Stubb: Suomella ei historiallista taakkaa Afrikan suuntaan

[JM-K]

Ulkoministeri Alexander Stubb vapauttaa meidät ikuisesta orjalaivan tervan ikeestä Ylen kello 18 uutisissa tänään:

"Suomellahan on erittäin hyvä maine Afrikassa, meillä ei oo minkäännäköstä historiallista taakkaa...oikeestaan päinvastoin".

Pitäiskö tämä päivä nimetä viralliseksi antimokutuksen päiväksi murmeliandeeriseen kalenteriin?

http://areena.yle.fi/video/738953

Ajassa 05:34

[Vetinari]

Näyttää olevan merkittävä televisiopäivä kaikin tavoin. Orjalaivan terva on poispyyhitty!

[MW]

Kunhan Stubb pysyy sitten lujana tässä, aina kun orjalaivojen terva tai valkoisen miehen taakka mainitaan. Totisesti, me suomalaiset olemme sitä taakkaa syyttä saaneet kantaaksemme.

[Simo Hankaniemi]

"Kehitysapuun" eli "kehitysyhteistyöhön" menee miljardi euroa vuodessa. Siis Suomelta. Mitähän muuta sillä rahalla saisi.

[Timo Hellman]

Ahaa. Jollain huuruisilla jatkoilla on joku pitänyt Alexille känniavautumisen Ambomaan suomalaisista lähetyssaarnaajista 1800-luvulla ja se on vielä jäänytkin cortexiin.

[ElinaElina]

Ambomaan lähetyssaarnaaja Martti Rautanen:

http://www.mission.fi/lahetysmuseo/museo/historia/martti_rautanen_1845-1926/

http://www.h-y.fi/hk/hk2009/ark_09_05_rautanen.html

http://www.mission.fi/ajankohtaista/uutiset/kuulumisia_maailmalta/?x10481=2378504

[Heini]

"Suomellahan on erittäin hyvä maine Afrikassa, meillä ei oo minkäännäköstä historiallista taakkaa...oikeestaan päinvastoin".

Luonteva vasta-argumentti: voi että me suomalaiset olemme välinpitämättömiä suhteessa Afrikan suureen hätään. Miksi emme auta enemmän, miksi emme näy afrikkalaisten arjessa enemmän? (loppukuva: suuri joukko afrikkalaisia nälkäänäkeviä suurisilmäisiä lapsiparkoja)

[Valkoinen Enkeli]

Ainoa syy miksi Suomi ei harrastanut kolonialismia on siinä, ettei siihen ollut valtiollisia rahkeita silloin, kun vanhan kunnon ajat olivat vielä voimissaan. Eihän kolonialismin kulta-aikoina ollut Suomen valtiotakaan. Ja kun sitten pystyyn päästiin, niin tielle tuli sodat, kommarit, natsit ja niiden päälle mokutus. Eli kolonialismi loppui Suomen kannalta liian aikaisin.

Henkilökohtaisesti en todellakaan tuntisi mitään taakkaa, vaikka kuinka olisi (aikansa kontekstissa) sukuni ostellut orjia sokeriruokopelloille ja timanttikaivoksille.

[Maastamuuttaja]

Olipa huoleton heitto. Syyllistämiskoneisto käynnistyy. Ihan ensiksi tulee mieleen se, että kantasuomalaiset eivät aikoinaan pyrkineet estämään kehitysmaiden kolonisaatiota, vaan seurasivat tapahtumia tumput suorina ja suupielet märkinä etuja odottaen.

[ikki]

Ainoa syy miksi Suomi ei harrastanut kolonialismia on siinä, ettei siihen ollut valtiollisia rahkeita silloin, kun vanhan kunnon ajat olivat vielä voimissaan. Eihän kolonialismin kulta-aikoina ollut Suomen valtiotakaan. Ja kun sitten pystyyn päästiin, niin tielle tuli sodat, kommarit, natsit ja niiden päälle mokutus. Eli kolonialismi loppui Suomen kannalta liian aikaisin.

Henkilökohtaisesti en todellakaan tuntisi mitään taakkaa, vaikka kuinka olisi (aikansa kontekstissa) sukuni ostellut orjia sokeriruokopelloille ja timanttikaivoksille.

Suomi oli saamassa namibian, muttei saatu sittenkään.

[Runner]

Miten minulla olen tunne että olen kutakuinkin sanonut saman melkein samoin sanoin?

[Pöllämystynyt]

Eihän menneiden sukupolvien virheistä voi syyttää nykyisin eläviä, mutta koska niin tehdään paljon nykyisin, on hyvä muistuttaa, ettei syytteissä ole suomalaisten esivanhempien osalta mitään perää. Suomalaiset ja suomalaisuus ovat osin alistettuina, pitkälti vieraiden hallitsemina ja maahan sidottuina olleet kaiken sen ulkopuolella, josta toisten alueille tunkeutuneita "valkonaamoja" usein syytetään. Suomalaiset olivat, tulkinnasta riippuen, melkeimpä uhrin asemassa itsekin.

Suomalaisiin on usein yritetty iskostaa syyllisyyttä siirtomaavaltojen rikoksista, mutta tämä perustuu vain ihonväriin. Suomalaiset vain sattuvat olemaan saman värisiä kuin eräät muinaiset orjakauppiaat, kolonistit ja siirtomaaherrat. Tällä pintapuolisella vastaavuudella ei olisi muuten mitään merkitystä, mutta monikultturismin outoon maailmankuvaan kuuluu niinkin takapajuinen uskomus, kuin käsitys rotujen kollektiivisesta syyllisyydestä. Sen perusteella suomalaisia syytellään.

[erilainen]

Eihän menneiden sukupolvien virheistä voi syyttää nykyisin eläviä, mutta koska niin tehdään paljon nykyisin, on hyvä muistuttaa, ettei syytteissä ole suomalaisten esivanhempien osalta mitään perää. Suomalaiset ja suomalaisuus ovat osin alistettuina, pitkälti vieraiden hallitsemina ja maahan sidottuina olleet kaiken sen ulkopuolella, josta toisten alueille tunkeutuneita "valkonaamoja" usein syytetään. Suomalaiset olivat, tulkinnasta riippuen, melkeimpä uhrin asemassa itsekin.

Suomalaisiin on usein yritetty iskostaa syyllisyyttä siirtomaavaltojen rikoksista, mutta tämä perustuu vain ihonväriin. Suomalaiset vain sattuvat olemaan saman värisiä kuin eräät muinaiset orjakauppiaat, kolonistit ja siirtomaaherrat. Tällä pintapuolisella vastaavuudella ei olisi muuten mitään merkitystä, mutta monikultturismin outoon maailmankuvaan kuuluu niinkin takapajuinen uskomus, kuin käsitys rotujen kollektiivisesta syyllisyydestä. Sen perusteella suomalaisia syytellään.

Ketkähän aloittivat neekeriorjuuden Afrikassa jo ennen kuin eurooppalaiset olivat edes tietoisia koko maanosasta? Taisivat olla jotain paimentolaisia arabian alueelta. Todistakaa tämä vääräksi.

[MW]

***

Henkilökohtaisesti en todellakaan tuntisi mitään taakkaa, vaikka kuinka olisi (aikansa kontekstissa) sukuni ostellut orjia sokeriruokopelloille ja timanttikaivoksille.

Sama vika Rahikaisella. Tämä nyt sitten tekee minustaa rasistin, vähintään?

EDIT: Lisätään nyt sitten vielä, että rahikaiset irtisanoutuvat kaikesta ambomaan kullasta. Omista mettistä on kurjuus kotoisin, eikä sekään kuulu rahikaiselle.

[Valkoinen Enkeli]

Ketkähän aloittivat neekeriorjuuden Afrikassa jo ennen kuin eurooppalaiset olivat edes tietoisia koko maanosasta? Taisivat olla jotain paimentolaisia arabian alueelta. Todistakaa tämä vääräksi.

Orjuutta on ollut läpi ihmiskunnan historian ja se on ollut lähes kaikissa kulttuureissa jossain vaiheessa hyväksytty tai ainakin hyvin yleinen ilmiö. Antiikin kreikkalaisista neekereihin ja viikinkeihin sitä on harjoitettu. Aikansa ilmiö, mistä on todellakin nykyään vammaista kaivaa mitään syyllisyydentuntoa.

[JulianAlexander]

No MINÄ olen orja!

Suomen kansalaisena ja veronmaksajana olen pakoitettu maksamaan veroa asioihin joihin en halua laittaa euronsenttiäkään!
Saanko vapautuksen orjuudesta? En tietenkään, vaan maksan niinkauan kun minusta on hyödyksi. Saanko sitten vuosien kuluttua eläkkeen elämäni antaneeni? Näillä näkymin en, ei taida olla nykyistä yhteiskuntaa jäljellä..

Mutta maksan silti kun muuta en voi. Olen siis orja vaikken afrikkalainen.

[Petri K.]

Alkää vielä nuolaisko, tämä pepsodent pelle pyytää varmasti sanomisiaan anteeksi viikon sisällä.

[hmoilanen]

Jokainen suomalainen on velvollinen kantamaan valkoisen miehen taakkaa mm. Akseli Leppäsen syntien tähden.

Suomalaisilla oli osuutensa siirtomaa-ajan julmuuksissa, vaikka aiheesta harvoin puhutaankin. Siirtomaakoneiston osaksi päätyi muun muassa 1900-luvun alussa Belgian Kongossa työskennellyt Akseli Leppänen, joka tarttui lopulta itse ruoskaan siirtomaaherrojen tapaan.

"Siirtomaahistoriasta pitäisi ryhtyä puhumaan avoimesti. Avointa, kypsää dialogia ei vielä käydä", Aaltonen toteaa.

Myöskään Suomi ei hänen mukaansa voi pestä käsiään siirtomaa-ajan tapahtumista. Suomi oli muiden maiden tavoin mukana maailmantaloudessa ja käytti siirtomaiden raaka-aineita.

"Kyllä meillä on valkoisen miehen taakka. Olisi itsepetosta väittää muuta."

Monelle suomalaiselle näkemys on uusi. Aaltonen haluaakin kritisoida nykysuomalaisten mielikuvaa Suomesta lintukotona.

"Täällä ajatellaan, että kaikki paha on muualla eikä meillä ainakaan kolonialismin kanssa ole mitään tekemistä. Se ajatus on väärä. Maailma oli globaali jo ennen kuin sana globaali edes tuli käyttöön", Aaltonen sanoo.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=184887&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

[Simo Hankaniemi]

Kolonialismin ajalla suomalaiset olivat halveksittuja mongoleja, eivät lainkaan valkonaamoja. Kysykää ruotsalaisilta, he tietävät tämän oikein hyvin. Suomalaisten myöhempi asema valkonaamoina on aina ollut hiinä ja hiinä, puhun nyt suomensuomalaisista. Varsinaisten valkonaamojen on tässä vaiheessa täysin turhaa tyrkyttää suomensuomalaisille mitään "valkoisen miehen taakkaa". Se olisi aika kornia. Pitäkööt itse taakkansa.

[JulianAlexander]

Akseli Leppänen on.. hyvin kipeä päästään. Miten mistä ja miksi näitä Suomen haukkaajia oikein löytyy? Suomi itsenäistyi vasta ja isolla vaivalla, eikä itsenäisen Suomen historian aikana ole ollut afrikan kuin muidenkaan maiden hyväksikäyttöä vittu piste!!

[HMV]

Jos asiaa haluaa tarkastella vähän pitemmällä aikajänteellä, niin silloin kun valkoihoisuus oli hienoa ja merkki "herrarotuun" kuulumisesta, oli suomalaisten valkoihoisuus vähintäänkin kyseenalaista. Nyt kun valkoiseen rotuun kuuluminen on rasite ja velkaakin kuulemma pitäisi maksaa niin tottahan suomalaisetkin nyt ovat aitoja valkoihoisia. Jos meidät luetaan syyllisten joukkoon ihonvärimme takia niin eikö se jos mikä ole rasismia?

[Aldaron]

Ainoa syy miksi Suomi ei harrastanut kolonialismia on siinä, ettei siihen ollut valtiollisia rahkeita silloin, kun vanhan kunnon ajat olivat vielä voimissaan. Eihän kolonialismin kulta-aikoina ollut Suomen valtiotakaan. Ja kun sitten pystyyn päästiin, niin tielle tuli sodat, kommarit, natsit ja niiden päälle mokutus. Eli kolonialismi loppui Suomen kannalta liian aikaisin.

Henkilökohtaisesti en todellakaan tuntisi mitään taakkaa, vaikka kuinka olisi (aikansa kontekstissa) sukuni ostellut orjia sokeriruokopelloille ja timanttikaivoksille.

Suomi oli saamassa namibian, muttei saatu sittenkään.

Muistan jostain lukeneeni että kun Saksan Lounais-Afrikan kohtalosta päätettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Suomessa jotkut piirit olisivat halunneet hallituksen ryhtyvän lobbaamaan sen puolesta että tuon siirtomaan kaikkein pohjoisin kaistale (Ambomaa) olisi annettu Suomelle ikiomaksi siirtomaaksi sen perusteella että se oli jo "lähetyssaarnaajiemme valloittama" (länsimaiselle sivistykselle ja luterilaisuudelle, nimittäin). Hallitus ei kuitenkaan hankkeesta innostunut sen ilmeisen epärealistisuuden vuoksi, Ambomaa annettiin muun Saksan Lounais-Afrikan kanssa Etelä-Afrikalle ja loppu on historiaa.

Mutta entä jos...? Tuosta saisi hauskan aiheen alternate history-henkiseen romaaniin. Olisivatko ovambot joskus 60-luvulla alkaneet vaatia itsenäisyyttä vai olisivatko he laskelmoineet, että alueen statuksen muuttaminen Suomen "merentakaiseksi maakunnaksi" olisi alueen väestölle sittenkin taloudellisesti edullisempaa kuin täydellinen itsenäisyys, etenkin kun uuden maakunnan väestölle täytyisi tarjota samat hyvinvointipalvelut kuin "emämaassakin"? Sitten voi vielä spekuloida sillä, olisiko osa Karjalan evakoista ehkä asutettu Ambomaalle miesie-kieltä puhuvaksi koloniaalieliitiksi...

Tosin tässä vaiheessa spekulaatio katkeaa siihen tosiseikkaan, että Iso-Britannia julisti Suomelle sodan joulukuussa -41 ja kansainyhteisömaat (joukossa myös Etelä-Afrikka) seurasivat perässä, joten Etelä-Afrikka olisi kuitenkin vallannut Suomen ainoan siirtomaan viimeistään alkuvuodesta -42. Suomalaisten kouluttamat alkuasukasrykmentit tuskin olisivat kauan buureja kyenneet pitelemään, vaikka itse Marokon Kauhu olisi ollut niitä komentamassa, joten Suomi olisi voinut pitää Ambomaan vain sillä edellytyksellä että Ryti ja kumppanit olisivat vuonna -41 pitäneet Saksan tappiota sodassa todennäköisenä ja tämän arvion johdosta pitäneet Suomen puolueettomana.

Silläkin voi spekuloida, millä tavalla Suomessa käyty monikulttuuridebatti olisi erilaista, jos meillä tosiaan olisi ollut siirtomaa.

Veikkaan ettei välttämättä kovin paljon. Pitäväthän monet nytkin Suomea jonkinlaisena "epäsuorana" siirtomaavaltana. Avainsanat: EU ja uuskolonialismi. Tähän kohtaan sopii lainata erästä klassista "Chydeniuksen jengin" biisiä, muistaakseni vuodelta -69 (löytyy levyltä "Lautanen Guatemalan verta"):

"Pennin pari voimme heittää neekerille,
voi intiaani saada kaikkemme,
mutta sallimalla järjestelmän täällä
heitä tahtomattamme riistämme.

Mutta sallimalla ka-pi-ta-lis-min
heitä joka päivä riistämme."

Tämän tulkinnan mukaan siis tosiaan olimme v. -69 siirtomaavalta ja olemme kai vieläkin.


Eräs asia kyllä olisi toisin: Jos meillä tosiaan olisi ollut Ambomaa siirtomaana, esim. Helsingissä asuisi jokseenkin varmasti usean tuhannen hengen ovambovähemmistö. Melko konservatiivisina luterilaisina ja jo vuosikymmeniä sitten tänne juurtuneina he saattaisivat suhtautua muslimimaahanmuuttajiin jokseenkin epäluuloisesti, ehkäpä peräti nuivasti...    

[Arto Tuhkamuna]

Ulkoministeri Alexander Stubb vapauttaa meidät ikuisesta orjalaivan tervan ikeestä Ylen kello 18 uutisissa tänään:

"Suomellahan on erittäin hyvä maine Afrikassa, meillä ei oo minkäännäköstä historiallista taakkaa...oikeestaan päinvastoin".

Pitäiskö tämä päivä nimetä viralliseksi antimokutuksen päiväksi murmeliandeeriseen kalenteriin?

http://areena.yle.fi/video/738953

Ajassa 05:34

"Suomellahan on erittäin hyvä maine Afrikassa, meillä ei oo minkäännäköstä historiallista taakkaa...oikeestaan päinvastoin".

Tarkoittaako tämä, että meillä on tulevaisuuden taakka?

[Jouko]

Sevähän tämä on ollut kansan syville riveille. Hyvä että sen alkavat ymmärtää huipullakin. Ainakin uskaltavat sanoa sen ääneen. Meillä ei todellakan ole mitään myötäsyntyisiä velvollisuuksia elättää pystyyn Afrikan tai muita kansoja. Ainoastaan hyvä tahtomme on harkita apua todelliseen tarpeeseen. Ja sellaisia töitä riittää meille kaikenlaisissa katasrofeissakin. Ei Haiti tule jäämään viimeiseksi pitkäaikaiseksi katastrofiavun kohteeksi. Että olkaa huoleti kaikki hyysärit.

[Morsum]

Tästä muuten tuli mieleen, että Ruotsilla on historiallinen taakka Suomelle. Pitivät meitä joutomaana ja keräsivät rahat.

[Iloveallpeople]

Ulkoministeri Stubb: Afrikkaa tarkasteltava aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Afrikan strateginen merkitys kasvaa koko ajan. Sitä ei tulisi tarkastella pelkästään kehityspolitiikan, vaan myös laajan turvallisuuden ja kaupan näkökulmista, ulkoministeri Alexander Stubb korosti maanantaiaamun tilaisuudessa, jossa julkistettiin linjaus "Afrikka Suomen ulkopolitiikassa." Stubbin lisäksi linjausta kommentoi kansanedustaja Pekka Haavisto, joka on ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä.

Alustuksessa ulkoministeri Stubb totesi Afrikan strategisen merkityksen kasvaneen viime vuosina. Afrikkaan liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti YK:n turvallisuusneuvoston, EU:n ja G8-ryhmän asialistoilla. Haasteita monipuoliselle yhteistyölle riittää. Afrikka on edelleen maanosista köyhin, vaikka kehitystä on tapahtunut hyvään suuntaan. Kriisien ja konfliktien lukumäärä siellä on suurempi kuin missään muualla. Afrikka on Euroopan naapurimanner. Sen ongelmat heijastuvat suoraan eurooppalaistenkin turvallisuuteen ja hyvinvointiin esimerkiksi laittoman maahanmuuton, terrorismin ja hauraiden valtioiden kautta.

Toisaalta Afrikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Nousevat talousmahdit, kuten Kiina ja Intia, ovat huomanneet tämän ja kasvattavat apuaan ja investointejaan Afrikassa. Lisäksi Afrikka itse on entistä enemmän osallisena globaalien ongelmien ratkomisessa.

Suomi pyrkii tarkastelemaan Afrikkaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Nyt julkistettava linjaus käsittelee Suomen Afrikkaan liittyviä tavoitteita ja toimintatapoja kaikki ulkopolitiikan osa-alueet huomioonottaen. Turvallisuus ja kehitys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Suomen Afrikka-politiikassa painopiste on perinteisesti ollut kehitysyhteistyössä. Kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä on jatkossakin erittäin keskeinen rooli. Kuitenkin Suomenkin on aika kiinnittää enemmän huomiota myös Afrikan rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin. Julkistettavassa linjauksessa paneudutaan erityisesti tähän.

Puheenvuoronsa lopuksi ulkoministeri summasi linjauksen johtopäätökset kuuteen kohtaan. Rauhan aktiivista edistämistä on jatkettava. Kriisinhallintaan on suhtauduttava kokonaisvaltaisena, monialaisena haasteena. Myös rauhanvälitystoimintaan on panostettava entistä tiiviimmin. Rahoituksen joustavuutta on lisättävä kaikissa operaatioissa. EU:n Afrikka-asialistalla on muistettava kokonaisvaltainen näkökulma, joka ottaa huomioon paitsi kehityspoliittiset myös rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi tavoitteena täytyy viime kädessä pitää demokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien ulottamista mahdollisimman laajalle afrikkalaisiin yhteiskuntiin.

Stubbin mukaan Suomella ja Pohjoismailla on tähän työhön hyvät lähtökohdat, sillä meillä on jo luotettavan asiantuntijan maine rauhanturva- ja rauhanvälitystehtävistä eikä meillä ole siirtomaahistoriaa taakkanamme.

Kansanedustaja Pekka Haavisto aloitti oman alustuksensa hahmottelemalla Afrikan taloushistorian kolme aaltoa. Ensimmäisen muodosti siirtomaa-aika, toisen kylmän sodan aikaiset uusjaot lännen ja idän leireihin ja kolmannen Aasian vaikutuksen kasvu. Haaviston mukaan useiden Afrikan maiden talous on jo selvästi riippuvaisempi Kiinan kuin esimerkiksi Euroopan taloudellisesta kehityksestä.

Mitä tulee rauhanturvaamiseen, monet Afrikan maat ovat myös itse asiantuntijoita. Afrikan Unioni on onnistunut paitsi pyörittämään 54 jäsenmaansa neuvotteluprosesseja myös nostamaan tiettyjä valtioita, kuten Ghanan, rauhanturvatoiminnan kansainväliselle tasolle. Haavisto muistutti, että Afrikka on globaali toimija muillakin tasoilla ja foorumeilla. Afrikan mailla on suuri painoarvo ja vaikutusvalta G77-ryhmän sisällä, mikä voitiin todeta Kööpenhaminan joulukuisen ilmastokokouksen aikana. Tästä johtuen EU:n tulisi nähdä Afrikka entistä tärkeämpänä neuvottelukumppanina.

Lisää aiheesta:

Afrikka Suomen ulkopolitiikassa (pdf, 401kt)

Ulkoasiainministeriö

[Roope]

Lisää aiheesta:

Afrikka Suomen ulkopolitiikassa (pdf, 401kt)

Luulisi, että Suomelle aiheuttamiensa merkittävien vaikutusten ja kustannusten vuoksi Afrikasta Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita ja heidän mahdollista paluutaan käsiteltäisiin jotenkin tuossa ulkoministeriön 30-sivuisessa selonteossa. Ei mitään mainintaa.

Ai niin, sellaiset asiathan kuuluvat nykyään sisäasiainministeriölle.

[JM-K]

Ai niin, sellaiset asiathan kuuluvat nykyään sisäasiainministeriölle.

Totta kai kuuluvat. Onhan Afrikka olennainen osa Suomea. Me ollaan afrikkalaisia kaikki, kun oikein silmiin katsotaan.

[Ammadeus]

Kyllä se valkoisen miehen kollektiivinen syyllisyys painaa meitä ihan kaikkia.
Sitä ei pakoon pääse.

[Maastamuuttaja]

Ahtisaari on Suomen lahja Afrikalle. Luulisi, että riittäisi.