Kantaväestökadon suuntana PK-seutu

[Julmuri]

Ei tässä Pikku-huopalahden pohjoispuolellakaan mitenkään silmiinpistävästi niitä näy. Taas Eteläpuolella Tukholmankadun päässä on aika runsas esiintymä. 

Tässä Tilkanrannassa on kyllä melkoisen rikasta. Suurin ongelma muutaman asumiskuukauden aikana on ollut kun somalivanhemmat huutaa, että ei saisi koiraa ulkoiluttaa heidän lähellään kun niiden lapset häiriintyy. Muslimilapset saavat sellaisia hysteerisiä huutamiskohtauksia vain nähdessään koiramme jopa sadan metrin päässä.

Seuraavan kerran sanon kyllä, että vaikka koiramme onkin etnisesti Alaskan malamuutin ja Japanin Akitan risteytys eli monikultuurinen koira, on se kuitenkin syntyperäinen suomalainen ja näin oikeutettu kävelemään rikkaammillakin alueilla

[Mika.H]

YLE1:n klo 18.00 uutisissa eilen kerrottiin Kirkkonummen päätöksestä "antaa kaikille kouluille mahdollisuus olla osallisina mamujen opetukseen".
Mamupiltit tullaan jakamaan tasaisesti ja demokraattisesti joka koululle.

YLE areena alkaen n. 06.10
http://areena.yle.fi/video/520331

juu toki täälläkin nyt muutama vierasperäinen on, mutta ei täällä ole mitään mamujengejä ym muuta sellaista sekamelskaa. käsittääkseni kouluissa ei yleisestikään ole mamuongelmaa.

omat lapseni ovat ruotsinkielisellä puolella, siellä ainakin on mukavan köyhää meininkiä.

[Lepakko]

Laaksolahdesta olen kotoisin ja voisin siellä asua mieluusti vielä uudelleenkin. Vaatisi vain hilloa enemmän kuin meikäläinen ikinä tienää, jos okt on asumisen standardi. Kyrsälässä tuli asuttua vajaat neljä vuotta ja myös siinä on paikkakunta, jota uskaltaa suositella rauhallisuutta arvostavalle lapsiperheelliselle. Me tosin budjattiin Kyrsälän laitamilla, Luomassa. Jossain Gangsterbyssä ja Masalan vuokrakerrostaloissa lienee värisevämpi meininki.

[Luotsi]

Espoon keskus on  jäätävä mesta. Kerran tulin ysin maissa illalla lähijunalla sieltä suunnalta ja junaan nousi vaunullinen rikastusta ja silmäpuolia narkkareita. brrrr.

Eipä ihme, olithan junacaustin, tuon vuosituhannen hirvittävimmän rikoksen aidoilla tapahtumapaikoilla!

[Lauttasaaren Emiiri]

Zekkaas kanssa Kirkkonummi. melkoisen nuivaa porukkaa muutamaa astridin nuoleskelijaa lukuunottamatta. Nasta mesta asua, vaikka autoa kyllä tarvitaan joka päivä jos jonnekin haluaa mennä...

päiväkodissa ja ala-asteella on kuitenkin tasan 0 rikastuttajaa.

ai niin ja svenskien kanssa kyllä tullaan toimeen täällä pelkällä suomen kielelläkin. Mukavan positiivisen värinän aiheuttaa vaan kotimaisten kielten sekamelska.

Kyrsälä on hyvä vaihtoehto.

Jos haluat asua Helsingissä etkä ole miljonääri, Lauttasaari on varteenotettava vaihtoehto. Päiväkodit ja koulut ovat yksikulttuurisia ja hyviä.

No jos nyt miettii sitä, että 4h+k asunto, mikä tyypillisesti on sellainen varteenotettavan kokoinen perheasunto maksaa halvimmillaan n.400000, niin ihan miljonääriä ei tuohon vielä tarvita, mutta melkeimpä...

Vertauksen vuoksi Olarissa maksaa samankokoinen perheasunto 200000.

[Spesialisti]

Tuusula on kohtuullisen vitivalkoinen. Etnistä värähtelyä näkyvissä ainoastaan Hyrylän kahdessa kebab-luolassa myyjien muodossa. Yhtään mustaa en ole kertaakaan kylän raitilla nähnyt. Eipä tarvitse mennä kuin 5 km Järvenpään puolelle niin tilanne muuttuu. Rautatien puute todellakin korreloi kulttuurillisen köyhyyden kanssa. Nuiva kunnanvaltuusto myöskin auttanee asiassa. En usko, että tänne kovin herkästi nousee discorahakeskusta.

[kurko69]

Ite olen Espoossa ikäni asunut. Ensin Eestinlaakso sitten Puolarniityn nurkilla ja Tällähetkellä karakalliossa. Sukuon levittäytynyt laajalati K-nummen suuntaan nummelaan ja faijalla on oma talous pohjois-Siuntiossa.

nummelan suuntaan ollaan kyllä rataa suunnitelemassa jolloin sen valmistuessa saattavat tatinkaatajat jo olla sitä ikää että jonnekkin pitäis päästä. toisaalta taloustilanne ei näytä kovin vakuuttavalta VR:stä en tiedä, mutta voi ratahanke myöhästyä muutaman vuoden. Nummelassa voi olla ongelmana sen räjähdysmäinen kasvu samoin veikkolassa sinne voi seuraavat mamu talot tulla.

Itse ajattelin ihan kylmästi koulut äytyäni hyppää junaan joka vie kemijärvelle ja siitä sitten Sallan suuntaan tai pohjosemmaksi.

[Perttu Ahonen]

Kiitos täsmennyksistä. Vaikka tämä ei liitykään suoranaisesti tämän ketjun teemaan, osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?
[/quote]

Mitään yhtä ainoaa syytä tuskin on olemassa, mutta mielestäni eräs tärkeimmistä seikoista on se, että väestörakenne on Karakalliossa monia muita lähiöitä tasa-arvoisempi.  Eli esimerkiksi mitään yhden maahamnmuuttajaryhmän keskittymää ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajataustaiset - etenkin nuoret - saavat ystäväpiirinsä paljosti kanta-Suomalaisesta väestöstä ja se helpottaa kielen-ja kulttuurin oppimista. Ainoastaan Somalitaustaiset tytöt loistavat poissaololla katukuvasta ja he eivät ainakaan yhtä helposti kotoudu Suomalaiseen kulttuurrin.
Syy, miksi Karakalliossa tai varsin samankaltaisessa Viherlaaksossa ei ole humanitaarsten maahanmuuttajien keskittymiä on kokemukseni perusteella se, että ko. lähiöissä ei ole suuria kauppakeskittymiä multipalveluineen, eikä sellaiset, kuten Sello ole ihan nopeasti saavutettavissa junallakaan, kuten Kilosta tai esimerkiksi lähellä omaa asuinpaikkaani olevasta Koivuhovista.


Tässä Vielä vähän tilastoja maahanmuuttajien määristä Espoossa:

Vuoden 2008 alussa suurimmat
muunkielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (2712 henkilöä), vironkieliset (2037 henkilöä),
somalinkieliset (1425 henkilöä), englanninkieliset (1397 henkilöä) ja kiinankieliset (1199 henkilöä).

Eroittuukohan jokin ryhmä tästä erityistarpeineen ja mikähän voisi olla syy siihen?

Ja tämä Espoon kaupungin linjaus takaa sen, että Orwellilaista: etnopositiivista ++ tuplahyvä syrjintää tullaan noudattamaan Espoon henkilöstöstrategiassa,so. etninen tausta tulee olemaan palkkaamisen perusta yhtä varmasti, kuin Tarjalle illallinen.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Espoon arvoihin kuuluvat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten väestöosuuden kasvaessa kaupungin palveluiden
asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa
väestörakennetta. Esimerkiksi kirjaston maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat korvaamaton
voimavara, jonka avulla pystytään palvelemaan asiakkaita, järjestämään satutunteja tai valitsemaan
kirjoja harvinaisilla kielillä. Kaupungin organisaation erilaiset yksiköt voivat saada taustaltaan
erilaisten työntekijöiden kautta työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen uusia ajatuksia ja
uudenlaisia näkökulmia. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja
rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden edistäminen kaupungin organisaatiossa vaatii pitkäjänteistä
panostamista muutoksen kohtaamisen edellyttämään osaamiseen.

[ike60]

osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?

Mitään yhtä ainoaa syytä tuskin on olemassa, mutta mielestäni eräs tärkeimmistä seikoista on se, että väestörakenne on Karakalliossa monia muita lähiöitä tasa-arvoisempi.  Eli esimerkiksi mitään yhden maahamnmuuttajaryhmän keskittymää ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajataustaiset - etenkin nuoret - saavat ystäväpiirinsä paljosti kanta-Suomalaisesta väestöstä ja se helpottaa kielen-ja kulttuurin oppimista. Ainoastaan Somalitaustaiset tytöt loistavat poissaololla katukuvasta ja he eivät ainakaan yhtä helposti kotoudu Suomalaiseen kulttuurrin.

Eli tärkeä avain kotoutumiseen voisi olla että kunkin kansallisuuden määrät pidetään pienehköinä kullakin alueella. Käsittääkseni sellainen politiikka on toiminut Sveitsissä ainakin aiemmin.

Syy, miksi Karakalliossa tai varsin samankaltaisessa Viherlaaksossa ei ole humanitaarsten maahanmuuttajien keskittymiä on kokemukseni perusteella se, että ko. lähiöissä ei ole suuria kauppakeskittymiä multipalveluineen, eikä sellaiset, kuten Sello ole ihan nopeasti saavutettavissa junallakaan, kuten Kilosta tai esimerkiksi lähellä omaa asuinpaikkaani olevasta Koivuhovista.

Onkohan somalien kulttuurissa jotain sellaista joka saa heidät haluamaan isoihin kauppakeskuksiin? En ole huomannut että mikään muu mamuryhmä viettäisi aikaansa niin paljon kauppakeskuksissa kuin somalit; tosin somalit myös erottuvat paremmin joten ei ehkä pidä yleistää ennen kuin joku tutkii asian tieteellisemmin.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Espoon arvoihin kuuluvat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten väestöosuuden kasvaessa kaupungin palveluiden
asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa
väestörakennetta. Esimerkiksi kirjaston maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat korvaamaton
voimavara, jonka avulla pystytään palvelemaan asiakkaita, järjestämään satutunteja tai valitsemaan
kirjoja harvinaisilla kielillä. Kaupungin organisaation erilaiset yksiköt voivat saada taustaltaan
erilaisten työntekijöiden kautta työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen uusia ajatuksia ja
uudenlaisia näkökulmia. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja
rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden edistäminen kaupungin organisaatiossa vaatii pitkäjänteistä
panostamista muutoksen kohtaamisen edellyttämään osaamiseen.

Muun hyvän ohella tuosta selvisi vihdoinkin millä alalla vallitsee se karjuva työvoimapula jota lievittämään täytyy Afrikan sarvesta saada välttämättä lisää väkeä. Sehän on somalinkielinen sadunluenta kirjastossa. Kansainvälinen työ ja kasvuala: tähän mennessä ala lienee työllistänyt Suomessa 0 henkilöä, joten jokainen alalletulija luo hurjat kasvuprosentit. Lisäksi se vaatii vaikean somalinkielen huippuosaamista.

Mutta joo, ei pitäisi olla näin ilkeä. Onhan se hyvä että somalilapset saavat palveluita omalla kielellään. Sadunluenta on hyväksi lapsen kehitykselle.

[Kallioinen Käsi]

Espoo-arviosta puuttui Espoonlahti. Tosin tilastojen kärkeen ei kyseinen paikkakunta hetkessä nouse. Tämä johtuu rannan lähellä olevista "miljoonakämpistä". Vastaavasti kerrostaloalueet ovat vahvasti mamuttuneita.

Ihmeteltiin eukon kanssa miksi täällä Kivenlahden puolella on nyt ainakin Oikotien mukaan niin perhanasti kämppiä myynnissä, ja kyllä se Espoonlahden kirkkoa vastapäätä oleva rypäs kaupungin vuokrataloja alkaa jo näyttää pikku-Anatolialta asukkaidensa perusteella. Olisikohan muutkin tekemässä samaa ratkaisua kuinmme, eli muuttavat pois.

Minulle riitti se kun moniosaajat alkoivat ahdistelemaan vaimoa kun oli yksin ostoksilla Lippulaivassa ja huusivat törkeyksiä jne. Lopettivat vasta kun näkivät vihkisormuksen...

[Perttu Ahonen]

osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?

Mitään yhtä ainoaa syytä tuskin on olemassa, mutta mielestäni eräs tärkeimmistä seikoista on se, että väestörakenne on Karakalliossa monia muita lähiöitä tasa-arvoisempi.  Eli esimerkiksi mitään yhden maahamnmuuttajaryhmän keskittymää ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajataustaiset - etenkin nuoret - saavat ystäväpiirinsä paljosti kanta-Suomalaisesta väestöstä ja se helpottaa kielen-ja kulttuurin oppimista. Ainoastaan Somalitaustaiset tytöt loistavat poissaololla katukuvasta ja he eivät ainakaan yhtä helposti kotoudu Suomalaiseen kulttuurrin.

Eli tärkeä avain kotoutumiseen voisi olla että kunkin kansallisuuden määrät pidetään pienehköinä kullakin alueella. Käsittääkseni sellainen politiikka on toiminut Sveitsissä ainakin aiemmin.

Syy, miksi Karakalliossa tai varsin samankaltaisessa Viherlaaksossa ei ole humanitaarsten maahanmuuttajien keskittymiä on kokemukseni perusteella se, että ko. lähiöissä ei ole suuria kauppakeskittymiä multipalveluineen, eikä sellaiset, kuten Sello ole ihan nopeasti saavutettavissa junallakaan, kuten Kilosta tai esimerkiksi lähellä omaa asuinpaikkaani olevasta Koivuhovista.

Onkohan somalien kulttuurissa jotain sellaista joka saa heidät haluamaan isoihin kauppakeskuksiin? En ole huomannut että mikään muu mamuryhmä viettäisi aikaansa niin paljon kauppakeskuksissa kuin somalit; tosin somalit myös erottuvat paremmin joten ei ehkä pidä yleistää ennen kuin joku tutkii asian tieteellisemmin.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Espoon arvoihin kuuluvat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten väestöosuuden kasvaessa kaupungin palveluiden
asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa
väestörakennetta. Esimerkiksi kirjaston maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat korvaamaton
voimavara, jonka avulla pystytään palvelemaan asiakkaita, järjestämään satutunteja tai valitsemaan
kirjoja harvinaisilla kielillä. Kaupungin organisaation erilaiset yksiköt voivat saada taustaltaan
erilaisten työntekijöiden kautta työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen uusia ajatuksia ja
uudenlaisia näkökulmia. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja
rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden edistäminen kaupungin organisaatiossa vaatii pitkäjänteistä
panostamista muutoksen kohtaamisen edellyttämään osaamiseen.

Muun hyvän ohella tuosta selvisi vihdoinkin millä alalla vallitsee se karjuva työvoimapula jota lievittämään täytyy Afrikan sarvesta saada välttämättä lisää väkeä. Sehän on somalinkielinen sadunluenta kirjastossa. Kansainvälinen työ ja kasvuala: tähän mennessä ala lienee työllistänyt Suomessa 0 henkilöä, joten jokainen alalletulija luo hurjat kasvuprosentit. Lisäksi se vaatii vaikean somalinkielen huippuosaamista.

Mutta joo, ei pitäisi olla näin ilkeä. Onhan se hyvä että somalilapset saavat palveluita omalla kielellään. Sadunluenta on hyväksi lapsen kehitykselle.

Viimeksi kun katsoin maahanmuuttajien tilastoja, niin esimerkiksi pohjois-Espoossa ( Niipperi-Kalajärvi) ei asunut yhtäkään Somalia. Sattuma vai ei, mutta ei pohjois-Espoossa ole mitään suuria kauppakeskuksia multivirikkeineen ja palveluineen, eikä erityisen hyviä julkisia kulkuyhteyksiä. Kaikkia muita maahanmuuttajaryhmiä siellä käytännössä kuitenkin on ja vieläpä isoja kaupungin vuokra-asuntoja tyhjillään, kun Suomalaisilla ei ole varaa niissä asua ja isot Somali perheet eivät ole halunneet niihin muuttaa.
Mitä tule satujen lukemiseen, niin kyllä saduilla on oikeasti tärkeä merkitys pienille lapsille ja vähän isommillekin. Saduilla hiiristä ja niiden vetämistä kurpitsoista voi esimerkiksi päästä elämässään hyvinkin pitkälle ja parantaa elintasoaan merkittävästi.

Kivenlahti ja vähän Espoonlahtikin, sekä Soukka ( sulkialihas?) on kieltämättä jäänyt vähän paitsioon keskustelussa. Oma iskävainaa eli Kivenlahdessa pari viimeistä elinvuottansa ja alue tuli varsin tutuksi minulle.. niin tutuksi, että ko. alueelle ei tulisi mieleenkään muuttaa oman lapsiperheeni kanssa asumaan. Vaikka onhan toisaalta Kivenlahti-Soukka-Espoonlahti-Saunalahti alueella hieno merenranta ja esihistoriasta kumpuava ItämerenSuomalainen kulttuurinen menneisyys pronssikaudelta saakka.

[Eino P. Keravalta]

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/11/05/taman-takia-lapsiperheet-pakenevat-helsingista/200923256/139

Tässäpä tutkija Jenni Väliniemi kertoo, miksi lapsiperheet pakenevat Helsingistä. Pääsyy on kuulemma asuntojen kalleus. Niinkö? Pitikö sitä erikseen tutkia? Jotenkin minusta tuntuu, että eräs toinen syy on jäänyt kokonaan tutkimuksessa tunnistamatta.. arvaatteko, mikä?

[Jouko]

Olen ollut pitkään sitä mieltä että Stadi on pelkkä kusenpolttama reservaatti ja yhä pahenee. Sekakulttuurinen ghetto siitä on tulossa. Anteeksi vain Hesan kantasuomalaiset asuijaimet. Asuin yhden talven siellä ja töitä olisi riittänyt mutta mitta tuli täyteen ja koska vaihoehtoja riitti niin oli helppo poistua vähin äänin.

[happosai]

(http://farm4.static.flickr.com/3484/3957229073_c1de8b72c4_o.jpg)

Siitäpä aluettava valitsemaan.. Yllättäen kaikki mis on punaista on myös edullisia asua. Jos haluaa omistaa kämpän, eikä ole miljonääri, kannattanee suosiolla siirtyä kehyskuntiin (tuusula, sipoo, kirkkonummi, kauemas ...)

[Mika.H]

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/11/05/taman-takia-lapsiperheet-pakenevat-helsingista/200923256/139

Tässäpä tutkija Jenni Väliniemi kertoo, miksi lapsiperheet pakenevat Helsingistä. Pääsyy on kuulemma asuntojen kalleus. Niinkö? Pitikö sitä erikseen tutkia? Jotenkin minusta tuntuu, että eräs toinen syy on jäänyt kokonaan tutkimuksessa tunnistamatta.. arvaatteko, mikä?

voisikohan joku tutkija joskus todeta, että lapsilla on maalla pirun mukava asustella. nyt kun on tää nettikin niin ei ihan yksin tarvitse olla vaikka ei ihan naapurissa kaveria olisikaan...

jotenkin tuntuu entisenä stadilaisena kerrostaloasuminen aika vastenmieliseltä.

[KTM]

Muslimienemmistöisistä maista maahan muuttaneiden asuinpaikat keskittyvätä samoille alueille työttömyyden kanssa

Jopas oli sattuma, vai oliko?

Siis, miksi ihmeessä viranomaiset sitten asuttavat heidät pahimmille työttömyysalueille? Eikö kannattaisi asuttaa ne samoille alueille työssä käyvien kanssa?

[rankka]

voisikohan joku tutkija joskus todeta, että lapsilla on maalla pirun mukava asustella.

Komppaan tätä, lisäten että turvallisempaa myös.
Meidän lapsemme on viihtynyt hyvin, eikä kuulema halua takaisin koska siellä on __________ jotka _________ ja __________.
Harmitus oli tietysti ekoina päivinä kova kun kaverit jäi, mutta uusia löytyi jo ihan parissa päivässä, vaikka korvessa ollaan.   
Veikkaan että tulevaisuuden eväätkin ovat paremmat kun voi käydä koulunsa täällä, kuin esimerkiksi Tiistilänraitilla, missä rikastumisaste muistaakseni n.45%. Kun on vuosia joutunut katselemaan ja kuuntelemaan sitä mittavan mamupopulaation menoa, niin ei kukaan järjissään oleva vanhempi halua laittaa lapsiaan semmoiseen kouluun.