2010-01-21 Ortodoksiviesti: Siirtolainen, pakolainen vai maahanmuuttaja?

[Femakko]

Kirkon&Kaupungin lukijoille: kyllä muuallakin osataan. Evakkokortti käytetty.

KIRKOSSA KUULUTETTU

Siirtolainen, pakolainen vai maahanmuuttaja?

Rovasti, isä Aleksander Korelin ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, isä Heikki Huttunen keskustelevat siirtolaisuudesta.

Isä Heikki: Tämä vuosi 2010 on Euroopan kirkkojen siirtolaisille omistettu vuosi. Mitä on siirtolaisuus? Onko se hyvä sana? Entä maahanmuuttajat, pakolaiset, maahanmuuttotaustaiset ihmiset. Keitä he ovat? Vaikka tällä hetkellä Suomessa elämme taantumassa, kansakunta vanhenee ja syntyvyys laskee. Tarvitsemme uusia työntekijöitä, uusia yhteiskunnan jäseniä maahamme.

Isä Aleksander: Suomi on vastaanottanut vähän siirtolaisia.

Isä Heikki: Siinä asiassa voisimme ottaa oppia Ruotsista, sekä hyvässä että pahassa. Siinä on meille esimerkki.

Isä Aleksander: Siirtolaisuus on sanana outo. Ikäänkuin jotakin siirrettäisiin jostakin johonkin.

Isä Heikki: Sinullahan on itselläsi henkilökohtainen kokemus asiasta.

Isä Aleksander: Kyllä, olen maassamuuttaja. Jouduimme perheeni kanssa lähtemään Karjalasta, Kyyrölästä evakkoon.

Isä Heikki: Onko totta, että evakot ovat levottomia?

Isä Aleksander: Voi olla. Ainakin me asuimme lapsuudessani monissa paikoissa. Kyyrölästä päädyimme Loimaalle, sieltä Kalvolan kautta takaisin Kyyrölään, Punkalaitumelle, Hattulaan ja lopuksi Vanajaan. Kaikki tämä kymmenen vuoden aikana, vuosina 1939- 1949. Minulla ei juurikaan ole muistikuvia lapsuudestani. Jonkinlainen ulkopuolisuuden tunne siihen liittyy. Emme kuuluneet valtaväestöön. Menin kouluun vuonna 1941 Kalvolassa. Muistan kuinka seisoin koulun pihalla aivan yksin kun muut lapset leikkivät. Olinhan ulkopuolinen myös kielen vuoksi. Äidinkieleni on venäjä. Opin suomen kielen kunnolla vasta koulussa.

Isä Heikki: Karjalaisten ulkopuolisuuden kokemusta voimme verrata Suomeen saapuneiden pakolaisten kokemuksiin. Esimerkiksi Kuopioon on sijoitettu Sudanista ja Etiopiasta, syvältä Afrikan viidakostakin saapuneita pakolaisia. Heidän joukossaan on paljon kristittyjä; katolilaisia, anglikaaneja, protestantteja ja muun muassa Etiopian ortodokseja. Vähitellen Suomeen asetuttuaan he ovat löytäneet oman uskonnonopetuksensa ja sitä kautta saaneet yhteyden Kirkkomme yhteiseen traditioon. Kirkko on sama kuin omassa maassa. Kaikki muu onkin täydellisen erilaista.

Isä Aleksander: Samalla tavoin pitkän evakkomatkan kautta karjalaiset hakeutuivat samoille alueille, saman ortodoksisen kirkon piiriin. Tästä esimerkkinä Järvenpään alue, jossa asuu paljon kyyröläläisiä. Oma kirkko auttaa kotoutumista. Sodan jälkeen karjalaisia auttoi esimerkiksi uusien kirkkojen rakentaminen. Itse olin ipodiakonina ensimmäisessä, Lahteen rakennetussa kirkossa 1950-1960-luvuilla.

Isä Heikki: Jyväskylän kirkko, Ylösnousemuksen kirkko, taidettiin rakentaa vielä hieman ennen Lahden kirkkoa?. Vielä jäin miettimään noita sanoja; siirtolainen, pakolainen, maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen. Pelkkiä sanoja. Ei ihmisiä tarvitsisi jakaa alaryhmiin. Varsinkin Kirkon piirissä jokaisen pitää saada olla oma itsensä. He ovat kaikki veljiä ja sisaria Kristuksessa. Kaikki ovat aina tervetulleita ja kaikki kuuluu kaikille.

Ja islamista kääntyneiden hautajaiset muslimeille? Ja mitäpä tosiaan turhaan sitä erottelemaan: eläkeläinen, työkyvytön, kotiäiti, työtön, opiskelija, lapsi, koululainen. Olisikohan todella ihan ok, jos vaikka mediassa puhuttaisiin työelämän ulkopuolella olevista kaikissa näissä tapauksissa?

Isä Aleksander: Totta. Minuakin tuollainen ajattelutapa ihmetyttää. Lehdistökö muokkaa niin kovasti ajattelutapaamme?

Isä Heikki: Ehkä se on pelkoa.

Isä Aleksander: Vietnamilaiset tulivat 1970-luvulla ja katolinen kirkko reagoi välittömästi ja otti virallisestikin kantaa asiaan. Kirkko yhdisti heidät yhteiskuntaan. On monia, jotka eivät heti löydä oman kirkkonsa piiriin. Kohtasin kerran yhden ihmisen, joka vuosia oli kierrellyt ja etsinyt omaa kirkkoaan. Kerran hän pysähtyi Pyhän Kolminaisuuden kirkon eteen. Silloin vasta, oven yläpuolella olevan tekstin kautta, hän sanoi ymmärtäneensä, että maassamme on myös ortodokseja. Maahanmuuttajia, siirtolaisia, maahanmuuttajataustaisia. Meidän tulisi huomata heidät kaikki ja saattaa oman Kirkkonsa piiriin.

Isä Heikki: Kyllä. On paljon ihmisiä, jotka ovat eksyksissä elämässään, hädissään. Miten voisimme heitä parhaiten auttaa?

Ortodoksiviesti


Heikki Huttunen puhuu toisaalla ihan järkeviä, joskin vähän ristiriitaisesti yllä olevan kanssa:

Kristittyjä vainotaan edelleen

"Kristittyjen vainoista on meillä vasta viime vuosina uskallettu puhua", kertoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Muun muassa Iranissa ja Irakissa uskonnollinen vaino on kärjistynyt huolestuttavasti. Pahimmillaan kristittyjä tapetaan ja kidutetaan.
Vaino voi olla myös syrjintää.

"Joissain maissa kristitty saa esimerkiksi asuntolainan helpommin, jos kääntyy muslimiksi", Huttunen kertoo.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

[Jaakko Sivonen]

On verinen loukkaus Karjalan evakkoja kohtaan verrata heitä joihinkin ulkomaalaisiin turvapaikanhakijoihin. Karjalan evakot olivat suomalaisia, Karjala oli Suomea. Turvapaikanhakijat eivät ole suomalaisia, heidän maansa ei ole osa Suomea.

Ja mitäpä tosiaan turhaan sitä erottelemaan: eläkeläinen, työkyvytön, kotiäiti, työtön, opiskelija, lapsi, koululainen. Olisikohan todella ihan ok, jos vaikka mediassa puhuttaisiin työelämän ulkopuolella olevista kaikissa näissä tapauksissa?

Niin, miksipä urheilijoitakaan pitäisi erotella: jalkapalloilijat, keihäänheittäjät, estejuoksijat, melojat - ei kai heitä tarvitse olympialaisissakaan sitten erotella eri urheilulajeihin, kun kaikki ovat kerran ihmisiä ja "veljiä ja sisaria Kristuksessa".

[PMH]

Vielä jäin miettimään noita sanoja; siirtolainen, pakolainen, maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen. Pelkkiä sanoja. Ei ihmisiä tarvitsisi jakaa alaryhmiin.

Ja muuten aivan varmasti tarvitsee. Mediassa ei ole koskaan puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä.

Pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, maahanmuuttaja+ eri variantit (työperäinen, avioliiton kautta statuksen saanut, opiskelija..jne.) niputetaan kiltisti maahanmuuttaja/uussuomalainen käsitteen alle.

On verinen loukkaus Karjalan evakkoja kohtaan verrata heitä joihinkin ulkomaalaisiin turvapaikanhakijoihin. Karjalan evakot olivat suomalaisia, Karjala oli Suomea. Turvapaikanhakijat eivät ole suomalaisia, heidän maansa ei ole osa Suomea.

Allekirjoitan J.Sivosen mielipiteen 110%