2010-03-06 Kaleva/Thors: Erityiskohtelu työmarkkinoilla hyvä keino

[Eco]

Jotenkin tämä uutinen kuvaa Thorsin "nerokkuutta". Thors kritisoi yrityksiä siitä, että nämä eivät syrji ihmisiä ihonvärin/tms. perusteella.   

[Oho]

Niin no mä kun kuulin ton uutisen niin eniten mua kuvotti sen implikaatiot kansalaisen suhteelle valtioon. Jotenkin sitä on elänyt illuusiossa, tai no ei enää muutamaan vuoteen, että Suomi on kansalaisyhteiskunta, jonka ensisijainen tehtävä, Raison d'être, on suojella kansalaisiaan ja toimia kansalaistensa edunvalvojana.

Thorsin kommentti heitti sitten tältä erää kansalaisyhteiskunnan romukoppaan. Suomen valtio asettaa toisen maan kansalaisen edut Suomen kansalaisen etujen edelle ilman, että Suomen kansalainen on syyllistynyt mihinkään edes moitittavaan paitsi tiestysti suomalaisuuteen, joka on tosin myötäsyntyistä. No saapahan sopimusyhteiskunta uuden sisällön, me ollaan olevinamme kunnollisia vastuullisia kansalaisia ja valtio on kunnioittavinaan tuota vakaumusta, ja sitten ihmetellään miksi kansalaisten arvot kovenevat.

[Roope]

Jokainen tällainen uutinen saa muutaman kymmenen tai sataa ihmistä leipiintymään Thorsin thoilailuihin. Antaa tädin siis höpistä.

Kun äsken Dan Koivulaakso ja Mikko Joronen tempaisivat korrelaatiota maahanmuuttokriittisen puheen vaikutuksista yleiseen asenneilmapiiriin ja sitä kautta rasistisen syrjinnän ja jopa väkivallan lisääntymisen välille, niin tuskin on kenellekään epäselvää, miten välittömän ja voimakkaan raivoreaktion tällainen erityiskohtelu-uutinen saa aikaan. Hesarin kommenttiosasto antaa osviittaa.

[Virkamies]

Aiemmin ihmettelin miksi vihreät ja Thors intoilevat nimenomaan tästä nimettömästä työnhausta, eikä esimerkiksi maahanmuuttajakiintiöistä. Johtuu siitä, että EU-säännöt eivät hyväksy maahanmuuttajakiintiöitä. Positiivisen erityiskohtelun säännöt ovat oikeasti hyvin tiukat, vaikka Suomessa asiasta on annettu toisenlainen käsitys. Mikä tahansa sellainen sääntö, jossa esimerkiksi maahanmuuttaja asetetaan rekrytointitilanteessa automaattisesti etusijalle, on EU-tuomioistuimissa todettu syrjiväksi ja laittomaksi.

Viitannet tapaukseen Kalanke v Bremen, 1995. Epäilisin, että kyseessä olevan sukupuoleen liittyvän positiivisen erityiskohtelun järkeily ei välttämättä siirry yksi yhteen kun kysymys on maahanmuuttajista.

Voidaan nähdäkseni argumentoida, että maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät positiivisen erityiskohtelun toimenpiteet eivät estä työvoiman vapaata liikkumista EU:n talousalueella vaan ovat luonteeltaan lähinnä sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, joiden alaan EU:n toimivalta ei riitä ja siten Kalanke ei niinkään pätisi.

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY vahvasti viittaisi siihen, että positiivisen erityiskohtelun toimenpiteitä saa suorittaa, kunhan vain varonee tuona automaattisen erityiskohtelun käsitettä, joka Kalanken tapauksessa ilmeisesti koettiin ongelmana. Saksalaiset kun huumorintajuttomina olivat sorvanneet lainsäädäntöönsä sellaisen pykälän, jossa velvoitettiin automaattisesti antamaan paikka naiselle samanarvoisten työnhakijoiden ollessa kyseessä.

Mutta en löytänyt ECJ:n tietokannoista yhtään ennakkotapausta, joka viittaisi positiiviseen erityiskohteluun etnisin perustein, joten tilanne on ilmeisesti linjaamatta, että kuinka hyvin Kalanken perustelut sopisivat.

Toisaalta, sukupuolen perusteella suoritetussa huomataan, että Marschall v Land Nordrhein-Westfalen, 1996 -tapauksessa positiivista erityiskohtelua saa kansallinen lainsäädäntö tehdä, jos laki sisältää takaportin, jossa todetaan, että mieskin voidaan valita sellaisessa tilanteessa, jos hänen valintaansa on jotain muita erityisiä syitä. Luulen, että sellainen takaportti kirjoitetaan mihinkä tahansa erityiskohtelulainsäädäntöön ja sen tulkinta on sitten kansallisista tuomioistuimista lähinnä kiinni, että mikä on kohtuullista ja mikä ei.

[Sami Aario]

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) on yllättynyt STT:n kyselyn tuloksista. Thors sanoo, että hänen mielestään EK:n kanssa on tehty hyvää yhteistyötä maahanmuuttajien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla, joten suuryritysten nihkeä suhtautuminen positiiviseen erityiskohteluun tuli yllätyksenä.

Missä vaiheessa yritykset ovat suhtautuneet suopeasti siihen että valtio puuttuu niiden henkilöstöpolitiikkaan?

[JoKaGO]

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) on yllättynyt STT:n kyselyn tuloksista. Thors sanoo, että hänen mielestään EK:n kanssa on tehty hyvää yhteistyötä maahanmuuttajien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla, joten suuryritysten nihkeä suhtautuminen positiiviseen erityiskohteluun tuli yllätyksenä.

Missä vaiheessa yritykset ovat suhtautuneet suopeasti siihen että valtio puuttuu niiden henkilöstöpolitiikkaan?

No ainakin siinä, kun firma saa pitkäaikaistyöttömistä ilmaisia harjoittelijoita tekemään tuottavaa työtä.

[Roope]

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY vahvasti viittaisi siihen, että positiivisen erityiskohtelun toimenpiteitä saa suorittaa, kunhan vain varonee tuona automaattisen erityiskohtelun käsitettä, joka Kalanken tapauksessa ilmeisesti koettiin ongelmana. Saksalaiset kun huumorintajuttomina olivat sorvanneet lainsäädäntöönsä sellaisen pykälän, jossa velvoitettiin automaattisesti antamaan paikka naiselle samanarvoisten työnhakijoiden ollessa kyseessä.

Sepä onkin pirullista, jos lait muotoillaan hyökkäyksenkestäviksi, mutta käytännöt ovat edelleen selvästi syrjiviä. Joka yhteydessä positiivisesta syrjinnästä puhuttaessa annetaan vaikutelma, että automaattinen erityiskohtelu on oikeastaan OK, jolloin syrjiminen tulee osaksi normaalia ajattelua. Ennemmin tai myöhemmin näitä selvitellään lakituvassa, kun erityiskohtelu muuttuu arkipäiväiseksi.

[Sami Aario]

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) on yllättynyt STT:n kyselyn tuloksista. Thors sanoo, että hänen mielestään EK:n kanssa on tehty hyvää yhteistyötä maahanmuuttajien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla, joten suuryritysten nihkeä suhtautuminen positiiviseen erityiskohteluun tuli yllätyksenä.

Missä vaiheessa yritykset ovat suhtautuneet suopeasti siihen että valtio puuttuu niiden henkilöstöpolitiikkaan?

No ainakin siinä, kun firma saa pitkäaikaistyöttömistä ilmaisia harjoittelijoita tekemään tuottavaa työtä.

Mutta pakottaako valtio yrityksen palkkaamaan pitkäaikaistyöttömän, vaikka yritys katsoo että joku toinen olisi pätevämpi?

Tätä minä tarkoitin henkilöstöpolitiikkaan puuttumisella, ja käsittääkseni tätä tuo "positiivinen erityiskohtelu" tarkoittaa.

[Virkamies]

Sepä onkin pirullista, jos lait muotoillaan hyökkäyksenkestäviksi, mutta käytännöt ovat edelleen selvästi syrjiviä. Joka yhteydessä positiivisesta syrjinnästä puhuttaessa annetaan vaikutelma, että automaattinen erityiskohtelu on oikeastaan OK, jolloin syrjiminen tulee osaksi normaalia ajattelua. Ennemmin tai myöhemmin näitä selvitellään lakituvassa, kun erityiskohtelu muuttuu arkipäiväiseksi.

Corruptissima re publica plurimae leges -toteamus riittänee tähän.