Suvaitsevainen Suomi

[Saippuakupla]

Suvaitsevainen Suomi
16.3.2010 13:29

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista seurata mediassa käytävää keskustelua poliitikkojen ja ns. "kansan syvien rivien äänien" välillä. Suomalaisten koventuneet asenteet maahanmuuttajia kohtaan on jo galluppien ja pikatutkimuksien avulla todennettu. Vastustus näyttää kulkevan käsi kädessä taloudellisten lamakausien kanssa. Kuva suomalaisesta suvaitsevaisuudesta ohenee entisestään.

Monenlaista supsuttelua näyttää liittyvän myös erääseen laivaristeilyyn, jossa istuva kansanedustaja veresti entistä muusikon ammattiaan laulamalla "Hottentottilaulua" tietoisesti väärässä paikassa. Mitä on tapahtunut em. laulajalle, joka vielä 1970 luvulla edusti aivan toisenlaista ihmiskuvaa?

Uusia äänenpainoja on ollut myös internetissä, jossa suomalaisten parlamentaarikoiden henkeä uhataan julkisesti. Varovaisesti on viitattu 1930 luvun henkiseen perintöön; silloinkin oli lama ja äärinationalistiset vaikuttajat uhkailivat julkisesti suomalaisia kansanedustajia ja järjestöihmisiä. Tuolloin osa uhkailuista sai myös väkivaltaisia toteutusmuotoja. Toivoa sopii, että viranomaiset ovat hereillä ilmiön edessä, eikä vastaavia tapahtumia pääse enää nykyaikana tapahtumaan.

Eniten ihmetyttää suomalainen hiljaisuus. Jos olemme suvaitsevaisuuden linjoilla, meidän pitäisi olla myös äänekkäästi vastustamassa kaikkia demokratiaa uhkaavia ilmiöitä. Ministerien ja poliitikkojen turvallisuuden uhkaaminen on kaikilla mittareilla äärimmäisen vastenmielinen ilmiö. Suomella on pitkät demokratian perinteet ja asioihin voi aidosti vaikuttaa äänestämällä. Vaalien jälkeen on mahdollista vaikuttaa politiikan linjaan osallistumalla poliittiseen toimintaan. Uhkailu ei kuulu yhteisesti hyväksyttyihin pelisääntöihin. Meidän pitäisi puolustaa jo demokratian nimissä maahanmuuttosasioista vastaavaa ministeriä ja haastaa samalla suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa inhimillisempiin linjauksiin.

Suomi on viime aikoina herättänyt huomiota hyväksymällä kahden iäkkään henkilön karkoituksen vetoamalla siihen, etteivät isoäidit kuulu suomalaisen ydinperheen käsitteeseen. Jälleen hallinnollisesti oikein tehty päätös kohdistuu alkuperältään vierasmaalaisiin ihmisiin. Hallinnollisesti oikein ei kuitenkaan ole eettisesti oikein. Tässäkin asiassa Suomessa on perinteitä. Kannattaisi kysellä sodan aikaisten siirtokarjalaisten kokemuksista sen aikaisesta "kotouttamisen" keinoista - näin talvisosodan hengessä. Kerrottavaa olisi myös Suomeen muuttaneilla Inkerin pakolaisilla ja heidän jälkeläisillään.

Kummallisimmalta tuntuu se, että suvaitsevaisuus venyy kuin kuminauha taloudellisten nousu- ja laskukausien mukana. Jotenkin loogisemmalta tuntuisi se, että ihmisissä on suvaitsevaisuuden elementit olemassa riippumatta taloudellisista suhdanteista. Työpajat ovat jo nyt monialaisen viranomaisyhteistyön perusyksikköjä. Pajoilla puhutaan jo nyt yli 60 eri kieltä. Olisiko työpajoilla jotain annettavaa myös suvaitsevaisuuden kehittymiseen Suomessa?

Tätä kirjoittaessa on myös tullut tieto suomalaisittain värikkään poliittisen hahmon poismenosta. Urpo Leppänen kannattaa muistaa yhtenä ensimmäisenä suomalaisen yhteiskuntatakuun käytännön soveltajana ja keksijänä. Työministerikaudellaan Urpo Leppänen sai aikaan lain, jonka mukaan työttömille nuorille osoitettiin työpaikka puoleksi vuodeksi. Pääosa uusista työpaikoista oli kunnissa ja tämä antoi vauhtia myös suomalaisten työpajojen syntymiseen. Leppäsen monet visiot saivat aikaan vastustusta ja kritiikkiä, mutta työpajatoiminta on noista ajoista kehittynyt ja elää edelleenkin.

http://www.tpy.fi/?x76789=w78021

Ohessa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n toiminnanjohtajan blogikirjoitus. Mielenkiintoista on, että yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja yhdistyksen perusrahoitus muodostui vuonna 2008 seuraavasti (2009 rahoitusta ei ole vielä julkaistu):

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kokonaisrahoitus vuonna 2008 oli 1 100 048,13 euroa.

Opetusministeriö myönsi yhdistykselle 410 000 euroa valtionavustusta käytettäväksi vuoden 2008 toimintaan. Valtionavustusta käytettiin toiminnanjohtajan, järjestöpäällikön, tiedottajan, hallinto- ja talouspäällikön, yhteisövalmentajan sekä kehittämispäällikön palkkakuluihin, tiedotukseen ja hallintokuluihin. Lisäksi valtionavustuksella ylläpidettiin TPY:n ALU- ja teemaverkostoja sekä tarjottiin jäsenjärjestöille yhteisövalmennusta. Opetusministeriö myönsi TPY:lle valtionavustuksena 5 000 euroa käytettäväksi tanskalaiseen tuotantokoulujärjestelmään tutustumiseen. Opetusministeriön tuki muodosti 37,8 % kokonaistuotoista.

http://tpy-fi-bin.directo.fi/@Bin/d76d895f240b3f9030d5c4735d63661a/1269458361/application/pdf/29172/Vuosikertomus2008.pdf

[Lodi]

Rahantuloa ei voi estää ... 

[Saippuakupla]

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... Niinhän se menee!

[pelle12]

 Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto eli ensin leipä, sitten moraali.

[Saippuakupla]

Näyttääpä Alanko-Kahiluotokin julkaiseen samaan aikaan blogikirjoituksen samasta aiheesta...

http://outialanko.blogspot.com/2010/03/maahanmuuttoa-tutkiville-taattava.html

[Julmuri]

Maahanmuuttotutkijoiden ongelma kun on siinä, että heistä syntyyh kuva, että tutkimuksia tehdään aiheesta miten Suomi muutetaan monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi (enemmän kuin nyt) eikä varsinaisesti viileästi dokumentoida ja tutkia maahanmuuttoa ilmiönä.

Ainakin nämä kuuluisimmat esimerkit kuten en ole rasisti, mutta... ja niin edelleen selkeästi käsittelevät teemaltaan aivan muita asioita kuin maahanmuuttoa ilmiönä.