2010-03-25 Svensk Ungdom: Suomi tarvitsee mamuja enemmän kuin mamut Suomea

[Turkulaine]

Huomionarvosta on Ahvenanmaan maahanmuuttajaryhmien kansallisuudet. Kovasti sieltä puuttuvat irak, afganistan ja somalia ..

Onko sinulla tietoa, mistä ovat kotoisin kaikki Ahvenanmaan albaanit, kurdit ja persialaiset? Ei näitä ryhmiä perinteisesti olla kirsikoiksi mielletty.

[Roope]

RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom on ilmoittanut omat kansanedustajaehdokkaansa ja julkaissut vaaliteemansa, jotka ovat talous, ympäristö ja kotouttaminen. SU:n Svensk Framtid -lehden uusin "konsumtion & integration"-teemainen numero onkin pullollaan maahanmuuttoaiheisia juttuja:

Ledare: Välkommen världen! (s. 3)
Thomas Bergman: Vem är nyfinländare? (s. 9)
Integrationens ingredienser (s. 10)
Integrera i Svenskfinlands nätverk (s. 11)
Fredrika Åkerö: Integration går båda vägarna (s. 19)
Runa Ismark: Dags för fokusbyte (s. 19)

Nykyinen väittely siitä, pitäisikö meillä olla maahanmuuttoa vai ei, on vinoutunutta - fakta on, että meillä on maahanmuuttoa, tärkeä kysymys onkin, kuinka me saamme kotoutettua uussuomalaiset yhteiskuntaamme siten, että sekä yksilö että yhteiskunta voittavat. Kuinka rakennamme monikulttuurista yhteiskuntaa samalla, kun muukalaisvihamielisyys kasvaa ja maahanmuuttokriitikot saavat yhtä enemmän tilaa?
[...]
- Jokaisen Suomeen saapuvan pitäisi saada henkilökohtainen kotouttamissuunnitelma, ei vain kolmeksi vuodeksi, vaan vaikka 20 vuodeksi jos tarve vaatii, katsoo Börje Mattsson, Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori. Samanaikaisesti täytyy muistaa, että kotoutuminen on jotain, joka jokaisen on läpikäytävä yksilönä, kunta ei voi päättää, että "nyt kotoudut".

Eräs yleinen kommentti on, että maahanmuutto maksaa. Kirsi-Maria Nikander Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta huomauttaa, että kustannukset ovat suhteellisia.
- Suomalainen lapsi on yhteiskunnalle kustannus syntymästä 18-vuotiaaksi tuloon asti, ja usein lähes kymmenen vuotta opiskeluaikana. Henkilö, joka tulee Suomeen aikuisena ja aloittaa työt muutaman vuoden päästä saapumisestaan tuskin maksaa yhtä paljon! Samalla tulee muistaa, että meillä on huutava työikäisten ihmisten tarve, jotta selviäisimme taloudellisen huoltosuhteen muutoksesta, jonka yhä ikääntyvämpi väestömme aiheuttaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia enemmän kuin maahanmuuttajat tarvitsevat Suomea. (käännös)

Integrationens ingredienser

Ensimmäinen askel onnistuneeseen kotoutumiseen alkaa siitä, että kaikki ryhmässä, eli yhteiskunnassa, päättävät, että se onnistuu. Että kaikki ottavat osaa ja antavat sille mahdollisuuden. Aivan kuten leikkisimme leikkiä. Jos puolet ei halua olla mukana, tuomitsee leikin naurettavaksi jo heti alussa ja on poikkiteloin, ei leikistä tule hauskaa.
[...]
Jotta kotouttaminen onnistuisi, tarvitaan meidän kaikkien panosta. Silloin siitä tulee hauska leikki. (käännös)

Fredrika Åkerö: Integration går båda vägarna (kansanedustajaehdokas, Astrid Thorsin entinen eduskunta-avustaja)

[Daghem]

RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom on ilmoittanut omat kansanedustajaehdokkaansa ja julkaissut vaaliteemansa, jotka ovat talous, ympäristö ja kotouttaminen.

Rikkammassa Suomessa meillä on varaa.

[Sami Aario]

Nykyinen väittely siitä, pitäisikö meillä olla maahanmuuttoa vai ei, on vinoutunutta - fakta on, että meillä on maahanmuuttoa, tärkeä kysymys onkin, kuinka me saamme kotoutettua uussuomalaiset yhteiskuntaamme siten, että sekä yksilö että yhteiskunta voittavat. Kuinka rakennamme monikulttuurista yhteiskuntaa samalla, kun muukalaisvihamielisyys kasvaa ja maahanmuuttokriitikot saavat yhtä enemmän tilaa?

Mitä jos lakkaisimme vastaanottamasta niitä joiden kotoutumisennuste on heikko?

EDIT: Haluan lisätä, että minua raivostuttaa tuo kömpelö ja kulunut verbaalinen silmänkääntötemppu jota tuossa yritetään.

- Jokaisen Suomeen saapuvan pitäisi saada henkilökohtainen kotouttamissuunnitelma, ei vain kolmeksi vuodeksi, vaan vaikka 20 vuodeksi jos tarve vaatii, katsoo Börje Mattsson, Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori.

Haluan nähdä kun Mattsson tuputtaa Steven Elopille henkilökohtaista kotouttamissuunnitelmaa.

Tarve kahdenkymmenen vuoden kotouttamissuunnitelmalle taas kuuluu kategoriaan "kotoutumisennuste on heikko" (ks. ylempänä).

Samanaikaisesti täytyy muistaa, että kotoutuminen on jotain, joka jokaisen on läpikäytävä yksilönä, kunta ei voi päättää, että "nyt kotoudut".

Matsson on hyvin lähellä myöntää että kotoutuminen on maahanmuuttajasta itsestään kiinni ja maahanmuuttajan vastuulla, muttei lopulta ihan kuitenkaan kykene siihen.

[Meuhkaaja]

Vai että ihan 20 vuoden kotoutumissuunnitelma. RKP:n äänestäjät, käytännössä ruotsinkieliset, maksakoon sitten tämän kotouttamisen omasta pussistaan ja kotouttakoot 20-vuoden kotouttamista tarvitsevat kultamunat omille kotinurkilleen.

Sitten kun kaikesta kotouttamisesta huolimatta 20-30 vuoden päästä ne ennen niin rauhalliset kulmakunnat alkavat muistuttaa Malmöna tunnettua sotatannerta onkin aika pohtia kyseisien alueiden julistamista itsenäiseksi?

Me muut, suomenkieliset, järjissään olevat ruotsinkieliset ja hyvin sopeutuneet mamut, voimme pysyä pimeydessä, kulttuurillisessa köyhyydessä, olemaan se tylsä takapajula, jossa on poikkeuksellinen tapahtuma, jos jonkun auto palaa tai lauantai-iltana olohuoneeseen osuu harhalaukaus.

[Alfresco]

Moni jo kommentoi tuota peruskakkaa mitä SU sulloo ulos eetteriin, joten ei siitä sen enempää.

Otsikkoa on kuitenkin syytä pohtia pikkasen.

Finland behöver invandrare mer än invandrarna behöver Finland

Eli "Suomi tarvitsee maahanmuuttajia enemmän kun maahanmuuttajat tarvitsevat Suomen".

Mikään maahan ei varsinaisesti tarvitse yhtään ketään. Maa voi olla olemassa ihan riippumatta maahanmuutosta, joten ihan noin teknisesti tuo väite on tietysti skeidaa. Sitä mitä tuolla tarkoitetaan on tietysti, että ilman maahanmuuttoa Suomi jotenkin tuhoutuu. Mutta miten?

Ne ongelmat, joita väitetään raktaistavan maahanmuutolla liittyy aina talouteen: "kuka pyykii mummojen takapuolet", kuka ajaa bussit", "työvoimapula" jne. Talous on aina seuraus harjoitetusta politiikasta. Se ei ole jotain joka vaan tapahtuu itsestään ja luonnon määrämänä. Huoltosuhteen lasku, työvoimapula rahan puute ei siis ole mikään historiallinen sattuma vaan tietoinen valinta poliitikoilta.

Poliitkot ovat elänneet veloiksi missä talouskasvu eli kasvava rahamäärää on mahdollistanut menojen lisäämisen ilman välitöntä konkurssin vaaraa. Tällainen talousajattelu on kestämätön koska mikäänhän ei kasva ikuisesti. Nyt kun tuli taantuma, valtion budjetti valahti alijämäiseksi (vähemmän tuloja kun menoja) ja 70.000 miljoonan euron valtionvelka pompsahti esiin näkyväksi ongelmaksi. Tämä on siis se rahamäärä, jonka valtion eli veronmaksajien pitää joskus pulittaa takaisin velkojille. Päälle tulee vielä kuntien velat sekä veronmaksajien henkilökohtaiset velat, jotka myös pitää maksaa. Aika paljon velkoja ja maksettavaa!

Jos Suomi haluaisi elää nuhteellista elämää, julkinen talous pitää saada balanssiin ja julkinen velka pitäisi pääosin maksaa pois. Vasta silloin talous olisi oikeesti kunnossa ja kestävällä pohjalla.

Ratkaisuksi ehdotetaan, maahanmuuttajien tuontia Suomeen. Pelkästään valtionvelan määrä antaa kuitenkin ymmärtää ettei edes miljoona maahanmuuttajaa kykene maksamaan pois tuota rahakasaa järkevässä ajassa vaikka työllisysaste olisi 100%. Kun mamujen työllisyysaste lisäksi on tavattoman heikko, vain lisäten valtion velkaisuutta, lienee selvä, että Suomi ei tarvitse maahanmuuttajia yhtään mihinkään. Maahanmuutto ei edes ole teoriassa raktaisu mihinkään taloudelliseen ongelmaan. Ei edes siinä tapauksessa, että kaikki mamut olisivat niitä huipputyöllistyviä huippuosaajia, joita meille on kovasti markkinoitu.

[Daghem]

Minä vähän pelkään, että leikistä ei tule hauskaa.

Tästä leikistä ei todellakaan tule hauskaa nykyisestä maailmankatsomuksesta katsottuna. Koska olen optimisti, niin uskon, että leikki tulee kulkemaan suunnilleen seuraavasti:

1. EU:n taloushaasteet johtavat liittovaltiokehityksen hidastumiseen ja lopulta EU:n hajoamiseen.
2. Kansallisvaltioaate kokee uuden tulemisen ja nationalismi nostaa päätään kaikissa länsimaissa.
3. Sentimentti muuttuu vahvasti islam-vastaiseksi. Myös rauhanomaiset muslimit joutuvat valitsemaan haluavatko radikalisoitua vai luopua islamista.
4. Sota islamisteja vastaan muuttuu pikkupuuhastelusta täysimittaiseksi sodaksi, jossa siviiliuhreja ei pyritäkään välttämään.
5. Sota laajenee kaikkiin länsimaihin ja johtaa islamistien ja sellaisilta näyttävien vainoon.
6. Sota päättyy kun toinen osapuoli on alistettu täydellisesti.

[Maastamuuttaja]

Jossain vaiheessa törmätään siihen tilanteeseen, jossa vanhainkodissa voidaan pyyhkiä vain rajallinen määrä pyllyjä. Rajankäynti tehtäneen siinä vaiheessa uskonnollisin perustein.

[Juha J.]

Ajattelin tämän lainata ihan kokonaisuudessaan uudelleen.

RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom on ilmoittanut omat kansanedustajaehdokkaansa ja julkaissut vaaliteemansa, jotka ovat talous, ympäristö ja kotouttaminen. SU:n Svensk Framtid -lehden uusin "konsumtion & integration"-teemainen numero onkin pullollaan maahanmuuttoaiheisia juttuja:

Ledare: Välkommen världen! (s. 3)
Thomas Bergman: Vem är nyfinländare? (s. 9)
Integrationens ingredienser (s. 10)
Integrera i Svenskfinlands nätverk (s. 11)
Fredrika Åkerö: Integration går båda vägarna (s. 19)
Runa Ismark: Dags för fokusbyte (s. 19)

Nykyinen väittely siitä, pitäisikö meillä olla maahanmuuttoa vai ei, on vinoutunutta - fakta on, että meillä on maahanmuuttoa, tärkeä kysymys onkin, kuinka me saamme kotoutettua uussuomalaiset yhteiskuntaamme siten, että sekä yksilö että yhteiskunta voittavat. Kuinka rakennamme monikulttuurista yhteiskuntaa samalla, kun muukalaisvihamielisyys kasvaa ja maahanmuuttokriitikot saavat yhtä enemmän tilaa?
[...]
- Jokaisen Suomeen saapuvan pitäisi saada henkilökohtainen kotouttamissuunnitelma, ei vain kolmeksi vuodeksi, vaan vaikka 20 vuodeksi jos tarve vaatii, katsoo Börje Mattsson, Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori. Samanaikaisesti täytyy muistaa, että kotoutuminen on jotain, joka jokaisen on läpikäytävä yksilönä, kunta ei voi päättää, että "nyt kotoudut".

Eräs yleinen kommentti on, että maahanmuutto maksaa. Kirsi-Maria Nikander Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta huomauttaa, että kustannukset ovat suhteellisia.
- Suomalainen lapsi on yhteiskunnalle kustannus syntymästä 18-vuotiaaksi tuloon asti, ja usein lähes kymmenen vuotta opiskeluaikana. Henkilö, joka tulee Suomeen aikuisena ja aloittaa työt muutaman vuoden päästä saapumisestaan tuskin maksaa yhtä paljon! Samalla tulee muistaa, että meillä on huutava työikäisten ihmisten tarve, jotta selviäisimme taloudellisen huoltosuhteen muutoksesta, jonka yhä ikääntyvämpi väestömme aiheuttaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia enemmän kuin maahanmuuttajat tarvitsevat Suomea. (käännös)

Integrationens ingredienser

Ensimmäinen askel onnistuneeseen kotoutumiseen alkaa siitä, että kaikki ryhmässä, eli yhteiskunnassa, päättävät, että se onnistuu. Että kaikki ottavat osaa ja antavat sille mahdollisuuden. Aivan kuten leikkisimme leikkiä. Jos puolet ei halua olla mukana, tuomitsee leikin naurettavaksi jo heti alussa ja on poikkiteloin, ei leikistä tule hauskaa.
[...]
Jotta kotouttaminen onnistuisi, tarvitaan meidän kaikkien panosta. Silloin siitä tulee hauska leikki. (käännös)

Fredrika Åkerö: Integration går båda vägarna (kansanedustajaehdokas, Astrid Thorsin entinen eduskunta-avustaja)

Että sellaista. Hauska leikki.

Edit. Lisäsin yhden boldauksen. Ehkä joku uusi siitä huomaa tämän shokeeraavan idioottimaisuuden.