2010-02-17 Ruotsi: Kristinusko häivytetään historianopetuksesta?

[kohmelo]

http://hommaforum.org/index.php/topic,23601.0.html
Kun Suomessa kiistellään siitä pitäisikö uskontoa opettaa koulussa vai ei niin...

...Ruotsi on taas askeleen edellä:

http://www.sr.se/cgi-bin/International/nyhetssidor/artikel.asp?ProgramID=2054&Format=1&artikel=3450042

Removing Christianity from the Curriculum?

The National Agency for Education is currently working on a reform of the school curriculum in which the significance of Christianity for Sweden's history is supposed to be played down. Whereas atheistic organizations applaud the proposal, many members of the Swedish Church are strictly opposed to the plan.

The center-right government has assigned the National Agency for Education with the reform of the curriculum for religious studies in school. But even the preliminary reform proposals have already sparked angry criticism. According to the reform plan the curriculum will not explicitly mention the significance of Christianity for Sweden's history anymore. Instead, pupils shall learn more about other religions and ideologies.

Stefan Gustavsson head of the Swedish Evangelical Alliance rejects what he calls a displacement of focus. "One cannot deny the enormous influence that Christianity has had on our culture for 2000 years", Gustavsson told Radio Sweden.

Even the Minister for Education Jan Björklund has expressed doubts over the reform draft. He believes that pupils need to learn about Christianity's significance for Sweden even in the future. It is unclear though what the majority of the population thinks in this context. In this secular country of nine million, the Swedish Lutheran Church still counts almost seven million members. But after the Swedish state and the church went separate ways in the year 2000, the church has seen a sharp decline in membership figures. And the vast majority of its members do not consider themselves active Christians. In fact, many Swedes are secular by conviction.

Speaking to Radio Sweden, Rebecca Hybbinette, head of the Stockholm section of the Swedish Humanist Association conceded that pupils needed to know about the influence of Christianity on our culture. But Hybbinette also pointed out that a distinction had to be made between studies about and in religion.

Meanwhile the prospect of seeing the ancient world and the Middle Ages disappear from Swedish history books has got the Education Minister and leading historians in an uproar. Radio Sweden's Linda Nyberg takes a look at why the criticism has been so forceful.

Poistetaanko kristinusko opetussuunnitelmasta?

Ruotsissa uusitaan opetussuunnitelmaan. Jatkossa opetussuunnitelman mukaan krisinuskon merkitystä Ruotsin historiassa ei enää korosteta. Sen sijaan oppillat kuulevat lisää muista uskonnoista ja ideologioista.

Ruotsin evankelisen liitto vastustaa ajatusta, koska heidän mukaansa krisinuskon suuri vaikutusta Ruotsin kulttuuriin on kiistämätön.

Samaa asiaa ääniklippinä:
http://www.sr.se/webbradio/webbradio.asp?type=db&Id=2212647&BroadcastDate=&IsBlock=

[haapa]

Eiköhän siellä aleta panostamaan erään rauhanuskonnon opetukseen.

[Tinden]

Ruotsin tulevaisuus näyttää aina vaan surkeammalta. Hei vaan Ruotsi. Valitettavasti täällä Suomessa otetaan helposti mallia naapurimaasta.

Kiitos taas kohmelolle näistä ulkomaan uutisista.


Kohmelo ja Rähmis ovatkin aikamoisia uutisankkureita.

[Runner]

No onhan se jo selvää että historian kirjoissamme korostetaan kristinuskon huonoutta ja valkoisen miehen taakkaa, vetäen meidätkin mukaan jenkkien orja-voimiin.
Jos menneestä tehdään merkityksetön, niin elämme vain nyky-hetkessä median luomassa totuudessa..

[Siiseli]

Ihan fiksua se minun mielestäni olisi poistaa uskonnonopetus koulusta tai liittää se vaikka sitten historiaan. Ei tarttisi sitten joka helvetin monikulttuuriselle oppilaalle järkätä omia uskonnontunteja uskonnonvapauden tähden.

[Juha J.]

Ihan fiksua se minun mielestäni olisi poistaa uskonnonopetus koulusta tai liittää se vaikka sitten historiaan. Ei tarttisi sitten joka helvetin monikulttuuriselle oppilaalle järkätä omia uskonnontunteja uskonnonvapauden tähden.

• Pitäisi opettaa yhteiskuntatietoutta
• Pitäisi kertoa miksi kristillinen perinne on tärkeä osa suomalaista perintöä
• Pitäisi kertoa miksi se on kun kaikki menee päin vittua
• Pitäisi tappaa multikultisyöpä Suomen opettajakunnasta

[IDA]

Jokaisen, jolla on varoja tai joka edes yleensä on huolestunut sivistyksen tulevaisuudesta kannattaisi panostaa jonkinlaisiin yhdistyksiin tai osuuskuntiin, jotka pyrkisivät perustamaan omia koulujaan.

En itse oikein jaksa uskoa, että Ruotsin uudistuksia vastaavia ei pyrittäisi toteuttamaan myös täällä.

[Simo Hankaniemi]

Uskonnoista voi kertoa osana historianopetusta, niin sen pitäisikin olla.

[Nikopol]

Onkohan foorumin varttuneemmalla väellä mitään käsitystä siitä miten vähän historiaa nykyään opetetaan? Yksi selittävä tekijä yleistiedon rappiotilaan on se että suurin osa koko maailman historiasta sivuutetaan maininnalla. Antiikin ja keskiajan pudottaminen ohjelmasta asettuu oikeaan mittakaavaan kun ajatellaan että Suomen itsenäisyyden ajan historia käsitellään yhden kurssin aikana. Siis Suomessa.

Historiattomuus lienee päättävien tahojen tavoite. Jos tuntee historiansa ja kansansa alkuperän, saattaa tuntea rikollista ylpeyttä niistä. Ja se on hyihyi, koska vain Varsinaisilla on kulttuuri.

[ikuturso]

Orwell!

Nyt historia poistetaan, kohta sitä muutetaan. Jo kymmenen vuoden kuluttua saamme lukea Ruåtsalaisista koulukirjoista, miten Muhammed istutti allahinpelon Ruåtsalaisiin jo ammoin. Wassbergikin voitti vääräuskoisen Miedon yhdellä sadasosalla, vaikka pysähtyi kolmesti rukoilemaan ladun varteen. Ruotsin kuninkaanlinnan "puretut minareetit" rakennetaan takaisin kuningashuoneen palatessa oikeaan historiaan.

Onko meillä nyt Neuvostoliitto sekä oikealla että vasemmalla puolella? Iik, ahdistaa.

-i-

[Zngr]

Onkohan foorumin varttuneemmalla väellä mitään käsitystä siitä miten vähän historiaa nykyään opetetaan?

Ei oikeastaan. Vielä 90-luvulla minulle ainakin tarjoiltiin historiaa kirjakaupalla, ja innostuin lukemaan sitä runsaasti myös vapaa-ajallani. Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa kehitystä?

Yksi selittävä tekijä yleistiedon rappiotilaan on se että suurin osa koko maailman historiasta sivuutetaan maininnalla. Antiikin ja keskiajan pudottaminen ohjelmasta asettuu oikeaan mittakaavaan kun ajatellaan että Suomen itsenäisyyden ajan historia käsitellään yhden kurssin aikana. Siis Suomessa.

Historiattomuus lienee päättävien tahojen tavoite. Jos tuntee historiansa ja kansansa alkuperän, saattaa tuntea rikollista ylpeyttä niistä. Ja se on hyihyi, koska vain Varsinaisilla on kulttuuri.

Historian muuttaminen muutamien älykkönörttien salatieteeksi aiheuttaa tilanteen jossa väestö ei ymmärrä, että asiat ovat olleet ennen eri tavalla ja tulevaisuus voi myös olla sangen muunlainen kuin tämä päivä. He eivät ajattele, ja mahdollisesti heitä ei edes kiinnosta, miten yhteiskunta X on päätynyt siihen tilanteeseen missä se on, eikä heillä itsellään ole minkäänlaista menneisyyttä. (Eikä oikeastaan sitä tulevaisuuttakaan.) Jos kansalla ei ole menneisyyttä, heillä ei ole myöskään identiteettiä.

Heiltä puuttuvat täysin kaikki vertailukohteet ja työkalut käsittää sellaisia vallitsevia olosuhteita jotka poikkeavat heidän omistaan, ajatella niitä rationaalisesti, syyn ja seurauksen kautta.

Keksin liian monta hyvää syytä siihen miten tällainen voisi olla edullista jonkinlaiselle sosialistiselle yhteiskuntakokeilulle. Sen takia vedän jälleen kerran yhden rullaan foliota lisää pääni ympärille, sillä on melkein mahdotonta uskoa, että suunnitelmaa toteutettaisiin muista, ylevämmistä syistä.

Vai kuulostanko täysin mielenterveyteni menettäneeltä?

Perustelen ylläolevat käsitykseni lähinnä siihen, kuinka tietämättömiä ihmiset ovat ja kuinka huonosti menee sellaisissa maissa joissa historian opetus on käytännössä lakkautetta kannattamattomana tai pyritty kirjoittamaan uudestaan "sensitiivisesti" ja poliittisen korrektiuden opein (esim. Britit, ja kukaan tuskin kiistää enää tässä vaiheessa, että Labourin tarkoitus oli nimenomaan muuttaa yhteiskuntaa radikaalisti omien kuvitelmiensa kaltaiseksi).

[Embo]

Historiattomuus lienee päättävien tahojen tavoite. Jos tuntee historiansa ja kansansa alkuperän, saattaa tuntea rikollista ylpeyttä niistä. Ja se on hyihyi, koska vain Varsinaisilla on kulttuuri.

No huh huh, tuota en tiennyt. Jos historiattomuuden taustalla ei ole päättäjien salaliitto, niin sitten syynä saattaa olla ajattelumalli, jonka mukaan historian kaltainen hitihatihumanismi ei ole elinkeinoelämän kannalta tärkeää, joten siitä voi hyvinkin napsaista palasen silloin ja toisen tällöin.

[Virkamies]

Onkohan foorumin varttuneemmalla väellä mitään käsitystä siitä miten vähän historiaa nykyään opetetaan? Yksi selittävä tekijä yleistiedon rappiotilaan on se että suurin osa koko maailman historiasta sivuutetaan maininnalla. Antiikin ja keskiajan pudottaminen ohjelmasta asettuu oikeaan mittakaavaan kun ajatellaan että Suomen itsenäisyyden ajan historia käsitellään yhden kurssin aikana. Siis Suomessa.

Anteeksi kuinka? Tämä tekee minut hyvin surulliseksi ja rivakoittanee De Consolatione Historiae opuksen valmistumista tähän rappion aikaan.

[AIP]

Vai kuulostanko täysin mielenterveyteni menettäneeltä?

No et.

Ihmisiä on helppo hallita uskottelemalla, että asiain nykytila on ollut aina vallitseva, eikä siitä ole syytä poiketa. Tai että planeetan ilmasto olisi täysin staattinen ilman ihmisen tuottamaa hiilidioksidia (anteeksi aasinsilta). Tai että ... no, onhan näitä keinoja.

Historian kirjoittavat voittajat, mutta ketkä ihmeen oman elämänsä häviäjät sen haluavat tuhota?

[kohmelo]

Jo kymmenen vuoden kuluttua saamme lukea Ruåtsalaisista koulukirjoista, miten Muhammed istutti allahinpelon Ruåtsalaisiin jo ammoin. Wassbergikin voitti vääräuskoisen Miedon yhdellä sadasosalla, vaikka pysähtyi kolmesti rukoilemaan ladun varteen.

...ja miten jo muinoin sharia-lakia jaettiin Morankivillä  

Uutisen mukaan historian opetusta ei toki olla poistamassa, vaan muokkaamassa. Historiahan on aina ollut poliittista ja seurannut hallitsijoiden tarpeita (vert. Neuvostoliitto ja Venäjä.), siinä mielessä historia on aina poliittista.

[Nikopol]

Onkohan foorumin varttuneemmalla väellä mitään käsitystä siitä miten vähän historiaa nykyään opetetaan? Yksi selittävä tekijä yleistiedon rappiotilaan on se että suurin osa koko maailman historiasta sivuutetaan maininnalla. Antiikin ja keskiajan pudottaminen ohjelmasta asettuu oikeaan mittakaavaan kun ajatellaan että Suomen itsenäisyyden ajan historia käsitellään yhden kurssin aikana. Siis Suomessa.

Anteeksi kuinka? Tämä tekee minut hyvin surulliseksi ja rivakoittanee De Consolatione Historiae opuksen valmistumista tähän rappion aikaan.

Täsmennän: LUKIO käsittelee itsenäisen Suomen (ja itse asiassa koko Suomen) historian yhden kurssin aikana.

Hyvä ystäväni K.V. Google kertoo satunnaisotannalla että

LANGINKOSKEN LUKIO    
OPETUSSUUNNITELMA

HISTORIA

HYA04 Suomen historian käännekohtia 1900-luvulla

Pakollinen kurssi

Keskeiset tavoitteet

    Kurssilla analysoidaan Suomen historian murroskohtia tällä vuosisadalla. Tarkoituksena on, että oppilas tuntee seuraavat Suomen historian käännekohdat: kysymys hallitusmuodosta, yhteiskuntaluokkien välinen konflikti, ulkopolitiikan linjat ja kriisit sekä kulttuurin ja elinkeinorakenteen murros.

Sisältö

    Koska kyseessä on ainoa pakollinen Suomen historian kurssi suoritetaan kurssin alussa nopea katsaus Suomen esihistoriasta Ruotsinvallan aikana. Lisäksi 1900-luvun ilmiöiden ymmärtäminen vaatii autonomian ajan yhteiskunnallis-taloudellisen taustan selvittämistä. Varsinaisen kurssin aiheita ovat mm. itsenäisen Suomen ongelmat: sisällissota, Lapuanliike koettelee demokratiaa, talvisota, sotakorvaukset, hyvinvointivaltion rakentaminen, maaltamuutto, siirtolaisuus ja nousuhuuma kääntyy lamaksi.

http://www4.kotka.fi/koulut/lkoski/sivusto/opetus/ops/kurssit/HYA04.htm

Muut historian ja yhteiskuntaopin kurssit samassa oppilaitoksessa:

    HYA01 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
    HYA02 Eurooppalainen ihminen
    HYA03 Kansainväliset suhteet 1900-luvulla
    HYA04 Suomen historian käännekohtia 1900-luvulla
    HYA05 Valtarakennelmat, valtio ja yksilö

Syventävät kurssit

    HYS06 Suomen historia ennen autonomian kautta
    HYS07 Taloustiede
    HYS08 Lakitieto

Soveltavat kurssit

    HYK09 Kotkan paikallishistoria
    HYK10 Maailmantilanne nyt
    HYK11 Vieraat kulttuurit
    HYK12 Ekohistoria

Peruskoulun puolella tilanne on samankaltainen:

http://www.espoo.fi/binary.asp?path=2474&field=FileAttachment

(8 lk) KESKEISET SISÄLLÖT
Laman ja totalitarismin aika
maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
ensimmäisen maailman sodan seuraukset
modernin elämäntavan synty
elämää demokratioissa ja diktatuureissa
sotien välinen aika Euroopassa ja Yhdysvalloissa
diktatuurien synty: Mussolini, Hitler, Stalin
demokratian kriisi Suomessa

Toisen maailmansodan aika
toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään
elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
jälleenrakennus, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet   
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
kylmä sota
kaksinapainen maailma ja kylmän sodan kriisit
Suomen asema idän ja lännen välissä
Kylmän sodan päättyminen
maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
siirtomaiden itsenäistyminen
kylmän sodan jälkeinen Eurooppa ja taloudellinen integraatio
uusi maailmanjärjestys ja globalisaatio

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja  ympäristöön
tiedonvälityksen kehitys

Tämä koko paketti siis kasiluokan aikana - siitä voi laskeskella kuinka kauan Kannaksen tulimyrskyissä viivytellään ennen kuin päästään kehitysmaiden tilanteeseen, pohjois-eteläproblematiikkaan etc.

Tällainen maailmanhistorian läpijuoksu takanaan aikuistuva oppilas voi todellakin ellää siinä kuvitelmassa ettei Suomi ole mitenkään erikoinen tai erityinen paikka maailmassa. Onpahan kylmä ja vittumainen perunanenäreservaatti jonka sietää lahjoittaa sossueuro kerrallaan kaikille joille kelpaa.

Jos joku on sitä mieltä ettei esim ruotsin opetukselle suunniteltu lisäaika ole mistään pois, niin ainahan voi vaikka kysyä että minkä noista kursseista voisi pudottaa pois, ja vielä puhua edes leikillään yleissivistävästä peruskoulutuksesta.

[Sarppi]

Onkohan foorumin varttuneemmalla väellä mitään käsitystä siitä miten vähän historiaa nykyään opetetaan? Yksi selittävä tekijä yleistiedon rappiotilaan on se että suurin osa koko maailman historiasta sivuutetaan maininnalla. Antiikin ja keskiajan pudottaminen ohjelmasta asettuu oikeaan mittakaavaan kun ajatellaan että Suomen itsenäisyyden ajan historia käsitellään yhden kurssin aikana. Siis Suomessa.

Historiattomuus lienee päättävien tahojen tavoite. Jos tuntee historiansa ja kansansa alkuperän, saattaa tuntea rikollista ylpeyttä niistä. Ja se on hyihyi, koska vain Varsinaisilla on kulttuuri.

Tuossa on paljon perää, huolestuttavan paljon. Samaten Zngr:in analyysissä.

Tähän vielä todistusaineistoksi Suomen historian opetus peruskoulussa (opetussuunnitelman perusteista ja tuntijaosta):

5.-6. vuosiluokka:
Opetusta yhteensä 3 vuosiviikkotuntia (esim. joka viikko 1 h 5. luokan ajan ja 2 h 6. luokalla)

Alakoulussa luetaan historiaa aikojen alusta aina 1800-luvun alkuun saakka. Usein tämä toteutetaan siten, että 5. luokalla opiskellaan nämä asiat Suomen näkökulmasta ja 6. luokalla sitten koko maailmanhistorian kannalta. Esimerkkijako alla.

- Perheen ja kotiseudun historia, historialliset dokumentit
- Esihistoriallinen ja historiallinen aika (kivi-, rauta- ja pronssikaudet) sekä ensimmäiset korkeakulttuurit (maanviljely, valtiot, kirjoitustaito)
- Keskiaika (uskontojen vaikutus elämään, eriarvoisuus ja kastit)
- Suomi Ruotsin valtakunnan osana (monarkia ja suurvalta, elämä Suomessa 1700-luvulla, oma kulttuuri)

- Eurooppalaisen sivilisaation synty (Antiikin kulttuuri)
- Uuden ajan murros (renesanssi, uskonnollinen reformaatio, tieteellinen maailmankuva)
- Vapauden aate voittaa alaa (Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset)
- Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b) kaupankäynnin kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) väestössä tapahtuneet muutokset

7.-9. vuosiluokka:
Opetusta yhteensä 7. vuosiviikkotuntia yhteiskuntatieto mukaanlukien. Historiaa tästä on 7. ja 8.-luokkien osuudet, esim. 2,5h viikossa kummallakin vuosiluokalla. (Todellisuudessa yläkoululaiset opiskelevat jaksoissa ja kursseissa, jotka ovat vaihtelevan mittaisia)

Yläkoulussa opiskellaan historia 1800- ja 1900-luvuilta. 7. luokalla päästään imperialismistä ensimmäiseen maailmansotaan saakka, 8. luokalla käsitellään toinen maailmansota seurauksineen. Esimerkki taas alla.

- Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate (kansallisuusaatteen seuraukset)
- Teollinen vallankumous
- Murrosten aika Suomessa (sääty-yhteiskunnan mureneminen, venäläistäminen)
- Suurvaltojen kilpailu ja imperialismi
- Ensimmäiseen maailmansota seurauksineen (erityisesti Suomen itsenäistyminen, Venäjän vallankumous)

- Laman ja totalitarismin aika 30-luvulla (maailmantalous, diktatuurit)
- Toinen maailmansota (erityisesti Suomen kannalta)
- Suomi 1950-luvulta nykypäivään (teollisuus, hyvinvointiyhteiskunta, kaupungistuminen)
- Itä ja Länsi, Etelä ja Pohjoinen (ts. kylmä sota, ja köyhät ja rikkaat valtiot)
- Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa (kulutusyhteiskunta)
- Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:
a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
b) kulttuurin kehitys
c) tasa-arvoisuuden kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys.

Jaha, Nikopol ehti ensin.

Edit:
Kommentointi jäi puuttumaan, kun oli painettava postinappia ennen kuin koko tää kaivelu olisi mennyt hukkaan. Nämä olivat siis valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä painotuksia. Ne kuulostavat itse asiassa aika hyviltä; kun tuon koko setin lukee läpi, huomaa ihan selkeästi, että tässä on haluttu kuljettaa oppilas läpi maailmanhistorian ja siinä rinnalla tarkastella, mitä tapahtuu "meanwhile in Finland". Jos OPS:in mukaan painottaa sisältöjä, niin Suomea ei todellakaan ole unohdettu.

Kun katsoo, kuinka paljon aikaa tämän käsittelemiseen on varattu (esim. 5 kurssia, jotka kukin kestävät 1,5 kk ja sisältävät opiskelua 3h/viikko), niin huomaa, ettei mihinkään voi kovin syvällisesti perehtyä.

Mutta hei, eipä voi muissakaan aineissa. "Fysiikka ja kemia" saavat just yhtä monta vuosiviikkotuntia kuin "Historia ja yhteiskuntaoppi". Tosin niihin ei kukaan haluakaan ängetä uskontoa lisäsisällöksi.

Vertailun vuoksi: Historia & yhteiskuntaoppia opiskellaan koko peruskoulun aikana 10 vuosiviikkotunnin verran. Uskontoa on 11 vuosiviikkotuntia.

[Ari-Lee]

Uskonnollinen tyhjiö tulee täyttymään halusipa sitä tai ei. Ainoa millä pystytään torjumaan sellaisia uskontoja joiden jäsenet todellakin arvostavat uskontoaan on toinen vähintään yhtä vahva uskonto. Tämä pätee myös politiikkaan. Poliitikko joka ei usko asiaansa tulee häviämään. Poliitikko kuka ei usko asiaansa eikä kristillisiin juuriinsa on pahin luuseri. Tasapaino on demokratiaa. Tasapainoilu on diplomatiaa ja demokratiaa. Nyt on länsimaihin luotu keinotekoinen tilanne missä alkuperäiskansat ja uskonnot pakotetaan tasapainoilemaan. Mutta jos vastapainot puuttuvat tulee paha horjahdus mitä ei pystytä korjaamaan myöhemmässäkään vaiheessa entiselleen, normaaliin tilanteeseen. Kansakunta syöksyy pimeään kuiluun.

Historia on kirjoitettu opetukseksi jälkipolville. Historiasta löytyy ihmisen kulttuuri. Ihmisen tekemistä virheistä historiassa tulee oppia. Jos meiltä viedään sekä uskonto että historia ei meille jää mitään. Ihmisistä kasvaa irtonaisia, juurettomia, päätänsä petäjään hakkaajia. Pyörä joudutaan keksimään jossain vaiheessa uudelleen.

Kristinuskonnon opetus kuuluu historianoppiin kyllä. Mutta kristinusko on paljon muutakin kuin historiaa. Se on mm. kymmenen käskyä joista ovat maalliset lakimme ja käytöstapamme kirjoitettu ja mitkä ovat voimassa edelleen.

Joku heitti ilmoille että asummeko kahden itänaapurin välissä? Emme asu koska Venäjällä aloitettiin kristinuskonopetus uudestaan.

[HaH]

Se mikä Kamputseassa taannoin toteutettiin radikaalin ärhäkkäästi "Vuosi nolla" -nimikkeen alla, toteutetaan Ruotsissa ja muissa länsimaissa hitaan pehmeästi, punamädätyksen turvin. Kalteva pinta on kalteva, ei siitä mihinkään pääse.

[Virkamies]

Muut historian ja yhteiskuntaopin kurssit samassa oppilaitoksessa:

Olen koko lailla sanaton. Eikö 1900-lukua lasketa normaaliin yleissivistykseen ja sitä aikaisemmat asiat sitten historiaan?

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että suomalainen nuori voi läpäistä peruskoulun tietämättä kuka oli Fredrik Suuri, ymmärtämättä löytöretkien merkitystä tai käsittämättä karolingista renessanssia? Thermopylain sola on vain tapahtuma piirretystä elokuvasta, Pähkinäsaaren rauhan vuosiluku ei herätä minkäänlaista mielleyhtymää ja Knut Posse sekä Viipurin pamaus pelkkä huvittava petomaaniselta kalskahtava konnotaatio nuorten mielissä?

Minä nyt en kaipaisi mitään erityistä suomalaisen kansanhengen propagandaluentoja kouluihin tai erityistä kristinuskonostatusta, mutta haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät jotain elämästä ja siitä suuresta aaltoliikkeestä, mikä historia on.

[Nikopol]

En nyt haluaisi ruokkia kiljuvaa foliopulaa, mutta historiattomuuden ajatuksen ruokkiminen palvelee monikulttuuristamista. Kaikkein sinistereintä on ettei koululaisia tarvitse aivopestä inhoamaan omaa kulttuuriaan, maataan ja kansaansa. Riittää kun jätetään niiden ainutlaatuinen hienous mainostamatta. Näin syntyy arvotyhjiö jonka täyttää monikulttuuripropaganda, toiseuden kritiikitön palvonta, ikuinen suomivihan kyllästämä itseruoskinta ja tietysti konsumerismi, hedonismi yms kiva.

Miksipä Suomen historiaa pitäisi mitenkään korostaa. Suomessa.

Ei kansallista uhoa ja ylemmyyden toitotusta vaan tasapuolista vertailua. Reilussa pelissä Suomi voittaa aina.

Hyvinvoinnin suhteen ollaan (ainakin oltu) lähellä maailman kärkeä. Suomi ja suomen kieli ja Suomen kansa ovat maailman mittakaavassa iso maa, vanha valtio, suuri kieli ja suuri kansa. Kunhan ei verrata niihin pariinkymmeneen isoimpaan, vanhimpaan ja rikkaimpaan, vaan muihin vajaaseen 200:een maahan, satoihin kansakuntiin ja tuhansiin kieliin ja kulttuureihin. Ja otetaan huomioon lähtökohdat - kielellinen ja kulttuurinen sorto, riisto, orjuus, sodat ja luonnonolot.

Historian opetussuunnitelma pitäisi tiivistää seuraavaan riviin:

SUOMI ON VÄHÄN HELVETIN HIENO PAIKKA, JA HISTORIANOPETUKSEN TEHTÄVÄNÄ ON KERTOA MIKSI,ETTÄ KAIKKI TAJUAVAT MILLOIN HEILLE SYÖTETÄÄN PASKAA OMASTA MAASTA.

[Simo Hankaniemi]

Suomessa ei ole koskaan panostettu Suomen historian opetukseen. Ihmettelein jo 10-vuotiaana, miksi aikuiset puhuvat omista esi-isistään halveksuen "pakanoina" ja laskevat kaiken hyvän ja kauniin alkaneen kristinuskon tulosta Suomeen, joka sekin esitetään aina kaunistellen jonain muuna kuin vieraan ideologian invaasiona.

[FadeAway]

Kuinka veikkaatte Suomessa monikulttuuriaivopesun tapahtuvan kouluissa?

Ensin lisätään monikulttuuriopetusta.
Lisätään muiden uskontojen & kulttuurien opetusta.
Otetaan monikulttuurikasvatus osaksi kaikkia oppiaineita.

Muutetaan historianopetus vähemmän:
Suomi, itsenäisyys, sodat, kristitty & eurooppalainen kulttuuriperinnettä korostavaksi . Ennemmin vähätellään näiden merkitystä.
Voidaan vaikka mainita 1900-luvulla itsenäisyydestä seurasi 3 sotaa & lamaa. Samalla se eristi Suomen muusta maailmasta Neuvostoliiton juoksupojaksi... (Tai jotain tämän kaltaista.)

Korostetaan YK-toimintaa, lähetystyön merkitystä Suomen kansainvälistymisessä, EU:ta, 90-luvulla voimistunutta pakolaisten vastaanottoa, globalisaatiota, 2000-luvulla tapahtunutta vahvaa monikulttuuristumista,..

Oppikirjoissa kuvitus on perunanänäisiä, metsäläis, tuulipuku, jne suomalaisia ja viriilejä ja aktiivisia mamuja.

2000-luvun alun historiankirjoitusta. Suomi pelastui uhkaavalta työvoimapulalta, huoltosuhteen heikkenemiseltä ja eläkepommilta aktiivisen maahanmuuton ansiosta. Thorssin aloitteesta Suomeen saapui moninkertaiset määrät ulkomaista työvoimaa paikkaamaan vajetta....
Kunhan hieman hahmoittelin.

[oinas]

Onkohan foorumin varttuneemmalla väellä mitään käsitystä siitä miten vähän historiaa nykyään opetetaan? Yksi selittävä tekijä yleistiedon rappiotilaan on se että suurin osa koko maailman historiasta sivuutetaan maininnalla. Antiikin ja keskiajan pudottaminen ohjelmasta asettuu oikeaan mittakaavaan kun ajatellaan että Suomen itsenäisyyden ajan historia käsitellään yhden kurssin aikana. Siis Suomessa.

Historiattomuus lienee päättävien tahojen tavoite. Jos tuntee historiansa ja kansansa alkuperän, saattaa tuntea rikollista ylpeyttä niistä. Ja se on hyihyi, koska vain Varsinaisilla on kulttuuri.

Mielenkiintoinen tieto tuo. Historia oli minun lempiaineeni koulussa ja olen kiinnostunut siitä edelleen lukemalla ja dokkareita katsomalla. Millä luokalla tuo itsenäisyyden ajan historia käsitellään? Pitääpä lainata sukulaislasten kirjoja, kun ei enää ole omia kouluikäisiä lapsia.
Aika vähän tuon ajanjakson historiaa käsiteltiin 60-luvullakin, mutta siihenkin taisi olla vaikuttimena "yleiset syyt". Antiikin Kreikan ja Rooman historiaa silloin päntättiin ja niitä vuosilukuja.

Mielestäni lähihistorian tunteminen on nuorelle todella tärkeää siksikin, että hän osaisi peilata omaa aikaansa menneisyyden ilmiöihin.
Kansakunnalle historia merkitsee sen juuria.

[Sarppi]

Olen koko lailla sanaton. Eikö 1900-lukua lasketa normaaliin yleissivistykseen ja sitä aikaisemmat asiat sitten historiaan?

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että suomalainen nuori voi läpäistä peruskoulun tietämättä kuka oli Fredrik Suuri, ymmärtämättä löytöretkien merkitystä tai käsittämättä karolingista renessanssia? Thermopylain sola on vain tapahtuma piirretystä elokuvasta, Pähkinäsaaren rauhan vuosiluku ei herätä minkäänlaista mielleyhtymää ja Knut Posse sekä Viipurin pamaus pelkkä huvittava petomaaniselta kalskahtava konnotaatio nuorten mielissä?

Nämä asiat käsitellään kyllä, ala-asteella. Ei voi läpäistä kuulematta näistä asioista; voi hyvinkin läpäistä niin, ettei enää yläasteelta lähtiessä muista kuulleensa moisia. Eipä lietsota foliopulaa K-marketteihin. Tilanne ei ole ihan niin huono, kuin ketjussa annettiin ymmärtää. Nikopol puhui lukio-opetuksesta.

[Sarppi]

Mielenkiintoinen tieto tuo. Historia oli minun lempiaineeni koulussa ja olen kiinnostunut siitä edelleen lukemalla ja dokkareita katsomalla. Millä luokalla tuo itsenäisyyden ajan historia käsitellään? Pitääpä lainata sukulaislasten kirjoja, kun ei enää ole omia kouluikäisiä lapsia.
Aika vähän tuon ajanjakson historiaa käsiteltiin 60-luvullakin, mutta siihenkin taisi olla vaikuttimena "yleiset syyt". Antiikin Kreikan ja Rooman historiaa silloin päntättiin ja niitä vuosilukuja.

1900-luku ja 2000-luvun vaihde käsitellään 7. ja 8. luokilla. Lukiossa Suomen historian käännekohdat tsaarinajalta alkaen on mahdutettu yhteen kurssiin.

Antiikin ajat käsitellään useimmiten 6. luokalla (ja myöhemmin osana lukion historian ensimmäistä kurssia).

[Juha J.]

Muut historian ja yhteiskuntaopin kurssit samassa oppilaitoksessa:

Olen koko lailla sanaton. Eikö 1900-lukua lasketa normaaliin yleissivistykseen ja sitä aikaisemmat asiat sitten historiaan?

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että suomalainen nuori voi läpäistä peruskoulun tietämättä kuka oli Fredrik Suuri, ymmärtämättä löytöretkien merkitystä tai käsittämättä karolingista renessanssia? Thermopylain sola on vain tapahtuma piirretystä elokuvasta, Pähkinäsaaren rauhan vuosiluku ei herätä minkäänlaista mielleyhtymää ja Knut Posse sekä Viipurin pamaus pelkkä huvittava petomaaniselta kalskahtava konnotaatio nuorten mielissä?

Ei mitään hajua mistä puhut.

Minä nyt en kaipaisi mitään erityistä suomalaisen kansanhengen propagandaluentoja kouluihin tai erityistä kristinuskonostatusta, mutta haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät jotain elämästä ja siitä suuresta aaltoliikkeestä, mikä historia on.

Jotenkin meidän olisi tuohon suuntaan nuorempiamme opetettava.

[GATEKEEPER]

Muut historian ja yhteiskuntaopin kurssit samassa oppilaitoksessa:

Olen koko lailla sanaton. Eikö 1900-lukua lasketa normaaliin yleissivistykseen ja sitä aikaisemmat asiat sitten historiaan?

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että suomalainen nuori voi läpäistä peruskoulun tietämättä kuka oli Fredrik Suuri, ymmärtämättä löytöretkien merkitystä tai käsittämättä karolingista renessanssia? Thermopylain sola on vain tapahtuma piirretystä elokuvasta, Pähkinäsaaren rauhan vuosiluku ei herätä minkäänlaista mielleyhtymää ja Knut Posse sekä Viipurin pamaus pelkkä huvittava petomaaniselta kalskahtava konnotaatio nuorten mielissä?

Ei mitään hajua mistä puhut.

Veikkaan, että hiljalleen eurooppalainen ja sitä mukaa myös suomalainen historiikki pyyhkäistään pois, ja se korvataan valloittajan uudella materiaalilla.

"History is written by victors." 

[Virkamies]

Nämä asiat käsitellään kyllä, ala-asteella. Ei voi läpäistä kuulematta näistä asioista; voi hyvinkin läpäistä niin, ettei enää yläasteelta lähtiessä muista kuulleensa moisia. Eipä lietsota foliopulaa K-marketteihin. Tilanne ei ole ihan niin huono, kuin ketjussa annettiin ymmärtää. Nikopol puhui lukio-opetuksesta.

Kyllä, huomasin kyllä, että kyse oli lukio-opetuksesta ja huolenaiheeni pysyy yhtä voimakkaana. Yleensä vasta siinä iässä nuoren käsityskyky ja vastaanottokyky on kasvanut sellaiseksi, että hän kykenee oikeasti ymmärtämään paremmin kausaliteettiketjuja. Lukiossa me käsittelimme koko ihmiskunnan historian uudelleen. Ilmeisesti sitä ei enää tehdä, vaan pyritään johonkin postmoderniin teemakoulutukseen, joka suoraan sanottuna - asiaan siis millään lailla perehtymättömänä arvauksena - haiskahtaa typerälle.

Kun esimerkiksi Paasikivi ja Kekkonen vetivät linjoja ulkopolitiikkaan, niin kummallekin heistä oli aivan varmasti perusopintojen yhteydessä kerrottu Bismarckin teesi valtionjohtamisen salaisuudesta. Nykyisin kasvavalla nuorisolla ei samoihin tilanteisiin jouduttuaan ole juuri minkäänlaista koulutusta. Se suoraan sanottuna hirvittää minua suuresti.

Me olemme totisesti ajautumassa makkarakauppiaiden hallitsemaksi modernin ajan nefelokokkygiaksi.

[P]

Uskonnoista voi kertoa osana historianopetusta, niin sen pitäisikin olla.

Ja kun valitettavasti kristinusko ja kirkko ovat kiinteä osa Euroopan historiallista kehitystä. Jos kirkon osuus poistetaan euroopan historiasta, ei enää opeteta historiaa, vaan ihan jotain muuta tarutiedettä. Ollaan syvällä orwellismissa.

Ei tulevaisuutta ja nykyhetkeä voi arvioida kuin tuntemalla menneisyys. Euroopan menneisyyten kristinusko on vaikuttanut valtavasti. Koko Eurooppaa, sellaisena kuin se on tänään ei olisi ilman Kirkkoa ja kristinuskoa. Ei saatana Eric Arthur Blair oli näkijä. Se joka "kontroloi menneisyyttä" kontroloi tulevaisuutta.

Tämä alkaa olla jo pelottavaa ja sairasta. Kielletään mennyt todellisuus monikulttuurisen hötön nimissä. Romahdus on tulossa ja pien tätä menoa.

[nuiseva]

Huhhuh! Pitääkö kaikki kulttuuriperimä sumentaa? Itse olen ollut koulussa silloin, kun tämä omien juurien tuntemisen hämärtäminen on aloitettu. Äidinkielen tunneilla oli jotain täyttä hömppää, luettiin kirjoja malliin Sannan jenkkivuosi ja kirjoitettiin esseitä siitä, mitä on kitsch. Historia jäi muistikuvissani vain kuivaksi aineeksi, kun Itävalta-Unkari hyökkäsi sinna tai tänne ja oli Wienin tanssiva kongressi. Varmaan historiasta olisi saanut mielenkiintoisenkin aineen hieman syy-yhteyksiä ja asioiden merkityksellisyyttä lisäämällä, mutta se kutistui vuoluihin, nimiin ja ylettämän kuivaan tekstiin. Meillä oli historian tenteissä itseasiassa kielto siitä, että värikästä kieltä ei saanut käyttää.

[PaulR]

Lukion historian opettajaksi oli joskus aikomus. Meillä olikin aivan poikkeuksellinen ja innostava tapaus aikoinaan siinä hommassa. Porthaniassa napsahti pisteestä, mutta kaikella on tarkoituksensa.

Ketjun aiheeseen, että kristinusko on ollut valtava tekijä Euroopan historian muovaamisessa. Sen painoarvoa ei tulisi väheksyä opetuksessa, vaikka Eurooppalainen nykyisyys painottuukin muualle.