2010-01-25 AL: Virkamiehiä kielletty puhumasta lehdistön kanssa.

[Mage]

Tälläisen jutun tulin lukeneeksi päivän aamulehdestä töissä. Sattuuko kellään oleen asiasta sähköistä versiota?

Artikkelissa puhuttiin siitä kuinka virkamiehiä on ohjeistettu, että toimittajien kanssa ei saa puhella mistään toimenkuvaan liittyvästä. Kuulostaa aikas salailulta. Senköhän takia esim. sosiaalipuolelta tihkuu niin heikosti julkisuuteen väärinkäytöksistä?

[Lemmy]

Se oli iltalehdessä. KELAn virkailijoista... on se ollut täälläkin.

[maisteri]

Sosiaalipuolella työntekijät joutuvat heti allekirjoittamaan salassapitolupauksen astuessaan työhön.
Ja se koskee tilannetta työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Yleensä virastoissa puhuu vain ylijohtaja tai vastaava, jotta 'poliittinen linja' on oikea.
Ei nyt ihan sensuuria, mutta virkamiehen ei paljon kannata puhua julkisuudessa (tosiasioista) jos aikoo käydä töissä jatkossakin.

[Mage]

Milläköhän ne virkahenkilöt sais innostuun esim. Wikileaksista. Kyllä tietysti sen ymmärrän, että kaikkia asioita ei kuulu ja sovi puhua, mutta kyllä julkisessa hallinnossa pitää pystyä tuomaan epäkohdat jotenkin esille ilman paikanmenetyksen pelkoa.

[PaulR]

Syväkurkut olisivat painonsa arvoisia kullassa. Miettikää potkuihin johtamattomia keinoja, jos ahdistaa. Varmasti löytyy.

http://en.wikipedia.org/wiki/Deep_Throat

[Sir Mustapossu]

Tämä napattu Aamulehden verkkoversiosta eli "näköislehdestä", 2010-01-25.
--
Kela neuvoo, ettei toimittajalle saa puhua vapaalla "sivu suun"

Valtio: Viestintä keskitetään

virastoissa usein johdolle, etenkin jos asia herättää keskustelua

Kristiina Tolvanen

Aamulehti

"Muista, että toimittaja on aina toimittaja, vapaa-aikanakin. Älä puhu toimittajalle sivu suusi asioita torilla tai baarissa." Näin Kela eli Kansaneläkelaitos ohjeistaa työntekijöitään.

Tällainen työntekijöiden ohjeistaminen voi olla vaarallista, koska se voi tukkia Kelan työntekijän suun silloinkin, kun hän havaitsee työssään epäkohdan, jonka tuominen julkisuuteen olisi yhteiskunnan etu.

- Tarkoitus on sanoa, että toimittaja on tiedonhallintatehtävässä. Onhan toimittajalla oikeus kirjoittaa mitä hänelle kerrotaan. Ohje on hassusti kirjoitettu toimittajan kannalta, sanoo Kelan viestintäpäällikkö Seija Kauppinen.

Sano olevasi varattu

Kelan ohjeissa haastateltaville neuvotaan myös esimerkiksi, ettei haastattelua pidä antaa koskaan "lennossa". Ohjeiden mukaan Kelan työntekijän on syytä sanoa toimittajalle olevansa varattu, vaikka hän istuisi työpöytänsä ääressä eikä olisi varattu. Häntä siis kehotetaan valehtelemaan tarvittaessa.

Vain "aivan helpoista ja yksioikoisista" asioista saa antaa haastattelun heti, kun sitä pyydetään.

- Tämä ohje annettiin, kun eräs henkilö oli antanut suoralta kädeltä haastattelun vähän niin kuin ohi mennen. Lopputulos oli aika huono. Halusimme neuvoa, että kannattaa rauhoittaa tilanne, Kauppinen sanoo.

Johdolle aina tieto

Muun muassa Kelassa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa ja Suomen ympäristökeskuksessa työntekijät ja virkamiehet on ohjattu kertomaan viestintäjohdolle aina haastattelusta etu- tai jälkikäteen. Tätä selitetään tilastoinnilla.

Esimerkiksi Eviran virkamiesten pitää tehdä aina sisäisen verkon eli Eviraattorin kautta "tiedotusvälineilmoitus", jossa ilmoitetaan tiedotusvälineen ja toimittajan nimet, julkaisupäivämäärä ja minkä tyyppinen haastattelu oli.

Monissa valtion virastoissa viestintä on keskitetty johdolle. Eviran ohjeiden mukaan virkamiesten on neuvoteltava aina pääjohtajan kanssa, jos kommentoitavaan asiaan saattaa liittyä ristiriitoja.

Yksi näkemys, ei monta

Valviran ohjeissa sanotaan, että viestintä keskitetään ylijohtajalle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle, jos kysymys on esimerkiksi vilkasta julkista keskustelua herättävästä tai kiistanalaisesta asiasta.

- Tilanne on silloin se, että emme ole ehtineet keskustella yhteisestä näkemyksestä talossa. Haluamme, ettei täältä lähde useita erilaisia viestejä, sanoo viestintäpäällikkö Tarja Tamminen.

Suomen ympäristökeskuksen ohjeissa linjataan, että "jutun tarkistamisen voi laittaa haastatteluun suostumisen ehdoksi, ellei haastattelu ole virkavelvollisuus".

Miksi Syke kehottaa työntekijöitään asettamaan tällaisia ehtoja toimittajille?

- Tällainen voisi liittyä tapaukseen, jossa pyydettäisiin lausuntoa asiasta, joka ei liity suoranaisesti asiantuntijan toimintaan ja siten virkavelvollisuuksiin. Silloin kyse olisi arkaluonteisesta asiasta, vastaa Syken viestintäjohtaja Kirsi Norros.

Valtion virastot

Hallitkaa mainetta

Valtioneuvoston kanslia tekee valtionhallinnolle uusia viestintäsuosituksia.

Virastojen ja laitosten on uuden suosituksen mukaan ryhdyttävä kiinnittämään huomiota siihen, että niiden maine on hyvä ja säilyy hyvänä kaikissa olosuhteissa.

Virkamiehille ollaan valmistelemassa ohjeita siitä, miten he voivat olla mukana sosiaalisissa medioissa.

[CaptainNuiva]

On ymmärettävää että tiedoitus,on se sitten firman tai valtion, on jotakuinkin yksissä käsissä mutta jos puhutaan väärinkäytöksistä ja lainvastaisuuksista sekä niiden esiin tuomisesta, kyse on ihan jostain muusta kuin "Tiedoittamisesta".

Käsittäkkseni esim.virkamiehellä on velvollisuus viedä tietoa väärinkäytöksistä eteenpäin, vähinttänkin ylemmälle taholle ja näiden tahojen on puututtava väärinkäytöksiin tarvittaessa vaikka poliisin/tuomioistuinten kautta.

Jotenkin näyttää sitä että nyt peitellään yhdellä jos toisella taholla eri väärinkäytöksiä lainvastaisesti ja luultavammin siten että jos käry käy niin keskitason virkamies on se joka kantaa vastuun ja on niin sanotusti puun ja kuoren välissä.

Tämä tyyli on tuttua neukkulasta.

Esim.GRU:n vakooja koulutettiin niin että keskitaso aina vastaa vaikka vika olisi ylemmässä tahossa ja tätä pelkoa ylläpidettiin harjoituksin.
Eräässä harjoituksessa vakooja-oppilaalle annetiin kohde kartalta, kaupunki jossa oli ohjusteollisuutta ja kehoitettiin hankkimaan tietoa ohjuksista joltain tehtaan työntekijältä.
Vakojaa-oppilaan kysessä että jos hän onnistuu niin mitä tapahtuu tietojen vuotajalle?
Vastaus oli että lähtee Siperiaan.
Oppilas tunsi tilanteen epämiellyttäväksi ja kysyi sitten että jos hän epäonnistuu tietojen hankkimisessa?
Vastaus oli että sitten oppilas lähtee Siperiaan.

Mätää järjestelmää pidettiin siis pystyssä poliittisen eliitin iloksi yhteiskunnan kansalaisia uhraten ja varoja tuhlaten.
Suomen maahanmuuttopolitiikalla ja sen toimijoilla on Siperiansa.