Keskustelutilaisuus ulkomaalaislain uudistamisesta ja maahanmuuttopolitiikasta

[Samuli Salminen]

Jokos tämä tapahtuma on noteerattu täällä? Mukana mm. ministeri Thors.


Suomen Pakolaisapu järjestää

TARPEETTOMIA IHMISIÄ? - keskustelutilaisuus ulkomaalaislain uudistamisesta ja maahanmuuttopolitiikasta

perjantaina 5.2. klo 14.30 - 17 Eurooppasalilla (Pohjoisesplanadi 31, Helsinki)

OHJELMA

14.30 Kahvi

15.00 Paneelikeskustelu ulkomaalaislain uudistamisesta ja maahanmuuttopolitiikasta kansallisella ja EU-tasolla. Paneelia vetää maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Outi Lepola.

Panelistit:

Heidi Hautala, europarlamentaarikko

Arto Satonen, kansanedustaja

Tarja Tallqvist, kansanedustaja

Astrid Thors, maahanmuutto- ja eurooppaministeri

Katja Tuominen, Vapaa liikkuvuus-verkoston aktiivi

Thomas Wallgrén, filosofi


16.00 Yleisökeskustelua

16.45 Lyhytelokuva Ghosts, ohjaus Jan Ijäs (englanniksi)


Vapaa pääsy.

[Kimmo Pirkkala]

No voi hitsin pimpulat, kun paneelissa ei yllättäen ja harmillisesti ole yhtään maahanmuuttokriitikkoa.

[Samuli Salminen]

No voi hitsin pimpulat, kun paneelissa ei yllättäen ja harmillisesti ole yhtään maahanmuuttokriitikkoa.

Toivottavasti sitäkin enemmän sitten yleisön joukossa

[Koskela Suomesta]

Taas uusi "keskustelutilaisuus" jossa oikein ajattelevat ihmiset siunailevat asiaa keskenään.

Miten nämä poikkevat lähetysseuran iltapäiväkahveista? sinne ei pakanoita kutsuta, ja jos joku tulisikin, sellaisille syntisille ei puhuta tai heitä ei kuunnella.

Nämä samat tahot järjestävät näitä keskinäisen kehumisen kerhojaan valtionrahoilla säännöllisesti muutaman kuukauden välein eripuolilla Suomea ja väittävät keskustelevansa asioista julkisuudessa.

[Kimmo Pirkkala]

Miten nämä poikkevat lähetysseuran iltapäiväkahveista? sinne ei pakanoita kutsuta, ja jos joku tulisikin, sellaisille syntisille ei puhuta tai heitä ei kuunnella.

Erittäin osuva vertaus.

[Sami Aario]

Katja Tuominen, Vapaa liikkuvuus-verkoston aktiivi

Lukekaapa täältä  Vapaa liikkuvuus -verkoston manifesti, erityisesti seuraava kohta:

Kohti avointa kansalaisuutta

Paperittomien siirtolaisten kohdalla puhe ihmisoikeuksista on osoittautunut tyhjäksi. Karmeat historialliset ennakkotapaukset osoittavat, ettei ihmisoikeuksia kunnioiteta ilman kansalaisuuden tuomaa suojaa. Siksi kansalaisuuskäsitettä on välttämätöntä laajentaa. Euroopan kansalaisuus kuuluu jokaiselle unionin alueella elävälle ihmiselle.

Ihmettelen miten tuota hörhöporukkaa päästetään puhumaan yhtään mihinkään. Yritin etsiä noiden sivuilta kontaktihenkilöiden nimiä tai jäsenmäärää, mutten löytänyt. Onko kenelläkään aavistusta kuinka paljon noilla on jäseniä?

[Pliers]

Katja Tuominen, Vapaa liikkuvuus-verkoston aktiivi

Lukekaapa täältä 

En kyllä vielä näiden sivujen perusteella ymmärrä motiivia. Minkä takia humanitaarisia maahanmuuttajia pitää tänne haalia, eikä saa karkoittaa. Noiden sivujen perusteella vedän sen johtopäätöksen, että vapaa liikkuvuus-verkosto vain haluaa suojella ja paapoa kaikkia maailman raskautettuja kuin kotieläimiä ja lemmikkejä. Voisiko maahanmuuttajilla todella olla tällainen status?

[Embo]

Miten nämä poikkevat lähetysseuran iltapäiväkahveista? sinne ei pakanoita kutsuta, ja jos joku tulisikin, sellaisille syntisille ei puhuta tai heitä ei kuunnella.

Kai se on se, että tuollaisilla tapahtumilla pyritään "keskustelun" varjolla käännyttämään yleisöä myötämielisiksi asialle ja Oikealle Ajattelulle. Kyseessä ei ole debatti eli väittely.

Sitten vielä päälle liikkisfilmi Ghosts, ja a vot, jopa taas meitä sydämettömiä rassismuksia vihataan.

[kurko69]

Tuonnehan voisi vaikka ilmaantuakkin muita tulijoita? 

[Kareliana-55]

No voi hitsin pimpulat, kun paneelissa ei yllättäen ja harmillisesti ole yhtään maahanmuuttokriitikkoa.

Maahanmuuttokriitikko ja maahanmuuttokriitikko...noista muista en niin tiedä, mutta eikös Tarja Tallqvist ole pitänyt yllä tiiviit kontaktit ruohonjuuritason reaalimaailmaan kansanedustaja-aikanaankin työskentelemällä välillä vapaa-aikanaan vanhustenhoidossa. On kirjoittanut myös hänelle kerrotusta 'kulttuurien törmäyksestä' blogissaan...

http://www.tarjatallqvist.com/2009/11/vanhuus-suomessa

[mikkostadista]

Voi jumalauta, jälleen kerran...

Voin jo silmissäni nähdä kuinka kaaderit kilvan kehuvat Astrid-tädin saavutuksia! Paheksuntaa jaellaan taatusti viljalti vääräuskoisten maahanmuuttokriitikoiden suuntaan.
Katja Tuominen käy varmasti veriseen taistoon ihmisiä erottavia rajoja vastaan, ja "filosofi" Wallgreen ymmärtää ja ylistää mokuttajien avarakatseisuutta ja järjen valoa.
Heidi Hautala hymisee vihervasemmistolaista ylimielisyyttään.

Lopuksi kaikki opetuslapset toivottavat Astrid-tädille voimia jaksaa mokuttamista, ilkeistä maahanmuuttokriitikoista välittämättä.

Kysymys: Missä ovat maahanmuuttokriitikot? Jussi Halla-Ahoa, Juha Mäki-Ketelää, ym. julkisuudessa marinoitunutta asian puhujaa ei ole kutsuttu?

Vastaus: Tälläisillä paneelikeskusteluilla ei ole muuta vitun virkaa, kuin todistella niihin osallistuville haihattelijoille, että valhe on totta kun tarpeeksi niin jauhaa.

[Kimmo Pirkkala]

^Vielä pakko nostaa tuo Koskelan erinomainen vertaus seurakuntaan. Kuka nyt uskottomia uskovaisten kokoukseen kutsuisi?

[Roope]

Nosto. Toivottavasti joku nauhoittaa.

[Iloveallpeople]

Tämä siis tänään.

[Roope]

Eikö kukaan tosiaan ollut paikalla?

Laitanpa tähän ketjuun pätkän raporttia toisesta tilaisuudesta.

Journalistiikan professori Kivikuru kertoi avoimesti sen, että median monikulttuurisuusuutisointi on mennyt pieleen, koska perussuomalaisuus on ollut nousussa. Siinä se. Mitäs sitä kiertelemään.

Alustusten jälkeen oli yleistä keskustelua. Pidin ekan puheenvuoron, jonka pääkohdat:
- median pitää puhua asioista avoimesti. Kaikkein pahinta maahanmuuttajien kannalta on ettei asioista voi kirjoittaa avoimesti, vaan hyssytellään ja yliymmärretään.
- maahanmuuttajien käsittely mediassa on verrattavissa 70-luvun Neuvostoliiton asioiden uutisointiin.
- on pystyttävä tunnustamaan, että jotkut tulevat tänne taysin vastikkeetta nauttimaan elintasostamme. Heidän tarkoituksenaan ei ole tulla rakentamaan ja auttamaan yhteiskuntaamme

Samantien puheenvuoroni jälkeen Hakunilan monikulttuurisuusyhdistyksen herra pomppasi ylös ja kysyi minulta "kuinka monta uusnatsia on Turun perussuomalaisissa? Vastaa!"

VantaanTimo: Monikulttuurisuusilta kaupungintalossa - rasistileimakirves heilui

Vantaan kaupunki
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Tiedote 26.01.2010

Nostaako rasismi päätään mediassa?

Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen eli maahanmuuttajiin kohdistuneisiin koveneviin asenteisiin.

Neuvottelukunta järjestää teemaseminaarin aiheesta
Monikulttuurisuus mediassa - asennetta ja vaikuttamista torstaina 4.2.2010 klo 19.00 Vantaan kaupungintalolla valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa.

Nostaako rasismi päätään mediassa? Aiheesta seminaari Vantaalla 4.2.2010

[Sivulause]

Samantien puheenvuoroni jälkeen Hakunilan monikulttuurisuusyhdistyksen herra pomppasi ylös ja kysyi minulta "kuinka monta uusnatsia on Turun perussuomalaisissa? Vastaa!"

Jäätävää.

[Roope]

Pakolaisapu sentään huomioi tilaisuuden:

Pakolaisapu: Lakien on oltava inhimillisiä

Suomen Pakolaisavun 5.2. järjestämässä paneelikeskustelussa pohdittiin maahanmuuttopolitiikkaa ja moraalia Suomessa ja Euroopassa.

"On käsittämätöntä ja edesvastuutonta, että EU-maassa turvapaikanhakijoiden tilanne voi olla sellainen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin joutuu antamaan täytäntöönpanokieltoja käännytyksiin Euroopan sisällä", totesi maahanmuuttoministeri Astrid Thors.

Suurin osa Eurooppaan saapuvista kulkee Kreikan, Maltan tai Italian kautta. Kreikassa ja Maltalla uupuu niin hallinnollinen valmius kuin halu turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämiseen. Käytännössä ihmiset – lapsetkin – jäävät yksin kaduille selviämään. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet viranomaisten laittomasti vanginneen ja pahoinpidelleen turvapaikanhakijoita. Alaikäisiä on järjestelmällisesti kirjattu täysi-ikäisesti, vaikka lapsilla olisi todistuksia iästään. Mahdollisuutta hakea turvapaikkaa ei ole annettu.

"EU-maita sitovan Dublinin sopimuksen mukaan henkilön turvapaikkahakemuksen käsittelee ensisijaisesti se maa, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä päätyy. Suomi onkin käyttänyt Dublinin suomaa käännytysmahdollisuutta innokkaasti hyväkseen, vaikka sopimuksessa on varauma, joka antaisi mahdollisuuden käsitellä hakemukset Suomessa", paneelin puheenjohtaja, pakolaisasioiden asiantuntija Outi Lepola totesi.

Suomessa vuonna 2009 noin neljäsosa turvapaikanhakijoista palautettiin Dublinin sopimuksen perusteella toiseen EU-maahan, myös Kreikkaan. YK:n pakolaisjärjestö vastustaa käännytyksiä Kreikkaan.

"On kysyttävä, onko Euroopan komissio tarpeeksi rohkea valvoessaan eri maiden vastaanoton tasoa?" ministeri totesi. Hän näki valvonnan lisäksi ratkaisuksi tilanteeseen yhteisen, toimivan turvapaikkasysteemin luomisen. "Pidemmän päälle on myös mietittävä muita ratkaisuja. Esimerkiksi Malta on pyytänyt Suomea vastaanottamaan siellä jo pakolaisstatuksen saaneita ihmisiä, joiden tukemiseen pienellä saarivaltiolla ei ole mahdollisuutta", ministeri kertoi.

Myös kokoomuksen maahanmuuttopoliittisen raportin laatinut kansanedustaja Arto Satonen ja eurokansanedustaja, Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala näkivät ratkaisun tiukemmassa valvonnassa.

"Dublinin sopimus on rakennettu tyhjän päälle", Hautala totesi. "Sen lähtöoletuksena on, että kaikkien maiden vastaanoton taso on sama, kun se ei sitä ole. Tässä tarvitaan uutta järjestelmää. Nykytilanteessa Välimeren maiden kautta tulleiden hakemuksia pitäisi varauman mukaan käsitellä Suomessa."

Pakolaisavun puheenjohtaja Thomas Wallgren painotti kansalaistoiminnan tärkeyttä tilanteen muuttamiseksi. Wallgren näki, että omantunnon ja lain välillä on aukko, joka kurotaan umpeen kansalaistoiminnalla.

Vapaa liikkuvuus –verkoston aktiivi Katja Tuominen piti valvonnan peräämistä ja muiden maiden syyllistämistä kaksinaamaisena. "Dublinin sopimus on totaalinen katastrofi", Tuominen totesi. "Ihmisiä dumpataan Kreikkaan, jotta he eivät tulisi tänne. Kaikki muut EU-maat ovat tietoisesti mukana tässä toiminnassa."

Ulkomaalaislain tiukennusten perusteena tulijoiden vähentäminen

Valiokunnissa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä ulkomaalaislain tiukentamiseksi. Turvapaikanhakijat saisivat esityksen mukaan tehdä töitä vasta oleskeltuaan Suomessa kuusi kuukautta nykyisen kolmen sijaan, jos heillä ei ole esittää kotivaltionsa passia. Ikätesteistä tulisi pakollisia ja yksin tullut alaikäinen saisi vanhempansa Suomeen vain, jos hän päätöshetkellä olisi vielä alaikäinen.

Kiristyksiä perustellaan sillä, että ne voisivat vähentää Suomeen tulevien ja erityisesti perusteettomien hakijoiden määriä. Kuitenkaan ajatukselle Suomen erityisistä vetotekijöistä ei ole olemassa todisteita. Sisäasianministeriön joulukuussa julkaistun selvityksen mukaan esimerkiksi turvapaikanhakijoille maksettavan toimeentulotuen suuruudella ei ole vaikutusta siihen, mihin maihin ihmiset hakeutuvat.

Ministeri Thorsin mukaan maiden erilaisilla käytännöillä on vaikutusta. "Pidän esimerkiksi aika kummallisena yhteensattumana sitä, että alaikäisten hakijoiden määrä väheni heti selvästi, kun Suomessa alettiin puhua ikästestien teettämisestä."

Keskeisimpiin kiristysesityksiin suhtauduttiin paneelissa kriittisesti.

"Tekstissä väitetään esimerkiksi, että työnteko-oikeus houkuttelee perusteettomia hakemuksia, mutta tätä ei perustella mitenkään. Asia jätetään arvailujen varaan. Kyseessä on pikemmin reaktio yleisökeskusteluun, kuin aloite, joka olisi oikeasti johdonmukainen", filosofi Wallgren arvosteli.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa esitystä käsitelleet kansanedustajat Arto Satonen ja Tarja Tallqvist (kd) olivat Wallgrenin kanssa samoilla linjoilla.

"Työ- ja tasa-arvovaliokunta tulee suosittelemaan hallintovaliokunnalle yksimielisesti työnteko-oikeuden säilyttämistä nykyisellään eli kolmessa kuukaudessa. Keskustelimme tänään asiasta ja työnteko-oikeus ei ole mielestämme vetotekijä", Satonen totesi.

"Esitys siitä, että perheenyhdistämistä hakevan alaikäisen ikä lasketaan päätöksentekopäivästä on menossa perustuslakivaliokuntaan, jossa selvitetään, sopiiko se suomalaiseen hallintoon. Mikäli esitys jää lakiin, olisi suotavaa kehittää jonkinlainen valvontamekanismi, jottei hakemusten käsittelyä venytettäisi. Myös resuresseja on oltava tarpeeksi, jotta hakemukset käsitellään kohtuullisessa ajassa", Satonen lisäsi.

Tallqvist totesi yleisen ongelman olevan se, että esityksissä ihmiset on nähty lähtökohtaisesti huijareina.  Tuominen taas piti kammottavana sitä, että kansainvälisen suojelun keskeiset kysymykset on esityksessä unohdettu.

Kenen ehdoilla maahanmuuttopolitiikkaa tehdään?

Yleisöstä esitettiin pari kysymystä, joissa epäiltiin nykyisen maahanmuuttojärjestelmän yleistä suosiota. Kaakkois-Suomesta kotoisin oleva nainen pelkäsi pakolaisiin käytettävien rahojen olevan poissa suomalaisten sosiaalipalveluista. Vanhempi henkilö peräsi toimilta yleistä hyväksyttävyyttä: muuten vaarana on väkivalta maahanmuuttajia kohtaan.

Kansanedustajat Satonen ja Tallqvist sekä ministeri Thors pitivätkin toimien yleistä hyväksyttävyyttä keskeisenä. Wallgren piti kansalaismielipidettä tärkeänä, mutta näki kysymyksen turhia vastakkainasetteluja luovana.

"Tässä luodaan ajatusta, jossa kantasuomalaiset ja ulkomailta tulleet köyhät taistelevat toisiaan vastaan, kun pitäisi keskittyä löytämään sellaisia keinoja, jotka tukisivat molempia ryhmiä. Esimerkiksi Intiassa on otettu käyttöön työllisyystakuu, joka takaa kaikille kansalaisille 100 päivää työtä vuodessa. Tällaista mahdollisuutta olisi pohdittava myös Suomessa", Wallgren innostui.

"En usko, että maahanmuuttajien ja pakolaisten tukeminen on muilta pois. Kyllä meidän on pystyttävä tukemaan kaikkia vaikeassa asemassa olevia", Tallqvist totesi.

"Emme saa olla sinisilmäisiä, mutta samalla on hyväksyttävä, että ulkomaalaisten määrä Suomessa tulee kasvamaan ja se tulee muuttamaan koko Suomea. Kotouttamiseen on oltava resursseja, tämä fakta on viimeisen vuoden aikana alettu ottaa oikeasti tosissaan", Satonen sanoi.

Tuominen näki yleisen hyväksyttävyyden taakse piiloutumisen populismina. "Jos maailmaa haluaa muuttaa, ei pidä jäädä odottelemaan yleistä hyväksyttävyyttä. Jos sitä olisi odoteltu Etelä-Afrikassa, siellä vallitsisi edelleen apartheid."

Pelkkänä asiantuntijana esitellyn Outi Lepolan taustaa (Amnesty, Ihmisoikeusliitto) ei mainita.

Sisäasianministeriön joulukuussa julkaistun selvityksen mukaan esimerkiksi turvapaikanhakijoille maksettavan toimeentulotuen suuruudella ei ole vaikutusta siihen, mihin maihin ihmiset hakeutuvat.

"Julkaistu selvitys" oli lyhyt tiedote, jossa oli väitteen perusteluna yksi virheellisesti analysoitu anekdoottitason tieto, koskien Hollannin jakaman rahan ja turvapaikanhakijamäärän yhteyttä.

Ikätesteistä tulisi pakollisia...

Ikätestit olisivat lakiehdotuksen mukaan edelleen vapaaehtoisia.

Ministeri Thorsin mukaan maiden erilaisilla käytännöillä on vaikutusta. "Pidän esimerkiksi aika kummallisena yhteensattumana sitä, että alaikäisten hakijoiden määrä väheni heti selvästi, kun Suomessa alettiin puhua ikätestien teettämisestä."

Ikätestejä oli teetetty koko ajan, puhetta on ollut vain niiden suorittamisen ohjeistamisesta yhtenäiseksi lain tasolla. Melkein heti ikähuijauskeskustelun käynnistyttyä ikätestit keskeytettiin apulaisoikeusasiamiehen kannanoton jälkeen. Mikä sitten oli testien lopettamisen vaikutus tulijamääriin?

Tekstissä väitetään esimerkiksi, että työnteko-oikeus houkuttelee perusteettomia hakemuksia, mutta tätä ei perustella mitenkään. Asia jätetään arvailujen varaan.

Ihmeellistä kiemurtelua Wallgrenilta. Kun tällä hetkellä kaikkein helpoin tapa päästä EU:n alueelle töihin on ilmoittautua turvapaikanhakijaksi, niin totta kai sitä käytetään hyväksi. Haluaisin viimein nähdä tilastoja siitä, kuinka moni turvapaikkaan oikeutettu hakija on puolen vuoden sisällä saapumisestaan saanut itselleen työpaikan (muualta kuin vastaanottokeskuksesta).

"Työ- ja tasa-arvovaliokunta tulee suosittelemaan hallintovaliokunnalle yksimielisesti työnteko-oikeuden säilyttämistä nykyisellään eli kolmessa kuukaudessa. Keskustelimme tänään asiasta ja työnteko-oikeus ei ole mielestämme vetotekijä", Satonen totesi.

Eli kokoomuksen myötävaikutuksella tämäkin tiukennus katosi lakiesityksestä kokonaan, aivan kuten vihreät (Heli Järvinen) toivoivat. Jäljelle jää ainoana kohtana perheenyhdistämisoikeuden rajoittaminen, jos hakija ehtii täysi-ikäiseksi hakemusta käsiteltäessä.

Esitys siitä, että perheenyhdistämistä hakevan alaikäisen ikä lasketaan päätöksentekopäivästä on menossa perustuslakivaliokuntaan, jossa selvitetään, sopiiko se suomalaiseen hallintoon.

Ei jumalauta, tuo viimeinenkin kohta voidaan siis vielä karsia, eikä edes kokoomuksella tunnu olevan halua pitää siitä kiinni. Onpa valtava uudistus, kyllä kannatti odottaa...

"Tässä luodaan ajatusta, jossa kantasuomalaiset ja ulkomailta tulleet köyhät taistelevat toisiaan vastaan, kun pitäisi keskittyä löytämään sellaisia keinoja, jotka tukisivat molempia ryhmiä. Esimerkiksi Intiassa on otettu käyttöön työllisyystakuu, joka takaa kaikille kansalaisille 100 päivää työtä vuodessa. Tällaista mahdollisuutta olisi pohdittava myös Suomessa", Wallgren innostui.

"En usko, että maahanmuuttajien ja pakolaisten tukeminen on muilta pois. Kyllä meidän on pystyttävä tukemaan kaikkia vaikeassa asemassa olevia", Tallqvist totesi.

"Emme saa olla sinisilmäisiä, mutta samalla on hyväksyttävä, että ulkomaalaisten määrä Suomessa tulee kasvamaan ja se tulee muuttamaan koko Suomea. Kotouttamiseen on oltava resursseja, tämä fakta on viimeisen vuoden aikana alettu ottaa oikeasti tosissaan", Satonen sanoi.

Wallgren on täysin pihalla, samoin Tallqvist. Edes kokoomuksen Satonen ei tunnu ymmärtävän, että kotoutettavien määrä ja heidän vaatimansa palvelujen kustannukset ovat paraikaa moninkertaistumassa valitun maahanmuuttopolittisen linjan seurauksena. Kotouttamisen kustannukset kymmenkertaistuvat, ellei sisäänottoa kiristetä tai kotouttamisstrategiaa muuteta byrokraattisesta virkamiesvetoisuudesta vapaaehtoistyön ja itseohjautuvuuden suuntaan.

[Julmuri]

Esimerkiksi Intiassa on otettu käyttöön työllisyystakuu, joka takaa kaikille kansalaisille 100 päivää työtä vuodessa. Tällaista mahdollisuutta olisi pohdittava myös Suomessa", Wallgren innostui.

No miksi turhaan tyytyä tuohon kun Neuvostoliitossa oli jo systeemi, joka takasi jokaiselle kansalaiselle työtä 365 päivää vuodessa.

[Teemu Lavikka]

Joo joo! Sieltä tuli taas "ei ole suomalaisilta pois" ja "sosiaaliturva ei ole vetovoimatekijä"

. Kyllä meidän on pystyttävä tukemaan kaikkia vaikeassa asemassa olevia

Kyllä tämä oli ehdoton helmi. Rajat auki ja heti!
Jos Pakolaisavun mielestä lakien pitää olla inhimillisiä, se vaatimus tulee ulottaa koskemaan myös veronmaksajaa. Perkele, otsasuonet on kuin berliinin makkarat