieteilijät eivätkä poliitikot?

[PaulR]

Kävin just Nordeassa asioimassa ja heidän oman kiiltokantisen lehdykkänsä mukaan menee vahvemmin kuin koskaan ja talous näyttää valoisalta.

Kumpikohan lukee oikeita talousuutisia. Retorinen kysymys.

[Tykkimies Pönni]

^^Tuo juuri on syy siihen, että hallituspuolueiden suosio ei osoita taittumisen merkkejä. Loppujen lopuksi yllättävän  harva tajuaa, että meitä viedään niin kuin pässiä teuraaksi. Jos kävelet kadulla, niin vähemmän kuin joka kymmenes vastaantulija tajuaa, että tulonsiirtounioni merkitsee toteutuessaan täsmälleen sitä, että rahat viedään etelän vetelille. Ihmiset eivät vain kertakaikkiaan tajua, ennen kuin tulee takkiin.

Tämä on niin yksinkertaista, että alan pikku hiljaa kyllästyä om iin ajatuksiini.

Tai oikeastaan rahat viedään etelän KAUTTA Rothchildin loputtomaan laariin.

[tyhmyri]

Olet siis sitä mieltä, että jos EKP muutaisi politiikkansa niin euroalueella olisikin taikakirstu josta ammentaa äärettömästi rahaa? Voitko antaa esimerkkejä maista, joilla on tätä ääretöntä varallisuutta käytettävänään? Yksi riittää.

Sinähän vannot setelipainojen nimiin, eli uskot pystyväsi taikomaan pois koko taslousongelman jakamalla ihmisille paprilappusia. Eikö taikatemppuihin luottaminen nimenomaan ole uskontoa?

Vaikka tahallasi (tai, tarkemmin harkittuna väärinymmärtämisen syy voi olla myös muu kuin tahallinen tekijä) ymmärrät väärin sen, mitä olen kirjoittanut, niin annettakoon esimerkki: Sveitsi.

SNB on toiminut vallan näppärästi tässä viime aikoina - ja kyllä, juuri SNB:n setelipainot ovat estäneet Sveitsin taloutta joutumasta pirun pahoihin ongelmiin.

En jaksa perusteita täällä palstalla toistaa, joten ehkä sinun kannattaa lukaista joitain rahapolitiikan ja kansantalouden hyvinvointiin liittyvistä perusasioista. Jotain löpinää myös blogissani, mutta yleensä ilman erityisiä viitteitä.

[Tuomas3]

Yritys toimii yksinkertaisten säädeltyjen lakien pohjalta. Kuluttajat ja myynti muodostavat epävarmuustekijän. Valtiolla taas ei itsessään ole juridisia lakeja, jonka pohjalta sen täytyisi toimia. Muuttujia valtion talouden hoidossa on tuhatmäärin enemmän. Empiirisenä evidenssinä toimii tässä se, että harva maailman valtio on hyvinvoipa ja vielä harvempi ollut sitä pitkään (Ruotsi ja Norja; kuvailemasi "sosialistipainotteiset taloudet" toimivat parhaiten niin historiassa kuin nykyisyydessä). Hyvinvoivia yrityksiä puolestaan löytyy (työntekijät voivat hyvin, voitto on säännöllistä) vuosisadan takaa.

Se on tietenkin totta, että tuloista ja menoista on huolehdittava niin henkilökohtaisella, yrityskohtaisella kuin valtiokohtaisella puolella. Siihen asian tiivistäminen on yksinkertaistamista. Valtion kassan hoidon kansantaloustieteilijät osaavat parhaiten ihan niin kuin lääkärit sairauden diagnoimisen; huonoja tieteilijöitä ja virheitä tulee ja korruptio on välillä tosiasia, mutta suutarit pysykööt lestissään.

Yrityksen epävarmuustekijöitä on loputtomasti. Esimerkiksi muuttuva lainsäädäntö, energian hinta jne.  Yritys on aina osa sitä yhteiskuntaa, jossa se toimii. Suomalainen Nokian yksikkö on osa suomalaista EU-yhteiskuntaa ja iranilainen Nokian yksikkö taas osa iranilaista "rauhanyhteiskuntaa". Tuleeko mieleen kummastakaan maasta muita muuttujia kuin "kuluttajat ja myynti"?

Valtion toimintaa säätelee mitä suuremmissa määrin laki. Yhtenä esimerkkinä finanssipolitiikka, jonka suoraa kohdennettua tehoa (omalle) kansantaloudelle voi rajoittaa esim. kilpailulainsäädäntö. 

Mistä sinulle on syntynyt käsitys, että valtioiden kassoja hoitavat kansantaloustieteilijät eivätkä poliitikot? Tämän ketjun kriisiä ei olisi olemassakaan, mikäli poliitikkojen sijasta jokaisessa valtiossa olisi kansantaloustieteilijöistä koostuva teknokratia, jossa demokraattisesti päätetään kulmakivet, joista ei luovuta (koulutus, terveydenhoito, sosiaaliturva...).

Tiedossa on että poliitikot hoitavat menestyksekkäästi valtion taloutta  . Poliitikkojen pitäisi kuunnella kansiksen väkeä eikä pankin analyytikkoja.

Yritysmaailma voi tuntua monimutkaiselta, mutta verrattuna kansatalouden hoitoon se on jo empiirisestikin katsottuna lasten leikkiä. Jos kansantalouden hoito olisi yhtä helppoa, niin miksei ole juurikaan niin menestyneitä valtioita kuin yrityksiä? Yhteisön hoitoa on kuitenkin historiallisesti harjoitettu kauemmin kuin yritysten. Monet kaverit pyörittävät menestyneitä firmoja peruskoulupohjalta. Urpilainen yrittää samaa luokanopettajan koulutuksella ja menestys lienee taattu .

[tyhmyri]

Liikkeellä olevan rahan määrä Euroalueella on kokonaisuutenaan pienentynyt. Vieläkö joku vinkuu EKP:n rahapolitiikan löysyydestä?

[sivullinen.]

Loppujen lopuksi yllättävän harva tajuaa, että meitä viedään niin kuin pässiä teuraaksi. Jos kävelet kadulla, niin vähemmän kuin joka kymmenes vastaantulija tajuaa [...]

Tieto lisää tuskaa. Suurin osa kansasta seuraa televisiosta passiivisena kuulijana tilanteen kehittymistä - kuin amerikkalaista poliisisarjaa seuraisi. Eivät kaikki halua käyttää aikaansa valtiollisten asioiden käsittelyyn. He kuuntelevat mitä käsketään, elävät kuten osaavat ja äänestävät miten neuvotaan. He löytävät elämänsä tarkoituksen kukkien hoidosta, ihmissuhteista, uskonnosta tai kuka mistäkin. Nekin ovat tarpeellisia, ja jokainen eurokriisille uhrattu minuutti on minuutti pois jostain muusta. Mutta ei ihmisten kiinnostuksen puute asiaa kohtaan hävitä sen olemassaoloa: Pässi viedään teuraaksi vaikka pässi ei teuraaksi viemistä tajua. Jos sinä sentään ymmärrät tämän kehityksen kulun, niin ole ylpeä itsestäsi - ja ennen kaikkea ole valmis auttamaan vähemmän tietoisia läheisiäsi tilanteen vaatiessa toimia.

Kun "palomuuri" sortuu, tarvitaan palomiehiä. Palomies on tarpeeton ja turhautunut niin kauan kuin tuli on hallinnassa. Vasta kun tuli on irti palomies muuttuu kaikkien ihailemaksi pelastajaksi.

Ole palomies; liity internetin palosuojeluskuntiin!

[Ruckafella]

^^Tuo juuri on syy siihen, että hallituspuolueiden suosio ei osoita taittumisen merkkejä. Loppujen lopuksi yllättävän  harva tajuaa, että meitä viedään niin kuin pässiä teuraaksi. Jos kävelet kadulla, niin vähemmän kuin joka kymmenes vastaantulija tajuaa, että tulonsiirtounioni merkitsee toteutuessaan täsmälleen sitä, että rahat viedään etelän vetelille. Ihmiset eivät vain kertakaikkiaan tajua, ennen kuin tulee takkiin.

Tämä on niin yksinkertaista, että alan pikku hiljaa kyllästyä om iin ajatuksiini.

Taas kiukuttaa. Tämän luulisi olevan iso juttu niin liittovaltiota kannattaville kuin sitä vastustavillekin. Ihan oikeasti.

[Susijumala]

Liikkeellä olevan rahan määrä Euroalueella on kokonaisuutenaan pienentynyt. Vieläkö joku vinkuu EKP:n rahapolitiikan löysyydestä?

Kun tendenssi on yksityisellä puolella vähentää velkakuormaansa ja pankeilla trimmata vakavaraisuusastettaan niin siinä ei rahapolitiikan löysääminen paljoa auta, ellei EKP sitten rupea tarjoamaan suoraan kaikille nimellisesti negatiivisella korolla; eli löysäämään jo ripulin asteelle. Tuotanto hyytyy, työttömyys lisääntyy ja tässä skenaariossa on ihan luonnollista, että M3 laskee - nimittäin väittäisin, että tuo rahamäärän lasku on keskittynyt melkoisesti Välimeren rannoille.

[tyhmyri]

Kun tendenssi on yksityisellä puolella vähentää velkakuormaansa ja pankeilla trimmata vakavaraisuusastettaan niin siinä ei rahapolitiikan löysääminen paljoa auta, ellei EKP sitten rupea tarjoamaan suoraan kaikille nimellisesti negatiivisella korolla; eli löysäämään jo ripulin asteelle. Tuotanto hyytyy, työttömyys lisääntyy ja tässä skenaariossa on ihan luonnollista, että M3 laskee - nimittäin väittäisin, että tuo rahamäärän lasku on keskittynyt melkoisesti Välimeren rannoille.

Siitä, että M3:n lasku on keskittynyt PIIGS-maihin ei liene epäilystä.

Mutta mistä kummasta olet saanut sen käsityksen, että keskuspankin ainoa keino liikkeellä olevan rahan lisäämiseksi on tarjota lainaa rahoituslaitoksille? Keskuspankki voi, liikkeellä olevan rahan määrää lisätäkseen, aivan sujuvasti soveltaa klassista Hawtrey-Cassel -mekanismia ja sen vaikutuksia.

Totta kyllä on, että tempun tekemiseksi vaaditaan hieman erilainen keskuspankki kuin EKP. Näyttää tosin tarvittaessa onnistuvan sekä SNB:ltä että Riksbankilta.

En oikein päässyt selville siitä, että pidätkö M1:n (ja M3:n) pienenemistä ongelmana vai et? Jos et pidä, niin voinet perustella.

[Timo Rainela]

Talouselämä
"Vaarallinen artikla" ja muita hyytäviä arvioita EVM-sopimuksesta / 31.5.2012  11.47

Eduskunta hyväksyy kesäkuussa hallituksen esityksen mukaisesti Euroopan pysyvän hätärahaston eli EVM-sopimuksen, vaikka moni asiantuntijalausunto kiinnittää huomionsa sopimuksen hyytäviin piirteisiin.

"EVM 25 artikla, "jos joku jäsenistä ei maksa osuuttaan vaadittaessa maksettavasta pääomasta, muut jäsenet maksavat puuttuvan osan, jotta EVM:llä on riittävä maksettu pääoma", on vaarallinen Suomelle. Käytännössä "maksajarinki" pienenee sitä mukaan kun maat joutuvat vaikeuksiin, samalla tavalla kuin "takausrinki" nyt pienenee ERVV:ssä."

Loput linkistä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/vaarallinen+artikla+ja+muita+hyytavia+arvioita+evmsopimuksesta/a2102264

Edit päivämäärä korjattu

[Vörå]

Juuri sen takia, että kansantaloudessa sählää kaiken maailman urpilaiset ja muut osaamattomat amatöörit.

Kansantalous ei ole erityisen vaikea hoitaa. Valtiolla on valtava resurssiarsenaali johon tukeutua. Resursseja, joista yritykset eivät voi edes uneksia.

Valtio ei ole yritys. Ei edes sinne päin. Yritysjohtajat ovat osoittautuneet politiikassa hyvin taitamattomiksi johtajiksi - voisi vain kuvitella minkä sekasotkun esim. Wahlroos saisi aikaan pääministerinä.

[Vörå]

Pitäisikö tämä ymmärtää niin, että luotat peruskouluopettajan (Urpilaisen) ja jalkapallohuligaanin (Arhinmäen) taitoihin pistää Suomen talous kuntoon? Kreikassa luotettiin sikäläisiin urpilaisiin ja arhinmäkiin ja nyt oleme lunastamassa heidät omista sotkuistaan.

Mikäs siinä, vasemmistolle koulutus, pätevyys ja osaaminen ei koskaan ole ollut tärkeää. Pääasia että on mielipiteitä. Puhumalla kaikki hoituu.

Ei, kun sanoin ettei valtio ole yritys. Se on valtaisan paljon monimutkaisempi kokonaisuus, jossa väliaikaisesti valitun usein epävakaalle koalitiolle perustuvan johdon tulee toimissaan jatkuvasti ajatella ei vain niiden järkevyyttä vaan myös kansansuosiota sekä puoluepoliittisia seurauksia. Ymmärtääkseni tämän sotkuisuuden, kompleksisuuden ja hitauden takia esim. Nalle haluaisi "virtaviivaistettua" demokratiaa, jossa valtion johto, tai Johtaja, voisi toimia kuin yritysjohtaja. Tällä hetkellä, tässä ei-virtaviivaistetussa edustuksellisessa demokratiassa hyvä yritysjohtaja olisi kuin norsu posliinikaupassa ja hänet pelattaisiin poliittisessa eliitissä paitsioon yhtä helposti kuin veisi tikkarin lapselta. En tiedä onko tämä hyvä asiantila, mutta fakta tämä joka tapauksessa on.

[Susijumala]

Kun tendenssi on yksityisellä puolella vähentää velkakuormaansa ja pankeilla trimmata vakavaraisuusastettaan niin siinä ei rahapolitiikan löysääminen paljoa auta, ellei EKP sitten rupea tarjoamaan suoraan kaikille nimellisesti negatiivisella korolla; eli löysäämään jo ripulin asteelle. Tuotanto hyytyy, työttömyys lisääntyy ja tässä skenaariossa on ihan luonnollista, että M3 laskee - nimittäin väittäisin, että tuo rahamäärän lasku on keskittynyt melkoisesti Välimeren rannoille.

Siitä, että M3:n lasku on keskittynyt PIIGS-maihin ei liene epäilystä.

Mutta mistä kummasta olet saanut sen käsityksen, että keskuspankin ainoa keino liikkeellä olevan rahan lisäämiseksi on tarjota lainaa rahoituslaitoksille? Keskuspankki voi, liikkeellä olevan rahan määrää lisätäkseen, aivan sujuvasti soveltaa klassista Hawtrey-Cassel -mekanismia ja sen vaikutuksia.

Totta kyllä on, että tempun tekemiseksi vaaditaan hieman erilainen keskuspankki kuin EKP. Näyttää tosin tarvittaessa onnistuvan sekä SNB:ltä että Riksbankilta.

En oikein päässyt selville siitä, että pidätkö M1:n (ja M3:n) pienenemistä ongelmana vai et? Jos et pidä, niin voinet perustella.

Mikäli EKP pistäisi helikopterilinjalla (ja kenties vielä suuremmalla paineletkulla) tyystin ilmaista rahaa jakoon peittääkseen epäonnistuneet liiketoimet, niin mieleeni nyt tulee täydellinen moraalikadon vaara, josta sivulliset kärsivät kohtuuttoman paljon. Fiat-rahalle käytännössä sovittaisiin silloin (Casselin mukaan) "uusi standardi" enkä usko mm. saksalaisten innostuvan ajatuksesta lainkaan.

SNB:n osalta tilanne on helpompi, kun peggausta ylläpitääkseen tarvii vain pitää masiinoita käynnissä, eikä puolustaa myymällä reservejä. Olettaisin silti, että vapaa pääomavirta kyllä jossain vaiheessa kohtaa muurin. Kääntyvät positiot muodostaisivat liian suuren uhan.

Pidänkö M3 laskua ongelmana? Pidän sitä yhtä lailla ongelmallisena kuin flunssaakin. Voit kertoa ihan kaikille, mitä seuraa jos paineletkurahoituksesta huolimatta tuotanto jatkaa sakkaamistaan edelleen. =)

[Kuli]

Mannekiinit Kokoomuksen catwalkilla aloittavat kierroksensa yleisön hurmaamiseksi liittovaltion taakse:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/102312-vesa-puttonen-eurobondeja-turha-kavahtaa

Ei ihme jos Puttonen puolustaa rahansiirtokonetta Kreikkaan. Hänellähän on omia riskisijoituksia Kreikassa ainakin sadalla tuhannella eurolla. Jossain uutisoitiin Puttosen menettäneen jo puolet salkkunsa arvosta, kun yksityisten velkoja leikattiin. Ilmeisesti hän nyt veronmaksajien rahalla yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on, koska jos Kreikka eroaa eurosta, häneltä jää loputkin saamatta tai saa korkeintaan tukun drakmoja, joilla voi tapetoida työhuoneensa.

-i-

Tästä Puttosesta täytyy kyllä sanoa, että mikäli muutkin tämän maan "talousasiantuntijat" ovat yhtä urpoja, niin luoja meitä auttakoon. Olikos tämäkin poliitikkoihin luottava jätkä joku rahoitusalan proffa oikein? Ei hyvää päivää mikä dille.

[tyhmyri]

Mutta mistä kummasta olet saanut sen käsityksen, että keskuspankin ainoa keino liikkeellä olevan rahan lisäämiseksi on tarjota lainaa rahoituslaitoksille?

Mikäli EKP pistäisi helikopterilinjalla (ja kenties vielä suuremmalla paineletkulla) tyystin ilmaista rahaa jakoon peittääkseen epäonnistuneet liiketoimet, niin mieleeni nyt tulee täydellinen moraalikadon vaara, josta sivulliset kärsivät kohtuuttoman paljon.

Hmm... Miksiköhän ensimmäiset ajatukset ovat joko lainan antaminen rahoituslaitoksille tai sitten "helikopteriraha" jos puhutaan rahan määrän lisäämisestä? No, keskuspankki voi lisätä kierrossa olevan rahan määrää vielä muillakin tavoilla kuin vain jakamalla sitä vastikkeettomasti tai lainaamalla rahoituslaitoksille. Muistelen, että Friedman suositteli joitain noista keinoista Japanille 1990-luvun lopulla. Noita keinoja ei ole yritetty Japanissa eikä USA:ssa eikä Euroalueella tässä kriisissä. Australia ja Ruotsi taas ovat muistaakseni soveltaneet, tosin tarve on ollut paljon vähäisempi.

Lisäksi keskuspankki voi tehdä kaikkea muutakin kivaa vallitseville odotuksille rahan arvosta.

Mutta siihen tarvitaan todellinen keskuspankki, ei mitään EKP:n tapaista rakenteellisesti viallisella mandaatilla olevaa pellelaitosta.

Edit: Ai niin, hokasin jälkijunassa: jätit vastaamatta kysymykseeni siitä, että onko M1:n pieneneminen ongelma. Meinasi mennä läpi.

[Kuli]

Miksi en löydä mediasta juuri mitään kunnollista uutisointia tuosta Barroson federaatiolausumasta. Pikku jutut vain, raportoidaan lausunto kahdessa kappaleessa, eikä mitään analyysia mitä tämä tarkoittaisi. Eikö tämän kuuluisi olla kaikissa pääkirjoituksissa ja lööpeissä? Eikö kiinnosta, vai eikö journalisti osaa analysoida??

En taas ymmärrä.

Ymmärtääksesi median tilanteen on ymmärrettävä taustavoimat, mitkä tätä meidän "vapaata" mediaa ohjaavat. Voinpa sanoa sen verran, jollei vielä ole foliopipoa päässä, niin olisiko jo aika hankkia? Sen jälkeen alkaa maailma näyttämään paljon loogisemmalta. Meillä on suomettumisajan päätoimittajat ja esimerkiksi yle miehitetty kokoomuskätyreillä ja suurin osa toimittajista vasemmistolaisia politrukkeja. Yle tilaa galluppinsa aina kokoomusedustaja Eero Lehden taloustutkimukselta ja kas kummaa kokkareiden ja sossujen kannatus näyttää olevan jatkuvasti kovassa nousussa huolimatta katastrofaalisista päätöksistä. Media ei puhu katastrofaalisista päätöksistä, koska se ei ole median etu (työntekijöiden) ja koskapa kaikki haluavat pitää työpaikkansa. Liian tarkoin tutkivaa journalismia harrastavalle toimittajalle tulee nopeasti fudut. Venäjällä toimittajia tapetaan, kun nämä paljastavat korruptiota. Meillä Suomessa keskiverto toimittajat välttelevät totuuden kertomista, koska ovat pelkureita/vellihousuja/tissiposkia/kusipäitä/vajakkeja/vasureita/yms.