2009-02-22 HS Mielipide: Asiallisempaa keskustelua maahanmuutosta

[Saippuakupla]

Pelkästään yhden päivän uutisissa (HS 19. 2.) toistui päivänpolttava maahanmuuttoteema kolme kertaa. Magdalena Jaakkolan tutkimus osoittaa asenteiden maahanmuuttoa kohtaan muuttuneen myönteisemmiksi 1990-luvun alun jälkeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini irtisanoutuu puolueineen rasismista, ja kokoomuksen Jyrki Katainen toivoo lisää kriittistä keskustelua.

Jaahas, löytyihän se uusin tutkimus, johon tuossa ilmeisesti oli viitattu. Tästä tutkimuksesta on yleisesti keskusteltu julkisuudessa ja mm. Katainen lienee viitannut juuri tähän tutkimukseen.

Jaakkola, Magdalena. 2009. Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asenne¬muutokset vuosina 1987-2007. Tutkimuksia 2009:1. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Vuonna 2007 tehdyssä asennetutkimuksessa tutkittiin suomalaisten suhtautumista ulkomaalaisten työnhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamiseen. Lisäksi selvitettiin asennoitumista viiteen kansallisuusryhmään kuuluvien maahanmuuttoon. Asennetutkimuksen kohderyhminä olivat virolaiset, venäläiset, puolalaiset, kiinalaiset ja somalialaiset.

Asennetutkimusten aineistoina olivat vuosina 1987, 1993, 1998, 2003 ja 2007 tehdyt koko väestöä edustavat henkilökohtaiset haastattelut. Suomen Gallup Oy:n haastattelijat kävivät kaikkina tutkimusajankohtina haastattelemassa tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä heidän kodeissaan eri puolilla Suomea. Vastaajat edustivat alueellisesti, elinkeino-, ikä- ja sukupuolirakenteeltaan Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otanta toteutettiin monivaiheisena ositettuna otantana. Vuonna 1987 haastateltiin 1 088 henkilöä. Vuonna 1993 tehtiin 1 035 haastattelua. Vuonna 1998 haastateltiin 1 020 henkilöä. Vuonna 2003 haastateltujen määrä oli suurin, peräti 1 538 henkilöä. Vuonna 2007 haastateltiin 1 080 henkilöä.

Vuonna 2007 suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaisen työvoiman vastaanottamiseen myönteisemmin kuin minään aiempana tutkimusajankohtana (taulukko 5). Valtaosa (74 %) vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan ulkomaalaisia työnhakijoita nykyistä (paljon tai jonkin verran) enemmän (38 %) tai suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin (36 %).

Mielenkiintoinen on kuitenkin taulukko 9. eli suhtautuminen pakolaisiin pääkaupunkiseudulla, maaseudulla ja koko maassa vuosina 1987–2007. Tutkimuksessa asiaa on tulkittu seuraavanlaisesti: "Myös suhtautuminen pakolaisiin on muuttunut 1990-luvun laman jälkeen suopeammaksi. Tämä näkyi kielteisten (paljon/ jonkin verran vähemmän) asenteiden vähenemisenä koko maassa keskimäärin." Oheinen tulkinta on mahdollinen ja oikeellinen verrattuna vuoteen 1993. Luvut kyseisessä taulukossa kuitenkin osoittavat, että asenteet ovat vuonna 2007 muuttumassa yleisesti kielteisemmiksi. Tätä asiaa ei tutkimuksessa nosteta millään lailla esiin? Erityisesti kuvio 13. todentaa tätä tulkintaa, koska silmämääräisesti arvioimalla prosentuaalisesti suurempi osa vastaajista on kielteisellä kannalla pakolaisten maahanmuuttoa kohtaan. Kuvion 21. mukaan myös suhtautuminen eri kansallisuusryhmien maahanmuuttoon on kielteistä venäläisten ja somaleiden kohdalla.

Tiedote tutkimuksesta nostaa jälleen esiin pelkästään maahanmuuttajapositiivisia tai positiivisessa muodossa esitettyjä tutkimustuloksia:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090201/12350564989700&industry=&=

Tutkimus pdf-muodossa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_02_19_Tutkimus_Jaakkola.pdf

[Lemmy]

Puolalaiset on mielenkiintoisesti "gaussin käyrällä".

[Avrelivs]

Mielestäni Suomen länsimaisessa vertailussa varsin vaatimattomat ns. kiintiöpakolaisten ja myös turvapaikanhakijoiden määrät eivät oikeuta sellaista kiihkoa kuin esimerkiksi eräät nettiadressit ovat saaneet aikaan.

Niin, Johannan mielestä eivät oikeuta. Mutta joidenkin muiden mielestä oikeuttavat. Johannankin kannattaisi ehkä ymmärtää, että ne "varsin vaatimattomat" määrät joihin aina vedotaan, kasvattavat koko ajan maahanmuuttajien kokonaismäärää Suomessa. Ja ne "varsin vaatimattomat" määrät itsessäänkin ovat nousussa - turvapaikanhakijoita tulee koko ajan enemmän. Se "kiihko" on huolta tulevaisuudesta. Meillä on jo nyt ongelmia "varsin vaatimattoman" maahanmuuttajavähemmistön tiettyjen osien kanssa, esimerkiksi työllistymisessä, rikollisuudessa ja ylipäätään sopeutumisessa suomalaisen yhteiskunnan tavoille - esimerkiksi länsimainen sukupuolten tasa-arvokäsitys on aivan hukassa joiltain maahanmuuttajilta jotka sitten kohtelevat niin suomalaisia kuin oman etnisyytensä naisia törkeillä tavoilla. Suomeen on nyt maahanmuuton mukana ilmestynyt mm. islamilaista naisiin kohdistuvaa "kunniaväkivaltaa", jota ei aikaisemmin ilmennyt lainkaan. Kaikki maahanmuuton ongelmat, kustannukset ja haitalliset sivuvaikutukset kasvavat sitä suuremmiksi mitä enemmän maahanmuuttajia otetaan. Tämä kasvu jatkuu niin kauan kunnes keksitään joku konkreettinen ratkaisu näiden ongelmien välttämiseksi. Ratkaisu, jota ilmeisesti kukaan muu maailmassa (edes kanadalaiset) ei ole keksinyt ja onnistunut soveltamaan, koska kaikkialla muualla on samoja ongelmia samojen ryhmien kanssa.

Jos ihminen on tullut maahan humanitaarisista syistä – kuten monet suurperheiden yksinhuoltajaäidit, vammaiset ja niin edelleen, joita myös sisältyy kiintiöpakolaisiin – on kohtuutonta odottaa, että he voisivat työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Juuri tästä syystä monien pakolaistaustaisten työllisyys on aluksi heikko. Se paranee kielitaidon, koulutuksen ja taitojen karttuessa, kuten on käynyt myös aivan selkeästi suomensomalialaisten kohdalla.

Se "selkeä" työllisyyden parantuminen "suomensomalialaisten" kohdalla on johtanut siihen, että somaleiden työttömyysaste on edelleen yli 50 % ja suurin osa ei edes kuulu työvoimaan.

Olen itse ollut maahanmuuttaja toistaiseksi yhdeksässä maassa. Ihmettelen niitä, jotka viittaavat muihin Euroopan maihin koettaessaan maalata kauhukuvia maahanmuutosta. Ensinnäkin näiden maiden historia on liian erilainen tällaiseen vertailuun. Toiseksi näihin maihin tulijoiden määrät ja integraatiopolitiikat poikkeavat toisistaan ja Suomesta huomattavasti.

Ranskassa ja Belgiassa muun muassa siirtomaamenneisyys, Ranskan joukoissa taistelleiden afrikkalaisten sotaveteraanien asema ja syrjäytymisen kasaantuminen tiettyihin kaupunginosiin aiheuttavat edelleen katkeruutta ja vastakkainasettelua.

Euroopan maihin verrataan koska sieltä on faktatietoa. Minne Johannalta unohtuivat Ruotsi ja Tanska, joissa myös on vakavia ongelmia maahanmuuton kanssa - huolimatta siitä, ettei kummallakaan ole siirtomaamenneisyyttä (ainakaan Afrikassa tai Aasiassa). Millaista eroa mahtaa olla Suomen ja Ruotsin "integraatiopolitiikalla"? Tai Suomen ja Britannian, jossa terroristit räjäyttelevät busseja? Ovatko erot niin suuria, että me pystymme välttämään muiden kokemat ongelmat?

On kuitenkin kiistatonta, ettei yksikään pidemmälle kehittynyt maa Euroopassa tulisi toimeen ilman siirtolaisia.

Englannissa valtaosa uusista lääkäreistä ja sairaanhoitajista on maahanmuuttajia, Ranskassa ja Belgiassa, samoin kuin Sveitsissä – joissa kaikissa olen asunut – maahanmuuttajia on jo lähes kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Yhdysvallat ja Kanada, joissa kummassakin on tällä hetkellä maahanmuuttajataustainen ja mustaihoinen valtion päämies osoittavat, mihin suuntaan kehitys Länsi-Euroopassakin epäilemättä muutaman vuosikymmenen sisällä johtaa – meidän hyödyksemme.

Tällaiset väitteet tulisi perustella muutenkin kuin mutulla, tai ne eivät ole vakuuttavia. Siirtolaisiakin on muuten erilaisia, kuten kohta alempaa saamme lukea. On sellaisia, joista työllistyy 94 %, ja sellaisia, joista työllistyy 10 %. Kummanlaisia siirtolaisia pitäisi maahan päästää? Mietitään nyt oikein kovasti.

Olen tavannut valitettavan monia suomensomalialaisia, hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia, jotka kyllästyttyään heikkoihin työllistymismahdollisuuksiin ja ikävään ilmapiiriin ovat muuttaneet Suomesta Englantiin tai muualle.

Ilmeisesti Englannissa on myös aika ikävä ilmapiiri ja heikot työllistymismahdollisuudet, koska myös siellä suurin osa somaleista on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Brittien Office for National Statistics eli sikäläinen tilastokeskus arvioi, että Britanniassa vuonna 2008:
- somalitaustaisista naisista työllistyneitä oli huimaavat 10 %
- somalitaustaisista miehistä työllistyneitä oli 40 %
- somalit olivat yksi Britannian heikoimmin työllistyneistä ryhmistä
- verrataanpa heitä vaikka puolalaisiin miehiin joista 94 % oli työllistyneitä tai puolalaisiin naisiin joista "vain" 79 % oli työllistyneitä. Hmm...

www.statistics.gov.uk/articles/nojournal/MFMigAug08.pdf

Kyllä tämä vähän synkältä näyttää. Mistä ihmeestä tämä voisi johtua? Ovatko brititkin niin nuivia etteivät somalit työllisty?

[gloaming]

Koska tuo kirjoitus nyt nimenomaan käsittelee somaleita ja ottaa esimerkiksi Kanadan, mainittakoon linkki HS:n keskusteluketjuun, jossa tähän liittyen on tarjolla nuivia lukuja lähdeviitteineen:

http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=171124&start=80

Kiitos vaan vinkistä, postasin HS.fi:n foorumille todella pitkästä aikaa jotain.

Fiksuimmistoa edustava kommentoija (nimim. "Kommentoija", kuinkas muuten) nimittäin osoitti varsin mielenkiintoisen verkkokirjalähteen:

http://tinyurl.com/d57paw

Erityisesti luku 5 on kiinnostava.

Siinä tutkijat toteavat (s. 115) mm., että:

Migrants from some countries tend to do uniformly well on OECD labour markets (e.g. those born in South Africa), while others perform poorly everywhere (e.g. Somali). But the performance of some groups varies greatly from one OECD country to another: Ghanaian immigrants have a low unemployment rate in Norway (10%) but a very high one in Belgium (38%).

Sivulla 116 on graafi koskien osaa siitä datasta, johon he tämän johtopäätöksensä perustavat. (kyseessä on Google Book, kuvaa ei saa tallennettua, ruutukaapattua kylläkin, en nyt jaksanut, ehkä kannattaisi)

[Miniluv]

Koska Kanadan 2006 terrorijuoneen viitataan usein, nappasin asiaa käsittelevän viestin Peräkammariin.

http://hommaforum.org/index.php?topic=2535.0

[onni4me]

Maula tuomitsee kiihkon ja tunnekiihkon. Misähän mielentilassa itse lie rustannut kirjoitelmansa...

Miksi muuten tunteet pitää tuomita ? Onko tunteeton ja innoton puupökkelö ihanteemme ?

Repesin nauruun ajatellessani Matti Vanhasta...miksiköhän? Onkohan jo löytänyt kevytkokiksen tilalle jotain kevyempää, vaikkapa vissyvettä? Hahahahaa...

Mitä tulee HS:n taktiikkaan, yritin eilen lähettää taas keskustelupalstalle OMALLA NIMELLÄNI vastineen, jossa ainoastaan huomautin johtavan virkamiehen itse lausuneen maahanmuuton kustannuksista, koska (myöskin omalla nimellään kirjoittava) Joni Pelkonen pilkkasi muita mielipidekirjoittajia sanomalla, että vetävät lukuja hatusta. Ei mennyt läpi. Minulla alkaa olla sellainen tunne, että HS yrittää poimia negatiivisesti varautuneista teksteistä juuri ne, jotka perustuvat kaikkein vähiten faktoihin ja niinollen ovat helpommin torjuttavissa 'rasistisiksi purkauksiksi'.

Päätin jo viime viikolla perua Hyysärin tilauksen, sillä sen linja on muuttunut propagandistiseksi - ei tasapuoliseksi, mitä TIEDONVÄLITYKSEEN tulee. Sähköposti lähti tilauksen peruutuksesta tänäaamuna. Saavat kirjoitella toisilleen yksipuolisia totuusväittämiään. Sinänsä harmittaa, koska monet ihmiset todella uskovat painettua sanaa kritiikittä. Saattaa olla sukupolvikysymyskin, mutta Suomella on sananvapauden tukahduttamisessa pitkät perinteet.

Alas Hyysäri!

[Lemmy]

Jaah, kirjoitus meni lehdestä läpi, mutta nyt iski sensuuri. Eivät kai huolineet teoriaa suojatyöpaikoista.

kaikki tietää sen, sä oot sellainen, ihan karvainen

[jmk]

Mitä tulee HS:n taktiikkaan, yritin eilen lähettää taas keskustelupalstalle OMALLA NIMELLÄNI vastineen, jossa ainoastaan huomautin johtavan virkamiehen itse lausuneen maahanmuuton kustannuksista, koska (myöskin omalla nimellään kirjoittava) Joni Pelkonen pilkkasi muita mielipidekirjoittajia sanomalla, että vetävät lukuja hatusta. Ei mennyt läpi.

Tästä tulikin taas pitkästä aikaa mehukasta täytettä Varjohesariin.

Ja mitä ihmettä! Nyt sen lähteen saikin antaa HS-keskustelussa:

Lähde on sisäasiainministeriö.
Leon  |  23.2.2009 13:27

Ajankohtainen kakkonen 27. 1. 2009, sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja, Sirkku Päivärinne:
http://areena.yle.fi/toista?id=1808287
Kohdasta 07:50 eteenpäin.

[Tanaquil]

Tässä pari linkkiä siitä,mitä J. Maula on naisiaan. Yllättäen myös Sanoman leivissä.

http://medianetti.helsinginsanomat.fi/Ota+yhteytt%C3%A4+tutkimustiimiin/1135236902134

Caisa-asiaa: http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=127

Vilkaisin nuo linkit, ja näyttää kovasti siltä, että HS:n tutkimustiimin J. Maula on aivan eri henkilö kuin Kulttuurikeskus Caisan J. Maula. Ainakin tuossa Ylen filminpätkässä oleva täti on paljon vanhemman ja turvonneemman näköinen kuin HS:n tutkimustiimin valokuvassa hymyilevä kaimansa. Noilla kahdella Johannalla on sen verran ulkonäköeroa, että melko varmasti kyseessä on kaksi aivan eri henkilöä.

[Jouko]

Muistan tämän Maulan n. 4 vuoden takaa. Hän kävi avointa keskustelua jo silloin maahanmuutosta pakolaismyönteisessä hengessä. Lähetin hänelle sähköpostitse vastineeni ja mielipiteeni ja palautteena oli sekavaa mokellusta eli nykyterminä puppua generaattorista kuten tuo pitkä litaniakin mikä on täällä luettavissa.

Sanoin yksinkertaisesti näin muistini mukaan:" Maailmassa on n. 10 miljoonaa pakolaista leireillä. Ei Suomi pysty kaikkia vastaanottamaan vaikka Ruotsi niin haluaisikin. Ruotsilla on itsellään jo melkoisia ongelmia ja tahtoo niitä meillekin." Ruotsihan silloin painosti Suomea "ottamaan vastuuta maailman pakolaisongelmasta".

(Löysin sittemmin Jussin blogista osuvan vertauksen lihakauppiaista ja kärpäsongelmasta. )

Noin ajattelin jo silloin ja sain huomata myöhemmin että niin tekevät monet muutkin.

[MokuMan]

Muistan tämän Maulan n. 4 vuoden takaa.

http://www.hs.fi/digilehti/mielipide/artikkeli/V%C3%A4est%C3%B6nkasvu+kiihdytt%C3%A4%C3%A4+siirtolaisuutta/1135243837154

Johanna Maula (HS 22. 2.) vaati asiallisempaa ja tosiasioihin perustuvaa keskustelua maahanmuutosta. Lisäksi hän valitteli sitä, ettei yleisessä keskustelussa vieläkään osata tai haluta "erottaa humanitaarista ja muuta maahanmuuttoa".

Mielestäni käsite "humanitaarinen maahanmuutto" on sumuinen ja epäselvä. Miksei voida selvästi puhua niin sanotuista kiintiöpakolaisista ja toisaalta maahamme tulleista turvapaikanhakijoista? Suomeen varsinaisesti töihin tai opiskelemaan tulleet voidaan nimetä yksinkertaisesti siirtolaisiksi.

Kukaan suomalaisista ei ole vaatimassa Suomen pakolaiskiintiön (750 henkilöä vuodessa) pienentämistä. Varmaan jokainen veronmaksaja toivottaa myös töihin tulleet siirtolaiset tervetulleeksi maahamme.

Kriittisesti suomalaiset suhtautuvat yhäti kasvavaan määrään turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole mitään "suurperheiden yksinhuoltajaäitejä ja vammaisia", kuten Maula kirjoitti, vaan parhaassa iässä olevia nuoria miehiä.

Länsimaihin pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän nousu on saanut muut Euroopan maat kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa. Suomen muuta Eurooppaa liberaalimman politiikan seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä maassamme 2008 nousi 2,5-kertaiseksi verrattuna vuoteen 2007.

Suomeen pyrkivien määrä on pieni verrattuna muihin Euroopan maihin. Kuitenkin uutiset Ranskasta, Britanniasta ja Ruotsista huolestuttavat suomalaisia. Maahanmuuttajataustaisten gettoutuminen, syrjäytyminen ja myös radikalisoituminen ovat valitettavia tosiasioita, jotka on huomioitava Suomen maahanmuuttopolitiikan linjauksissa.

Keskusteltaessa maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ongelmista on muistettava, että kyseessä on globaali ilmiö, joka koskettaa koko läntistä maailmaa. Tosiasia on, että kehitysmaiden ja rikkaiden teollisuusmaiden välisen elintasokuilun vuoksi länsimaihin ja etenkin Eurooppaan kohdistuu suuri muuttopaine.

Ongelman ydin ei ole Euroopan epäonnistunut siirtolaispolitiikka tai suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa piilevä rasismi. Kysymys on yksinkertaisesti Afrikan ja kehitysmaiden liiallisesta väestönkasvusta. Maailman väestöräjähdys on tärkein syy kehitysmaiden kurjuuteen ja köyhyyteen, mikä taas saa ihmismassat etsimään parempaa elämää länsimaisista yhteiskunnista.

Väestönkasvun ongelma liittyy kiinteästi kehitysmaiden uskontoon ja kulttuuriin. Siksi relativismin nimiin vannova, punavihreän maailmankatsomuksen omaava eurooppalainen älykkö mieluummin sulkee naiivisti silmänsä selkeältä globaalilta ongelmalta, jonka esille ottaminen pitäisi olla oleellinen osa myös ilmastonmuutoskeskustelua!

Väestönkasvu oli tärkein syy Somalian romahdukseen, vaikka Maula asetteleekin kirjoituksessaan syyllisen viittaa suurvalloille ja kylmälle sodalle. Myös Somaliassa väestönkasvu söi taloudellisen kehityksen eväät. Ravinnontuotanto ei pysynyt väestönkasvun kanssa samassa tahdissa ja taistelut laidunmaista olivat kestäneet klaanien kesken jo vuosia ennen maan totaalista romahdusta vuonna 1991.

Jos julkisuuteen halutaan "tosiasioihin perustuvaa keskustelua maahanmuutosta", kehitysmaiden väestöräjähdystä ei voida ohittaa. Eli filosofi Ludwig Wittgensteinia vastapäivään kääntäen: "Mistä pitää puhua, siitä ei saa vaieta!"

AUVO HANNU

opettaja

Oulu