2010-05-05 Kaleva: Koulu hankalaa maahanmuuttajalle; 55% vs 85% jatko-opinnoissa

[Riukulehto]

http://www.kaleva.fi/uutiset/koulu-on-hankalaa-maahanmuuttajalle/852588

Maahanmuuttajanuorilla on kantaväestön nuoria suurempi riski syrjäytyä ja pudota opintoputkesta.
Esimerkiksi Helsingissä 16--18-vuotiaista suomen- ja ruotsinkielisistä nuorista 85 prosenttia on peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnoissa, kun samanikäisistä maahanmuuttajista jatko-opinnoissa on vain 55 prosenttia.

Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälä pitää eroa merkittävänä. Hän painottaa valmistavan kielenopetuksen merkitystä.

"Erityisesti yläkouluiässä Suomeen tulleet tarvitsevat paljon tukea. Muutamassa vuodessa kun pitää opetella vaikea kieli, tottua uuteen yhteiskuntaan ja kasvaa samalla aikuiseksi", Säävälä sanoo.

[Fincum]

Samaan aiheeseen liittyy aamun SSS:n uutinen, jossa Väestöliitto varottaa, että "ilman toimia köyhyys saattaa etnistyä" ja että "Suomen tulee ryhtyä toimiin kehityksen estämiseksi."
"Helsingin seutu on oma erikoislukunsa maahanmuuttajalasten kotoutumisessa"
Ei ole nyt scanneria tähän hätään,,, voisiko joku...?

[Iloveallpeople]

Saa siinä ihmetellä, miksi eivät tule tekemään työtä 2020-luvullakaan, kun ehkä puolet ovat hankkineet edes ammattia itselleen

[Suomitalon renki]

http://www.kaleva.fi/uutiset/koulu-on-hankalaa-maahanmuuttajalle/852588


Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälä pitää eroa merkittävänä. Hän painottaa valmistavan kielenopetuksen merkitystä.

"Erityisesti yläkouluiässä Suomeen tulleet tarvitsevat paljon tukea. Muutamassa vuodessa kun pitää opetella vaikea kieli, tottua uuteen yhteiskuntaan ja kasvaa samalla aikuiseksi", Säävälä sanoo.

Taitaa vain valitettavasti olla niin, että tehtävä on suurimmalle osalle mahdoton. Jo pelkkä aikuiseksi kasvaminen kun  ei tahdo onnistua edes kaikille maassa syntyneille nuorille.

[Vielä työläinen]

Ja tästä porukasta pitäisi Suomeen saada ne huoltosuhteen parantajat...

Aikuiset eivät huoltosuhdetta paranna, nuoret eivät huoltosuhdetta paranna. Mitä jää jäljelle? Aivan pienet lapset tai vauvat, eikö?

Suomen huoltosuhdetta "paskastaneista" tulevista ihmisistä voi parantaa vain SUOMALAISTEN KASVATTAMAT ADOPTIOLAPSET. Keskityttäisiin heihin. Aletaan laskemaan ulkomaalaiset adoptiolapset humanitaarisiksi pakolaisiksi ja otetaan vain heitä. Kotoutuminen on varmaa suomalaisten aikuisten kasvattamana.

[Viinankylväjä]

Kantaväestön nuorista vain 85 % jatko-opinnoissa? Mitä ihmettä ne 15 % tekee, tuskin kovin moni pitkäaikaisessa työsuhteessa on vielä 15-kesäsenä? Oppisopimuslaiset lienevät jatko-opiskelijoita myös.

[Titus]

Kantaväestön nuorista vain 85 % jatko-opinnoissa? Mitä ihmettä ne 15 % tekee, tuskin kovin moni pitkäaikaisessa työsuhteessa on vielä 15-kesäsenä? Oppisopimuslaiset lienevät jatko-opiskelijoita myös.

15 % = romanit etc + mamujen Suomessa syntynyt "uusi sukupolvi"

jos tuo 55% on kesken ala/yläasteen mukaan liittyneet maahantulijat, niin luku ei mielestäni aivan katastrofaalinen ole. Kymppiluokka saattaa näiden keskuudessa tehdä ihmeitä.

[foobar]

http://www.kaleva.fi/uutiset/koulu-on-hankalaa-maahanmuuttajalle/852588

Maahanmuuttajanuorilla on kantaväestön nuoria suurempi riski syrjäytyä ja pudota opintoputkesta.
Esimerkiksi Helsingissä 16--18-vuotiaista suomen- ja ruotsinkielisistä nuorista 85 prosenttia on peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnoissa, kun samanikäisistä maahanmuuttajista jatko-opinnoissa on vain 55 prosenttia.

Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälä pitää eroa merkittävänä. Hän painottaa valmistavan kielenopetuksen merkitystä.

"Erityisesti yläkouluiässä Suomeen tulleet tarvitsevat paljon tukea. Muutamassa vuodessa kun pitää opetella vaikea kieli, tottua uuteen yhteiskuntaan ja kasvaa samalla aikuiseksi", Säävälä sanoo.

Tässä on taas löydetty joku ihmeellinen tapa ratsastaa sillä harhakuvitelmalla että suomi olisi kielenä jotenkin poikkeuksellisen hankala opittava. Ei se ole. Hyvistä somaliaksi suomen perusteita opettavista innokkaista opettajista saattaa olla pula, samoin kuin oppimisprosessiin harjaantuneista Afrikan sarven nuorukaisista jos merkittävä osa opetettavista ei osaa edes lukea oppimateriaalia, saati kirjoittaa muistiinpanoja ja tutkia niitä millään kielellä.

Kultamunalle jolla ei ole juuri minkäänlaista kosketusta arabiaa länsimaisempaan kieleen se on oikeastaan aivan sama alkaako opettelemaan englantia, kiinaa, Thors-ruotsia vai suomea. Foneettinen tilannetaju on toki voinut tietyssä mielessä sementoitua äidinkielen myötä, mutta se ei ole mikään todellinen este itsensä ymmärretyksi tekemisessä. Jos siis oikeasti kiinnostaa, eikä vain sano niin siksi että luukkutädit on sanoneet että toisin saa ajatella, muttei sanoa ainakaan medialle.

Toki suomi on siinä mielessä vaikea, että jos englanninkielisenä yrittää opetella sitä, oppimiskynnys on kovempi kuin esim. hollannin opettelu jossa voi kuvitella pääsevänsä pitkälle kuvittelemalla sitä oman kielensä hassuksi murteeksi, vähän samoin kuin monet suomalaiset suhtautuvat eestiin. Tällaisilla näkökulmilla oppimattomuuden perustelu on kuitenkin irrelevanttia jos (potentiaalinen) oppija on kaikkien paikallisesti hyödyllisten kielten kannalta kieliryhmällisesti ulkopuolinen. Jos minkään hyötykielen oppiminen tuntuu olevan hyvin lähellä mahdottomuutta, mitä nämä ihmiset edes tekevät täällä? Miten he voivat tässä tilanteessa rakentaa uutta ja uljasta tulevaisuutta meille tai edes itselleen?

Ai niin, he rikastavat kulttuuriamme omallaan; sillä jota me emme voi kielimuurin vuoksi ymmärtää ja josta he eivät itse voi usein edes kirjoittaa, koska näkevät moisen taidon olevan täysin turha. Vain rasistit sellaista vaativat.

[nimetönkeskustelija]

No minkäs teet jos kaveri tulee lukutaidottomana 16-vuotiaana ankkurina Suomeen. Sellasestako pitäis jotenkin kouluttaa yhteiskuntamme tarvitsemia huippuosaajia kun oppivelvollisuutta on pari vuotta jäljellä ja suomenkielikään ei vielä suju? He joutuvat kilpailemaan opiskelupaikoista koulunsa 7-vuotiaana alottaneen kantiksen kanssa. Yhtälö on mahdoton.

Tietysti heitä voidaan erityiskohdella ja päästää kaikesta huolimatta korkeakouluihin. Eri asia sitten on, että selviytyvätkö he kursseista läpi. Edelleenkin heidät voidaan päästää valmistumaan, mutta haluaako kukaan heitä oikeasti palkata.

Erityiskohtelu on myös ongelmallinen siksi, että moni oikeasti pätevä, tässä tapauksessa etnisen taustan omaava, leimautuu aiheettomasti erityiskohdelluksi, vaikka hän olisi läpäissyt kaikki koulutusasteet huippuarvosanoin.