2010-02-15 Pro Toimihenkilöunioni: Muslimi kelpaa, kristitty ei

[Femakko]

Komps siitä, että Toimihenkilöunioni ottaa esille aran aiheen.

Vallitseeko työpaikoilla näennäissuvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan?

Teologian maisteri Jukka Kolmonen törmäsi erilaisiin ihmissuhdenongelmiin tehdessään työhyvinvointia käsittelevää pro gradu -tutkielmaansa Joensuun yliopiston teologiselle tiedekunnalle. Hän haastatteli tutkimusta varten kuuttatoista ihmistä kolmelta työpaikalta. Kolmonen yllättyi huomatessaan, että työyhteisöt voivat olla suvaitsemattomia toisin ajattelevia kohtaan. Uskonnollisiin ihmisiin suhtaudutaan kummeksuen tai epäluuloisesti.

- Mutta muunlaisiakaan vakaumuksia ei hyväksytä. Esimerkiksi eläinaktivismi saattaa herättää voimakkaita tuntei, Kolmonen kertoo.

Säännöstä on kuitenkin yksi poikkeus. Vieraista kulttuureista tulevat voidaan hyväksyä helpommin kuin toisin ajatteleva oman kulttuurin jäsen. Vakaumuksellinen kristitty joutuu usein altavastaajaksi, kun taas buddhalaiset ja muslimit hyväksytään.

- Kristitty joutuu esimerkiksi selittelemään, miksi hän ei juo tai ei lähde mukaan työpaikan illan istujaisiin.

Suvaitsevaisuus silmänlumetta

Jukka Kolmosen mielestä työpaikoilla vallitsee näennäissuvaitsevaisuus. Eräällä tutkimukseen osallistuneessa yrityksessä intialaiset vieraat saivat lämpimän vastaanoton, ja heidän ruokatottumuksensa otettiin huomioon firman tarjoiluissa. Kolmonen sai kuitenkin kuulla, että samassa työpaikassa herätysliikkeeseen kuulunut työntekijä oli suljettu oman työryhmänsä ulkopuolelle. Näennäissuvaitsevaisuus tulee tutkijan mukaan esille myös julkisessa keskustelussa. Polemiikkia on herättänyt se, että suvivirttä ei pitäisi laulaa päiväkodeissa ja kouluissa kunnioituksesta muita kulttuureita kohtaan.

- Jos halutaan olla oikeasti suvaitsevaisia, myös kristillisiä arvoja kunnioittavat on hyväksyttävä kaltaisinaan. Luterilainen ajattelu on osa suomalaista kultturia, Kolmonen kiteyttää.

Syrjintää voi kuitenkin tapahtua myös toisin päin. Kolmonen kertoo, että eräs haastateltava koki tulleensa syrjityksi, koska hän ei ollut vakaumuksellinen kristitty.

- Yrityksen johtajat sen sijaan olivat, ja haastateltavan mielestä he valitsivat avainpaikoille muita samoin ajattelevia.

Tutkimus on tehty Oulun seudulla. Onko maantieteellisellä sijainnilla vaikutusta tuloksiin?

- Ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla. Toki herätysliikkeiden läsnäolo näkyy vahvemmin. Se ehkä herättää myös vahvimmat tunnereaktiot, tutkija arvelee.

http://www.digipaper.fi/pro/39637/ s. 32-34

[Aurelius]

Tää on tätä ryhmä- ja heimoajattelua. Ihmiset kokevat, että "omaan ryhmään" kuuluvaa on oikeus painostaa yhdenmukaisuuteen. Vieraille taas ollaan vieraskoreita.

Sama ilmenee esimerkiksi siinä, kuinka luterilaisen kirkon naispappeutta vastustavaa vähemmistöä vaaditaan muuttumaan ja kirkkoa vaaditaan vihkimään homoseksuaaleja. Sen sijaan ortodoksiseen kirkkoon, joka ei edes vihi naispappeja, ei kohdistu samanlaisia paineita. Ne eivät ole "omia", ne ovat sitä eksoottista orientaalista värinää...

[nimetönkeskustelija]

Se heimoajattelu nyt vaan on "koodattu" ihmisen geenistöön. Suvikset ilmeisesti olettavat että kun Suomi saadaan täytettyä etnoilla, niin syrjintä loppuu. Mutta niin ei varmasti käy. Miksihän somaliryhmissä ei näy valkoihoisia miehiä? Entä miksi kiinalaiset pyörivät omiensa kanssa? Kyse on heimoajettelusta joka kuuluu ihmisyyteen. Ihmiset viihtyvät seurassa jossa on jotakuinkin heidän omaa etnistä ryhmää, puhutaan heidän omaa kieltä ja jossa jaetaan samantyyppinen maailmankuva. Se ei ole pelkkä valkoisen heteromiehen rasistinen ominaisuus.