2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)

[Raaka_Arska]

Mitä seuraavaksi?

Vaasa keksii ostaa Kreikasta jonkun pikku saaren ja laivaa kaikki vanhukset sinne hodettavaksi? Kreikastahan saa nyt mitä vaan ihan sikahalvalla ja kaikki on kaupan.

Laajennetaanpa hieman.

Olisiko kansantaloudelle edullista siirtyä kolomialismiin jonka ajanjakson Suomi hyppäsi yli omassa menneisyydessään. No joo, joku pieni Suomi-siirtokunta oli 30-luvulla etelä-Amerikassa mutta varsinaista siirtomaata meillä ei koskaan ole ollut. ( En laske tässä Ålandia sellaiseksi vaikka tietty reservaatti sekin on)

Nyt kun Kreikkaan syydetään junavaunukaupalla rahaa niin voisiko sillä itse asiassa ostaa jonkun saariston, maakunnan tai muun isomman maapläntin. Olisi kerrankin "omaa" maata jossain lämpimässä maassa ja sinne voisi hyvin laittaa kunnon turismi/lomaparatiisin pystyyn. Samalla voisi esitellä tällaista pohjoismaista ekonomiaa ja näyttää rajanaapurille kuinka se talous laitetaan kukoistamaan.

Nyt vaan valtio rattaat pyörimään. Tästä meille kunnon reaalivakuus.

[Tommi Korhonen]

Koska uskon että melkein kaikki ihmiset (joitain sairaita tapauksia lukuunottamatta) pyrkivät toimimaan ainakin _lokaalissa_ympäristössään_ jollain tavalla perustellusti, ja luultavasti vielä omasta mielestään hyödyllisesti (se ei ole välttämätöntä, mutta tuo perustelu-kohta pitänee), niin olen varma että päättäjät kuvittelevat tekevänsä oikein jostain syystä.

Näen tälle tavoitteelle kaksi mahdollista skenaariota:
1. mokutus, ja jonkinlainen henkisen rikkauden hyväksi kilvoittelu. Koska tämä ei ole erityisen realistinen näkökulma vaikka laajalle levinnyt onkin, niin annan tälle pienemmän painoarvon.
2. taloudellinen etu. Koska suomalainen työmarkkinaelämä ei varmaankaan anna mahdollisuutta maksaa noin julkiselle positiolle alhaisempaa palkkaa, niin kyse täytyy olla tukiaisista. Ihmiskauppa on sentään edes vähän ollut Suomessakin julkisella tapetilla.
==> Väitän että jostain syystä Vaasan palkkaamat ulkomaiset työntekijät saavat jotain (valtion) tukea jonka vuoksi se on muka kannattavampaa kuin paikallisten ja kotimaisten palkkaaminen. Oikein muuta selitystä ei voi olla, koska tottakai tuolla projektilla on paljon oheiskuluja. Vrt pakolaiskeskusten "kannattavuuteen".

Onko tällaisista lisärahoituksista tietoa? Ainakin kouluissa se on ilmeisesti olemassaolevaa.

[pakruti2c263]

Gäddan mukaan espanjalaishoitajille on tarjolla myös vakituisia työsuhteita, jos sopivia hakijoita löytyy.

[...]

Palkkaaminen edellyttää kielitaitovaatimusten helpottamista siten, että yhden kotimaisen kielen tyydyttävä taito riittää. Tällä hetkellä hakijoilta vaaditaan molempien kotimaisten kielten osaamista.

Vain ulkomaalaisten kohdalla?

Eihän nyt kantiksille kannata tarjota vakituisia työpaikkoja, vaikkei osaiskaan ruotsia.

Enpä tahtoisi kymmenkertaista insuliiniannosta puutteellisen kielitaidon takia.
Pikkuvikoja.
Hei, lasketaan tasoa, saadaan työvoimaa. Mehän tienataan tällä!
Vanhuksetkin lähtevät jäykkäkoipisten taivaalliseen pataljoonaan tuotapikaa.
Eläkerahastot pelastuuuuu!
Ja tällä me enemmän tuemme epsajaaa, mañana hasta la vista

[Saippuakupla]

Juttelin alkuvuodesta yhden kouluttajan kanssa ja hän sanoi, että maahanmuuttajille suunnitellaan lähihoitajakoulutusta, joka on lyhytkestoisempi ja suppeampi kuin kantasuomalaisille tarjottava. Myös työnimike olisi lähihoitaja, vaikka taso ei ole sama kuin kantiksille tarjottavan lähihoitajakoulutuksen.

Yhdenvertaisuusperiaatetta raiskataan mennen tullen mamujen eduksi.

En ole kuullut moisesta? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaminen antaa oikeuden käyttää ammattinimikettä lähihoitaja. Sen saa, mikäli on suorittanut kyseiset säännellyt opinnot. Nimikettä saa käyttää, vaikka ei ilmoittautuisi Valviran Terhikki-rekisteriin. Maahanmuuttajille on toki räätälöity erilaisia koulutuksia, mutta sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ei voi suorittaa lyhytkestoisena ja säännellystä poikkeavana tutkintona.

Se on toki mahdollista, että räätälöidään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opinnot, joihin otetaan maahanmuuttajia, joilla on jo kotimaassa suoritettu jonkinlainen hoitoalan tutkinto tai riittävästi aikaisempaa työkokemusta? Tuolloin voidaan hyödyntää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, jota voidaan soveltaa (ja sovelletaan tälläkin hetkellä) ihan samalla lailla kantasuomalaisiin opiskelijoihin. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on aina tapauskohtaista ja siinä voidaan myös edellyttää osaamisen osoittamista.

Toisaalta kyseessä voi olla näyttötutkinto? Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Tärkeintä on ammatin hallinta ja sen osoittaminen. Tutkinnon suorittaja voi valita itselleen tarpeellisia tutkinnon osia tutkinnon perusteissa vaaditun mukaisesti. Tutkintosuoritukset suunnitellaan siten, että tutkinnon voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan. Näyttötutkintoon voi osallistua kuka tahansa, jolla on riittävä ammattitaito tutkinnon suorittamiseksi. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Huomioitavaa, että tyydyttävän tason hallinta ja sen osoittaminen ammattiosaamisen näytössä riittää kyseisen tutkinnon osan hyväksytyksi suoritukseksi.

Edit: Täältä löytyy Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty) -ketju.

[pakruti2c263]

Lukutaidoton vuohipaimenkin saa ajokortin jos saa auton käyntiin ja tietää missä kaasu, missä jarru, ja osaa pysähtyä punaisiin?

Monet liikennemerkit ovat varustettu textilisäkilvillä.
Illmankos jo 400 vuotta ilonamme olleet kulmahousu-ystävämme aina parkkeeravat INVA paikoille!
Lukutaidottomuuden lisäksi, - puuttuu vielä symbolien hahmotuskyky?

Off topic, mutta menköön, ketuttaa, nämä kaksoisstandar....., enpä sano enempää.

[nitkunatku]

Tähän saadaan sitten Vaasassa panostaa...

[Veli Karimies]

Tyypillisesti hoitaja oli joutunut kohtaamaan potilaiden epäluuloja tai vähättelyä. Työkavereiden taholta he olivat usein kokeneet nollaamista tai puhumattomuutta. Joissakin tapauksissa maahanmuuttajat ovat kokeneet saaneensa kohtuuttomasti töitä.

Kuulostaa ihan normimeiningiltä suomalaisessa naisvaltaisessa työyhteisössä.

Tän selvityksen perusteella ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan, koska verrokkiryhmät puuttuvat.

[Lauri Karppi]

Tähän saadaan sitten Vaasassa panostaa...

Viitannet tähän
http://hommaforum.org/index.php/topic,2545.msg1035169.html#msg1035169

[Iloveallpeople]

Selvityksestä tehty diaesitys: http://www.slideshare.net/Tehy/maahanmuuttajataustainen-hoitohenkilst-sosiaali-ja-terveysalan-tyyhteisiss

Esimerkiksi:

Onko olemassa seikkoja, jotka saattavat hankaloittaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja potilaiden kohtaamista? (kyllä 89%)

- Kulttuurierot vaikuttavat joskus työskentelymalleihin, mutta usein positiivisella tavalla
...

Onko olemassa seikkoja, jotka saattavat hankaloittaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden työskentelyä? (kyllä 78%)

- Kieliongelmat. Tavat ja kulttuuri, mikä voi olla myös rikkaus

- Erilaiset kulttuurista nousevat asiat, kuten esim. miehen ja naisen erilaiset roolit, aikakäsitys, suhde esimieheen jne.
...

Työyhteisöt - Syrjintä

- Esimiehen taholta on epäilty ammattitaitoa ja arvioitu kielitaitoa erittäin puutteelliseksi
...

Työyhteisöt kokemuksia

- Monikulttuurisuus rikastuttaa työyhteisöä, erilaisuuden sietokyky kasvanut, erilaisuus nähtävä voimavarana
...

Maahanmuuttajat - tutkintojen tunnustaminen

- 42 % tutkintoa ei hyväksytty ongelmitta
- "Pystyin työskentelemään vain perus- ja lähihoitajana"
- "Kuusi vuotta olen yrittänyt selvittää, miten saisin pätevyyden Suomesta..."
...

Maahanmuuttajat - tasa-arvo työpaikoilla

- "Yksi maahanmuuttaja työpaikallani puhuu niin huonoa suomea, että se vaikuttaa hänen työnsä laatuun ja samalla työtovereiden kohteluun. Häntä pitäisi kehottaa käymään Suomen kielen kurssilla, muttei kukaan uskalla sanoa sitä, koska se olisi syrjintä, eikö?"
...

[Tabula Rasa]

Vain alle puolet työyhteisöistä perehdyttää maahanmuuttajataustaisia hoitajia.

Mikähän laki velvoittaa työyhteisön perehdyttämään hoitajan?

[weekendsoldier]

Mää vaan ihmettelen, että kun miljoonia siirtolaisia muutti Yhdysvaltoihin 1800- ja 1900-luvuilla, niin miten ne pärjäsi työpaikoilla kun ei niillekään käsittääkseni järjestetty englannin kielen kursseja. Ai niin, ne oppivat kielen kun niiden piti käyttää sitä päivittäin.

Ja toinen asia jota ihmettelen, on miksi täällä tarvitaan lääkäreitä ja hoitajia ulkomailta? Eikö meiltä valmistu tarpeeksi ihmisiä ko. ammatteihin? Jos ei, niin silloinhan koulutuspaikkoja pitää lisätä.

[Tabula Rasa]

Ja mikäli koulupaikkoja vapaana niin ohjata työttömiä niihin tukien menon uhalla.

[Ilkka]

Ja mikäli koulupaikkoja vapaana niin ohjata työttömiä niihin tukien menon uhalla.

Haluaisitkos päätyä ammattiin pakotetun hoitajan/lääkärin hoitamaksi?

[EwithAllinPoe]

Hyvänen aika, kyllä työttömät insinööritkin voidaan hoitajiksi kouluttaa 

[Tabula Rasa]

Ja mikäli koulupaikkoja vapaana niin ohjata työttömiä niihin tukien menon uhalla.

Haluaisitkos päätyä ammattiin pakotetun hoitajan/lääkärin hoitamaksi?

Hyvä pointti, mitä ehdottaisit mikäli hoitsuksi ei tahdo kantikset lukea?

[Saippuakupla]

Ohessa Tehyn näkemys "hoitajapulasta":

http://yle.fi/uutiset/tehy_kotimaassakin_on_vapaita_hoitajia/3355482

http://www2.aamulehti.fi/teema/puheenaihe/totta-vai-tarua-hoitajapula-on-suuri-kupla/198674

Lisäys: Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty) -ketju löytyy täältä.

[CaptainNuiva]

Vain alle puolet työyhteisöistä perehdyttää maahanmuuttajataustaisia hoitajia.

Mikähän laki velvoittaa työyhteisön perehdyttämään hoitajan?

Kyllä tuo työhön perehdyttäminen pitäisi olla jokaisessa duunissa, siinä ei mitään ihmeellistä mutta tuo että työpaikan pitäisi järjestää kielikoulutusta, on outo heitto.
Minun tietääkseni yhdellekkään työnantajalle ei kuulu peruskoulun pitäminen.
Samaten näytetään valittavan taas tuosta ikuisuusaiheesta että tulijan koulutus ei kelpaa Suomessa....Taatusti tämäkin olisi etukäteen ennen tänne tuloa selvitettävissä jos vain halua ja kykyä siihen riittäisi mutta jostain syystä kaikilla ei.
Herää kyssäri että jos opintonsa suorittanut ei näin simppeleitä asioita ymmärrä niin syystäkin koulutukselle pitää olla muutakin näyttöä kuin internet-diplomi.

[Tabula Rasa]

Se vielä että onko palkka vieläkään riittävä houkuttelemaan työntekijöitä? Eihän se periaatteessa ole kuin tieto että palkat nousee vaikka kolmen tonnin nettoon/aloituspalkka(ja mahdollista nostaa tohtoritasoon) niin hakijoita alalle enemmän kuin tarvitaan.

[Ilkka]

Ja mikäli koulupaikkoja vapaana niin ohjata työttömiä niihin tukien menon uhalla.

Haluaisitkos päätyä ammattiin pakotetun hoitajan/lääkärin hoitamaksi?

Hyvä pointti, mitä ehdottaisit mikäli hoitsuksi ei tahdo kantikset lukea?

Ei ole minulla yleispätevää vastausta saatikka viisasten kiveä taskussani tähän mutta tuolle alalle jossa ollaan toisista elävistä, hengittävistä ihmisistä vastuussa mieluusti sitä porkkanaa kepukan sijaan.

Tuossa terveydenhoitoalan julkinen/yksityinen sektori kehityksessä on kyllä jotakin mätää jota sosiaali- & terveysministeriö voisi tutkia tarkemmalla silmällä, lainsäädännöllä ohjaamista kenties?  Tuntuu että yksityistäminen ei todellakaan ole ratkonut resurssiongelmia vaan saanut aikaan lisävääristymää alalle.

En tiedä lukumääristä mitä ne tällä hetkellä näissä ovat mutta sairaanhoitajapuolella tuntuu kokonaisuuden kannalta tehottomalta se että suomalaiset sairaanhoitajat siirtyvät parempien palkkojen perässä esim. Britteihin ja tilalle tulee mm. filippiiniläisiä hoitsuja. Tähän(kään) ei ole olemassa mitään patenttiratkaisua, rajat kun sattuvat olemaan kohtuullisen auki EU:ssa. Eipä tuota kehitystä varmaankaan hillitä muuta kuin palkkausta nostamalla mutta sitten taas se kuntatalouden tilanne...

Nää on vaikeita asioita.

[Storm501]

Se vielä että onko palkka vieläkään riittävä houkuttelemaan työntekijöitä? Eihän se periaatteessa ole kuin tieto että palkat nousee vaikka kolmen tonnin nettoon/aloituspalkka(ja mahdollista nostaa tohtoritasoon) niin hakijoita alalle enemmän kuin tarvitaan.

Juuri näin, henkilöstön palkkaus on yksinkertaisesti kysyntä vs tarjonta.

Mikäli Suomessa vallitsisivat markkinatalouden lait, palkka asettuisi niin, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.

Mutta koska Suomessa ammattiliitot neuvottelevat palkat, voi tulla yli- ja alilyöntejä.

Tässä tapauksessa, koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, ovat työn palkka/muut edut liian matalia.

Hoitajien hankkiminen ja kouluttaminen ulkomailta ei korjaa kysynnän ja tarjonnan käyrien kohtauspisteen ulkopuolella olevan palkan aiheuttamaa epäkohtaa.

[Saippuakupla]

Ohessa hieman tilastoja aiheeseen liittyen:

Tilastoja

Sairaanhoitajaliiton jäsenet

Sairaanhoitajaliitossa on 50 576 jäsentä.
(Sairaanhoitajaliiton jäsenrekisteri 5/2011).

Sairaanhoitajien määrä

Globaalisti sairaanhoitajia ja kätilöitä on yhteensä 19.3 miljoonaa (WHO 2011)

Suomessa vuonna 2009 sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 78 600. Heistä oli työllisiä 73 300 (93,8 %), työttöminä 1300 henkeä (1,7 %) ja luokassa 'muut ei-työvoimaan kuuluvat' yhteensä 3 600 henkeä (4,6 %). (Ailasmaa THL/Tilastoraportti 6/2012.)

Suomessa on 9.6 sairaanhoitajaa tuhatta asukasta kohden. Sairaanhoitajia on 3.5 yhtä lääkäriä kohden.  Suomessa oli vuonna 2009 valmistuneita sairaanhoitajia 58/100 000 asukasta kohden. Tämä on jonkin verran enemmän kuin OECD:n keskiarvo, joka on 39/100 000 valmistunutta sairaanhoitajaa asukasta kohden. (OECD 2011).

Sukupuolijakauma

Sairaanhoitajan ammatti on edelleen naisvaltainen. Sairaanhoitajista naisia on 93 %. Tilastokeskuksen mukaan toiseksi suurin pääammattiryhmä naisilla on asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat. (SVT 2008.)

Keskiarvoikä

Sairaanhoitajien keskiarvoikä vuonna 2009 oli 40,8 vuotta.

Sairaanhoitajat ovat nuorimpia suuria ammattiryhmiä sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2009. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli noin 43,5 vuotta. (Ailasmaa THL 6/2012.)

Aloituspaikat sairaanhoitajaopinnoissa vuonna 2011

Opiskelun sairaanhoitajatutkintoa varten aloitti 5 340 henkilöä. Heistä sairaanhoitajan opinnot aloitti 3 921, terveydenhoitajan opinnot 954, kätilön opinnot 297 ja ensihoitajan opinnot 168. (http://www.koulutusnetti.fi/)

Hakijat sairaanhoitajakoulutukseen syksy 2011/kevät 2012

Vuoden 2011 syksyllä hoitotyön koulutusohjelmaan haki yhteensä 28177 henkilöä ja ensihoidon koulutusohjelmaan 2317 henkilöä. Hoitotyön koulutusohjelmaan hakeneista 19116 haki hoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon, 6233 terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon ja 2828 kätilötyön suuntautumisvaihtoehtoon.

Vuoden 2012 keväällä hoitotyön koulutusohjelmaan haki yhteensä 17411 henkilöä. Näistä hoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon haki 12060, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon haki 4323 ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehtoon haki 1028 henkilöä.

Lähde: http://www.koulutusnetti.fi/

Sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet vuonna 2010

Sairaanhoitajatutkinnon vuonna 2009 suoritti 3 236 henkilöä. Heistä sairaanhoitajia oli 2 267, terveydenhoitajia 718, kätilöitä 147 ja ensihoitajia 104. (OKM Vipunen tietokanta 2012)

Eläkepoistuma

Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilastojen mukaan sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle vuosina 2010–2030 puolet (49,7 %), joka tarkoittaa määränä 20 547 henkilöä.

Osastonhoitajilla eläkepoistuma on suurin, eli 79,8 (4 079 henkeä) prosenttia siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä (Halmeenmäki 2009.)

Palkkaus

Tehyläisen sairaanhoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo 2011 oli 2261€ (tehtäväkohtainen palkka ei sisällä kokemus- ym. lisiä).

Tehyläisen sairaanhoitajan kokonaisansion keskiarvo lokakuussa 2010 oli 2962€.
(Lähde: Tehy Kunta-alan palkat 2011)

Kuntatyönantajan (2011b) mukaan sairaanhoitajan ammattinimikkeellä työskenteli 2010 kunnissa yhteensä 27 304 henkilöä, joista naisia oli 92 %. Tehtäväkohtainen palkka oli vuonna 2010 lokakuussa 2213 euroa ja kokonaisansio 2949 euroa kuukaudessa (kunta-alan kokonaisansiot olivat keskimäärin 2867 euroa/kk). Tämän jälkeen palkkoja on korotettu keskimäärin 2 %.

Sairaanhoitajat ulkomailla ja ulkomainen henkilökunta

Vuonna 2008 ulkomailla oli yhteensä 3 775 suomalaista sairaanhoitajaa, heistä Ruotsissa oli 1 485, Norjassa 595, Englannissa 365, Sveitsissä 310, Saksassa 215 ja USA:ssa 195. (Ailasmaa 2010)

Sairaan- ja terveydenhoitajan ja kätilön tutkinnon ulkomaan kansalaisten määrä oli vuonna 2007 950. Heistä sosiaali- ja terveysalalla työskenteli 425. Kaikista työssä olevista sairaanhoitajista heidän osuutensa oli noin 0,8 %. (Ailasmaa 2010)

Sairaanhoitajat muilla aloilla

Osa koulutetuista hoitotyöntekijöistä työskentelee muilla aloilla kuin hoitoalalla. Vuonna 2008 sairaanhoitajista, terveydenhoitajista ja kätilöistä 8 % (n = 5730) työskenteli muulla alalla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa (Ailasmaa 2011).

Sairaanhoitajatyövoima tulevaisuudessa

Sairaanhoitajien työllisyystilanne on hyvä. Sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista sai 1 688 henkilöä Tehyn työttömyyskassan maksamaa työttömyyskorvausta vuonna 2008 (Tehy 2009).

Useammat OECD maat ovat raportoineet hoitohenkilöstön pulasta, jonka ennustetaan pahentuvan entisestään väestön sekä koulutetun hoitajatyövoiman ikääntyessä (Simeons et al. 2005). Euroopan komissio on arvioinut että EU-maista puuttuu yhteensä noin miljoona terveydenhuollon ammattilaista vuoteen 2020 mennessä, joka vastaa noin 15 % ennustetusta hoidon tarpeesta (Sermeus & Bruyneel 2010).

Myös Suomessa koulutetun hoitohenkilöstön henkilöstövaje on kasvanut viime vuosina (STM 2009) ja pulan ennustetaan vaikeutuvan tulevaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarpeen ennakointiraportin mukaan sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon asiantuntijasairaanhoitajien poistuma vuosina 2008–25 on 41 680 ammattihenkilöä. Avautuvia työpaikkoja samaisina vuosina arvioidaan avautuvan esimerkiksi sairaanhoitajille ja terveydenhuollon asiantuntijoille 66 660. (OKM 2011.)

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/viestinta/tilastoja/

Lähteet löytyy linkin kautta

[Salaa nuiva]

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/pohjanmaalle-tulevia-espanjalaisia-hoitajia-koulutetaan-bilbaossa-1.1216595

Länsirannikolle tulevien espanjalaisten hoitajien suomen kielen koulutus on hyvässä vauhdissa Bilbaossa Pohjois-Espanjassa. Koulutuksen tarkoituksena on saada Suomeen tuleville hoitajille työhön riittävä kielitaito

Koulutuksen pääpaino on ammatillisen kielen oppimisessa, mutta se antaa myös perusvalmiudet suoriutua suomen kielellä sekä tutustuttaa suomalaiseen sairaanhoitojärjestelmään ja työelämän käytäntöihin.

5-6 kuukautta kielen opiskelua ja sitten suomalaiseen sairaalaan töihin... Mutta jos nämä ovatkin niitä vaipanvaihtajia,niin sitten ei juurikaan tarvinne potilasta jututtaa 

[Suomi2050]

Suomessa ei riitä hoitajia – Espanjassa koulutetaan väkeä Suomen tarpeisiin

Pohjois-Espanjan Bilbaossa on käynnistetty suomen kielen opinnot espanjalaisille, Suomeen syksyllä töihin suuntaaville sairaanhoitajille. Hoitajien on tarkoitus tulla paikkaamaan Suomen länsirannikon hoitajapulaa.

– Tämä lähtee tietenkin tarpeesta, sillä tällä hetkellä noin 10 prosenttia sairaansijoista on suljettuna juuri hoitajapulan takia, kertoo hallintoylilääkäri Sakari Telimaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta.

Pohjanmaan ja länsirannikon sairaaloissa hoitajapula on jo huomattavasti lääkäripulaa suurempi ongelma.

– Lääkäripulaa helpotettiin aikanaan tuomalla ulkomailta lääkäreitä. Nyt samalla keinoin yritetään helpottaa akuuttia hoitajapulaa, kertoo Telimaa.

Pitkällä tähtäimellä hoitajapulaan odotetaan apua koulutuspaikkojen lisäämisestä.

– Tälläkin alueella niitä on lisätty runsaasti, mutta ne eivät tuo nopeaa apua, kertoo Telimaa.

Hän muistuttaa, että espanjalaishoitajien tuonti Suomeen tapahtuu valvotusti kolmen ESR-rahoitteisen projektin kautta. Hoitajat oppivat Bilbaossa suomen kielen lisäksi perustiedot suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä ja työelämäkäytännöistä. Koulutuksesta vastaa Satakunnan koulutuskuntayhtymä .

– Tässä ei ole mitään bisnestä tai muuta hämärää, vaan kyse on eettisesti kestävästä työvoimapulan paikkaamisesta, sanoo Telimaa.

Ensimmäisessä koulutusryhmässä on 21 nuorta, jotka ovat kouluttajatahon mukaan erittäin motivoituneita oppimaan kieltä ja muuttamaan työttömyyden runtelemasta Espanjasta Suomeen. Alueen sairaalat ovat puolestaan sitoutuneet palkkaamaan espanjalaishoitajat töihin.


MTV3: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/06/1573040/suomessa-ei-riita-hoitajia---espanjassa-koulutetaan-vakea-suomen-tarpeisiin

[Blanc73]

Onko musliminaisilla muslimimiesten uskontonsa lupa työskennellä sairaanhoitajana vääräuskoisten sikojen parissa?

[Koskela Suomesta]

Jos nyt heretään kyynisiksi, niin miehenä minulle ei ole tällainen espanjattarien maahanmuutto mitenkään vastenmielistä. Vanhoissa tutuissani on parikin naimisissa etelän kukan kanssa...  kuka tykkää hieman säpäkämmästä ja ei niin femakosta menosta, niin siitä vain.

Mutta käsittääkseni sairaanhoitoalan ongelma ei oikeasti ole palkkaus, joka kaikkine lisineen on varsin kohtuullinen, vaan työskentelyolosuhteet. Alan työpaikoissa on vallalla sellainen johtamiskulttuuri että sitä kuuntelee sivullinen aivan äimän käkenä. Alokkaalla on enemmän oikeuksia ja ihmisarvoa armeijassa kuin kymmeniä vuosia työskennelleellä sairaanhoitajalla. Mitä olen monista lähteistä juttuja kuullut, niin osastonhoitajiksi ja muihin sairaaloiden henkilöesimiesten tehtäviin pääsee/hakeutuu aivan psykopatian rajamailla olevia tapauksia jotka ovat saaneet oppinsa jossain sellaisessa johtamistaidon oppilaitoksessa joka sijaitsee fasistisessa rinnakkaistodellisuudessa.

Jos edes saataisiin ne jotka nyt kouluttautuvat sairaanhoidon alalle, pysymään niissä töissään, eikä vaihtamaan alaa tai siirtymään ulkomaille, niin ei meillä mitään tarvetta epsanjattarille olisi. Mikä olisi tietty aika sääli sekin.... 

Mutta se vaatisi noiden natsien poistamista johtotehtävistä, eli melkoista sukupolven vaihdosta kautta koko sairaanhoitosysteemin. Nyt yhä uudet osastohoitaja yms.  sukupolvet oppivat että on ok olla natsi ja paskapää henkilöjohtajana. Se ketju pitäisi saada rajulla otteella poikki.

[retired]

Jos nyt heretään kyynisiksi, niin miehenä minulle ei ole tällainen espanjattarien maahanmuutto mitenkään vastenmielistä. Vanhoissa tutuissani on parikin naimisissa etelän kukan kanssa...  kuka tykkää hieman säpäkämmästä ja ei niin femakosta menosta, niin siitä vain.

Nii ja se on jotenkin tosi ihqua, kun vanhemmiten voidaan käyttää samaa partakonetta

[Leso]

[...] Hoitajat oppivat Bilbaossa suomen kielen lisäksi perustiedot suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä ja työelämäkäytännöistä. [...]

En mitenkään pilkkua ryhdy viilaamaan, mutta ymmärrän nyt, jotta kantiksia parempia ovat he.
Kantiksetkaan ei aina nähkääs hallitse hyvää suomen kieltä, joten millä ihmeen eväillä ne vois kilpailla ulkomaalaisten kanssa, jotka oppivat työelämän perustietojen lisäksi suomen kielen?

[Uuno Nuivanen]

Jos nyt heretään kyynisiksi, niin miehenä minulle ei ole tällainen espanjattarien maahanmuutto mitenkään vastenmielistä. Vanhoissa tutuissani on parikin naimisissa etelän kukan kanssa...  kuka tykkää hieman säpäkämmästä ja ei niin femakosta menosta, niin siitä vain.

Nii ja se on jotenkin tosi ihqua, kun vanhemmiten voidaan käyttää samaa partakonetta

Viisainta taitaisi kuitenkin olla hankkia oma, välimeren naisen jäljiltä pohjoisen blondipottukärsän haivenia kerran viikossa järsimään tottunut kone on kuitenkin tukossa. 

[Koskela Suomesta]

Jos nyt heretään kyynisiksi, niin miehenä minulle ei ole tällainen espanjattarien maahanmuutto mitenkään vastenmielistä. Vanhoissa tutuissani on parikin naimisissa etelän kukan kanssa...  kuka tykkää hieman säpäkämmästä ja ei niin femakosta menosta, niin siitä vain.

Nii ja se on jotenkin tosi ihqua, kun vanhemmiten voidaan käyttää samaa partakonetta

Rasisti!       

[Lauri Karppi]

5-6 kuukautta kielen opiskelua ja sitten suomalaiseen sairaalaan töihin... Mutta jos nämä ovatkin niitä vaipanvaihtajia,niin sitten ei juurikaan tarvinne potilasta jututtaa 

Oliko mainittu että onko kyse lähihoitajista vai sairaanhoitajista? Eli ammattikoulu vai amk?