2009-02-20 Vad kostar familjen Hassan?

[rähmis]

Tästä tuli pitkä kuin nälkävuosi.

Uljas tuhatvuotinen kansa on kriisissä - täällä meidän keskuudessamme. Korkealla syyllisten listalla on somali-isät, jotka hylkäävät perheensä. Ruotsalainen tukiyhteiskunta ja työmarkkinoiden rakenteisissa vaaniva piilorasismi edesauttavat katastrofia, joka voi pahimmillaan johtaa rankkaan rikollisuuteen, huimausaineitten väärinkäyttöön, tukihuijauksiin, huonoon koulumenestykseen, hajonneisiin perheisiin ja astronomiseen työttömyysprosenttiin. GP:n toimittaja Christer Lövkvist kertoo meille tänään synkän kertomuksen poissaolevien isien kansasta.

"En tiennytkään että tiedätte meistä noin paljon", somalitulkki Abdi sanoo spontaanisti, hölmistyneenä mutta samanaikaisesti helpottuneena.

Kun hyvästelemme Abdin, hän on herättänyt henkiin neljä tuntia sitten pöydälle latelemamme kuivat tilastotiedot. Abdi on läheltä päässyt seuraamaan todellisuutta numeroiden takana, mutta hän tunnustaa, että on vaikea myöntää asioiden todellakin olevan numeroiden osoittamalla tolalla.

Joka toinen somalinainen ei elä lastensa isän kanssa. Ainoastaan kolme somalinuorukaista kymmenestä saa hyväksytyn todistuksen yhdeksänneltä luokalta. Joka viides somalimies on ollut epäiltynä väkivaltarikoksesta. Puolella somaleista vuoden 2005 ansiotulojen kohdalla seisoo pyöreä nolla.

"Me somalit olemme edelleen sormet korvissa. Me sanomme olevamme hyviä ihmisiä, että me huolehdimme perheistämme, että klaanitouhut ei kosketa meitä. Mutta meidän tulisi kohdata totuus".

Noin sanoo Abdi, joka asettelee syyllisen viittää vastuuntunnottomien somali-isien niskaan; "kuulostaa häijyltä, mutta ruotsalaisella yhteiskunnalla pitäisi olla tylympi suhtautuminen somalimiehiin. Miehen on opittava, että jos hankii perheen, on siitä myös huolehdittava."

"Tämä on itsestäänselvyys Somaliassa, ja enemmänkin. Koko somalialainen yhteiskunta rakentuu sen varaan, että mies huolehtii perheensä elatuksesta. Mies joka hylkää vaimonsa ja lapsensa on halveksittu henkilö Somaliassa", kertoo Göteborgs-iniativet -hyväntekeväisyysjärjestön somalia-ekspertti Gunnar Kraft lehdelle. Siltikin, joka toinen somalialainen kotiäiti saa elatustukea, eli lapsen isän loistaessa poissaolollaan, elatuksesta huolehtiikin valde.

Usein mies oikeasti ei asu samassa taloudessa. Joskus asia pitää osittain paikkansa. Aika usein somalimiehet elävät kiertolaiselämää - toisinaan he ovat kotona, toisinaan jossain muualla. Joskus kyse on puhtaasta sossutätien kusettamisesta.

Tulkki-Abdi pääsee taas ääneen: "Olen ollut tulkkina henkilöille jotka valehtelevat asuvansa erossa".

Useat muut somalinkielen tulkit vahvistavat, että perheet ovat tykästyneet kusettamiseen. Silloin nainen voi lähettää kotipuoleen enemmän kahisevaa. Tai pappa saa enemmän khattia mutusteltavaksi.

Nimeltämainitsematon korkeassa asemassa oleva virkamies eräästä Göteborgin kaupunginosasta vahvistaa, että etukäteen mainostamatta jääneillä kotikäynneillä yksihuoltajaäitien luona tavataan usein myös isukki kotosalta, tai ainakin merkkejä siitä, että taloudessa asuu mies. Mutta kun asia on niin kamalan vaikea näyttää toteen.

Samaan aikaan sossussa... Kukkahattutädit kannustavat omille teilleen häipyneitä isiä kanssakäymisiin lastensa kanssa. Eräs kuraattori joka kieltäytyi lehden haastattelusta, koska pelkäsi somalien suuttuvan, kirjoitti kuitenkin sähköpostia: "Useimmissa erotapauksissa vanhemmat pitävät itsestään selvänä että lasten kontakti isään säilyy. Jotkut lapset ovat tekemisissä isiensä kanssa ihan päivittäin".

Gunnar Kraftin vuoro nuivistella väliin: "kun Ruotsissa puhutaan erosta, somalialaisessa kontekstissa se tarkoittaa taloudellista järjestelyä, jolla hankitaan toimeentulo. Pariskunta allekirjoittaa paperin ja simsalabim, valde ohjaa taikaseinan luo, vaikka uskonnollisessa mielessä aviopari on edelleen naimisissa.

Ja seuraavaksi, kuten Paavo Väyrynen aikoinaan totesi: on totuuden aika... Sheikki Abdi Rahmam, äskettäin perustetun liberaalin muslimiseurakunnan imaami kertoo kuinka asia oikeasti on.

"Jos mies lähtee ulkomaille töitä hakemaan tai matkustaa kotimaahan sairasta äitiä hoitamaan, Göteborgiin jäävää perhettä rankaistaan taikaseinää tilkkimällä. Lopulta naisella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lempata mies pihalle, jotta jostain järjestyy ruokaa pöytään."

Sheikki ei kuitenkaan mene niin pitkälle, että puolustaisi maanmiestensä kusetuksia, koska moinen olisi hurskastelua ja islaminkin mukaan kiellettyä.

Edellä siteerattu korkeassa asemassa oleva virkamies valittaa, että toisinaan sossun on hankalaa saada imaameilta todistusta siitä, että joku pariskunta on eronnut. Tulkki-Abdilla on tähän selitys...

"On vähän häpellistä tunnustaa että joku on käytännössä vaihtanut postinsa kulkemaan toiseen osoitteesee tienatakseen "pimeää rahaa". Ollaan vain hissukseen ja pidetään pikku salaisuutena, että avioero on olemassa ainoastaan sossun papereissa.

Sheikkiä keplottelu harmittaa vietävästi, sillä koraanissa seisoo, että lupaukset ja sopimukset on pidettävä. Jos ei kunnoita ruotsalaista systeemiä, on kyseessä pimeä raha, mikä puolestaan on vähän kuin varastamista, mikä puolestaan on hirmuisen haram. Tavallinen syy miksi isä jättää perheen lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa on (paremman) työn metsästäminen jossain toisessa kaupungissa, ulkomailla tai kotimaassa. Usein tarkoitus on mennä itse edellä ja perhe seuraa sitten perästä. Tosin, toisinaan isi vaihtaa maisemaa, koska isillä on toinen perhe jossain muualla.

Göteborgissa joka toisella somaliperheellä on vähintään neljä lasta. Ainoastaan joka 25. perhe Ruotsissa on keskimäärin näin lapsirikas. Hammarkullenissa asuva työtön yksinhuoltajaäiti jolla on neljä vuosien 1991 ja 2004 välillä syntynyttä lasta kuittaa automaattisesti 19.393 kruunua lapsilisinä, lapsilisien korotuksina, opiskelutukena, toimeentulotukena, asuntotukena ja elatustukena. Tämän lisäksi hän saa, tarpeen mukaan luonnollisesti, tukea terveydenhoitoon ja lääkkeisiin, sähkölaskuun, hammashoitoon, keittiökoneiden uusimiseen ja erinäisiin kodin varusteisiin sekä muihin "hyväksyttäväksi katsottuihin tarpeisiin". Jos lapsia olisikin kuusi, mikä ei ole ollenkaan tavatonta, nousisivat lapsilisät 23.560 kruunuun.

"Isä kuvittelee selviävänsä halvemmalla jättäessään perheensä valden hellään huomaan", tulkki-Abdi sanoo.

"Mutta kun hän ei enää vastaa perheen elatuksesta, häviää miehen ja naisen välinen kunnioitus, mikä aiheuttaa perheen hajoamisen sisältäpäin. Miksi sitten näin tapahtuu? Niillä töillä joita on tarjolla ei kokonaista perhettä elätetä. Rehelliset ihmiset muuttuvat varkaiksi, jotka yrittävät hyötyä systeemistä", päättelee Abdi.

Perheen hylkäämisen voi siis nähdä loogisena seurauksena somalien nomadikulttuurin ja suurperheitten sekä tavoittamattomien työmarkkinoiden ja ruotsalaisen tukiyhteiskunnan kohtaamisesta. Hinnan maksaa ruotsalainen yhteiskunta ja eritoten somalilapset.

Koululaitoksen tilastojen mukaan ainoastaan joka neljäs ysiluokkalainen somalipoika sai hyväksytyn todistuksen viime keväänä. Kuudella kymmenestä jäi hyväksyttävä arvosana puuttumaan kahdesta tai useammasta aineesta. Tyttöjen osalla tilanne on parempi, mutta heidänkin tulokset jäivät kirkkaasti alle muiden maahanmuuttajataustaisten tulosten.

Abdirizak Jama on kouluavustaja Hjällboskolanissa. Hän pitää somalinuorisoa toivonsa menettäneinä ilman uskoa tulevaisuuteen. Monet heistä antavat piupaut koululle ja ajautuvat rikoksen polulle. Heillä ei ole esikuvia. Vanhemmilla ja sukulaisilla on harvoin töitä, eikä ketään ole tukemassa nuorisoa.

Hän manailee omaakin tilannettaan. Abdirizak on ollut erilaisissa määräaikaisssa projektitöissä 10 vuotta, mutta hänellä ei koskaan ole ollut pysyvää työsuhdetta. Puoliksi pilaillen, puoliksi tosissaan hän kertoo aikovansa Somalian seuraavaksi presidentiksi kun tilanne kotipuolessa vähän rauhoittuu. Sikäli ajatus ei ole kaukaa haettu, sillä Somalian väliaikaishallutuksessa, parlamentissa ja ties missä on pilvin pimein Ruotsin passia kantavia moniosaajia.

Luonnollisesti somalien surkeaan koulumenestykseen löytyy muitakin selityksiä kuin uskonpuute. Osa heistä tulee maasta, missä vain joka 5. lapsi käy koulua. Osan vanhemmilla on huono koulutus, joten he eivät voi auttaa läksyjen kanssa. Kielivaikeudet, traumaattiset kokemukset kotimaassa ja ahtaan asuinolot vaikuttavat myös asiaan - ei läksyjen tekemisestä tule mitään jos seitsemän kakaraa tappelee huoneen toisessa nurkassa kauko-ohjaimesta.

Oli syyt mitkä hyvänsä, somalit ovat surkeita koulussa, mistä seuraa riski rikoksen poluille ajautumisesta. Menneellä viikolla poliisi nappasi kahdeksan Hjällboskolanin poikaa epäiltynä suuresta määrästä ryöstöjä joista osa oli todella vakavia tapauksia. Ryöstäjiä oli enemmänkin, mutta alle 15-vuotiaita ei lasketa, koska he ovat liian nuoria oikeuden eteen. Suurin osa näistä sankareista oli somaleja. Useilla pojilla oli niin paljon ryöstöjä plakkarissa, että he olivat seonneet jo laskuissa. Jotkut tunnustivat ryöstöjä, joita ei ollut aiemmin edes kantautunut poliisin korviin.

Even Magnusson, suuri ja leppoisa nuorisopoliisi kertoo tapaamisistaan somalipoikien äitien kanssa.

"Olen kokenut poliisi, mutta äitien kertomukset saivat melkein tipan linssiin. Miehillä on useita vaimoja, eivätkä ne käy töissä vaan notkuvat kahviloissa tai jossain somaliyhdistyksissä ja mussuttavat khattia aamuun saakka, joilloin saavutaan kotiin tekemään lisää kakaroita. Jos äiti ei innostu asiasta, saa hän pitkin korvia sen jälkeen".

"Kun mies ei ole kotona, ottavat nuorukaiset isäroolin perheissä, mikä tekee äitien elämästä helvetin. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta ryöstäjänuorten poliisikuulusteluihin ei saapunut kuin pelkkiä äitejä jälkikasvunsa tueksi."

Kouluavustaja-Abdirizak tietää, että isien mielestä lapset ovat äidin ja Ruotsin yhteiskunnan, ei heidän vastuulla.

Sheikki yrittää omalta osaltaan selittää: "Ensimmäisenä maahan tullessaan somalivanhemmat saavat kuulla, että lapsia ei saa kurittaa. Meidän kotimaassamme kuritus ei ole vihamielisyyttä, vaan sitä käytetään kasvatusmielessä. Nyt kun somalilapset rötväilevät, tuntevat vanhemmat kätensä sidotuiksi. He alkavat pelkäämään omia lapsiaan, jotka he näkevät olevan viranomaisten omistuksessa. Mutta viranomaiset eivät voi antaa samanlaista rakkautta kuin vanhemmat".

Viraomaisiin somalit eivät luota pätkääkään maahan saapuessaan, eikä ihme, sillä olihan Somalia Transparency Internationalin listauksessa maailman korruptoitunein maa.

Sheik Abdi Rahman muistuttaa: "Mitä tapahtuu lapsille, kun he huomaavat että heillä ei ole mitään rajoituksia, ei painetta koulun hoitamisesta, ei isää, joka asettaisi rajat. Kun he epäonnistuvat, he ryhtyvät joko rikollisiksi tai ryhtyvät ääri-tiedättekyllämiksi."

Hieman rikollisuudesta. Göteborgin poliisi on perehtynyt salaiseksi julkistetussa raportissa somalitaustaisten rikollisuutta. Sen mukaan joka viides göteborgilainen 18 - 23-vuotias somali oli ollut epäiltynä väkivaltarikoksesta viimeisen kahden vuoden aikana. Myös nuorempi ikäluokka 12 - 17-vuotiaan ovat kunnostautuneet tällä saralla.

Raportin laatinut Maria Wallin Göteborgin poliisista kertoo nuorten harjoittavan ennenkuulumattoman vastenmielisestä väkivaltaa. Keskimäärin jokainen epäilty on syyllistynyt noin kymmeneneen ryöstöön tai pahoinpitelyyn.

"En ole kohdannut näin vakavaa väkivaltaa aiemmin. Yleensä väkivalta raaistuu rikoskierteen jatkuessa, mutta monissa näissä tapauksissa käydään kimppuun veitsen kanssa jo nuoresta alkaen. 66 epäillystä somalirikollisesta 31 oli joko uhannut veitsellä tai käyttänyt sitä tekonsa yhteydessä", summaa Wallin.

Edellä esiintyneet Hjällboskolanin pojat olivat tarvinneet rahaa pizzaan ja fudismatseihin, mutta toiset sijoittavat kruununsa mieluummin khattiin.

Göteborgin yliopiston 17 - 55 -vuotiaitten somalien parissa tekemän kyselyn mukaan joka kolmas oli kokeillut khattia ja yksi kymmenestä käytti sitä säännöllisesti. Tätä artikkelia varten haasteltuja somaleja pyydettiin arvioimaan kuinka suuri osa 20 - 30-vuotiasta somaleista pureskelee khattia useita kertoja viikossa. Vastaajien arvelut osuivat haarukkaan yksi kymmenestä - useampi kuin puolet. Tällaisen harrastuksen ylläpito kustantaa pari tuhatta kruunua viikossa.

Tulkki-Abdi: "Tiedän miehiä, jotka jauhavat khattia mieluummin kuin ostavat maitoa lapsilleen. Siitä on tullut pakotie työttömyydestä ja yhteiskunnan nuivinnasta."

Khattia myydään avoimesti turuilla ja toreilla missä somaleja majailee isompia määriä. Liikevaihto pyörii miljoonissa, mikä tekee aiheesta arkaluontoisen.

Sheikki suvaitsevaiston yleensä kahviin rinnastamasta huumeesta: "Khattia seuraa työttömyys ja työttömyyttä seuraa khat. Khat on sotaherra keskuudessamme täällä Göteborgissa. Se hajoittaa perheemme ja tuhoaa somaliyhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti. Khatin purijaan ei voi koskaan luottaa, he ovat narkkareita".

Kun ensimmäiset somalit saapuivat Somaliasta 90-luvun alussa oli maassa lama ja tulijat jäivät ilman töitä. Viimeisimmät saatavilla olevat tilastot eivät kerro suuresta muutoksesta, sillä vuonna 2005 45% täysi-ikäisistä Göteborgissa asuvista somaleista ei tiennannut kruunuakaan töitä tekemällä. Muilla ulkomaalaisilla luku oli 27% ja kantaruotsalaisilla 10%. Seitsemän kymmenestä somalista tienasi vähemmän kuin 5.000 kruunua kuukaudessa (maan keskiansio tulloin noin 15.000 kruunua).

Ennen nykyistä lamaa vallitsevan korkeasuhdanteen aikaan somaleitakin alkoi näkyä työelämässä; miehiä bussi- tai taksikuskeina ja naisia siivoojina, mutta aivan kaikki työ ei kelvannut.

Vuosi ennen tämän kirjoituksen laatimista järjestettiin kymmenelle somalinaiselle hotelli- ja taloudenhoitoalalle valmistava puolivuotinen kurssi, jonka kahdeksan naisista läpäisikin. Kurssi päättyi tapaamiseen mahdollisen työnantajan, huutavan työvoimapulan kouriin joutuneen siivousfirman kanssa. Kuinka ollakaan, kolme kurssille osallistuneista naisista saapui rekrytointitilaisuteen kiireestä kantapäähän kaavutettuina, vaikka he kurssin aikana olivat pukeutuneet aivan normaalisti. Työnantaja arvioi, että kaapuakat eivät asusteidensa vuoksi olleet työllistämiskelpoisia ja duunipaikat jäivät heiltä saamatta.  

Jörgen Larsson Hammarkullenin sosiaalitoimistosta: "Me ymmärsimme naisten tehneen selväksi, että he eivät halunneet vastaanottaa työtä. Totta kai sitä saa uskoa mihin vaan ja pukeutua kuinka lystää, mutta jos samalla tekee itsensä työllistämisen mahdottomaksi, niin kuuluuko tällaisillakin tapauksilla olla oikeus toimeentulotukeen?"

Artikkeli päättyy jo legendaariseksi muodostuneeseen somalien työmoraalia selvittävään vertaukseen kuivuudesta ja sadekaudesta.

Göteborgs-Posten 28.10.2007

Tämä on avausosa artikkelisarjasta, jonka muut osat löytyvät linkin takaa. Luonnollisesti mikään ylläolevasta ei päde Suomessa asuviin somaleihin, jotka ovat kaikki lainkuuliaisia ja ahkeria, ja muutenkin mukavan oloista porukka.

[rontti4]

rähmikselle taas jätte kiitokset.   
Näitä olisi muualtakin tosi kiva lukea, vaan ei lien yhtä ahkeria kääntäjiä.
Vielä rähmikselle aplodit. 

[Jasu]

Komppaan tässä rontti4:ää täysillä, eli rähmikselle aplodit ja kiitokset!

[Samuel Kielosto]

Aplodit Rähmis-possulle täältäkin!

[Kullervo Kalervonpoika]

Tämäpä se, yksi konsti tuhota hyvinvointiyhteiskunta, koskapa kuka haluaisi elättää vastikkeettomasti ketään, saati sitten toiseutta. Siis tarkoitus on pyyhkiä mailmankartalta suomalainen hyvinvoiva kansallisvaltio joka perustuu suomalaisiin jotka tuntevat vastuuta toisista suomalaisista.

Hyvinvointiyhteiskunta (kuten koko kansanvaltakin) perustuu keskinäiseen sopimukseen. Se romuttuu (sekä ulkoisten että omien) sosiaalituristien määrän kasvaessa - puhumattakaan siitä, kun tuota sopimusta puolustamaan pyrkiviä kansalaisia aletaan vainoamaan mielipiteidensä vuoksi samaisen sopimusyhteiskunnan virkakoneiston toimesta.

Minusta alkaa näyttämään siltä, että yhteiskunnan eduista nauttiminen (vielä kun on mahdollista)  ja samanaikainen työskentely pimeillä markkinoilla saattaisi olla nykyään jo selkeä poliittinen mielipiteen ilmaus.

[Dirre]

woot rähmis ite kääntäny \0/

missä on aplodit hymiö

[hyperbeli]

Rähmis, olet koukuttavin osa Hommaforumia.

[Nikopol]

Rähmikselle ja Roopelle pitäisi myöntää ensimmäiset Homma-ritarikunnan Valkoisen (sic) ruusun kunniamerkit pekonisiivuilla nuivuuden edistämiseksi tehdystä työstä. Aplodit näille!

Onko mielessä muita palkittavia? Jos Homma säätiöitäisiin, voisivat ahkerimmat nuivia kuukausipalkalla!

[gloaming]

Rähmikselle ja Roopelle pitäisi myöntää ensimmäiset Homma-ritarikunnan Valkoisen (sic) ruusun kunniamerkit pekonisiivuilla nuivuuden edistämiseksi tehdystä työstä. Aplodit näille!

Onko mielessä muita palkittavia? Jos Homma säätiöitäisiin, voisivat ahkerimmat nuivia kuukausipalkalla!

Tässä kategoriassa (foorumin sisällöntuotanto) voisin laittaa ehdolle graafiselta puolelta Kissapedon. Ja tietysti foorumin de facto henkilökunta (ylläpitäjät ja moderaattorit).

[rähmis]

Tästä tuli pitkä kuin nälkävuosi.

Uljas tuhatvuotinen kansa on kriisissä - täällä meidän keskuudessamme. Korkealla syyllisten listalla on somali-isät, jotka hylkäävät perheensä. Ruotsalainen tukiyhteiskunta ja työmarkkinoiden rakenteisissa vaaniva piilorasismi edesauttavat katastrofia, joka voi pahimmillaan johtaa rankkaan rikollisuuteen, huimausaineitten väärinkäyttöön, tukihuijauksiin, huonoon koulumenestykseen, hajonneisiin perheisiin ja astronomiseen työttömyysprosenttiin. GP:n toimittaja Christer Lövkvist kertoo meille tänään synkän kertomuksen poissaolevien isien kansasta.

"En tiennytkään että tiedätte meistä noin paljon", somalitulkki Abdi sanoo spontaanisti, hölmistyneenä mutta samanaikaisesti helpottuneena.

Kun hyvästelemme Abdin, hän on herättänyt henkiin neljä tuntia sitten pöydälle latelemamme kuivat tilastotiedot. Abdi on läheltä päässyt seuraamaan todellisuutta numeroiden takana, mutta hän tunnustaa, että on vaikea myöntää asioiden todellakin olevan numeroiden osoittamalla tolalla.

Joka toinen somalinainen ei elä lastensa isän kanssa. Ainoastaan kolme somalinuorukaista kymmenestä saa hyväksytyn todistuksen yhdeksänneltä luokalta. Joka viides somalimies on ollut epäiltynä väkivaltarikoksesta. Puolella somaleista vuoden 2005 ansiotulojen kohdalla seisoo pyöreä nolla.

"Me somalit olemme edelleen sormet korvissa. Me sanomme olevamme hyviä ihmisiä, että me huolehdimme perheistämme, että klaanitouhut ei kosketa meitä. Mutta meidän tulisi kohdata totuus".

Noin sanoo Abdi, joka asettelee syyllisen viittää vastuuntunnottomien somali-isien niskaan; "kuulostaa häijyltä, mutta ruotsalaisella yhteiskunnalla pitäisi olla tylympi suhtautuminen somalimiehiin. Miehen on opittava, että jos hankii perheen, on siitä myös huolehdittava."

"Tämä on itsestäänselvyys Somaliassa, ja enemmänkin. Koko somalialainen yhteiskunta rakentuu sen varaan, että mies huolehtii perheensä elatuksesta. Mies joka hylkää vaimonsa ja lapsensa on halveksittu henkilö Somaliassa", kertoo Göteborgs-iniativet -hyväntekeväisyysjärjestön somalia-ekspertti Gunnar Kraft lehdelle. Siltikin, joka toinen somalialainen kotiäiti saa elatustukea, eli lapsen isän loistaessa poissaolollaan, elatuksesta huolehtiikin valde.

Usein mies oikeasti ei asu samassa taloudessa. Joskus asia pitää osittain paikkansa. Aika usein somalimiehet elävät kiertolaiselämää - toisinaan he ovat kotona, toisinaan jossain muualla. Joskus kyse on puhtaasta sossutätien kusettamisesta.

Tulkki-Abdi pääsee taas ääneen: "Olen ollut tulkkina henkilöille jotka valehtelevat asuvansa erossa".

Useat muut somalinkielen tulkit vahvistavat, että perheet ovat tykästyneet kusettamiseen. Silloin nainen voi lähettää kotipuoleen enemmän kahisevaa. Tai pappa saa enemmän khattia mutusteltavaksi.

Nimeltämainitsematon korkeassa asemassa oleva virkamies eräästä Göteborgin kaupunginosasta vahvistaa, että etukäteen mainostamatta jääneillä kotikäynneillä yksihuoltajaäitien luona tavataan usein myös isukki kotosalta, tai ainakin merkkejä siitä, että taloudessa asuu mies. Mutta kun asia on niin kamalan vaikea näyttää toteen.

Samaan aikaan sossussa... Kukkahattutädit kannustavat omille teilleen häipyneitä isiä kanssakäymisiin lastensa kanssa. Eräs kuraattori joka kieltäytyi lehden haastattelusta, koska pelkäsi somalien suuttuvan, kirjoitti kuitenkin sähköpostia: "Useimmissa erotapauksissa vanhemmat pitävät itsestään selvänä että lasten kontakti isään säilyy. Jotkut lapset ovat tekemisissä isiensä kanssa ihan päivittäin".

Gunnar Kraftin vuoro nuivistella väliin: "kun Ruotsissa puhutaan erosta, somalialaisessa kontekstissa se tarkoittaa taloudellista järjestelyä, jolla hankitaan toimeentulo. Pariskunta allekirjoittaa paperin ja simsalabim, valde ohjaa taikaseinan luo, vaikka uskonnollisessa mielessä aviopari on edelleen naimisissa.

Ja seuraavaksi, kuten Paavo Väyrynen aikoinaan totesi: on totuuden aika... Sheikki Abdi Rahmam, äskettäin perustetun liberaalin muslimiseurakunnan imaami kertoo kuinka asia oikeasti on.

"Jos mies lähtee ulkomaille töitä hakemaan tai matkustaa kotimaahan sairasta äitiä hoitamaan, Göteborgiin jäävää perhettä rankaistaan taikaseinää tilkkimällä. Lopulta naisella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lempata mies pihalle, jotta jostain järjestyy ruokaa pöytään."

Sheikki ei kuitenkaan mene niin pitkälle, että puolustaisi maanmiestensä kusetuksia, koska moinen olisi hurskastelua ja islaminkin mukaan kiellettyä.

Edellä siteerattu korkeassa asemassa oleva virkamies valittaa, että toisinaan sossun on hankalaa saada imaameilta todistusta siitä, että joku pariskunta on eronnut. Tulkki-Abdilla on tähän selitys...

"On vähän häpellistä tunnustaa että joku on käytännössä vaihtanut postinsa kulkemaan toiseen osoitteesee tienatakseen "pimeää rahaa". Ollaan vain hissukseen ja pidetään pikku salaisuutena, että avioero on olemassa ainoastaan sossun papereissa.

Sheikkiä keplottelu harmittaa vietävästi, sillä koraanissa seisoo, että lupaukset ja sopimukset on pidettävä. Jos ei kunnoita ruotsalaista systeemiä, on kyseessä pimeä raha, mikä puolestaan on vähän kuin varastamista, mikä puolestaan on hirmuisen haram. Tavallinen syy miksi isä jättää perheen lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa on (paremman) työn metsästäminen jossain toisessa kaupungissa, ulkomailla tai kotimaassa. Usein tarkoitus on mennä itse edellä ja perhe seuraa sitten perästä. Tosin, toisinaan isi vaihtaa maisemaa, koska isillä on toinen perhe jossain muualla.

Göteborgissa joka toisella somaliperheellä on vähintään neljä lasta. Ainoastaan joka 25. perhe Ruotsissa on keskimäärin näin lapsirikas. Hammarkullenissa asuva työtön yksinhuoltajaäiti jolla on neljä vuosien 1991 ja 2004 välillä syntynyttä lasta kuittaa automaattisesti 19.393 kruunua lapsilisinä, lapsilisien korotuksina, opiskelutukena, toimeentulotukena, asuntotukena ja elatustukena. Tämän lisäksi hän saa, tarpeen mukaan luonnollisesti, tukea terveydenhoitoon ja lääkkeisiin, sähkölaskuun, hammashoitoon, keittiökoneiden uusimiseen ja erinäisiin kodin varusteisiin sekä muihin "hyväksyttäväksi katsottuihin tarpeisiin". Jos lapsia olisikin kuusi, mikä ei ole ollenkaan tavatonta, nousisivat lapsilisät 23.560 kruunuun.

"Isä kuvittelee selviävänsä halvemmalla jättäessään perheensä valden hellään huomaan", tulkki-Abdi sanoo.

"Mutta kun hän ei enää vastaa perheen elatuksesta, häviää miehen ja naisen välinen kunnioitus, mikä aiheuttaa perheen hajoamisen sisältäpäin. Miksi sitten näin tapahtuu? Niillä töillä joita on tarjolla ei kokonaista perhettä elätetä. Rehelliset ihmiset muuttuvat varkaiksi, jotka yrittävät hyötyä systeemistä", päättelee Abdi.

Perheen hylkäämisen voi siis nähdä loogisena seurauksena somalien nomadikulttuurin ja suurperheitten sekä tavoittamattomien työmarkkinoiden ja ruotsalaisen tukiyhteiskunnan kohtaamisesta. Hinnan maksaa ruotsalainen yhteiskunta ja eritoten somalilapset.

Koululaitoksen tilastojen mukaan ainoastaan joka neljäs ysiluokkalainen somalipoika sai hyväksytyn todistuksen viime keväänä. Kuudella kymmenestä jäi hyväksyttävä arvosana puuttumaan kahdesta tai useammasta aineesta. Tyttöjen osalla tilanne on parempi, mutta heidänkin tulokset jäivät kirkkaasti alle muiden maahanmuuttajataustaisten tulosten.

Abdirizak Jama on kouluavustaja Hjällboskolanissa. Hän pitää somalinuorisoa toivonsa menettäneinä ilman uskoa tulevaisuuteen. Monet heistä antavat piupaut koululle ja ajautuvat rikoksen polulle. Heillä ei ole esikuvia. Vanhemmilla ja sukulaisilla on harvoin töitä, eikä ketään ole tukemassa nuorisoa.

Hän manailee omaakin tilannettaan. Abdirizak on ollut erilaisissa määräaikaisssa projektitöissä 10 vuotta, mutta hänellä ei koskaan ole ollut pysyvää työsuhdetta. Puoliksi pilaillen, puoliksi tosissaan hän kertoo aikovansa Somalian seuraavaksi presidentiksi kun tilanne kotipuolessa vähän rauhoittuu. Sikäli ajatus ei ole kaukaa haettu, sillä Somalian väliaikaishallutuksessa, parlamentissa ja ties missä on pilvin pimein Ruotsin passia kantavia moniosaajia.

Luonnollisesti somalien surkeaan koulumenestykseen löytyy muitakin selityksiä kuin uskonpuute. Osa heistä tulee maasta, missä vain joka 5. lapsi käy koulua. Osan vanhemmilla on huono koulutus, joten he eivät voi auttaa läksyjen kanssa. Kielivaikeudet, traumaattiset kokemukset kotimaassa ja ahtaan asuinolot vaikuttavat myös asiaan - ei läksyjen tekemisestä tule mitään jos seitsemän kakaraa tappelee huoneen toisessa nurkassa kauko-ohjaimesta.

Oli syyt mitkä hyvänsä, somalit ovat surkeita koulussa, mistä seuraa riski rikoksen poluille ajautumisesta. Menneellä viikolla poliisi nappasi kahdeksan Hjällboskolanin poikaa epäiltynä suuresta määrästä ryöstöjä joista osa oli todella vakavia tapauksia. Ryöstäjiä oli enemmänkin, mutta alle 15-vuotiaita ei lasketa, koska he ovat liian nuoria oikeuden eteen. Suurin osa näistä sankareista oli somaleja. Useilla pojilla oli niin paljon ryöstöjä plakkarissa, että he olivat seonneet jo laskuissa. Jotkut tunnustivat ryöstöjä, joita ei ollut aiemmin edes kantautunut poliisin korviin.

Even Magnusson, suuri ja leppoisa nuorisopoliisi kertoo tapaamisistaan somalipoikien äitien kanssa.

"Olen kokenut poliisi, mutta äitien kertomukset saivat melkein tipan linssiin. Miehillä on useita vaimoja, eivätkä ne käy töissä vaan notkuvat kahviloissa tai jossain somaliyhdistyksissä ja mussuttavat khattia aamuun saakka, joilloin saavutaan kotiin tekemään lisää kakaroita. Jos äiti ei innostu asiasta, saa hän pitkin korvia sen jälkeen".

"Kun mies ei ole kotona, ottavat nuorukaiset isäroolin perheissä, mikä tekee äitien elämästä helvetin. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta ryöstäjänuorten poliisikuulusteluihin ei saapunut kuin pelkkiä äitejä jälkikasvunsa tueksi."

Kouluavustaja-Abdirizak tietää, että isien mielestä lapset ovat äidin ja Ruotsin yhteiskunnan, ei heidän vastuulla.

Sheikki yrittää omalta osaltaan selittää: "Ensimmäisenä maahan tullessaan somalivanhemmat saavat kuulla, että lapsia ei saa kurittaa. Meidän kotimaassamme kuritus ei ole vihamielisyyttä, vaan sitä käytetään kasvatusmielessä. Nyt kun somalilapset rötväilevät, tuntevat vanhemmat kätensä sidotuiksi. He alkavat pelkäämään omia lapsiaan, jotka he näkevät olevan viranomaisten omistuksessa. Mutta viranomaiset eivät voi antaa samanlaista rakkautta kuin vanhemmat".

Viraomaisiin somalit eivät luota pätkääkään maahan saapuessaan, eikä ihme, sillä olihan Somalia Transparency Internationalin listauksessa maailman korruptoitunein maa.

Sheik Abdi Rahman muistuttaa: "Mitä tapahtuu lapsille, kun he huomaavat että heillä ei ole mitään rajoituksia, ei painetta koulun hoitamisesta, ei isää, joka asettaisi rajat. Kun he epäonnistuvat, he ryhtyvät joko rikollisiksi tai ryhtyvät ääri-tiedättekyllämiksi."

Hieman rikollisuudesta. Göteborgin poliisi on perehtynyt salaiseksi julkistetussa raportissa somalitaustaisten rikollisuutta. Sen mukaan joka viides göteborgilainen 18 - 23-vuotias somali oli ollut epäiltynä väkivaltarikoksesta viimeisen kahden vuoden aikana. Myös nuorempi ikäluokka 12 - 17-vuotiaan ovat kunnostautuneet tällä saralla.

Raportin laatinut Maria Wallin Göteborgin poliisista kertoo nuorten harjoittavan ennenkuulumattoman vastenmielisestä väkivaltaa. Keskimäärin jokainen epäilty on syyllistynyt noin kymmeneneen ryöstöön tai pahoinpitelyyn.

"En ole kohdannut näin vakavaa väkivaltaa aiemmin. Yleensä väkivalta raaistuu rikoskierteen jatkuessa, mutta monissa näissä tapauksissa käydään kimppuun veitsen kanssa jo nuoresta alkaen. 66 epäillystä somalirikollisesta 31 oli joko uhannut veitsellä tai käyttänyt sitä tekonsa yhteydessä", summaa Wallin.

Edellä esiintyneet Hjällboskolanin pojat olivat tarvinneet rahaa pizzaan ja fudismatseihin, mutta toiset sijoittavat kruununsa mieluummin khattiin.

Göteborgin yliopiston 17 - 55 -vuotiaitten somalien parissa tekemän kyselyn mukaan joka kolmas oli kokeillut khattia ja yksi kymmenestä käytti sitä säännöllisesti. Tätä artikkelia varten haasteltuja somaleja pyydettiin arvioimaan kuinka suuri osa 20 - 30-vuotiasta somaleista pureskelee khattia useita kertoja viikossa. Vastaajien arvelut osuivat haarukkaan yksi kymmenestä - useampi kuin puolet. Tällaisen harrastuksen ylläpito kustantaa pari tuhatta kruunua viikossa.

Tulkki-Abdi: "Tiedän miehiä, jotka jauhavat khattia mieluummin kuin ostavat maitoa lapsilleen. Siitä on tullut pakotie työttömyydestä ja yhteiskunnan nuivinnasta."

Khattia myydään avoimesti turuilla ja toreilla missä somaleja majailee isompia määriä. Liikevaihto pyörii miljoonissa, mikä tekee aiheesta arkaluontoisen.

Sheikki suvaitsevaiston yleensä kahviin rinnastamasta huumeesta: "Khattia seuraa työttömyys ja työttömyyttä seuraa khat. Khat on sotaherra keskuudessamme täällä Göteborgissa. Se hajoittaa perheemme ja tuhoaa somaliyhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti. Khatin purijaan ei voi koskaan luottaa, he ovat narkkareita".

Kun ensimmäiset somalit saapuivat Somaliasta 90-luvun alussa oli maassa lama ja tulijat jäivät ilman töitä. Viimeisimmät saatavilla olevat tilastot eivät kerro suuresta muutoksesta, sillä vuonna 2005 45% täysi-ikäisistä Göteborgissa asuvista somaleista ei tiennannut kruunuakaan töitä tekemällä. Muilla ulkomaalaisilla luku oli 27% ja kantaruotsalaisilla 10%. Seitsemän kymmenestä somalista tienasi vähemmän kuin 5.000 kruunua kuukaudessa (maan keskiansio tulloin noin 15.000 kruunua).

Ennen nykyistä lamaa vallitsevan korkeasuhdanteen aikaan somaleitakin alkoi näkyä työelämässä; miehiä bussi- tai taksikuskeina ja naisia siivoojina, mutta aivan kaikki työ ei kelvannut.

Vuosi ennen tämän kirjoituksen laatimista järjestettiin kymmenelle somalinaiselle hotelli- ja taloudenhoitoalalle valmistava puolivuotinen kurssi, jonka kahdeksan naisista läpäisikin. Kurssi päättyi tapaamiseen mahdollisen työnantajan, huutavan työvoimapulan kouriin joutuneen siivousfirman kanssa. Kuinka ollakaan, kolme kurssille osallistuneista naisista saapui rekrytointitilaisuteen kiireestä kantapäähän kaavutettuina, vaikka he kurssin aikana olivat pukeutuneet aivan normaalisti. Työnantaja arvioi, että kaapuakat eivät asusteidensa vuoksi olleet työllistämiskelpoisia ja duunipaikat jäivät heiltä saamatta.  

Jörgen Larsson Hammarkullenin sosiaalitoimistosta: "Me ymmärsimme naisten tehneen selväksi, että he eivät halunneet vastaanottaa työtä. Totta kai sitä saa uskoa mihin vaan ja pukeutua kuinka lystää, mutta jos samalla tekee itsensä työllistämisen mahdottomaksi, niin kuuluuko tällaisillakin tapauksilla olla oikeus toimeentulotukeen?"

Artikkeli päättyy jo legendaariseksi muodostuneeseen somalien työmoraalia selvittävään vertaukseen kuivuudesta ja sadekaudesta.

Göteborgs-Posten 28.10.2007

Tämä on avausosa artikkelisarjasta, jonka muut osat löytyvät linkin takaa. Luonnollisesti mikään ylläolevasta ei päde Suomessa asuviin somaleihin, jotka ovat kaikki lainkuuliaisia ja ahkeria, ja muutenkin mukavan oloista porukka.

Nyt tuli joulu etuajassa!

Politiskt Inkorrekt on kaivanut jostain jo ikiajoiksi kadonneeksi luulemani GP:n ansiokkaan somalireportaasien sarjan vuodelta 2007 kokonaisuudessaan.

Ehdotonta pakkolukemista jokaiselle tarunhohtoisesta somalikansasta kiinnostuneelle.

07-10-28 GP: Tämän vuoksi GP perehtyy juuri somaleihin (pdf)
07-10-28 GP: Somali-isät jättävät lapsensa heitteille (pdf)
07-10-28 GP: Muna on vahva, ylpeä - ja huolissaan (pdf)
07-10-30 GP: Sheikki Rashid luottaa Ruotsiin (pdf)
07-10-28 GP: Ministeri itsekriittisenä (pdf)
07-10-29 GP: Meidän on palkattava enemmän somaleja (pdf)
07-10-30 GP: Englanti ja USA eivät ole onneloita somaleille (pdf)
07-10-31 GP: Lukijareaktioita (pdf)
07-11-04 GP: Lukijareaktioita (pdf)