2010-05-01 Suomi valitsee kiintiöpakolaisia ensi kertaa pelkillä papereilla

[Pottunenä]

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio on päättänyt, että Suomi ei tänä vuonna lähde paikan päälle Ruandaan haastattelemaan sieltä otettavia 150:tä kongolaista pakolaista. Päätös on tehty yhteistyössä sisäministeriön maahanmuuttoyksikön kanssa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun osa kiintiöpakolaisista valitaan Suomeen pelkkien papereiden perusteella.

Päätös tehtiin sen jälkeen kun Suojelupoliisi ilmoitti, ettei se vastoin tapojaan lähde mukaan haastattelumatkalle.

Supo perusteli päätöstään muun muassa sillä, että Ruandasta tulevat kongolaiset naiset ja lapset eivät aiheuta uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Toinen syy matkan perumiseen on Maahanmuuttoviraston mukaan resurssipula. Kolmas syy on se, että samoista olosuhteista on otettu Suomeen pakolaisia aikaisempina vuosina, ja heidän tilanteensa ja taustansa ovat hyvin valintaan osallistuvien virkamiesten tiedossa.

Suomi ottaa tänä vuonna edellisvuosien tapaan 750 kongolaista, myanmarilaista, afganistanilaista ja irakilaista kiintiöpakolaista, sekä sata niin sanottua hätätapausta eri puolilta maailmaa. Kiintiöpakolaiset ovat pakolaisia, jotka ovat jo saaneet niin sanotun pakolaisaseman UNHCR:ltä.

Vaikka henkilökohtainen haastattelu jää nyt kongolaisten kohdalla pois, turvallisuustarkistukset ja kotoutumismahdollisuuksien selvittäminen tehdään toimistotyönä kun UNHCR on lähettänyt tarjokkaiden paperit Maahanmuuttovirastolle.

Paperivalinnoista seuraa muutaman kymmenen tuhannen euron säästö.

Kansainvälisesti Suomen valitsema linja ei ole poikkeuksellinen. Ruotsi valitsee nykyään puolet kiintiöpakolaisistaan pelkkien papereiden perusteella.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+valitsee+kiinti%C3%B6pakolaisia+ensi+kertaa+pelkill%C3%A4+papereilla/1135256512394?ref=rss

Mitäs sitä edes papereita tarkistamaan! Sieltä kun näyttää tulevan pelkkää hyvää.
Mitä muuten ovat nämä hätätapaukset 100kpl? (...)

[Uuno Nuivanen]

"Paperivalinnoista seuraa muutaman kymmenen tuhannen euron säästö."

- Paljonko säästyisi, jos ei valittaisi yhtäkään? 

[pupmuli]

Mieluummin otettaisiin vaikka kaksituhatta kiintiöpakolaista vuodessa kuin tuhansia turviksia. Ennen tätä turvisten vyöryä ei paljoa nuristu kiintiöpakolaisista, kun heitä on niin vähän, ja todellista hätää kärsineenä varmaankin arvostavat maatamme enemmän kuin jotkut toiset.

Vaikka heidät otetaankin vain papereiden perusteella, niin kertaalleen heidät on UNHCR:n puolesta rankattu todellisiksi pakolaisiksi. Minusta on todella ikävää, että heihin kohdistuu kritiikkiä. Säästyisihän siinä rahat, jos heitä ei tänne otettaisi, mutta se on kärpäsen kakan kokoinen summa tässä kaatiksessa.

[MW]

Ai nyt niillä on papereita? Eikös turvis 101 opeta, että paperit ovat pahin vihollisesi?

[törö]

Suomen pitäisi keskittyä UNHCR:n valitsemiin pakolaisiin, koska meikäläisiltä päättäjiltä ja byrokraateilta on päässyt karkaamaan mopo käsistä ja maailmaa parannetaan ottamalla pakolaisena se lusmu, joka kehtaa keksiä säälittävimmän nyyhkytarinan. Sossun tuista haaveilevia elitasopakolaisia ei muka tarvitse seuloa joukosta, koska sellaisia ei ole muualla kuin rasistien mielikuvituksessa.

[Uljanov]

Ai nyt niillä on papereita? Eikös turvis 101 opeta, että paperit ovat pahin vihollisesi?

Kiintiöpakolaiset eivät ole turviksia, vaan ihan oikeita pakolaisleireiltä poimittuja pakolaisia.

"Supo perusteli päätöstään muun muassa sillä, että Ruandasta tulevat kongolaiset naiset ja lapset eivät aiheuta uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle."

Voiko tästä päätellä että kiintiöpakolaisista päättää joku aivoilla varustettu, ja leireiltä todella otetaan naisia ja lapsia eikä miehiä ja partalapsia?

[Roope]

UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus ei tarkoita samaa kuin Suomessa turvapaikan myöntämisen yhteydessä myönnetty pakolaisstatus. UNHCR ei tutki taustoja, tee turvallisuusselvityksiä tai vaadi näyttöjä henkilökohtaisesta vainosta, joten sen myöntämä pakolaisstatus todistaa vain, että henkilö on ollut jossain tietyssä paikassa (pakolaisleiri, kaupunki jne.) tiettyyn aikaan.

[guest1662]

SPR toivoo kunnille rohkeutta pakolaisten vastaanottoon

Suomalaiset muuttavat ulkomaille ja ulkomaalaiset muuttavat Suomeen. Tämä on normaalia arkipäivää meille hämäläisillekin. Sen vuoksi realistisinta on pohtia yhdessä, miten uudet tulijat löytävät kantasuomalaiset asumalla, tekemällä työtä ja harrastamalla yhdessä.

Punainen Risti on huolissaan siitä, että pakolaisille ei riitä kuntapaikkoja. Jopa hätätapauksina Suomeen hyväksytyt kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan Suomeen pääsyä, kun vastaanottavia kuntia ei löydy. Vastaanottokeskuksissa asuu tällä hetkellä noin 500 myönteisen oleskeluluvan saanutta ihmistä odottamassa pääsyä elämässään eteenpäin.

Maahanmuuttoviraston ennusteiden mukaan määrä voi lähikuukausina kasvaa jopa tuhanteen. Tällöin esimerkiksi suomen kielen opiskeluun ei ole riittäviä resursseja ja näin kouluttautuminen ja työhön siirtyminen lykkääntyvät.

Muuttoihin ja uusiin oloihin asettumisessa on aina omat haasteensa ja hankauksensa alkuvaiheessa. Turvapaikanhakijoiden ongelmat ovat erityislaatuisia. Tärkeää on ymmärtää, että monien turvapaikanhakijoiden kokemukset ovat traumaattisia. Koetut asiat kuten fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta, omaisten menettäminen ja kaikenlainen epävarmuus vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen.

Aikaa myöten kuitenkin sekä vastaanottava yhteisö että tulija löytävät yhteisen sävelen. Siihen voivat vaikuttaa niin kunnat, valtio, järjestöt kuin yksittäiset ihmisetkin.

Kunnat päättävät itse pakolaisten vastaanotosta. Punainen Risti toivoo, että kuntien poliittiset päättäjät malttavat perehtyä faktoihin eivätkä eksy liian usein vihaa uhkuville nettisivuille. Kansainvälistyminen on lähes joka kunnan ja maakunnan strategiaan kirjattu tavoite. Kunnan monikulttuuristuminen toteutuu hyvin pakolaisten vastaanoton myötä.

Hyvän esimerkin antaa pirkanmaalainen Punkalaitumen kunta. Se on vastaanottanut kiintiöpakolaisia ja halunnut edistää ulkomaalaisen työvoiman pääsyä kuntaan. Kaikki tämä liittyy kunnanvaltuuston vahvistamaan kansainvälistymisen linjaukseen. Kunnassa toimii myös Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin ylläpitämä vastaanottokeskus. Punaisen Ristin Hämeen piirin ylläpitämiä keskuksia on Hämeenlinnan Lammilla ja Ruovedellä.

Kunnat puhuvat taloudellisesta taakasta. Valtio korvaa kuntien pakolaisten vastaanottoon liittyviä kuluja usean vuoden ajalta. Punaisen Ristin mielestä valtion tulisi korottaa näitä korvauksia ja rohkaista kuntia. Jos asenne on kohdallaan, kunnissa löytyy osaajia ja tekijöitä ja vastaanotto voi saada aikaan aivan uudenlaista luovaa toimintaa.

Kunnissa eivät suinkaan toimi vain työtekijät ja päättäjät. Kansalaisjärjestöjen tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä sekä keskenään että viranomaisten kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi. Järjestöjen ei tarvitse olla monikulttuurisuuden superosaajia, vaan niiden kannattaa keskittyä siihen, minkä ne muutenkin hallitsevat. Maahanmuuttajat eivät kotoudu pelkästään virallisten "kuivien" ohjelmien kautta, vaan he kotoutuvat parhaiten harja tai kauha kädessä, hikisissä jalkapallotreeneissä, musisoiden, kädentaitoja opiskellen tai vaikkapa rannalla leirinuotiolla makkaraa paistaen.

Osallistumisen mahdollisuudet ja vastaanottava ilmapiiri lisäävät halua ja kykyä kotoutua. Kyräilevä ja torjuva ilmapiiri erottaa ihmisiä toisistaan ja luo tilaa epäluuloille puolin ja toisin.

Punainen Risti on valmis tukemaan kuntia pakolaisten vastaanotossa. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi alkuvaiheen käytännöllisissä asioissa liittyen muuttoon ja arjen järjestämiseen. Ystävätoiminta auttaa uusia tulijoita saamaan kontakteja ja tutustumaan paikkakuntaan.

Tärkeää on myös huolehtia oikean tiedon jakamisesta kuntalaisille. Näissä ja monissa muissa tehtävissä Punainen Risti ja useat muut järjestöt voivat tuoda oman paikallisen osaamisensa ja taitonsa vastaanoton tueksi.


Kunnat päättävät itse pakolaisten vastaanotosta.

Näin lausui

SILJA VILMI Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin toiminnanjohtaja.

http://www.ess.fi/epaper/epaper.jsp (sivu 16)

[Iloveallpeople]

Supo perusteli päätöstään muun muassa sillä, että Ruandasta tulevat kongolaiset naiset ja lapset eivät aiheuta uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Tiedoksi, että partasuisten lasten touhuissa on kyllä useammankin terveys vaarantunut.

[KphS]

Suomi ottaa tänä vuonna edellisvuosien tapaan 750 kongolaista, myanmarilaista, afganistanilaista ja irakilaista kiintiöpakolaista, sekä sata niin sanottua hätätapausta eri puolilta maailmaa. Kiintiöpakolaiset ovat pakolaisia, jotka ovat jo saaneet niin sanotun pakolaisaseman UNHCR:ltä.

Muutos-puolueen tulisi ehdottomasti ajaa asiaa, että otettaisiin VAIN nuo ns. hätätapaukset. Siinä olisi mielestäni erittäin kohtuullinen osuus Suomelle (verratkaa vaikkapa Viroon).

[Ari-Lee]

Congo, Democratic Republic of the

Roman Catholic 50%, Protestant 20%, Kimbanguist 10%, Muslim 10%, other (includes syncretic sects and indigenous beliefs) 10%

HIV/AIDS - adult prevalence rate:    
4.2% (2003 est.)
country comparison to the world: 16

HIV/AIDS - people living with HIV/AIDS:    
1.1 million (2003 est.)
country comparison to the world: 10

HIV/AIDS - deaths:    
100,000 (2003 est.)
country comparison to the world: 6

Major infectious diseases:    
degree of risk: very high
food or waterborne diseases: bacterial and protozoal diarrhea, hepatitis A, and typhoid fever
vectorborne diseases: malaria, plague, and African trypanosomiasis (sleeping sickness)
water contact disease: schistosomiasis
animal contact disease: rabies (2009)

Languages:    
French (official), Lingala (a lingua franca trade language), Kingwana (a dialect of Kiswahili or Swahili), Kikongo, Tshiluba

Congo, Republic of the

Religions:    
Christian 50%, animist 48%, Muslim 2%

HIV/AIDS - adult prevalence rate:    
3.5% (2007 est.)
country comparison to the world: 19

HIV/AIDS - people living with HIV/AIDS:    
79,000 (2007 est.)
country comparison to the world: 51

HIV/AIDS - deaths:    
6,400 (2007 est.)
country comparison to the world: 41

Major infectious diseases:    
degree of risk: very high
food or waterborne diseases: bacterial and protozoal diarrhea, hepatitis A, and typhoid fever
vectorborne disease: malaria and African trypanosomiasis (sleeping sickness)
animal contact disease: rabies
water contact disease: schistosomiasis (2009)

Languages:    
French (official), Lingala and Monokutuba (lingua franca trade languages), many local languages and dialects (of which Kikongo is the most widespread)

Lähde: The World Fact Book, CIA

Eli nyt puhutaan jommastakummasta Congosta. Ihmiset keitä otetaan ovat todennäköisemmin kristittyjä kuin muita.
Sairauksia on useita ja riski sairastua on erittäin suuri. Kiintiöpakolaiset käyvät läpi useita tarkistuksia toisin kuin itse matkustelevat ihmissalakuljetuksen uhrit.
Se mikä herättää huomiota on kielimuuri. Hehän puhuvat ranskaa mitä taas täällä ei osata liki ollenkaan.

Mielestäni kiintiöpakolaiset eivät ole se ongelma mistä kannattaa puhua tässä vaiheessa kun rajat ovat apposen avoinna kaikille tulijoille. Kiintiöpakolaisista kannattaa puhua vasta kun rajat ovat kiinni.

[Juha J.]

Ai nyt niillä on papereita? Eikös turvis 101 opeta, että paperit ovat pahin vihollisesi?

Kiintiöpakolaiset eivät ole turviksia, vaan ihan oikeita pakolaisleireiltä poimittuja pakolaisia.

Sieltä niitä kivasti napsitaan. Ottaisin tuon tuosta ja hmmm, pistetään vielä tuo yksi. Boom, lottovoitto saapua Suomeen. Maailma pelastettu.

[Ari-Lee]

Tuo Kongo minkä nimessä on "democratic" on kokemuksella ja näkemyksellä se missä demokratiaa ei tunneta, siis se on kommunistinen diktatuuri.
Kummastakohan Kongosta niitä ihmisiä taas pääsikään tulemaan?