2010-04-11:pohjalainen mielipide:Rasismia, rakkautta ja empatiaa

[EL SID]

Vaihteeksi "maahanmuuttomyönteinen" kirjoitus. Minulla on ollut vaikeuksia saada läpi omia mielipiteitä, joten vastatkoot hänelle joku muu:

Rasismia, rakkautta ja empatiaa

sunnuntai 11.04.2010

Suomi täyttää kuluvalla vuosikymmenellä 100 vuotta, mutta kuinka vanha onkaan suomalaisuus?

Tarkkaa hetkeä suomalaisuuden synnylle on mahdotonta määrittää, vaikka historian pölyiset lehdet ovatkin täynnä "suomalaisia merkkihenkilöitä" Agricolasta Mannerheimiin. Identiteetti ei synny miekasta, eikä kynästä, se syntyy kollektiivisessa tajunnassa. Identiteetti edellyttää tietoisuutta omasta alueestamme.

Alueellisia identiteettejä tutkinut Anssi Paasi (1984) toteaa tuon tietoisuuden sisältävän kolme ulottuvuutta: tiedollisen, emotionaalisen ja toiminnallisen ulottuvuuden. Tiedollisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, että kukin meistä tietää kuuluvansa jollekin alueelle. Lisäksi tunnemme alueemme olosuhteet, ihmiset ja heidän toimintatapansa. Emotionaalinen ulottuvuus puolestaan tarkoittaa tunnesidettämme alueeseen ja alueen ihmisiin, "me-henkeä". Toisaalta emotionaalinen ulottuvuus tarkoittaa myös meidän ja heidän erottelemista. Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa toimimista yhteisen alueen puolesta, kuten sotimista maan puolesta.

Näihin rakennusaineisiin tukeutuen ovat valtaapitävät, yhdessä median ja tutkijoiden kanssa määrätietoisesti pyrkineet luomaan tai ainakin vahvistamaan suomalaista identiteettiä. Konkreettisesti identiteettiä on muovattu mm. symboliikalla, musiikilla, taiteella ja monilla muillakin "kulttuurituotteilla". Olemme oppineet rakastamaan maatamme ja luomaan eron meidän ja heidän välille. Myös "suomalainen rasismi" koki syntyhetkensä prosessin seurauksena.

Suomen lyhyestä historiasta johtuen tulemme maahanmuutossakin muuhun Eurooppaan nähden "jälkijunassa". Siinä missä Saksaan vuonna 1984 puuhattiin suurta turkkilais-islamilaista järjestöä, oli Suomessa vain kourallinen maahanmuuttajia.

Lyhyeen "maahanmuutto historiaamme" vedoten ymmärrän miksi tästä pedataan vaalien ykkösteemaa, mutta eivätkö nämä samaiset poliitikot, jotka nyt tarmokkaasti kiihottavat kansan syviä rivejä maahanmuuttovastaisuudellaan, olleet juuri niitä samoja naamoja, jotka ovat nykyistä pakolaispolitiikkaa olleet luomassa? Loppuiko heiltä empatiakyky vai voittiko tässä individualismin kultamaassa sittenkin heidän oma kunnianhimonsa?

Valitettavasti emme täällä lintukodossamme näe oikeita ongelmia, valitamme turhasta ja luulemme olevamme yksilöinä muita parempia. Onko rakkautemme omaa kansakuntaamme ja rotuamme kohtaan niin suurta, ettei meiltä riitä empatiaa naiselle, jonka perhe on teurastettu brutaalisti hänen silmiensä edessä, samalla sotilaan raiskatessa hänet? Samalla kylvämme "hyvinvointiamme" alkoholisteille tai muille tuottavaan työhön kykenemättömälle. Maahanmuuttaja sentään kykenee tekemään töitä ja tekeekin saatuaan siihen mahdollisuuden.

Toki erittäin surullista on, ettei vähätuloisella yh-äidillä ole varaa elää Suomessa, eikä enää edes keskituloisilla. Tällä taas ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajien kanssa. Eikö köyhyyden ja sen todellisen hyvinvoinnin luominen ole tärkeämpi keskustelun aihe kuin empatian, solidaarisuuden ja rakkauden väheksyminen?

Tuomas Männistö Vaasa

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=492268



osoite löytyy Pohjalaisen nettisivuilta.

[ibn ghul]

Näihin rakennusaineisiin tukeutuen ovat valtaapitävät, yhdessä median ja tutkijoiden kanssa määrätietoisesti pyrkineet luomaan tai ainakin vahvistamaan suomalaista identiteettiä. Konkreettisesti identiteettiä on muovattu mm. symboliikalla, musiikilla, taiteella ja monilla muillakin "kulttuurituotteilla". Olemme oppineet rakastamaan maatamme ja luomaan eron meidän ja heidän välille. Myös "suomalainen rasismi" koki syntyhetkensä prosessin seurauksena.

...ja tämä pätee ainoastaan nimen omaan suomalaisiin, eikä

Suomen lyhyestä historiasta johtuen tulemme maahanmuutossakin muuhun Eurooppaan nähden "jälkijunassa". Siinä missä Saksaan vuonna 1984 puuhattiin suurta turkkilais-islamilaista järjestöä, oli Suomessa vain kourallinen maahanmuuttajia.

...näihin, jotka eivät koskaan ole rasisteja, eikä heidän identiteettiään ole muovattu, vaan heidän musiikkinsa, taiteensa ja monet muut kulttuurituotteensa ovat niitä oikeita.

Lyhyeen "maahanmuutto historiaamme" vedoten ymmärrän miksi tästä pedataan vaalien ykkösteemaa, mutta eivätkö nämä samaiset poliitikot, jotka nyt tarmokkaasti kiihottavat kansan syviä rivejä maahanmuuttovastaisuudellaan, olleet juuri niitä samoja naamoja, jotka ovat nykyistä pakolaispolitiikkaa olleet luomassa?

Yksi hyvä kysymyskin on joukkoon osunut, eli tämä.

Valitettavasti emme täällä lintukodossamme näe oikeita ongelmia, valitamme turhasta ja luulemme olevamme yksilöinä muita parempia.

Ketkä te, en minä ainakaan luule. Sen sijaan olen sitä mieltä että islamilainen kulttuuri on huonompi kuin Suomessa tällä hetkellä vallassa oleva versio. Jos kirjoittaja tai joku muu on eri mieltä, hän saa vapaasti muuttaa muslimimaahan.

Onko rakkautemme omaa kansakuntaamme ja rotuamme kohtaan niin suurta, ettei meiltä riitä empatiaa naiselle, jonka perhe on teurastettu brutaalisti hänen silmiensä edessä, samalla sotilaan raiskatessa hänet?

Riittää, mutta suurin osa pakolaisista ei todellakaan ole näitä.

Samalla kylvämme "hyvinvointiamme" alkoholisteille tai muille tuottavaan työhön kykenemättömälle. Maahanmuuttaja sentään kykenee tekemään töitä ja tekeekin saatuaan siihen mahdollisuuden.

Kaikki suomalaiset työttömät ovat alkoholisteja jotka tulee tappaa, ja kaikki lukutaidottomaat maahanmuuttajat kykenevät ja haluavat tehdä töitä. Selvä.

Toki erittäin surullista on, ettei vähätuloisella yh-äidillä ole varaa elää Suomessa, eikä enää edes keskituloisilla. Tällä taas ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajien kanssa.

Totta kai on, ja jopa usealla eri tavalla. Tietenkään maahanmuuttajat eivät ole ainoa syy, mutta halpatyöläisten aiheuttama palkkojen lasku ja tukirahojen ohjaaminen maahanmuuttajille suomalaisten sijaan ovat ilmiselviä asioita jotka vaikuttavat vähätuloisen yh-äidin elämään.

[Luotsi]

Valitettavasti emme täällä lintukodossamme...

Minulla on tapana lopettaa lukeminen siinä vaiheessa kun silmään osuu horinaa jossa julistetaan mitä "me" kyllä tai "me" emme.

[Alkuasukas]

Taas kirjoituskilpailun satoa? Vai tuulahdus 2000-luvulta? Luulin että tuolta asteelta päästiin jo eteenpäin.