Ylioppilaskokeet 2010 (yhdistetty)

[Roope]

En oikein käsitä miksi ylioppilaskirjoitusten äidinkielentehtävä käsitetään mokutukseksi, jos siinä pyydetään tulkitsemaan tekstejä jotka liittyvät maahanmuuttoon.

Maahanmuutto on ollut puheenaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuoden aikana varsin usein, joten eikö ole lähinnä luonnollista että siihen liittyviä kysymyksiä otetaan esille ylioppilaskirjoituksissa?

Kokeessa mainitun moniäänisyyden käsite liittyy maahanmuuttokeskustelussa media- ja rasismitutkijoiden vaatimukseen maahanmuuttajien oman äänen kuulemisesta. Tiedottamiseen pitäisi liittää myös maahanmuuttajien näkökulma. Tämähän on sinänsä ihan kannatettavaa, jos hommassa säilyy tolkku.

Vaatimusta on laajennettu liikaa, kun näkökulma pitäisi näkyä ihan kaikessa maahanmuuttajiin liittyvässä julkisuudessa. Tv-sarjojen kohtauksissa näkyvien ihmisten rotujen esiintymisfrekvenssit lasketaan. Televisiokeskusteluihin vaaditaan aina yksi maahanmuuttajien edustaja. Parhaiksi asiantuntijoiksi ulkomaalaislain ja maahanmuuttopolitiikan suhteenkin on Suomessa ihan pokalla esitetty maahanmuuttajia itseään.

Toinen puoli maahanmuuttajanäkökulmaa tai -sensitiivisyyttä on vaatimus maahanmuuttajiin liittyvien negatiivisten asioiden vastuullisesta tiedottamisesta eli itsesensuurista ja leimaaviksi katsottujen mielipiteiden esittämisen rajoittamisesta eli sensuurista.

Tuo yo-koetehtävä on luultavasti sinänsä ihan neutraali, mutta jotain edellä kuvaamani kaltaisia asenteita saatetaan mediakasvatuksen kautta ajaa kouluihin, koska se on mediatutkijoiden ja -kasvattajien oma asenne. Opettajat tietävät nykytilanteen paremmin.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa nykyään positiivista syrjintää ja tasa-arvo tasoitettua lopputuloksen tasa-arvoa. Moniäänisyys voi vastaavasti pahimmassa tapauksessa tarkoittaa vain ennalta hyväksyttyjen äänien sietämistä.

edit:

Tämäkin on kummallista:

Kouki arvioi, että myös moniäänisyys on oppilaille vieras ja hankala käsite. Vain kahdessa kuudesta äidinkielen oppikirjasarjasta sitä ylipäänsä opetetaan.

[Henkipatto]

Minä uskon, että läpi pääsee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto on ihan kivaa. Hylätty tulee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto ei ole kovin kivaa.

Katsotaan sitten, kun saan koevastaukseni takaisin...

Ihan kahden mutkan kautta tullut käännös. Miksi tuollaisia runoja käytetään suomenkielisten äidinkielen ylioppilaskokeessa? Mitä tekemistä tuolla on suomalaisen kirjallisuuden tai runouden kanssa?

Kyseessä on tekstitaidon koe, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä suomalaisen kirjallisuuden tai runouden kanssa. Tekstitaidon kokeessa mitataan oppilaan kykyä analysoida aineistoa (runo, novelli, kolumni, artikkeli, uutinen, mainos, jne.) tehtävänannon määräämällä tavalla ja rakentaa yhtenäinen, johdonmukainen vastaus.

Analyysin kohteena voi olla käytetty kieli, tekstikokonaisuuden rakenne, käytetty argumentointi ja retoriset keinot, yms. Tehtävätekstin sisällön ideologiset vivahteet ovat täysin irrelevantteja tehtävän kannalta (ellei niitä pyydetä erittelemään). Tekstitaidon kokeessa tulee olla ottamatta kantaa, ellei tehtävänannossa niin määrätä. Tekstitaidon kokeen tehtäviin vastaaminen on lähinnä mekaanista työtä - siinä se eroaa perinteisestä esseekokeesta, jossa vaaditaan luovuutta.

Keväästä 2007 lähtien otsikko- ja aineistoaineen kirjoittamisen sijaan äidinkielessä suoritetaan esseekoe ja tekstitaidon koe.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yo-koe#Nykymuotoiset_ylioppilaskirjoitukset_.281921.E2.80.93.29

Mielestäni uudistus on hyvä - tekstitaidon kehittäminen on omiaan kasvattamaan mediakriittisyyttä.

[Juki]

Roope, Koukin kommentti on itsessään omituinen, sillä käsite moniäänisyys selitettiin ihan tehtävässä, että joka nassikalla ei tulisi nyt mieli, jossei ossaa eikä taho muistaa. Jos osasi lukea tehtävänannon, käsite on silloin hallussa. Muusta kommentoin sen verran, että kyllä moniäänisyys on todellakin moniäänisyyttä, ei mitään mokulisää normiteksteihin. Eri opettajat saattavat saattavat sitten ajatella, että se tarkoittaa esim. jotakin marginaaliryhmien ääntä; itse en, sillä käsite on kontekstisidonnainen.

Henkipatto, niitä vastauksiahan ei sitten enää yksikään oppilas pääse näkemään eli ei niitä takaisin saa; ellei sitten tee oikaisuvaatimusta ja pyydä niitä.

[-gentilhommehki-]

Moniäänisyys taitaa/saatta liittyä mamuasioihin liittymättömään kiistaan kokeen vaikeustasosta. Erityisesti aiempi tehtävä tarinan kertojasta sai laajaa kritiikkiä, jopa väitöskirjatasolla. Toisaalta on outoa, että pitää hakea käännösrunoja, kun Eino Leinoakin olisi tarjolla.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4ittelij%C3%A4+%C3%84idinkielen+yo-koe+koettelee+oikeusturvaa/1135252093440

[Henkipatto]

Henkipatto, niitä vastauksiahan ei sitten enää yksikään oppilas pääse näkemään eli ei niitä takaisin saa; ellei sitten tee oikaisuvaatimusta ja pyydä niitä.

Juu näinhän se on, muotoilin huonosti. Tarkoitin lähinnä pisteytystä ja vastaukset ennen YTL-sensoreita läpi käyvän opettajan palautetta (saan ennemmin tai myöhemmin, ja kyllä muistaa, järjestelykysymys).  Voihan sitä tietysti ruveta kenkkuilemaan, mikäli tulos ei miellytä, joskaan en usko ihan nollia saavani.

[Juki]

Moniäänisyys taitaa/saatta liittyä mamuasioihin liittymättömään kiistaan kokeen vaikeustasosta. Erityisesti aiempi tehtävä tarinan kertojasta sai laajaa kritiikkiä, jopa väitöskirjatasolla. Toisaalta on outoa, että pitää hakea käännösrunoja, kun Eino Leinoakin olisi tarjolla.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4ittelij%C3%A4+%C3%84idinkielen+yo-koe+koettelee+oikeusturvaa/1135252093440

Ei kertojatehtävä mitään laajaa kritiikkia saanut; se oli aivan yksinkertainen tehtävä ja aivan perusasiaoita äikän lukion kolmoskurssilta. Mistä tällainen käsitys? Tuo Koukin kritiikki asiasta oli hölmöä, sillä kokeessa on ollut paljon enemmänkin tähdellistä kritiikin aihetta. Sen sijaan Koukin takertuminen juuri tuohon tehtävään on saanut kritiikkiä.


Henkipatto tuntuu muuten oivaltaneen, mistä koko koeuudistuksessa on kyse. Hyvä! Äidinkieli on muutakin kuin jotakin runotyttöjen kaunokirjoitusnäpertelyä; itse asiassa aivan juuri päinvastain.

[Roope]

Roope, Koukin kommentti on itsessään omituinen, sillä käsite moniäänisyys selitettiin ihan tehtävässä, että joka nassikalla ei tulisi nyt mieli, jossei ossaa eikä taho muistaa. Jos osasi lukea tehtävänannon, käsite on silloin hallussa.

Koukin kommentin perusteella voisi olettaa, että osassa kouluja juuri tuollaista tekstianalyysiä on harjoiteltu jo etukäteen, osassa ilmeisesti ei, joten tehtävä on sikäli huonosti valittu. Tehtävien pitäisi perustua mahdollisimman pitkälle kaikille yhteiseen materiaaliin. Ei tuo mikään suuri moka ole, tasapainottelu on vaikeaa.

Muusta kommentoin sen verran, että kyllä moniäänisyys on todellakin moniäänisyyttä, ei mitään mokulisää normiteksteihin. Eri opettajat saattavat saattavat sitten ajatella, että se tarkoittaa esim. jotakin marginaaliryhmien ääntä; itse en, sillä käsite on kontekstisidonnainen.

Nimenomaan maahanmuuttaja-asioiden käsittelyn moniäänisyyteen liittyy tuollainen mokuideologinen näkökulma. Käytännön toteutuksesta jossain lukiotasolla en tiedä, kun en ole nähnyt niissä käytettyä oppimateriaalia, mutta esimerkiksi Tampereen yliopiston tutkijoiden mielipiteet vaikuttavat tuollaisilta kuin kuvasin.

Moniäänisyys mediakasvatuksessa on hiukan samantyyppinen käsite kuin vaikkapa kansainvälisyyskasvatus tai rauhankasvatus. Periaatteessa se voi olla neutraalia, mutta tietyissä yhteyksissä epäilykset aina heräävät. Mutta ei tuo tehtävä itsessään ole mitään propagandaa ja tuskin lukio-opetuskaan. Toin vain esiin laajemman yhteyden, johon olen maahanmuuttokeskustelun yhteydessä törmännyt.

[Tuulos]

Henkipatto, niitä vastauksiahan ei sitten enää yksikään oppilas pääse näkemään eli ei niitä takaisin saa; ellei sitten tee oikaisuvaatimusta ja pyydä niitä.

Juu näinhän se on, muotoilin huonosti. Tarkoitin lähinnä pisteytystä ja vastaukset ennen YTL-sensoreita läpi käyvän opettajan palautetta (saan ennemmin tai myöhemmin, ja kyllä muistaa, järjestelykysymys).  Voihan sitä tietysti ruveta kenkkuilemaan, mikäli tulos ei miellytä, joskaan en usko ihan nollia saavani.

Siinä menitte metsään, oman suorituksensa voi saada takaisin. Noh, kopion ainakin. Jostain syystä Lautakunta on kätkenyt tuon mahdollisuuden aika huolellisesti, löytyy kuitenkin Yleisohjeista kohdan 1.5.7 alta eikä poikkeuksellisesti hintaakaan ole ilmoitettu.

Koesuorituksen näyttäminen ja kopion antaminen kokelaalle Kokelaan koesuoritukset ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24 § 1 mom. kohta 30) Asianosaisella eli kokeen suorittaneella kokelaalla on oikeus saada tieto omasta koesuorituksestaan. (L 621/1999, 11 § 1 mom.) Ylioppilastutkintoa varten annetusta koevastauksesta tiedon voi saada kuitenkin vasta, kun ylioppilastutkintolautakunta on suorittanut lopullisen arvostelun. (L 621/1999, 11 § 2 mom.) Ylioppilastutkinnon koesuorituksesta annetaan tieto kokelaalle antamalla suoritus ylioppilastutkinto-lautakunnassa nähtäväksi tai antamalla siitä kopio. (L 621/1999, 16 § 1 mom. )

Kokelas, joka haluaa nähdä koesuorituksensa ja siihen mahdollisesti tehdyt arvostelumerkinnät tai joka haluaa tilata suorituksestaan kopion, esittää pyynnön lautakunnalle puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Koesuorituksia ei säilytetä lautakunnan kansliassa, vaan sensoreiden velvollisuutena on arkistoida suoritukset puolentoista vuoden ajaksi. Kanslia pyytää sensoria toimittamaan nähtäväksi tai kopioitavaksi toivotun suorituksen lautakuntaan. Kokelas saa kansliassa suorituksen nähtäväkseen ennalta sovittuna aikana kanslian järjestämässä valvonnassa. Näin varmistetaan, ettei alkuperäistä suoritusta näyttämisen aikana muuteta.

Koesuorituskopio on maksullinen, ja se lähetetään kokelaalle postiennakolla.

Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväkseen tai kopion siitä aikaisintaan 20. kesäkuuta ja syksyn tutkinnon suorituksen aikaisintaan 20. joulukuuta.

Koesuorituksia säilytetään puolitoista vuotta sen jälkeen, kun kyseinen tutkintokerta on saatu päätökseen. Tämän ajan kuluttua suoritukset hävitetään.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/yleisohje101.pdf

[Juki]

Lainaamassasi kommentissanihan lukee, että voi saada, mikäli tekee oikausupyynnön, eli tarkoittaa sitä, että käytännössä sellainen tehdään yleensä aina siinä yhteydessä, että haluaa kokeensa nähdä. Kukaan abi ei yleensä huvikseen ostele omia suorituksiaan muistaakseni 20 eurolla, ei ole ainakaan tullut ikinä vastaan moista huvittelun muotoa. Ja sekin on todellakin vain kopio...Joskus se kannattaa, yleensä ei (muistaakseni n. 10 % oikaisuvaatimuksista johtaa arvosanan muuttumiseen ja sekin voi muuttua myös huonompaan suuntaan) Oikausupyynnön voi toki tehdä ihan ilman kokeen näkemistäkin; senkun tekee; se maksaa sen 50 euroa.


E: silmät näköjään hukassa, korjattu sen tuhat pilkku-, pölkky- ja tolkkuvirhettä...

[Tuulos]

Oikaisupyyntöä ei tarvitse tehdä saadakseen kopion, mutta harvinaistahan se kopion pyyntö on. Oman koulun historiassa taitaa olla vain yksi tai kaksi tapausta kun kopio ollaan haluttu.

[Iloveallpeople]

Äidinkieli, esseekoe

Kirjoitustehtävät

3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?

5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?

8. Mitä Arja Tiaisen runot(s.4-5) kertovat autoilusta?


Mistä ihminen haaveilee

Se vaihtelee eri kulttuureissa: leipää, juomavettä,
ettei tytärtä raiskais joku hiv-positiivinen.
Sais kamelin, aasin,pääsis edes yksi lapsi kouluun.

Meillä on täysin ylimitoitettuja toiveita:
Citroën 27990€, tarjouksessa lauantaina.

Pohjalainen/äidinkielen essee (pdf, 16s.)

[Iloveallpeople]

Tekstitaidon tehtävät ovat tutut ja sitä käsittevän ketjun olen Hommasta lukenut. Motiivini tehdä tämä ketju ei ollut se, että olisin suuttunut aivopesusta ylioppilastehtävissä. Keräilinpä vain Hommaa jotenkin sivuavia aiheita mahdollisesti ketjua täydentäen reaalikokeiden aikaan.

[Juki]

Nuohan ovat aika kesyä kamaa, vain yksi suomalaisuuden dekonstruktointi-tehtävä (3) ja aineistossa sitä samaa "nyyh kehitysmaissa on huono olla se on meidän vikamme"-lässytystä mitä akateemisista piireistä on suollettu jo viimeisen neljän vuosikymmenen ajan.

Jos haluat suuttua aivopesusta ylioppilastehtävissä, niin luepa äidinkielen tekstitaidon tehtävät 1 ja 2.

Miksi?

[Juki]

Herätys. Lue mainitsemiesi TT-tehtävien tehtävänannot ja pohdi tarkkaan, kannattaako aiheesta avautua -  missään.

[todellisuus]

Joo, olipas minulta tyhmää ja turhaa kamaa. Monikulttuurihan on rikkaus ja YTL osaa luoda parhaat kysymykset tekemällä enemmän kasvattavia tehtävänantoja. Vain syrjäytynyt reppanarasisti ajattelee toisin.

[Juki]

Joo, olipas minulta tyhmää ja turhaa kamaa.

Totta - kun väität, että pelkästä jargonista saisi pisteitä.


E: Ihan turhaan poistit välistä kommenttisi; sehän oli metka osoitus siitä, kuinka YTL:n mokutuksella aivopestyjä lukiolaisia kritisoiva käyttää aivan analogisesti yhtä kritiikittä Halla-ahon tekstiä oman agendansa ja jargoninsa tukena. 

[reppana]

Halla-aho pääsi mukaan yhteiskuntaopin kirjoituksiin, kun jokeritehtävässä piti vertailla hänen ja Vanhasen näkemyksiä maahanmuutosta.

Vanhasen näkemykset oli poimittu täältä, Halla-ahon täältä.

Kokeen pitäisi tulla nettiin tänään kello 15.

[LyijyS]

Olinkin juuri tulossa mainitsemaan samasta asiasta. Itse toimin vielä kyseisen aineen opettajana ja tehtävästä näyttää saavan jo varsin mainiot pisteet ainoastaan avaamalla kannanottoja sekä mukana olevaa taulukkoa. Ei tarvitse edes tietää asiasta juurikaan. Ihan hyvä kysymys, kieltämättä ajankohtainen ja tärppiainestakin. Vanhanen taisi myöhemmin tosin puhua myös päinvastaistakin ja yksi hyvä tehtävä olisikin ollut analysoida politiikkojen retoriikkaa/kielenkäyttöä sekä takinkääntöjä irtopisteiden haalimiseksi. 

[Antti Tulonen]

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/yhteiskuntaoppi_kevat_2010.pdf (Kysymys 9)

[JPU]

Jussi Halla-ahosta kysyttiin ylioppilaskokeessa

Abiturientit painiskelivat perjantaina ylioppilaskirjoitusten reaaliaineiden kokeen kysymysten parissa. Ajankohtaisten asioiden seuraamisesta oli tälläkin kertaa kokelaille hyötyä.

Yhteiskuntaopin osiossa abiturientit esimerkiksi saattoivat pohtia Jussi Halla-ahon (ps./sit.) ja Matti Vanhasen (kesk.) erilaisia näkemyksiä maahanmuutosta. Myös elvytyspolitiikasta oli laadittu kysymys.

Maantiedossa abiturienteilla oli mahdollisuus kirjoittaa muun muassa ilmastonmuutoksen globaaleista ympäristövaikutuksista ja innovaatioiden alueellisesta leviämisestä. Ajankohtainen aihe oli myös Somalian rannikolla laivaliikennettä häiritsevä merirosvous.

Terveystiedon kokeessa pyydettiin pohtimaan esimerkiksi taloudellisen taantuman terveysvaikutuksia ja makeisten terveyshaittoja lapsille ja nuorille. Peliriippuvuuskin nousi kysymyksissä esille.

US

[ElinaElina]

JÄTTEkiva! Tämä on virallinen tunnustus siitä, että JH-a on Valtakunnan Virallinen Toisin/Samoin-ajattelun Mestari. 

[reppana]

Tuosta 9b-kohdasta tuli muutaman sivun verran kirjoitettua. Vanhasen perustelut jäivät taka-alalle, hän keskittyi enemmän retoriikkaan. Vastaukset puuttuivat: miksi tarvitsemme ulkomaalaisia, miksi he eivät ole mikään uhkakuva.

Halla-ahon tekstistä oli jätetty melko oleellinen kohta pois. Esimerkiksi kohdan "Suomessa ei myönnetä, että ongelmat johtuvat pohjimmiltaan maahanmuuttajista" edeltä oli jätetty sitä tarkentava kappale pois:

"Lähinnä muslimikulttuurien piirteet tekevät näiden ryhmien sopeutumisen Suomeen mahdottomaksi niin kauan kuin ne pitävät kiinni erityispiirteistään ja yhteiskunta rohkaisee heitä kääriytymään tähän erilaisuuteen. Se luo syrjäytymisen ja etnisen gettoutumisen kierteen."

Ilman tuota kappaletta tekstistä jää sellainen kuva, että kaikki Suomen ongelmat johtuvat kaikelaisista maahanmuuttajista. Lainauksen tila oli tietenkin rajallinen, mutta.

Kokeen katkelman perusteella Halla-ahonkin perustelut jäävät suhteellisen laihoiksi, mutta asiaakin löytyy. Monikulttuurisuus "johtaa automaattisesti konflikteihin", koska "yhteiskunnassa hyväksytään kilpailevia arvojärjestelmiä ja käyttäytymiskoodeja". Lisäksi rivien välisä pystyy lukemaan, että muu Eurooppa on jo kärsinyt maahanmuuton ongelmista.

Eximiaa lähdin tavoittelemaan. Jos onnetar olisi tällä haavaa matkassa mukana :)

[Roope]

Tässä tuota Vanhasen liturgiaa:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/hbl-vanhanen-ei-sied-rasismia.html

[RP]

http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo10kevat/1903/yhteiskuntaoppi.pdf

Maahanmuutto ja Halla-ahon (ja Matti Vanhasen) mielipiteet yhteiskuntaopin yhdeksän pisteen kysymyksen aiheena. Kuinkahan poliittisesti korrekteja analyysejä sensorit odottivat?

[Jussi Halla-aho]

Kyllähän joku kouluviskaali sanoi, että yo-koe on myös kypsyyskoe, ja suvaitsemattomuus on osoitus kypsymättömyydestä.

[dothefake]

Onnittelut! Pääsemisen YO-koekysymykseen ylittää vain pääsy Aku-Ankkaan.
Voin kuvitella, kuinka Tohtori Nuiva-aho herättelee Ankkalinnalaisia Hanhivaaralaisten
ankkurihanhien invaasiosta.

kirj. virh.

[kapa.]

Voin kuvitella, kuinka Tohtori Nuiva-aho herättelee Ankkalinnalaisia Hanhivaaralaisten ankkurihanhien invaasiosta.

Sitä odotellessa.

Hyvä, että instituutio, jonka aika on jo lähes jättänyt yrittää edes jollain tavalla pysyä tuoreena. Vähän kansalaiskasvatusta ja yhteiskuntaoppia ei ole lukiolaisille pahitteeksi.

[Iloveallpeople]

Reaali, Maantieteen koe

6. a) Millaisia alueellisia riskejä esiintyy Somaliassa? Pohdi myös niiden syitä. (4 p.)
   b) Somalian rannikon edustalla esiintyy merirosvousta. Tarkastele ilmiöön vaikuttavia tekijöitä. (2 p.)

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/19/Maantiede.pdf

Reaali, Ortodoksisen uskonnon koe

+10. Maahanmuuton lisääntyessä Suomeen on muuttanut runsaasti ihmisiä myös perinteisesti ortodoksisista maista 1990-luvulta alkaen. Esimerkiksi pysyvästi Suomessa asuvien venäjänkielisten määrä oli vuonna 2007 noin 40000. Määrän on oletettu kasvavan merkittävästi lähivuosina.

Pohdi millaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri puolilta maailmaa Suomeen muuttava ortodoksitaustainenväestö tuo ortodoksisen kirkon toiminnalle.

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/19/Ortodoksinen_uskonto.pdf

Reaali, Yhteiskuntaopin koe

+9. Alla on kaksi kannanottoa maahanmuutosta ja kuvio, joka kertoo maahanmuuton ja maastamuuton ja nettomaahanmuuton Suomessa 1971-2007.

  a) Miten nettomaahanmuutto ja sen osatekijät ovat kehittyneet 1971-2007? (2 p.)
  b) Miten Jssi Halla-ahon jaMatti Vanhasen näkemykset maahanmuutosta eroavat toisistaan, ja miten he perustelevat näkemyksiään? (3 p.)
  c) Tarkastele maahanmuuton kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä erilaisten muuttajaryhmien kannalta. (4 p.)

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/19/Yhteiskuntaoppi_0.pdf

Reaali, Filosofian koe

8. Jos laskettelusuksia jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen sukset? Jos leipää jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen leipää? Miten näihin kysymyksiin voidaan vastata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta?

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/26/Filosofia.pdf

Reaali, Historian koe

8. Etnisiksi väitettyjen konfliktien taustalla on yleensä taloudellisia ja poliittisia eikä niinkään kansanryhmien välisiin suhteisiin liittyviä syitä. Arvioi väitteen osuvuutta Euroopan ulkopuolisella alueella tai Euroopan ulkopuolisessa maassa 1950-luvulta nykyhetkeen.

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/26/Historia.pdf

[Reich]

http://www.hs.fi/viesti/yo11kevat

Tänään yo-kirjoituksissa oli reaalikokeita ja tehtävissä on taas ajankohtaisia aiheita.

Evankelisluterilainen uskonto:

4. Mitä näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun pakolaisista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista?

Ortodoksinen uskonto:

6. Mitä näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun pakolaisista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista?

Olisi mielenkiintoista nähdä tämän kysymyksen arvosteluohje.

Elämänkatsomustieto:

4. Suomessa ja Ruotsissa on useita vähemmistöryhmiä. Suomalaiset muodostavat vähemmistöryhmän Ruotsissa. Somalit ovat nykyisin vähemmistöryhmä Suomessa. Mitkä tekijät vaikuttavat vähemmistöryhmien oikeuksiin?

6. Suomen kansallisfilosofiksi nimetty J. V. Snellman puhui kansallishengestä, joka ohjaa Suomen kansan kohtaloita. Puhutaan myös nationalismista ja isänmaallisuudesta. Miten nämä käsitykset puhuttelevat nykyisessä monikulttuurisessa ja globalisoituvassa maailmassa?

Terveystieto:

7. Tarkastele seksuaalista suuntautumista ja sukupuolista identiteettiä psyykkisen terveyden näkökulmasta.

[Roope]

Syksy 2011, äidinkieli

KIRJOITUSTEHTÄVÄT

7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?

12. Loppuuko köyhyys koskaan? Käytä kannanotossa hyväksesi Seppo Simolan pääkirjoitusta Kerjäläiset keskellämme (s. 14).