2010-01-20 Turku: kirjastoissa somalikulttuurin elämyksellistä esittelyä

[Tuomas2]

Afrikkalaista ruokaa valmistavan ravintolan pitäminen kuulostaa kovasti työltä, joten turha kuvitella somalialaisten sellaiseen ryhtyvän. Eihän heidän kielessäänkään nääs ole sanaa "työ"!
Enemmän heillä on kokemusta ostarien kahviloista ja niistäkin sieltä asiakaspuolelta, joten hyvä näin.

Kukahan niitä kahviloita siellä Afrikan sarvessa somaleille pitää? Tippuukohan siellä ruoka suuhun jostain taivaalta, ilman että mitään työksi sanottavaa tarvitsee kenenkään tehdä?

Suuremman hadan hetkella voi tippua taivaaltakin (kuten Haitissa nyt), mutta yleisimmin sen varmaan joutuu noutamaan (naisvaki) jakelupisteelta.

Somalialaista perinneruokaa saa varmaan ihan puuroa keittamalla, mutta toisihan se ruokailuun eksoottista varinaa jos paasisi nauttimaan aitoja YK:n antimia.

[SoulBrother]

minkä vitun takia on muuten niin mahdotonta täällä hommassa antaa arvo (tai pikemminkin antaa olla) sellaisille somalialaistaustaisille/somaleille, jotka sopeutuvat yhteiskuntaan?

Tuo on ehkä hieman karkea yleistys. Monenlaisia ääniähän toki on, ja joukosta varmasti (ja todennetusti) löytyy myös niitä joille somali ei kelpaa vaikka päällään seisoisi. Kuitenkaan mielestäni tuon pienen soraäänen takia ei voida yleistää tätä koskemaan koko hommaa. Mielestäni täällä hyvinkin usein suhtaudutaan yksilöihin nimenomaan yksilöinä.

[lymilijä]

Mikähän hyöty näistä kulttuurinäyteikkunoista on suomalaisille. Maailmantalouden kannalta merkityksetön maa saa suhteettoman paljon ilmaista näkyvyyttä ja kun kyseessä on verorahoilla pelattava nollasummapeli, on se tietysti jostain muusta pois (esim. jonkin mielenkiintoisemman maan näyteikkunan pystytyksestä).

(Samanlainen peli on kyllä käynnissä myös YLE:n ajankohtaistoimituksesta, joissa super-reportteri Wali Hashi tekee nykyään juttuja kerran pari kuukaudessa aiheesta, joiden ei luulisi koskettavan suomalaista tai eurooppalaista elämänmenoa yhtään mitenkään, kuten kunniamurhista ja Somalian merirosvopoloisista.)

[Homma Admin]

Kulttuuritilan ideana on myös vahvistaa somaleiden, erityisesti lasten ja nuorten, oman kulttuurin tuntemusta.

Öh, hyvähän se juurensa on tietää jollei sitä peilistä ole huomannut vielä. Mutta eikös tämä nyt aja sitä kotouttamista vastaan? Soudetaan ja huovataan sitten.

No jos joku Ärjyläinen huutaa lapselle, että vitun somppuraiskaaja, et kuulu Suomeen, niin voi somalikulttuurin sisäistäneenä edes jollain tasolla kiinnittyä johonkin viiteryhmään. Tietysti tavoitetila on, ettei kukaan huuda somalilapsille tai muillekaan mitään asiattomuuksia, mutta tässä maassa (kuten muissakin maissa) on jos jonkinnäköistä läskipäätä... minkä vitun takia on muuten niin mahdotonta täällä hommassa antaa arvo (tai pikemminkin antaa olla) sellaisille somalialaistaustaisille/somaleille, jotka sopeutuvat yhteiskuntaan?

Millä tavalla tämä ÄrjyllähVeikon purkaus liittyy yhtään mihinkään?

[Nikopol]

The 19th century British explorer Richard Francis Burton, who visited the Somali Peninsula, similarly recounts in his book First Footsteps in East Africa

http://en.wikipedia.org/wiki/Somali_literature

Somalia: A Nation of Poets

Eli siis satusetien kansakunta.

[valtakunnanpärkhele]

Voi kun noi kirjastot on niin niin jälkijunassa taas kerran, sillä mm. Turun keskustassa, Steissin nurkkilla, Kaisaniemen puistossa, Itä-Helsingissä ja Espoon Keskuksessa on jo pitkään voinut tutustua somalikulttuurin elämykselliseen esittelyyn.

[Savilinnan Lätäri]

Kyllähän Somaliassa ravintolakultturia on. Ainakin tv-uutisten mukaan. Spotissa paljasjalkainen tarjoilijamies kyyristeli pienen navetan näköisen ravintolarakennuksen oviaukosta ulos ja kaateli suhmuraisesta peltivadista jotakin juotavaa maassa lojuville ravintola-asiakkaille.

Perustan empiiriset & kliiniset tutkimukseni tuohon spottiin ja päädyin tulokseen, että naisilla ei Somaliassa ole asiaa ravintoloihin.

[eetos kukkura]

Kulttuuriesittely kattaa varmaan urbaanin citysomalin elämän?

Kirjastoihin on tietenkin rakennettu pienoisrautatieasema ja ne lattiasta kattoon laitetut huterat pylväät, joita Nuorukaiset pitävät vaivoja säästämättä pystyssä. Ohikulkijoita voisi markkeerata barbie-nuket, jotka saisivat kuunnella Nuorukaisten rikkaita lauseita. Että tulee se elämyksellisyyskin hoidettua

Kyllä tuollaisessa näyttelyssä ideaa on.

EDIT: elämys unohtui elämysten keskellä.

[St. Quentin]

Tilan maisema, äänet ja esineet johdattelevat kävijää somalikulttuuriin. Tilassa somaliohjaaja opastaa vierailijoita. Tilan tavoitteena on perehdytää kävijöitä somalikulttuuriin ja edistää kulttuurien välistä ymmärrystä.

Opastaako somaliohjaaja kulttuurikierroksella myös somalikulttuurin niistä puolista, jotka eivät nykyisellään sovi 2000-luvun Eurooppaan.

Hyvä kysymys.

Huom! Seuraava on sitten mediakritiikkiä (ettei kukaan loukkaannu, anteeksi jo etukäteen),
koska kaikki linkit ovat kansainvälisten (verkko)lehtien sivuille:

http://www.nypost.com/p/news/international/somalia_stoning_horror_a000UGWmvaYikkYf7NjxKL

http://www.boston.com/bigpicture/2009/03/pirates_of_somalia.html

http://www.economist.com/world/middleeast-africa/displaystory.cfm?story_id=14707279

http://www.huffingtonpost.com/2009/07/10/somali-islamist-insurgent_n_229279.html

Onko mukana tosiaan myös kivitystä, merirosvousta, kristittyjä syrjivää kohtelua
tai teloituksia pään irrottamisella (eivät sovi 2000-luvun Eurooppaan).

Kysynkin, kuuluvatko nämä myös esiteltäviin seikkoihin?

[PMH]

Sitä ihmettelen, että miten ne tekee sen kamelipaskanuotion sinne kirjastoon?

Ei mitenkään. Avotulenteko kirjastoissa ja muissa julkisissa rakennuksissa joissa ei ole asianmukaista takkaa ymp. tulisijaa on kielletty.

Muuten olen näistä " kirjastoissa (valitseoma)kulttuurin elämyksellistä esittelyä"- jutskista että yhtähyvin voitaisiin repiä yhdessä veroeuroja roskiin.

[N]

minkä vitun takia on muuten niin mahdotonta täällä hommassa antaa arvo (tai pikemminkin antaa olla) sellaisille somalialaistaustaisille/somaleille, jotka sopeutuvat yhteiskuntaan?

Tuo on ehkä hieman karkea yleistys. Monenlaisia ääniähän toki on, ja joukosta varmasti (ja todennetusti) löytyy myös niitä joille somali ei kelpaa vaikka päällään seisoisi. Kuitenkaan mielestäni tuon pienen soraäänen takia ei voida yleistää tätä koskemaan koko hommaa. Mielestäni täällä hyvinkin usein suhtaudutaan yksilöihin nimenomaan yksilöinä.

Voi olla että nuo soraäänet nousevat turhankin paljon esille muusta keskustelusta ja positiivisemmin suhtautuvat ovat puolestaan hiljaa. Näinhän se useimmiten menee muutenkin ihmisten puheissa, negatiiviset kommentit tuodaan helpommin esille kuin positiiviset, jolloin esim. asiakaspalveluiden kokema palaute on pääosin negatiivista, ihan sama kuinka hyvin asiat on hoidettu. Sama koskenee suhtautumista somalialaisiin, negatiiviset mielipiteet sanotaan helpommin ääneen kuin positiiviset, joten yleistettäessä kannattaa ottaa huomioon kommenttien yleisyys keskustelijoiden määrään.

Mutta todellakin hieman ihmetyttää tuo somalialaisten ravintoloiden uupelo, varsinkin kun muuten noita etnisiä ravintoloita löytyy moneen lähtöön. Ei se tietenkään tarkoita, etteikö Somaliassa olisi ruoka- ja muuta kulttuuria, joten kyllä tuohon tilaisuuteen varmasti tarjontaa sieltä löytyy tarvittaessa. Somaliassa paikanpäällä voi kaikkinainen kultturitarjonta olla aika heikkoa tällä hetkellä, mutta pitemmällä tähtäimellä jos näitä ihmisiä kiinnostaa joskus muuttaa takaisin kotiseuduilleen, niin ompahan kulttuuri säilynyt jossain muodossa tässä välissä.

[Jari-Petri Heino]

Löysin tosiaan somalikulttuurista kertovan koulun sivuston, jossa ette sanoisi hieman kaunistellaan asioita.

http://www.tkukoulu.fi/~moped/kulttuurit/somalia.html

4. Perheen perustaminen ja avioliitto

Vanhojen perinteiden mukaisesti aviopuolison etsiminen kuuluu miehelle. Kun mies ihastuu tyttöön, he voivat alkaa seurustella. Avioliitossa on kaksi vaihetta, joista ensimmäisessä muslimipappi julistaa heidät toisilleen, koska he ovat lupautuneet avioliittoon. Kihlausaika voi kestää jopa vuosia. Varsinainen yhdessä asuminen alkaa vihkijuhlasta. Tytön toivotaan olevan neitsyt ja tytön "aukaisu" hääseremonioiden jälkeen on miehen miehisyyskoe.

Kaupungeissa nuoret haluavat kokeilla itsenäistä elämää ja löytää oman elämänuransa ennen perheen perustamista.

Hyvä puoliso on rakastava ja huolehtivainen. On toivottavaa, että molemmat puolisot ajattelevat asioista samalla tavalla. Lapsen merkitys on aina suuri sukupuolesta riippumatta.

Sitä vaan, että minkälaiset työkalut siihen tarvitaan, kun on kuitenkin yleisesti tiedossa, että..

Neljäs ja rajuin leikkaustyyppi on maan tapa Somaliassa, Sudanissa ja Djiboutissa. Siinä tytön ulkosynnyttimistä ei jätetä juuri mitään jäljelle ja haava ommellaan tiukasti kiinni. Toimenpidettä kutsutaan faraoniseksi leikkaukseksi tai infibulaatioksi, joka tarkoittaa sulkemista. Pojalle tehtynä anatomisesti vastaava leikkaus olisi peniksen amputointi.

http://yle.fi/mot/010299/kasis.htm

[Miniluv]

Ympärileikkaukset mainittiin nyt viimeistä kertaa tässä ketjussa.

[Jari-Petri Heino]

Ympärileikkaukset mainittiin nyt viimeistä kertaa tässä ketjussa.

Onko niille sitten oma ketju, vai onko aihe kielletty?

[Miniluv]

Ei ole kielletty, mutta ei tässä ketjussa tämän enempää.

Kaikkea negatiivista, mikä mieleen tulee, ei tarvitse ottaa esille jokaisessa mahdollisessa yhteydessä. Sanon jo ennalta sulkemisen varalta, että jos joku käy tuolla näyttelyssä ja haluaa kirjoittaa siitä tähän, ketjun saa auki esim. yksityisviestillä minulle.

[Turkulaine]

Mutta todellakin hieman ihmetyttää tuo somalialaisten ravintoloiden uupelo, varsinkin kun muuten noita etnisiä ravintoloita löytyy moneen lähtöön. Ei se tietenkään tarkoita, etteikö Somaliassa olisi ruoka- ja muuta kulttuuria, joten kyllä tuohon tilaisuuteen varmasti tarjontaa sieltä löytyy tarvittaessa.

Yritin tuossa muutamaa viestiä ylempänä kertoa miksi ravintoloita ei ole. Somalikulttuurissa on rakenteita, jotka estävät tehokkaasti ravintoloiden perustamisen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,21552.msg295596.html#msg295596

[N]

Mutta todellakin hieman ihmetyttää tuo somalialaisten ravintoloiden uupelo, varsinkin kun muuten noita etnisiä ravintoloita löytyy moneen lähtöön. Ei se tietenkään tarkoita, etteikö Somaliassa olisi ruoka- ja muuta kulttuuria, joten kyllä tuohon tilaisuuteen varmasti tarjontaa sieltä löytyy tarvittaessa.

Yritin tuossa muutamaa viestiä ylempänä kertoa miksi ravintoloita ei ole. Somalikulttuurissa on rakenteita, jotka estävät tehokkaasti ravintoloiden perustamisen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,21552.msg295596.html#msg295596

Luin kyllä tuonkin pätkän, mutta siltikin, mikään kulttuuri ei ole sellainen, että jokainen sen piirissä olisi sen orjallinen noudattaja. Varsinkaan pitemmän aikaa muualla asuneena. Toisaalta tuli kyllä mieleen, että paljonko on muuten tarjolla afrikkalaisia ravintoloita yleensäottaen? Välimeren alueen maita lukuunottamatta siis.

[Turkulaine]

Toisaalta tuli kyllä mieleen, että paljonko on muuten tarjolla afrikkalaisia ravintoloita yleensäottaen? Välimeren alueen maita lukuunottamatta siis.

Ei tule mieleen erityistä afrikkalaista ravintolaa, mutta Turussa on ravintolatyöntekijöinä ja yrittäjinä afrikkalaisia. Myös afrikkalaisten pitämiä baareja on täällä päin ollut. Somalinaisia ei käytännössä näe työssä milloinkaan, joten saanemme odotella somalialaistakin ravintolaa tovin, vaikka heikäläisiä onkin jo noin 12 000 Suomessa.

Turussa Kristiinankadulla on avattu muuten erittäin mukava pieni kahvila, josta saa hyvää syötävää ja mukavaa palvelua. Afrikkalainen pitäjä ei suomalaisystävällisestä käytöksestään ja ahkeruudestaan päätellen ole tullut tänne lorvipaikkaturistiksi.

[Veli Karimies]

Joku etiopialainen ravintola oli jossain.. en muista missä.

[Lemmy]

Helsingissä nyt on
www.kimkit.com tai "oli" eli rempassa, tais olla Nigerialaista
Sitten on pari Marokkolaista ja muutama Egyptiläinen.

[Turkulaine]

Onko totta, että Somalian valtion kirjoitettu kieli sai oman kirjoitusasun vasta 1972 tai jotain? Muistelen lukeneeni sellaista, en muista, mistä.

Wikipedian mukaan nykyinen oikeinkirjoitus otettiin käyttöön tuolloin. Wikipediassa on kuva 1300-luvulta olevasta taulusta, jossa on ilmeisesti somalinkielistä kirjoitusta. Sen verran haluan saivarrella, että kielet ovat luonnostaan enemmänkin kansojen kuin valtioiden omaisuutta.

[N]

Helsingissä nyt on
www.kimkit.com tai "oli" eli rempassa, tais olla Nigerialaista
Sitten on pari Marokkolaista ja muutama Egyptiläinen.

Aika heikko on tosiaan muutenkin sitten tuo afrikkalaisperäinen ravintolakulttuuri täällä, paitsi tieten välimeren alueelta on tarjontaa, niin Euroopan kuin Afrikankin puolelta. Sinällään somalialaiset eivät juurikaan eroa tästä muuten kuin suuren populaationsa osalta.

[Iloveallpeople]

Vieras kulttuuri tutuksi teltassa

Varissuon ja Runosmäen kirjastoissa Turussa voi helmikuussa tehdä matkan somalikulttuuriin – eikä pelkästään lukemalla.

–Käykää peremmälle ja istukaa, toivottelee Ismail Hassan kirjaston nurkkaan nousseen teltan ovella.

Muhkeiden verhojen takaa on turha etsiä suomalaisille tuttua sohvaryhmää tai televisiota; perinteisessä somaliolohuoneessa istutaan lattialla, patjojen ja tyynyjen päällä ja tarinoidaan.

–Perinteisen somalikulttuurin taustana on paimentolaisuus. Kaupungeissa on länsimaisempaa, mutta suurin osa somaleista elää maaseudulla ja siellä asutaan näin, Hassan selittää.

Hassanin isännöimä teltta on moniaistinen tila. Sisään astuvaa johdattelevat vieraaseen kulttuuriin äänet, esineet, tuoksut ja maisemat: somalialaisen olohuoneen tyyliin sisustetun teltan seinille heijastuu kuvia ja videoita elosta ja olosta tässä Afrikan sarven maassa ennen sisällissotaa ja nyt.

Elämys ei siis rakennu vain yhden, vaan yhtäaikaisesti monen aistin kautta.

Kulttuuritila kehitettiin Laurea-ammattikorkeakoulussa Uudellamaalla vahvistamaan maahanmuuttajien, erityisesti lasten ja nuorten, omaa kulttuurin tuntemusta. Ajatuksena oli luoda paikka, jossa maahanmuuttajat voivat ikäänkuin palata hetkeksi kotimaahansa.

–Varsinkin lapsilla on usein heikko tuntemus omasta kulttuuristaan. Toisen polven maahanmuuttajista monet ovat jo syntyperäisiä suomalaisia, toteaa somali-tilan Turkuun puuhannut Terhikki Mäkelä .

Elämyksellinen tila on myös oiva menetelmä kansainvälisyyskasvatukseen. Se perehdyttää toiseen kulttuuriin ja edistää näin kulttuurienvälistä ymmärrystä ja vuoropuhelua.

Elämyksellinen somalikulttuuritila Turussa Varissuon kirjastossa (Nisse Kavon katu 3) 12.2. saakka ja Runosmäen kirjastossa (Piiparinpolku 19) 15.–19.2.

Lisää aiheesta perjantain Turun Sanomissa.

Turun Sanomat

[valtakunnanpärkhele]

Vieras kulttuuri tutuksi teltassa


Muhkeiden verhojen takaa on turha etsiä suomalaisille tuttua sohvaryhmää tai televisiota; perinteisessä somaliolohuoneessa istutaan lattialla, patjojen ja tyynyjen päällä ja tarinoidaan.

Turun Sanomat

Vähän aiheesta sivuun.. Mihin ihmeseen somalit tarvitsevat sitten Syyrialaista soffaa, jos heidän kulttuurissa tykätään istua lattialla?

[dothefake]

Vieras kulttuuri tutuksi teltassa


Muhkeiden verhojen takaa on turha etsiä suomalaisille tuttua sohvaryhmää tai televisiota; perinteisessä somaliolohuoneessa istutaan lattialla, patjojen ja tyynyjen päällä ja tarinoidaan.

Turun Sanomat

Vähän aiheesta sivuun.. Mihin ihmeseen somalit tarvitsevat sitten Syyrialaista soffaa, jos heidän kulttuurissa tykätään istua lattialla?

Eikös se sohva ollut suurelle vieraslaumalle tarpeen? Siis kantasuomalaistutuille.

[Maastamuuttaja]

Eiköhän kulttuuritiloihin saataisi myös mahtumaan valokuvanäyttely "Somalit Suomea rakentamassa". Kovin paljon seinätilaa siihen ei tarvittaisi.

[Missra]

Joku etiopialainen ravintola oli jossain.. en muista missä.

Lontoossa tiedän 2 etiopialaista ravintolaa ja yhden marokkolaisen. Marokkolaisessa (Leicester Squaren lähellä, pieni ravintola) aivan erinomaisen maukasta ruokaa. Etiopialaisia en ole testannut vaikka niiden ohi ennen ajoinkin 2 kertaa päivässä...

[ajuha]

Vieras kulttuuri tutuksi teltassa

Varissuon ja Runosmäen kirjastoissa Turussa voi helmikuussa tehdä matkan somalikulttuuriin – eikä pelkästään lukemalla.

–Käykää peremmälle ja istukaa, toivottelee Ismail Hassan kirjaston nurkkaan nousseen teltan ovella.

Muhkeiden verhojen takaa on turha etsiä suomalaisille tuttua sohvaryhmää tai televisiota; perinteisessä somaliolohuoneessa istutaan lattialla, patjojen ja tyynyjen päällä ja tarinoidaan.

–Perinteisen somalikulttuurin taustana on paimentolaisuus. Kaupungeissa on länsimaisempaa, mutta suurin osa somaleista elää maaseudulla ja siellä asutaan näin, Hassan selittää.

Hassanin isännöimä teltta on moniaistinen tila. Sisään astuvaa johdattelevat vieraaseen kulttuuriin äänet, esineet, tuoksut ja maisemat: somalialaisen olohuoneen tyyliin sisustetun teltan seinille heijastuu kuvia ja videoita elosta ja olosta tässä Afrikan sarven maassa ennen sisällissotaa ja nyt.

Elämys ei siis rakennu vain yhden, vaan yhtäaikaisesti monen aistin kautta.

Kulttuuritila kehitettiin Laurea-ammattikorkeakoulussa Uudellamaalla vahvistamaan maahanmuuttajien, erityisesti lasten ja nuorten, omaa kulttuurin tuntemusta. Ajatuksena oli luoda paikka, jossa maahanmuuttajat voivat ikäänkuin palata hetkeksi kotimaahansa.

–Varsinkin lapsilla on usein heikko tuntemus omasta kulttuuristaan. Toisen polven maahanmuuttajista monet ovat jo syntyperäisiä suomalaisia, toteaa somali-tilan Turkuun puuhannut Terhikki Mäkelä .

Elämyksellinen tila on myös oiva menetelmä kansainvälisyyskasvatukseen. Se perehdyttää toiseen kulttuuriin ja edistää näin kulttuurienvälistä ymmärrystä ja vuoropuhelua.

Elämyksellinen somalikulttuuritila Turussa Varissuon kirjastossa (Nisse Kavon katu 3) 12.2. saakka ja Runosmäen kirjastossa (Piiparinpolku 19) 15.–19.2.

Lisää aiheesta perjantain Turun Sanomissa.

Turun Sanomat

justiinsa käden-lämpöistä, halisyli ,istu meidän telttaan meininkiä, mitä enemmän minulta vaaditaan , tai pyydetään esim. somalikultuurin ymmärtämistä, en ymmärrä, asun suomessa, ja suomeen tulijat voivat tutustua ensin maamme historiaan, ja kulttuuriin, kotouduttuaan on ehkä heidän aika, esitellä omaa tieteen, ja taiteen kautta tekemiään saavutuksia.