2010-03-17 IL/Blogit: Dan Koivulaakso - Mitä haluan maahanmuutosta?

[Brixton]

Mitä haluan maahanmuutosta?

Kirjoittanut Dan Koivulaakso

Viime aikojen kirjoitukseni maahanmuuttokritiikistä ovat johtaneet kiitettävän määrään loanheittoa. Hyvä niin. Kun nettihäiriköt provosoituvat liikkeelle, tietää tekevänsä jotain oikein.

Itse olen kuitenkin enemmän kiinnostunut valtaapitävien kritiikistä ja politiikasta kuin olkinukkeja rakentavien kommentoijien kanssa väittelystä. Tämän takia lienee syytä tuoda esiin mitä itse ajattelen maahanmuuttopolitiikasta. Ensinnäkään en näe mitään järkeä monikulttuurisuuden ylistämispuheesta, jota verkkolehti Megafoni kritisoi jo vuonna 2004 tai Valtamedia pari vuotta sitten. Minua kiinnostavat oikeudet ja kamppailut paremman elämän puolesta. Uskomukset, elämäntavat ja käytännöt ihminen määritelkööt itse.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tullaan todennäköisesti keskustelemaan turhankin paljon siirtolaisuudesta. Ilmiötä yritetään erottaa muusta yhteiskunnasta ja sitä paisutellaan. Tästä hyötyvät vain populistit, jotka yrittävät ratsastaa teemalla ja luoda ihmisryhmistä vihollisia itselleen. Jo nyt maamme hallitus on alistunut puolustuskannalle.

Siirtolaisuus on äärimmäisen yksinkertainen asia
Ihmiset haluavat liikkua halusimme me niin tai emme. Eurooppalaisessa ja globaalissa viitekehyksessä siirtolaiset ovat merkittävä osa työvoimareserviä. Heidän heikko yhteiskunnallinen asemansa ja oleskelulupien puute polkee palkkoja, mahdollistaa työnantajien mielivallan ja johtaa harmaaseen talouteen. Suomeen saapuu marginaalinen osa kehittyvistä maista kohdistuvasta siirtolaisuudesta senkin jälkeen, kun muuttoliike Suomeen on viime vuosina kasvanut.

Tämän tiedostavat myös maahanmuutolla lietsovat populistit. Hekään eivät puhu ensisijaisesti nykyisistä ongelmista vaan mahdollisista tulevista ongelmista käyttäen esimerkkinä Malmön Rosengårdia. Tämä viihtyisä lähiö, jossa olen usein vieraillut edustaa heille "monikulttuurista infernoa", koska se on siirtolaistiheä ja siellä on ajoittaisia yhteiskunnallisia konflikteja.

Vasemmisto ei halua raahata Suomeen valtavia määriä ihmisiä koska siinä olisi jotain hienoa. Koko ajatus ihmisten raahamisesta on absurdi. Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen. Silloin näille ihmisille on taattava riittävät oikeudet ja mahdollisimman hyvä neuvotteluasema työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa lupaa työntekoon ja yhtäläiset oikeudet muihin ihmisiin nähden. Kaikki muu on jopa yhdenvertaisuutta korostavan perustuslakimme vastaista.

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi. Ihmiset toimivat yhteiskunnassa, johon vaikuttavat monimutkaiset valtarakenteet. Tästä huolimatta he kantavat teoistaan tai tekemättä jättämisistään vastuuta yksilöinä eivätkä osana jotain myyttistä kulttuurimassaa.

Niin, vielä vastaus otsikon kysymykseen. Haluan hyvin yksinkertaisesti, että kaikilla on samat oikeudet. Jos naapurini joutuvat lainsuojattomaan asemaan Suomen tai Euroopan kiristäessä  maahanmuuton kontrollointia, tulee se heikentämään myös minun ja muiden asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

http://blogit.iltalehti.fi/dan-koivulaakso/2010/03/17/mita-haluan-maahanmuutosta/

Ei voi ainakaan syyttää etteikö pelaisi avoimilla korteilla. Vasliittoa äänestävät tietävät mitä saavat.

[Sami Aario]

Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen. Silloin näille ihmisille on taattava riittävät oikeudet ja mahdollisimman hyvä neuvotteluasema työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa lupaa työntekoon ja yhtäläiset oikeudet muihin ihmisiin nähden.

Heillä tulee myös olla velvollisuus elättää itsensä ja perheensä muuten kuin yhteiskunnan tukien avulla, toisin sanoen pääasiassa tekemällä töitä tai yrittämällä.

Jos tämän velvollisuuden laiminlyö, oleskelulupa tulee peruuttaa.

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi.

Väärin. Vasemmisto tuntuu johdonmukaisesti unohtavan, että yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset. Tässä tapauksessa tärkeimmät rajalliset resurssit ovat raha ja ihmisten kärsivällisyys.

[Vasarahammer]

Kirjoitus oli yllättävän asiallinen odotuksiin nähden. Siitä kuitenkin henkii oikeuskeskeinen ajattelutapa, jossa vain tulijalla on oikeuksia.

Todellisuudessa kieli-, luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajan kilpailukyky työmarkkinoilla on niin heikko, että hän jää ay-kartellien säätelemillä työmarkkinoilla työttömäksi. Sosiaaliturvan taso taas on niin korkea, että töitä tekemään tullutkin ajautuu yhteiskunnan elätiksi.

Meillä voi olla hyvinvointivaltio tai maahanmuutto mutta ei molempia.

[rankka]

Hienoa Dan!
Erittäin hyvä kirjoitus. Jatka samalla linjalla.

[Oho]

Meillä voi olla hyvinvointivaltio tai maahanmuutto mutta ei molempia.

Toi on niin päivänselvä asia mutta silti liki mahdoton miltei kaikkien laajamittaisen muuton puolestapuhujien ymmärtää. Jotenkin yhteys verotuksen, julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen välillä on vaan aivan mahdoton ymmärrettävä, saatikka ihmisten laskeva into tehdä duunia veroasteen noustessa jyrkästi, tulee muuten tapahtumaan, aiankin osin omien toiveiden vastaisten poliittisten päätösten takia.

Yhteiskunta on kuollut, sen tappoivat poliitikot, jotka unohtivat mistä ja miksi mandaattinsa saivat. Yhteiskunnan sijalle on rakentumassa erilliskunta, jossa ihmiset ajavat aina vaan itsekkäämmin omaa lyhytnäköistä etuaan, minä ainakin. Olisiko käynyt niin....

[PMH]

Vasemmisto ei halua raahata Suomeen valtavia määriä ihmisiä koska siinä olisi jotain hienoa. Koko ajatus ihmisten raahamisesta on absurdi. Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen. Silloin näille ihmisille on taattava riittävät oikeudet ja mahdollisimman hyvä neuvotteluasema työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa lupaa työntekoon ja yhtäläiset oikeudet muihin ihmisiin nähden. Kaikki muu on jopa yhdenvertaisuutta korostavan perustuslakimme vastaista

Kuvittelin vasemmiston ajavan duunarien, ts. työntekijä-luokan, jos on päässyt vasureilta unohtumaan, etuja.

On todella absurdia väittää että, sen enempää vasemmisto kuin oikeisto, "raahaisi" valtavia määriä ihmisiä suomeen, ne vain mahdollistavat sen että tänne tulee massottain ihmisiä rakentamaan parempaa elämää itselleen, usein valitettavasti ilman vastiketta, veronmaksajien kustannuksella.

Dan toivoo "mahdollisimman hyvää neuvotteluasemaa työmarkkinoilla". Empä olisi uskonut että vasemmistoliito haluaa olla luomassa työehtoja polkevan matalapalkka-luokan syntyä.

[citizen]

Meillä voi olla hyvinvointivaltio tai maahanmuutto mutta ei molempia.

"democracy, immigration, multiculturalism... pick any two" -- James C. Bennett


Mikähän noista kolmesta ollaan Euroopassa tiputtamassa pois?

[Spesialisti]

Ihmiset toimivat yhteiskunnassa

joka koostuu ihmisistä

[Micke]

Ihan hyvin kirjoitettu, en ole samaa mieltä kaikesta ja tämä asia pisti ehkä eniten simiin:

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi. Ihmiset toimivat yhteiskunnassa, johon vaikuttavat monimutkaiset valtarakenteet. Tästä huolimatta he kantavat teoistaan tai tekemättä jättämisistään vastuuta yksilöinä eivätkä osana jotain myyttistä kulttuurimassaa.

Niin kuin Sami sanoi; ei meillä ole rajattomia määriä resursseja ja voimme aina tehdä parempia asioita yhteiskunnan rahoilla.

Todellisuudessa kieli-, luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajan kilpailukyky työmarkkinoilla on niin heikko, että hän jää ay-kartellien säätelemillä työmarkkinoilla työttömäksi. Sosiaaliturvan taso taas on niin korkea, että töitä tekemään tullutkin ajautuu yhteiskunnan elätiksi.

Meillä voi olla hyvinvointivaltio tai maahanmuutto mutta ei molempia.

Onko tästä keskusteltu tässä Homma-foorumissa - näistä työttömyys-tueista muuten ja pitäiskö niitten vähentää? Satuin keskustelemaan, pari viikkoa sitten, Amerikkalais-Pakistanilaisen kanssa (hyvin koulutettu ja ihan mukava kaveri) jonka mielestä Eurooppalainen systeemi ei missään nimeessä toimi kuin tänne tulevat maahanmuuttajat ansaitsevat valtavan paljon enemmän vain oleskelemalla täällä, kuin tekemällä työtä vanhassa koti-maassaan. Tarkoittaa tietenkin vielä sen että tänne tulee ihan laiskoja ihmisiä.

[Nikopol]

Vihapalautesyötti ja hittihoukutin, jota ei kannata imarrella klikkaamalla.

[SK]

Eurooppalaisessa ja globaalissa viitekehyksessä siirtolaiset ovat merkittävä osa työvoimareserviä.

Työvoimareservi on sangen hieno käsite. Siitä voidaankin sitten puhua, että kuinka ison tämän reservin pitäisi olla sekä siitä, että tarvitsemmeko reserviä, jota emme milloinkaan tule käyttämään?

[...]käyttäen esimerkkinä Malmön Rosengårdia. Tämä viihtyisä lähiö,[...]

Ei lisättävää.

[...]jossa olen usein vieraillut edustaa heille "monikulttuurista infernoa", koska se on siirtolaistiheä ja siellä on ajoittaisia yhteiskunnallisia konflikteja.

"Inferno" sanan käyttö huvittaa minua suunnattomasti, koska sana tuo mieleeni tulipalon. Siitä taas tulee mieleen Malmön palomiehet ja erilaiset "infernot".



Danin tavoite on varmaan jalo. Hän haluaa kaikille samat oikeudet. Minäkin haluan. Minäkin haluan, että Somaliassa kurjuus lakkaa. Kurjuus ei lakkaa ihmisiä liikuttelemalla, vaan sillä että ihmiset istuvat alas ja alkavat ratkoa ongelmia. Somaliassa tämä on "hieman" hakusessa.

[Tommi Korhonen]

Itsestäni olen huomannut että tilaisuus tekee laiskan.
Vaikka olenkin hyvin työllistynyt ja selkeä nettoveronmaksaja. Ymmärrän kyllä että laiskuus voi yllättää jos Suomi riittävästi tunkee rahaa.

Sama vikahan oli sosialismissa, hekilökohtainen hyöty ei täsmännyt yhteiskunnan edun kanssa yksiin.

EDIT: Itse kirjoituksen voinee sanoa että: "Suomi kuuluu kaikille"?

[Micke]

Itsestäni olen huomannut että tilaisuus tekee laiskan.
Vaikka olenkin hyvin työllistynyt ja selkeä nettoveronmaksaja. Ymmärrän kyllä että laiskuus voi yllättää jos Suomi riittävästi tunkee rahaa.

Sama vikahan oli sosialismissa, hekilökohtainen hyöty ei täsmännyt yhteiskunnan edun kanssa yksiin.

Tottahan se on, missä vaiheessa meidän poliitikot ymmärtävät tämän?

[Pikkupoika]

Siitä kuitenkin henkii oikeuskeskeinen ajattelutapa, jossa vain tulijalla on oikeuksia.

Sitä nuo Koivulaakson tekeleet aina henkii. Tässä klassikko vuodelta 2002:

<embed src="http://www.oubs.fi/player.swf" width="640" height="400" flashvars="file=http://www.oubs.fi/mpg/2002/VankilaMielenosoitus_oubs2002.flv"></embed>

[risto]

Siitä kuitenkin henkii oikeuskeskeinen ajattelutapa, jossa vain tulijalla on oikeuksia.

Ehkä jopa niin, että tulijalla on vain oikeuksia.

[Lettunen]

Ei tarvitse ilta-lehteä enää ikinä ostaa, koska dänin jutut ovat yksinkertaisesti liikaa verenpaineelle. Hän elää jossain utopiassa. Sikäli hän on oikeassa, että tulijoita esim. afrikan sarvesta riittää vaikka tuomiopäivään asti (joka tulee tällä menolla nopeammin kuin voisi uskoakaan...).

[keppikävelijä]

Mitä haluan maahanmuutosta?

Kirjoittanut Dan Koivulaakso

Viime aikojen kirjoitukseni maahanmuuttokritiikistä ovat johtaneet kiitettävän määrään loanheittoa. Hyvä niin. Kun nettihäiriköt provosoituvat liikkeelle, tietää tekevänsä jotain oikein.

Halutaan asiallista keskustelua ja aloitetaan kettuilemalla. Ei kiva.

Minua kiinnostavat oikeudet ja kamppailut paremman elämän puolesta. Uskomukset, elämäntavat ja käytännöt ihminen määritelkööt itse.

Metsään mennään, jos "uskomukset, elämäntavat ja käytännöt" jäävät vain ihmisen itsensä määriteltäviksi. Lyöminen alkaa aika pian sellaisten kanssa, joiden "uskomukset, elämäntavat ja käytännöt" eivät vastaa omia.

Vasemmisto ei halua raahata Suomeen valtavia määriä ihmisiä koska siinä olisi jotain hienoa. Koko ajatus ihmisten raahamisesta on absurdi. Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen. Silloin näille ihmisille on taattava riittävät oikeudet ja mahdollisimman hyvä neuvotteluasema työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa lupaa työntekoon ja yhtäläiset oikeudet muihin ihmisiin nähden. Kaikki muu on jopa yhdenvertaisuutta korostavan perustuslakimme vastaista.

Eli kieli-, ammatti- ja lukutaidottomasta ihmisestä tulee alati teknistyvässä yhteiskunnassa kelvollisesti pärjäävä työntekijä tuosta noin kunhan vain hänen edunvalvonnastaan huolehditaan?

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi. Ihmiset toimivat yhteiskunnassa, johon vaikuttavat monimutkaiset valtarakenteet. Tästä huolimatta he kantavat teoistaan tai tekemättä jättämisistään vastuuta yksilöinä eivätkä osana jotain myyttistä kulttuurimassaa.

Ei se varmaan mielenkiintoista ole mutta sillä on merkitystä muille samassa yhteiskunnassa eläville ihmisille. Sosiaaliturvan rahoitus, yleinen järjestys ja viihtyvyys jne.

Niin, vielä vastaus otsikon kysymykseen. Haluan hyvin yksinkertaisesti, että kaikilla on samat oikeudet. Jos naapurini joutuvat lainsuojattomaan asemaan Suomen tai Euroopan kiristäessä  maahanmuuton kontrollointia, tulee se heikentämään myös minun ja muiden asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Muutkin täällä kyselevät velvollisuuksien perään.

Viimeistä lausetta en ymmärrä, avatkaa pikkuisen.

Ei tarvitse ihmetellä miksi VL:n kannatus laskee kun näitä koivulaaksoja, sirnöjä ja arhinmäkiä kuuntelee. Arjesta täysin vieraantuneita persoonia.

[M.]

Tästä huolimatta he kantavat teoistaan tai tekemättä jättämisistään vastuuta yksilöinä eivätkä osana jotain myyttistä kulttuurimassaa.

Tämä on tavattoman viihdyttävä kommentti Vasemmistoliiton suunnalta kuultuna. Vasemmisto on itse luonut ja ylläpitänyt yhteiskunnassa vastakkainasettelua työväen ja porvariston yhteiskuntaluokkien välillä ja ajanut ensiksimainitun luokkamassan etua. Kun kyse tulee maahanmuutosta, otetaan kuitenkin Margaret Thatcherin linja ja väitetään, että mitään kulttuuria ei ole olemassakaan vaan ainoastaan yksilöitä.

[M.]

Lisäys edelliseen. Koivulaakson "monikulttuurisen individualismin" diskurssin logiikan mukaan sosiologia tieteenalana olisi mahdoton, sillä ei olisi mitenkään mahdollista mitata esimerkiksi suomalaisten mielipiteitä jostakin asiasta yleistämällä parintuhannen yksilön otoksesta. Kuitenkin näin tehdään jatkuvasti menestyksekkäästi. Noh, mokuttaja ei mieti.

[Jaska Pankkaaja]

Suomalaisessa ylipäätään erittäin vasemmistolaisessa politiikassa tälläinenkin simppeli tosiasia että jokaisen pitäisi itse vastata toimeentulostaan on läpeensä vieras. Nythän meillä on ns. oikeistohallitus joka jakaa velkarahaa kaikille pyytelijöille, ja korottaa työtä tekevien veroja heti vaalien jälkeen. Siitä että julkinen talous saataisiin tasapainoon leikkauksin, joista tietenkin järkevin kohde olisi nämä sosiaalituristit, kukaan ei puhu mitään. Tästä lamasta ei kyllä tulla nousemaan sen enempää vasemmistoliiton rahanjakopolitiikalla kuin kokoomuksenkaan käytännössä aivan samanlaisella politiikalla.

[Roope]

Vasemmistonuoret siirtolaisuudesta: Ihmisoikeudet menevät lakien edelle

Siirtolaisuutta ei voi eikä pidä eristää muista yhteiskunnallisista ilmiöistä, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

Vasemmistonuoret lanseerasi tiistaina kampanjan "Kriittistä keskustelua siirtolaisuudesta".

Kampanjan näkyvin osa ovat tiistaina avatut verkkosivut, joille kootaan artikkeleja ja mediaseurantaa. Vasemmistonuoret aikovat myös kouluttaa halukkaita tekemään niin kutsuttua yksilötyötä siirtolaisten tukemiseksi.

Koulutusten tavoitteena on rakentaa maanlaajuinen verkosto tekemään työtä yksittäisten käännytysuhan alla olevien, turvapaikkaa hakevien tai säilöönottoa pelkäävien puolesta.

Kannustaako Vasemmistonuoret siis laittomuuksiin, piilottamaan siirtolaisia?

– Koulutuksissa voidaan siihenkin antaa ohjeita. Jaamme välineitä, joilla voi toimia monella tavalla siirtolaisten auttamiseksi, muotoilee Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

– Lähdemme siitä, että ihmisoikeudet menevät lakien edelle, sanoo kampanjakoordinaattori Kaisu Suopanki.

Kriittisesti kritiikistä

Paitsi että Vasemmistonuorten kampanjan tavoitteena on edistää siirtolaisten oikeuksia, se on myös vastaus maahanmuuttokeskusteluun, jossa faktoista ei piitata ja jossa rasismia nimitetään kriittisyydeksi.

– Suuret puolueet ovat omaksuneet rasistisia piirteitä sisältävän maahanmuuttoretoriikan omakseen, sanoo Dan Koivulaakso.

– Jostain syystä sellainen ajatus on lyönyt läpi, että ihmiset jotka eivät vaadi rajojen sulkemista, haluavat raahata tänne valtavan määrän ihmisiä.

Hän pitää ajatusta absurdina.

– Ihmiset liikkuvat, koska heillä ei ole muuta vaihtoehtoa tai koska he haluavat rakentaa itselleen parempaa elämää. Ja siihen heillä on täysi oikeus.

Vasemmistonuorten kampanjassa on Koivulaakson mukaan kyse nimenomaan oikeuksista, ei esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämisestä.

– Kun ihmiset joka tapauksessa liikkuvat, heille on taattava riittävät oikeudet ja lupa työntekoon.

Koivulaakso kummeksuu uhkakuvilla pelottelua.

– Suomeen kohdistuu hyvin marginaalinen osa maailman siirtolaisvirroista, hän huomauttaa.

Näkökulmia siirtolaisuuteen

Kampanjan verkkosivuilla kirjoittavat asiantuntijat avaavat vasemmistolaista näkökulmaa siirtolaisuuteen.

– Kritiikki esimerkiksi pakolaiskiintiöitä kohtaan ei ole vain kritiikkiä lukuja kohtaan, vaan myös Suomessa jo pitkään asuneita maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan kohtaan. Heille keskustelusta syntyy kuva, että merkittävä osa suomalaisesta poliittisesta kentästä on heitä vastaan ja näkee heidät ongelmaksi, kirjoittaa Juhani Lohikoski.

Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti toteaa, ettei suomalaisilla viranomaisilla ole eväitä kohdella siirtolaisia oikeudenmukaisesti.

– Vähintä mitä Suomessa voitaisiin tehdä on, että turvapaikkahakemuksia tutkivat viranomaiset opettelevat ottamaan huomioon sen maailma, josta hakija tulee. Tässä yhteydessä korostan erityisesti naisen asemaa lähtömaassa, hän sanoo.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen korostaa siirtolaistyöntekijöiden yhtäläisiä oikeuksia.

– Taloudelliset romahdukset lisäävät ihmisten liikkumista ja hakeutumista esimerkiksi töihin muualle Euroopassa ja maailmassa, Kyllönen kirjoittaa.

– Jos ihmisillä ei ole oikeutta tehdä työtä, se johtaa niin sanotun pimeän työvoiman ylitarjontaan ja harmaan talouden kasvuun, tiivistää Dan Koivulaakso.

Kampanjansa osana Vasemmistonuoret julisti myös novellikilpailun aiheesta "yhdenvertaisuus". Parhaat novellit kootaan syksyllä 2010 julkaistavaksi novellikokoelmaksi.

Lisää aiheesta: www.vasemmistonuoret.fi/kriittistakeskustelua

Kuvateksti:
Kaisu Suopanki ja Dan Koivulaakso julistavat todellisen maahanmuuttokeskustelun alkaneeksi.

Kansan Uutiset

[CaptainNuiva]

"Hekään eivät puhu ensisijaisesti nykyisistä ongelmista vaan mahdollisista tulevista ongelmista käyttäen esimerkkinä Malmön Rosengårdia. Tämä viihtyisä lähiö, jossa olen usein vieraillut edustaa heille "monikulttuurista infernoa", koska se on siirtolaistiheä ja siellä on ajoittaisia yhteiskunnallisia konflikteja."

Viihtyisä lähiö jossa VAIN AJOTTAISIA yhteiskunnallisia konflikteja?
Voisiko jokaisen AJOITTAISEN KONFLIKTIN vielä jakaa yksittäistapauksiin niin sittenhän ollaankin jo onnelan porteilla

Voisikohan tätä sanamuotoilua käyttää muihinkin tapauksiin
-Sarjamurhaaja on ihan kiva henkilö, mitä nyt tekee ajoittain murhia.
-Raiskaaja raiskaa vain ajoittain, ei siitä pidä huolestua.
-Kapea,routainen ja mutkainen tie on ihan turvallinen, vain ajoittain siellä tapahtuu nokkakolareita.
-Varas on enimmäkseen rehellinen, vain ajoittain varastaa.
-Ei pyromaani polta jatkuvasti rakennuksia, vain ajoittain sytyttää talon ja tumputtaa tarpeisiinsa.
-Ei auto xxx huono ole, hajoaa ainoastaan ajoittain.
-Vakuutukset ovat tosi toimivia, vain ajoittain vahingon sattuessa niistä ei saa korvauksia.

Se mitä jäin vielä ihmettelemään, ilmeiseti Dan Koivulaakson mielestä siirtolaiset ja turvapaikanhakijat ovat samoin eväin liikkeellä, pakolaisista puhumattakaan?
Ainekin ajoittain?

[nimetönkeskustelija]

Viime aikojen kirjoitukseni maahanmuuttokritiikistä ovat johtaneet kiitettävän määrään loanheittoa. Hyvä niin. Kun nettihäiriköt provosoituvat liikkeelle, tietää tekevänsä jotain oikein.

Ai... itselläni on hieman kunnianhimoisemmat tavotteet nettikirjottelua koskien kun saada häiriköitä liikkeelle.

Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen.

Jaa no ei siinä sitten mitään. Lopetetaan tullit ja rajavartiolaisot, jos Suomeen kerran voi tulla omasta halusta noin vain. Mitäs siinä sitten. Vuosina 1939-1945 oltiin tosin eri mieltä. Mistä tämäkin utopia kumpuaa? Ei rajoja ei maita? Onko sellanen koskaan muka onnistunut missään? Sehän on vanha kommarien ideologia, että ei ole enää maita. Tässä lainaus Beatlesin Imagine kappaleesta

Imagine there's no countries
It isn't hard to do
Nothing to kill or die for
And no religion too
Imagine all the people
Living life in peace...

Näin uskottiin joskus 70-luvulla kommunismin huumassa.

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi.

Eipä tietenkään niin kauan kun rikokset ei kohdistu häneen itseensä. Eihän Dania kiinnosta muiden ongelmat. Kunniaväkivallan juurtuminen Suomeen ja se että sen kohteeksi joutuu myös moni suomalainen ei huoleta Dania.

[gloaming]

Muutama kommentti Koivulaakson kirjoitukseen:

Heti kirjoituksensa aluksi Koivulaakso arvioi hänen viiteryhmälleen tyypillisesti kummemmin asiaa perustelematta vastapuolen käyttävän olkiukkoargumentointia. Kuitenkin kirjoituksen kokonaisviestistä käy selväksi, että vastapuoli on käsittänyt Koivulaakson position aivan oikein; olkiukkoihin ei yksinkertaisesti ole tarvetta.

Sen sijaan "populisti!" ja "ihmisviha" –tyyppiset leimaavat yksinkertaistukset ovat demagogista olkiukkoargumentointia par excellence.

Premissin asemaan kohotettu näkemys maahanmuutosta (kokonaisilmiönä) luonnonvoimana, jota ei voi kontrolloida, on empirian perusteella virheellinen. On olemassa lukuisia sekä suoraan että epäsuorasti operoivia poliittisia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa sekä maahan- että maastamuuton määrään ja laatuun.

Potentiaalisten siirtolaisten työvoimareserviominaisuuden realisoituminen edellyttää tarjonnan lisäksi työvoimamarkkinoilla olevaa todellista kysyntää sekä yksittäisten henkilöiden kilpailukykyä kyseisillä työmarkkinoilla. Täysin kiistaton tosiasia on, että esimerkiksi Suomen tyyppisessä jälkiteollisessa koulutusyhteiskunnassa ei ole kysyntää ammatti-, kieli-, kansalais-, kirjoitus-, ja/tai lukutaidottomalle kouluttamattomalle työvoimalle. Lisäksi Suomessa on tällä hetkellä 400000-500000 henkilön työvoimareservi, joista valtaosalla on jo olemassa oleva adekvaatti koulutus. Vaikka kohta 30 vuotta seuraavan viiden vuoden aikana alkavaksi ennustettu työvoimapula jossain mittakaavassa joskus toteutuisikin (mikä vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä), pulaa tulee olemaan vain ammattitaitoisesta työvoimasta.

Olen samaa mieltä siitä, että laiton siirtolaisuus on EU-tasolla merkittävä harmaan talouden ajuri. Ratkaisu tähän on harmaan talouden tehokkaampi kitkentä valvonnan ja sanktioiden avulla, laittomasti maassa oleskelevien olennaisesti nykyistä tehokkaampi maasta poistaminen ja laittoman maahantulon estäminen. Näihin kaikkiin on olemassa välineet.

Siirtolaisten absoluuttiseen määrään vetoaminen on argumenttina vähintäänkin kummallinen. Se olettaa, että on olemassa jokin perusteltavissa oleva, tavoiteltava määrä. Mikä tämä lukumäärä on? Miksi juuri kyseinen lukumäärä? Erityisesti sosiaalisen maahanmuuton, joka nykyisellään on siis lähinnä turvapaikkajärjestelmän kautta tapahtuvaa sosiaaliturvapaikanhakua ja erityisesti tähän liittyvää perheenyhdistämistä, on oltava kansantaloudellisen kuormittavuutensa vuoksi selvästi jossain määrällisessä suhteessa aktiivisen väestön kokoon, jonka harteille kyseisen väestönosan elättäminen lankeaa.

On empirian perusteella täysin selvää, että toisin kuin Koivulaakso väittää, mittakaavaltaan merkittävä sosiaalinen maahanmuutto on erittäin merkittävä yhteiskuntaa ja elinympäristöä muokkaava ilmiö. Yhtä selvää tosiaan on, että sosiaaliseen maahanmuuttoon liittyvien yhteiskunnallisten ilmiöiden mekanismit eivät oleellisesti eroa muiden vastaavien ilmiöiden mekanismeista. Osaamme ratkaista sosiaalisten maahanmuuttajien syrjäytymisongelmia aivan yhtä huonosti kuin valtaväestön syrjäytymisongelmia, itse asiassa vielä huonommin, koska komplisoivina tekijöinä mukaan tulevat interkulturaalisen rajapinnan aiheuttama kitka, joka erityisesti korostuu, jos tulijoiden ja valtaväestön kulttuurierot ovat suuria.

Malmön Rosengårdin lähiön viime vuosien tilanteen kuittaaminen business-as-usual –tyyppisesti "ajoittaisina yhteiskunnallisina konflikteina" on lähinnä huvittavaa.

Koivulaakson kirjoituksen alleviivattu ydinajatus, jossa koko maahanmuuttoilmiö nähdään olennaisesti vain hänen itsensä ja viiteryhmänsä kehitysmaiden kansalaiselle antamien oikeuksien kautta, on naiivissa idealismissaan hölmistyttävä. Oikeudet eivät ole mistään eteerisestä maailmanhengestä ammennettavia absoluutteja, vaan luonteeltaan ajalle, paikalle, yhteisölle jne. kontingentteja sopimuksia. Yleensä yhteisöt ovat kodifioineet hyväksi kokemiansa tällaisia sopimuksia laeiksi. Laeilla on tietty pätevyysalueensa, jonka yksi aspekti on maantieteellinen. On selvää, että esimerkiksi Somalian kansalaisella ei ole lähtökohtaista oikeutta Suomen kansalaisten kustantaman sosiaalivakuutusjärjestelmän suomiin etuihin.

Oikeuksien peilikuva on velvollisuudet. Käytännössä useimmat jonkun yksilön nauttimat oikeudet tuottavat velvollisuuksia ja velvoitteita muille yksilöille (suhde on symmetrinen). Ei ole mahdollista keskustella oikeuksista isoloidusti; velvollisuuksien ulottuvuus, oikeuksien ja velvollisuuksien vuoropuhelu on aina läsnä, halusimme tai emme.

Tulee kysyttäväksi, mihin velvollisuuksiin olemme valmiit ja mitä resursseja olemme valmiita näiden velvollisuuksien toteuttamiseen sitomaan. Tällainen kysymys on poliittinen ja ratkaistaan poliittisessa järjestelmässä (äänestämällä). Sitoutuvien resurssien määrän ja politiikan seurausten arviointi on välttämätöntä, jotta informoitu päätöksenteko ylipäätään olisi mahdollista. Näin on itse asiassa kaiken päätöksenteon kohdalla, mukaan lukien maahanmuuttopolitiikka.  

Paremman elämän tavoittelu on täysin ymmärrettävä yleisinhimillinen ilmiö. Olennaista kuitenkin on, että parempaa elämää tulee tavoitella ensisijaisesti omilla resursseilla (joka käytännössä tarkoittaa työtä monissa muodoissaan), ei toisen resursseilla tai kustantamana.

Sinänsä Koivulaakso ansaitsee tunnustusta kirjoitukseensa implisiittisesti sisältyvästä ymmärryksestä, että sosiaalinen maahanmuutto on ensisijaisesti sosioekonomisen aseman parantumisen tavoittelua, ei turvan hakua. Kuitenkin turvapaikkajärjestelmän alkuperäinen ja varsinainen tarkoitus on mahdollistaa mielipiteensä, uskontonsa, etnisyytensä jne. vainottujen kansainvälinen suojelu, ei sosioekonomisen aseman parantaminen. Järjestelmään rakennettu juridinen velvoittavuus on oikeastaan perusteltua vain ensimmäisessä tilanteessa. Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus ei ole köyhyyden hoito tai kehitysapu.

Koivulaakson työllisyysasteen ja rikollisuuden merkityksettömyyttä koskevan argumentoinnin absurdius selvinnee parhaiten laventamalla hänen ajatteluaan:  "Suomalaisen yhteiskunnan kannalta ei ole mielenkiintoista, ovatko yhteiskunnan jäsenet töissä vai työttöminä ja kuinka paljon he tekevät rikoksia. He kantavat vastuuta yksilöinä."

Yksilötason tunnistaminen ei poista erilaisiin ryhmiin sisältymistä tai tämän sisältymisen merkitystä tai itsessään invalidoi ryhmätasolla tehtävää tarkastelua. Yksilö- ja ryhmätaso ovat aina samanaikaisesti olemassa. Jonkin järjestelmän kompleksisuuden toteaminen ei itsessään ole argumentti mitään muuta asiaa kuin juuri kyseisen järjestelmän kyseistä ominaisuutta koskien.

Lopuksi, todellisessa maailmassa niukat resurssit aiheuttavat reunaehtoja käytännössä kaikelle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Koivulaakson ja kumpp. ideamaailmassa tällaisia reunaehtoja ei ilmeisesti ole tai niistä ei vain tarvitse välittää. Ainoa asia, joka tässä ideamaailmassa on vaikuttavana olemassa, on "oikeus".

[Anti-Utopisti]

Ilmiötä yritetään erottaa muusta yhteiskunnasta ja sitä paisutellaan.

Pelkäänpä, että maahanmuuttokysymysten käsittely ehdotetulla tavalla jonkin koko yhteiskuntaa käsittelevän ideologian piirissä nykyisen yhden asian liikkeen sijasta saattaisi johtaa poliittisiin väkivaltaisuuksiin Suomessakin. Selitän alla, miten päädyin arvelemaan tällaista.

Jotta jokin poliittinen organisaatio pystyisi käsittelemään kerralla monesta eri politiikkasektorista koostuvaa laajempaa kokonaisuutta (eikä siis pelkästään yksittäistä kapeaa politiikkasektoria kuten maahanmuuttokritiikissä), niin sen olisi käytännössä pakko muodostaa itselleen kattava historiakäsitys ja tulevaisuuskäsitys.

Mutta koska useimmat kyseisen poliittisen organisaation jäsenet eivät tietenkään voisi opiskella itseään tulevaisuudentutkimuksen aidoiksi asiantuntijoiksi, niin he eivät siksi pystyisi muodostamaan itselleen riittävän realistista historia- ja tulevaisuuskäsitystä, vaan oikaisisivat mutkat suoriksi muodostaen oman intuitionsa pohjalta kohtuuttoman yksinkertaistettuja historia- ja tulevaisuususkomuksia.

Tällöin olisi ehkäpä vain ajan kysymys, milloin osa organisaation jäsenistä rupeaisi omaksumaan itselleen ihmisluonnolle tyypillisen ja myös länsimaalaiselle uskonnollisuudelle perinteisen apokalyptisen historiakäsityksen, jossa tulevaisuus nähdään Suurena Taisteluna eskatologiaan osallistuvien Hyvän Voimien ja Pahan Voimien välillä. Tämä teema on ollut mukana länsimaiden aatehistoriassa aina zarahustralaisuudesta asti (kts. Norman Cohn: Cosmos, Chaos, and the World to Come - The Ancient Roots of Apocalyptic Faith), ja selittänee mm. monet väkivaltaiset uskonlahkot.

Apocalypticism is the religious belief that there will be an apocalypse, a term which originally referred to a revelation of God's will, but now usually refers to belief that the world will come to an end time very soon, even within one's own lifetime. This belief is usually accompanied by the idea that civilization, as we know it, will soon come to a tumultuous end with some sort of catastrophic global event such as war. Apocalypticism is often conjoined with esoteric knowledge that will likely be revealed in a major confrontation between good and evil forces, destined to change the course of history.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Apocalypticism

Veikkaanpa, että myös suuri osa Länsi-Euroopan maissa näkemästämme maahanmuuton ympärille kietoutuneesta poliittisesta väkivallasta voidaan palauttaa pohjimmiltaan väkivallan osapuolten intuitiivisiin piilo-oletuksiin historian ja tulevaisuuden kehityksestä (mm. islam-kriitikoiden kohdalla oletettu länsimaiden tuho islamisoitumisen seurauksena, ääri-islamisteilla oletettu Kalifaatin mahdollisuus, suvaitsevaistolla oletettu monikulttuurisen paratiisin mahdollisuus, jne.). Vastaavasti 1900-luvun perinteinen äärioikeisto (mm. natsismi ja fasismi) ajautui luullakseni väkivallan tielle pitkälti juuri esoteeristen historiakäsitystensä ja eskatologiansa takia, kun modernististen aatevirtausten rappion kuviteltiin uhkaavan kansakunnan tulevaisuuden elinehtoja, ja tämän välttämiseksi ruvettiin väkivaltaiseen puhdistustaisteluun. Jos taas 1900-luvun äärioikeisto ei olisi muodostanut itselleen minkäänlaista historia- ja tulevaisuuskäsitystä, niin silloin heillä ei ehkä olisi ollut emotionaalista tarvetta puhdistustaistelullekaan, ja huomio olisi ennemmin tai myöhemmin ruvettu suuntaamaan aitojen ongelmien ratkaisemiseen järkipohjalta eikä väkivaltaisiin maailmanparannusprojekteihin mytologiselta pohjalta.

Vastaavasti voidaan spekuloida, että perinteinen länsimainen demokratia saattaa olla sen takia monia muita yhteiskuntamuotoja rauhanomaisempi, koska siinä politiikanteko on jaettu kapeisiin politiikkalohkoihin, joilla on kullakin omat erilliset asiantuntijansa. Koska yksittäinen asiantuntija näkee tällöin vain oman alansa ongelmat ja nekin vain rajoitetulla aikajänteellä, niin hän ei sen takia joudu kovin helposti paniikkiin eikä ajaudu siksi militantin mentaliteetin valtaan.

Toinen syy, miksi perinteinen länsimainen demokratia saattaa olla monia muita yhteiskuntamuotoja rauhanomaisempi, lienee siihen implisiittisesti sisältyvä luottamus Hegelin käsitykseen, että aika olisi länsimaissa ikään kuin pysähtynyt päätepisteeseensä, jolloinka ei olisi niin suurta pelkoa tulevaisuuden katastrofeista. Matkimalla tätä mallia eli siirtymällä 1900-luvun koko yhteiskuntakehitystä ennustavasta nationalismista 2000-luvun kapea-alaiseen maahanmuuttokritiikkiin Suomen maahanmuuttokriitikot ovat ehkäpä minimoineet paniikin ja sitä seuraavan väkivallan todennäköisyyden omalla kohdallaan.

Suomalainen maahanmuuttokritiikki eroaa siis ainakin toistaiseksi väkivallalle alttiimmista poliittisista suuntauksista siinä, että maahanmuuttokritiikki on yhden asian liikkeenä riittävän yksinkertainen ja suoraviivainen, jolloinka se ei välttämättä edellytä osanottajiltaan minkäänlaista historia- ja tulevaisuuskäsitystä, vaan maahanmuuttokriitikko voi halutessaan keskittyä portsarin mentaliteetilla pelkästään asioiden hoitamiseen nykyhetkessä täysin piittaamatta tulevaisuudesta. Uskon tämän olevan merkittävä tekijä maahanmuuttoon liittyvän poliittisen väkivallan ehkäisemisessä Suomessa: ylilyöntejä pystyttäneen välttämään ainakin siihen asti, kunnes laajemmat kansanjoukot heräävät pohtimaan, millainen synkkä tulevaisuus Suomella saattaa olla edessään lisääntyvän maahanmuuton ja monien muiden eskaloituvien ongelmien seurauksena.

Itse asiassa juuri tällä hetkellä Suomen valtaeliitin oma retoriikka, jossa maahanmuuttoa markkinoidaan monikulttuurisuusutopisteille rikkaan yhteiskunnan elinehtona, saattaa olla paljon lähempänä väkivaltaan kannustavaa eskatologista mentaliteettia kuin Suomen nykymuotoinen maahanmuuttokritiikki, mikä selittäisi myös suomalaisten maahanmuuttokriitikoiden saamat lukemattomat uhkaukset paniikkiin joutuneilta monikulttuurisuusutopisteilta.

Mikäli ylläolevat arveluni osoittautuvat oikeiksi, niin maahanmuuttokriitikot pystyvät saavuttamaan rakentavia tuloksia ja välttämään kahakoita ainakin niin kauan, kun malttavat harjoittaa maahanmuuttokritiikkiä kirjanpitäjän asenteella laskien päivittäisiä suoritteitaan sen sijaan, että ajelehtisivat uusavuttoman passiivisuuden, impulsiivisten mielitekojen ja apokalyptisen radikalismin välillä kuten niin monet muut poliittiset kapinaliikkeet.

Ihmiset haluavat liikkua halusimme me niin tai emme.

Tämä Koivulaakson väite ei kuvaa oikein länsimaihin suuntautuvan siirtolaisuuden luonnetta nyt 2000-luvun alun spesifisessä historiallisessa vaiheessa, vaikka se ehkä onkin pätenyt vielä pari vuosisataa sitten. Lisäksi Koivulaakso ei tunnu tajuavan, että maahanmuuttokriitikot näyttelevät maahanmuuttopolitiikan suitsimisen ja sen ajattelutapojen kritiikin suhteen täsmälleen identtistä roolia, kuin mitä AY-liike ja ehkä jopa fiksuimmat kommunistit näyttelivät kapitalismin suitsimisen ja sen ajattelutapojen kritiikin suhteen.

Otetaan analogia. Alun perin hyödykkeiden tuotanto tapahtui tuottajien ja kuluttajien välillä ilman välikäsiä. Sivilisaation kehittyessä kuitenkin ilmaantui arveluttava välikäsi valtiovallan muodossa. Myöhemmässä vaiheessa tämä välikäsi sai sellaisen spesifisen muodon, jossa rahat rohmunneet kapitalistit ohjasivat tuotantoa omien mielitekojensa pohjalta, ja ikään kuin tämä ei olisi johtanut jo itsessään vääristymiin, niin taustalle ilmaantuivat vieläpä taloustieteelliset koulukunnat insinöröimään tuotannon suurta kuviota lapsellisilla uskomuksillaan ihmisluonnosta (esim. Homo Economicus). Lopputuloksena oli vinksahtanut tuotantosuhde, joka vieläpä siinä sivussa vinksautti kaikkien osapuolten ajatusmallitkin (reifikaatio). Fiksuimmat kommunistit halusivat poistaa nämä haitalliset välikädet (valtio, yhteiskuntatieteelliset koulukunnat) tuotantoprosessista, koska ei ollut mitään järkeä siinä, että kaikki ihmiset kapitalistisessa yhteiskunnassa joutuivat hyppimään muita määräilevien yläluokan hömppämestarien tahtiin.

Koivulaakson kuvaama tilanne siirtolaisuuden osalta, jossa ihmiset siirtyivät elannon perässä naapuriseuduille ilman rajoituksia, saattoi pitää paikkansa ennen valtiovallan ilmaantumista kuvioihin mukaan. Väitän kuitenkin, että valtiovalta vääristi sekä siirtolaisuuden että siihen liittyvät ajatusmallit toimimaan aivan aiemmasta poikkeavan logiikan mukaan kuten se oli tehnyt hyödykkeiden tuotannossakin.

Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen.

Kuten tästä ilmauksestakin voitaneen päätellä, niin siirtolaisuus sai valtiovallan mukaantulon jälkeen ennen pitkää kultakuumeiden muodon, joka perustui talouskuplien tavoin irrationaalisiin joukkouskomuksiin ja jyräsi alleen kaikki haluttaviksi luullut massaryntäysten kohteet ilman, että siirtolaisille itselleen olisi ollut näistä ryntäyksistä paljoakaan etua lähtötilanteeseensa verrattuna ("Most, however, especially those arriving later, made little or wound up losing money.) - Lähde: California Gold Rush, Wikipedia).

1960-luvun vasemmistolaiset kapinaliikkeet pyrkivät alun perin korjaamaan vähemmistöjen kohteluun liittyviä vääristymiä länsimaissa. Tuhoisa virhevalinta tapahtui kuitenkin siinä vaiheessa, kun näiden kapinaliikkeiden pohjalta syntyneet "rasisminvastaiset" ja monikultturistiset yhteiskuntatieteelliset koulukunnat päästettiin osallistumaan maahanmuuttopolitiikan suunnitteluun. Silloin niille tuli vastaava rooli maahanmuuttopolitiikassa kuin mitä taloustieteellisillä koulukunnilla on ollut kansainvälisen kapitalismin suunnittelussa.

Samalla tavalla kuin Marx havaitsi valtiovallan ja kapitalistien haitallisen vaikutuksen talouspuolella ja samalla tavalla kuin 1990-luvun vasemmistolaiset kapinaliikkeet nousivat uusliberalistisia taloustieteellisiä koulukuntia vastaan, niin aivan samalla tavalla maahanmuuttokriitikot nousevat valtiovallan ja yhteiskuntatieteellisten koulukuntien vääristämää maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.

2000-luvun alun maahanmuuttopolitiikka on siis länsimaissa kompleksinen systeemi, jossa on neljäntyyppisiä komponentteja: 1) alkuperäisväestö, 2) maahanmuuttajat, 3) valtaeliitin edustajat sekä 4) maahanmuuton edistämistä vaativat yhteiskuntatieteelliset koulukunnat. Yritys redusoida tämä systeemi vain komponenttien 1 ja 2 vuorovaikutukseksi, kuten Koivulaakso blogikirjoituksessaan tekee, jättää huomiotta tyypin 3 ja 4 komponentit, jotka dominoivat nyt 2000-luvun alussa siirtolaisuuden logiikkaa länsimaissa. Sen lisäksi Koivulaakso jättää huomiotta 2000-luvun alun maahanmuuttosysteemin kompleksisen luonteen, joka poikkeaa valtiovaltaa edeltävän ajan siirtolaisuuden ei-kompleksisesta luonteesta. Niinpä Koivulaakson virheellinen analyysi johtaisi toteutusvaiheessaan siihen, että sen pohjalta tehdyillä valinnoilla olisikin ennakoidusta poikkeavia vahingollisia seurauksia - tai pahimmassa tapauksessa seurauksena olisi ehkä jopa talouspuolen viimeaikaisia hölmöilyjä vastaava systeeminen täystuho.

Mitenkö sitten tästä eteenpäin? Lyhyellä tähtäimellä tietenkin maahanmuuton rajoittaminen siedettävään mittakaavaan ja samanaikainen massiivinen tuki suoraan maapallon köyhille alueille ovat luullakseni ainoa oikea ratkaisu. Pidemmällä tähtäimellä en näe ratkaisua, sillä maahanmuuttohullutuksellaan länsimaiden poliittinen eliitti on tuhonnut lopullisesti legitimiteettinsä: hehän aikoivat tuhota oman kansansa siirtolaisuuden uhrialttarilla ja vieläpä pelkästään vinksahtaneen utopiaprojektinsa takia, mikä on sellaisen mittakaavan rikos, etteivät tulevat eurooppalaissukupolvet tule antamaan sitä heille anteeksi. Siinä missä Euroopan kuninkaat, keisarit, aatelisto ja upseeristo menettivät legitimiteettinsä lopullisesti ensimmäisen maailmansodan järjettömyyksillään, ja siinä, missä kansallisvaltio ja nationalismi menettivät legitimiteettinsä lopullisesti toisen maailmansodan järjettömyyksillään, niin aivan samoin nyt koko länsimaiden poliittinen järjestelmä, yliopistolaitos ja ylikansallinen altruismi ovat tuhoamassa lopullisesti legitimiteettinsä järjettömyyksillään maahanmuuttopolitiikassa. Onneksi tämän pitkän tähtäimen kuvion pohtiminen ei ole maahanmuuttokriitikoiden asia, vaan maahanmuuttokriitikoille riittää saada lyhyen tähtäimen vuotokohdat hallintaan - kuten AY-liike sai aikoinaan kapitalismin ylilyönnit hallintaan.


[email protected]

[Tommi Korhonen]

Vaikka pidänkin analyysistä, esimerkiksi uskomusmaailmankatsomusten vaikutuksen poliittiseen toimintaan, niin en ymmärrä millä olettamuksella hyppäät siihen (ehkä-) päätelmään että poliittiset liikkeet ryhtyisivät apokalyptisiksi? Laajojen poliittisten liikkeiden uskomuksenvaraisuus kyllä käy hyvin ilmi.

Jossain määrin en myöskään ymmärrä maahanmuuttokritiikin vertausta Marxiin, mutta en kyllä hänen töitään ole lukenutkaan. Ylilyöntien vastustamista varmasti tapahtuu monessa muussakin N:n vaikuttajan autonomisessa systeemissä.

Olen myöskin sen verran skeptinen kansalaisten tai edes poliittisten liikkeiden muistiin että en usko nykypäättäjien virheitä muisteltavan erityisen pahalla kunhan asiat eivät pääse WWI/WWII tyyliin laukeamaan ja kunhan nykyinen valta sellaisenaan (yksilöinä ja imagoina) väistyy. Ja jos maahanmuuttokriittinen liike kerran tekee tuota ylilyöntien torjuntaa, niin en usko murroksen liittyvän juuri poliittiseen järjestelmään.

Kantokykyprojektiot tulevaisuuteen taas lienevät oma juttunsa. Niistä voisi myös tuollainen (ja junakohtauksenkin edustama) 4X murros lähteäkin.

[Alkuasukas]

http://blogit.iltalehti.fi/dan-koivulaakso/2010/06/13/vastarinnan-metelia-hiljennetaan-hairioaanella/

En pysty edes kommentoimaan. Arhinmäkeläistä sotkemisen ja haltuunoton ihannointia ja täysin irrallisia lauseita peräkkäin. Yägs.

[Jaska Pankkaaja]

Tyypillistä vasemmistojargonia joka kyllä kuulostaa ihan järkevältä mikäli taikaseinä toimisi vuolaasti itsestään ja mikäli lisääntynyt rikollisuus ei häiritse. No empä voi sanoa että hallituksemme linja poikkeaisi käytännössä tästä, joten mikään äärimmäisyysmies däni ei ole.

[Mikko pa]

Mistä tämä "siirtolaisuus" termi nyt oikein kumpuaa näiden moku toimittajien/blogistien teksteissä? Onko näitä toimittajia ohjeistettu jossain yhteiskurssilla?

[Juha J.]

Vihapalautesyötti ja hittihoukutin, jota ei kannata imarrella klikkaamalla.

Juuri näin.