2009-02-17 HS: Maahanmuuttajien perhekulttuuri muuttuu usein tuskien kautta

[Kimble]

Jälleen kerran vain paperihyysäriin päätynyttä materiaalia:
Digilehti: http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli//1135243591725

Maahanmuuttajien perhekulttuuri muuttuu usein tuskien kautta
Maahanmuuttajamies hakee hyvän vaimon kotimaasta

Riitta Vainio

helsingin sanomat

Maahanmuuttajien perhetilanne mullistuu kokonaan, jos perheen lapset oppivat uuden maan kielen ja tavat, mutta vanhemmat, tai toinen heistä, jää ilman yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös suomalaisten naisten asema hämmentää esimerkiksi somalialaisten ja vietnamilaisten perhekulttuuria, jossa mies on perheen pää.

Maahanmuuttajien omien perheperinteiden mureneminen sopeutumisen seurauksena saattaa ahdistaa perheitä. Vanhoihin kuvioihin jääminen puolestaan saattaa johtaa radikalisoitumiseen, jota Suomessakin on jo nähtävissä.

Jos vanhemmat maahanmuuttomurroksessa menettävät auktoriteettinsa, seurauksena voi olla perheväkivaltaa.

Eräiden paikallispoliisien mukaan kotihälytyksistä suuri osa on maahanmuuttajakoteihin.

Joissakin perheissä hyväksytään vielä lasten kuritus, vaikka se tiedetään laissa kielletyksi.

Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmä kasvaa vinhaa vauhtia. Kosovosta tulleet muslimit ovat eläneet eurooppalaisessa islamissa, joka on väljempää kuin Lähi-idästä tulleiden uskonto. Kosovolaismiehet, joiden on vaikea sijoittautua suomalaiseen yhteiskuntaan, ovat lähentyneet jyrkemmistä islamilaisista maista tulleiden maahanmuuttajien kanssa.

Tällaista radikalisoitumista tapahtuu myös muualla Euroopassa. Kosovolaisilla naisilla vastaavaa jyrkentymistä ei ole havaittu.

Jotkut nuorista miehistä hakevat vaimon entisestä kotimaastaan, koska katsovat, että heidän oman ryhmänsä naiset ovat sopeutuneet liiaksi suomalaiseen kulttuuriin.

Tutkija Marja Peltolan mukaan, toisin kuin usein ajatellaan, maahanmuuttajanuoret eivät passiivisesti ota vastaan ja omaksu sen paremmin vanhempiensa kulttuurisia malleja kuin suomalaisen ystäväpiirinsäkään tapoja ja asenteita, vaan omaksuvat vaikutteita joustavasti.

Joidenkin vieraskielistenryhmien lapsista elää yksinhuoltajien perheissä huomattavan paljon suurempi osa kuin kantaväestön lapsista: somaliankielisistä lapsista yhden huoltajan kanssa elää kolmannes ja vietnaminkielisistä lähes puolet.

Suomen- ja ruotsinkielisistä lapsista 17 prosenttia elää yksinhuoltajan kanssa.

Yksinhuoltajien osuutta somalinkielisten kohdalla saattaa osittain selittää moniavioisuus, mutta siitä ei ole tutkimuksia.

Somalialaisten maailmassa eroaminen on hyväksyttyä, samoin virolaisten ja venäläisten. Sen sijaan Lähi-idän maista ja Intiasta tulleet eivät yleensä eroa.

Lastensuojelutapauksia on myös maahanmuuttajaperheissä. Lastensuojelua pelätään, koska se helposti koetaan asiattomana puuttumisena perheen elämään.

Huostaanottoja aiheuttavat erityisesti vanhempien ja teini-ikäisten väliset ristiriidat. Lastensuojelulapsille yritetään etsiä oman ryhmän sijaisvanhemmat, mutta se onnistuu harvoin, ja heidät sijoitetaan suomalaisille sijaisvanhemmille tai ryhmäkotiin.

Lapsi voidaan lähettää myös takaisin kotimaahan, jos perheellä on vaikeuksia lapsen kanssa.

Poliisin on mahdoton selvittää perheidensä takaisin lähettämien lasten ja nuorten kohtaloa.

Väestöliiton tutkija Minna Säävälä korostaa, että perhe on maahanmuuttajien suurelle enemmistölle voimavara, ei ongelmien lähde.

Olen hämmästynyt han-suomalais-argumentin puuttumisesta. Ja mistä tämä radikalisoituminen on yhtäkkiä ilmestynyt kun sen olemassaolo on ollut suvaitsevastolle tähän asti vaaleanpunaisiin elefantteihin verrattavaa.. Onneksi tätäkään ennakkoluuloja herättävää tekstiä ei suotta ole julkaistu vapaasti verkossa luettavaksi.


Mukana myös ei-varsinaisen kommentti:

"Mies huolehtii ajattelusta"

helsingin sanomat
LAURA LEINONEN


Stanislav Kiselev ja Maria Kiseleva kannustavat Tanjaa kehittämään piirustustaitoa.

IMATRA. Stanislav Kiselev on hakenut Tanjan päiväkodista. Maria Kiseleva on valmistanut kotiin palaavalle perheelle ruokaa. Perheen nuorimmainen, Nikolai, on päässyt illaksi isovanhempien luo muutaman kilometrin päähän.

Kun ruuat on syöty ja jos on alkuviikko, Tanja, kuusi ja puoli, viedään nokkahuilu-, piano- tai jumppatunnille.

Loppuviikosta perhe jonain iltana saunoo, viikonloppuna perhe menee yhdessä pulkkamäkeen tai ulkoilee muuten.

Unelmat ovat samanlaisia kuin muillakin lapsiperheillä: äiti toivoo lasten pysyvän terveenä ja itselleen työpaikkaa sekä parin tuhannen euron kuukausipalkkaa.

Isä haluaa saada keittiöremontin valmiiksi, toivoo menestystä työantajalleen ja itselleen myynti-insinöörinä lisää vastuuta ja tehtäviä sekä lisää palkkaa. Yhteinen haave on päästä matkustelemaan.

Seitsemän vuotta sitten Pietarista muuttaneet Kiselevit ovat kotiutuneet hyvin Imatralle sen jälkeen, kun Stanislav Kiselev oppi kielen ja sai töitä. Maria Kiseleva on opiskellut koko viime vuoden tiiviisti suomea ja odottaa kielikokeeseen pääsyä.

Tanja on perheen suomen mestari, joka puhuu sujuvasti ja täysin imatralaisittain sietä ja mietä, kutsuu isäänsä iskäksi ja luettelee päiväkotikavereitaan: Siru, Jonna ja Tia-Maija. Pietarissa ovat ainakin Katja ja Nikita, joita mennään tapaamaan usein.

"Naisen asema?" Stanislav Kiselev toistaa ja alkaa nauraa.

"Mies on perheen pää, se on perinne. Mies hoitaa ulkoasiat ja tuo rahaa kotiin. Vaimo huolehtii sisäasioista: perheestä, lapsista, vaatteista, vierailuista."

Maria Kiselevalle tämä sopii.

"On mukavaa, että mies huolehtii ajattelusta."

ja perinteinen poliittinen näkökulmakin on saatu mukaan:

Miten maahanmuuttajaperheitä tuetaan parhaiten?

Tutkija Minna Säävälä,

Väestöntutkimuslaitos:

"Helpottamalla vieraskielisten koti-koulu -yhteistyötä ja valmentamalla neuvoloiden henkilökunta huomioimaan maahanmuuton vaikutus perheisiin. Kohtaamalla ulkomailta muuttanut ihmisenä, ei maahanmuuttajana."

Kansanedustaja Timo Soini (perus):

"On syytä perehdyttää maahantulijat suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin, kuten Suomen lakien ja säädösten noudattamiseen ja tasa-arvoon. Omasta identiteetistä ei tarvitse eikä saa luopua, mutta on ymmärrettävä, että Suomessa noudatetaan paikallista lainsäädäntöä ja tapakulttuuria."

Projektityöntekijä Yuko Kametani, Helsingin kaupunki:

"Tuetaan koko perhettä yhdessä 'pienenä sosiaaliyhteisönä' kaikenlaisissa arkielämän asioissa ja lasten kasvatuksessa. Lähtömaan kulttuurin ja kielen säilyttäminen on ehdottomasti tärkeää, koska oman identiteetin puuttuessa on vaikea oppia uutta kulttuuria."

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen:

"Jos perheen äiti jää ilman kielikoulutusta ja osallisuutta työelämään ja yhteiskuntaan, sillä on vaikutusta koko perheeseen. Naisten kotoutumisen edistämiseen ei ole riittävästi keinoja ja resursseja."

"Alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta, viranomaisten tuella rakennettu 'polku' yhteiskuntaan auttaa perheitä selviymään."

TEKSTI: RIITTA VAINIO/ HS

[Kami]

Minusta se on hieman ihmisoikeuksien vastaista että maahanmuuttajat asetetaan moiseen stressitilanteeseen valistamatta. Ehdottamasti heidän etuaan pitää ajatella, kertoa heille että ongelmia tulee jos meinaavat täällä elää ja laittaa disclaimeri heille kun saapuvat että tästä eteenpäin omalla vastuulla ja että teitä on varoitettu.

Minusta on henkilökohtaisesti ihan älytöntä mennä asumaan jonnekin missä ei pysty asumaan ilman mielenterveysongelmia ja identiteettikriisiä.

[reino]

Hyvä artikkeli Riitta Vainiolta.

Ja hyvä, suorastaaan freudilainen otsikko! Tuskien kautta...

[skrabb]

"Yksinhuoltajien osuutta somalinkielisten kohdalla saattaa osittain selittää moniavioisuus, mutta siitä ei ole tutkimuksia."

Koskas moniavioisuus on tullut Suomessa lailliseksi?
Niin ne lait muuttuu vaivihkaa kansan tietämättä.
Tätä ei edes Aamulehti ole lipsauttanut tiedoksi kuten se teki ulkomaalaislain kähminnän kanssa!

[rähmis]

• Suomalaisten naisten asema hämmentää hämmentää esimerkiksi somalialaisten perhekulttuuria.
• Eräiden paikallispoliisien mukaan kotihälytyksistä suuri osa on maahanmuuttajakoteihin.
• Kosovolaismiehet, joiden on vaikea sijoittautua suomalaiseen yhteiskuntaan, ovat lähentyneet jyrkemmistä islamilaisista maista tulleiden maahanmuuttajien kanssa
• Joidenkin vieraskielisten ryhmien lapsista elää yksinhuoltajien perheissä huomattavan paljon suurempi osa kuin kantaväestön lapsista: somalinkielisistä lapsista yhden huoltajan kanssa elää kolmannes ja vietnaminkielisistä lähes puolet
• Yksinhuoltajien osuutta somalinkielisten kohdalla saattaa osittain selittää moniavioisuus, mutta siitä ei ole tutkimuksia.
• Lastensuojelua pelätään, koska se helposti koetaan asiattomana puuttumisena perheen elämään.
• Lapsia voidaan lähettää takaisin myös kotimaahan, jos perheellä on vaikeaa lapsen kanssa.
• Väestöliiton tutkija Minna Säävälä korostaa, että perhe on maahanmuuttajien suurelle enemmistölle voimavara, ei ongelmien lähde.

Hesari (digilehti)