Mitä ne sellaiset äärioikeistolaiset oikeastaan ovat?

[Pöllämystynyt]

Pitäisiköhän tehdä niin, että näihin syytöksiin vastaisikin: "Niin olenkin äärioikeistolainen ja ylpeä siitä. Hävetkää sen sijaan te isänmaanpetturit puheitanne ja toimintaanne!"

Minusta tuo äärioikeistolais-leiman ottaminen otsaansa olisi jonkinlaista luovuttamista. Et sinä leimaamallakaan äärioikeistolaiseksi muutu, eikä sinut vihollisekseen kokeville tulisi antaa oikeutta merkitä sinua. Kristitty kun olet, niin voisin verrata leimakirveen iskuja pedon merkkiin. Pedon merkillä, kuten myös äärioikeistolainen yms. leimoilla merkitään ja hallitaan ihmisiä maailmanlopun edellä. Äärioikeistolais-leima tekee kantajastaan "pedon", "demonin", monikultturistien näennäismoraalisuuden vastakohdan.

Ennen kaikkea leiman hyväksyminen ei olisi totta. Vastapuoli valehtelee, miksi mennä mukaan? Sanothan itsekin viestissäsi, että kyse on vain leimakirveestä.

Voit aivan hyvin käskeä maanpetturit häpeämään puheitaan ja toimintaansa, olematta minkäänlainen "äärioikeistolainen".

[requiem]

Perinteisimmillään (fasismi, falangismi, kansallisosialsimi...) äärioikeistolla tarkoitettaneen yksipuoluediktatuurin johtamaa valtiososialismia, jossa ei kuitenkaan yksityistä omistusta ja markkinoita ole kokonaan lakkautettu. Sen sijaan valtio, keskitetty ammattiyhdistysliike ja suuryritykset pyörittävät voimakasta korporatismia. Keskusjohtoisella taloussuunnittelulla pyritään vasemmistolaisen sosialismin luokkataistelun sijasta rakentamaan kansallista koheesiota takaamalla työläisille ja pienyrittäjille hyvät edellytykset elämälle ja hyvinvoinnin rakentamiselle.

Myös kommunismin tapaan väkivallan ja tekniikan ihannointi, yksilön uhrautuminen kokonaisuuden puolesta ja tulevaisuuden utopian rakentaminen ovat osa tätä perinteistä äärioikeistolaisuutta. Sen sijaan internationalismi korvataan luonnollisesti nationalismilla. Myös vallitsevalla yhtenäisellä uskonnollisella konservatismilla, kulttuuriperinteellä ja mytologialla on oma osansa kansallisen koheesion rakentamisessa.

Mutta nykyäänhän se äärioikeistolainen voi tarkoittaa vaikkapa jotakin näistä

• Pilottitakkista kaljupääöyhöttäjää
• Kristinuskoa tunnustavaa tapakonservatiivia
• Vapaata markkinataloutta kannattavaa oikeistoliberaalia
• Kulttuurirelativismia kannattamatonta henkilöä
• Vahvan maanpuolustuksen puolesta puhuvaa henkilöä
• Ja tietenkin ketä tahansa "väärin" ajattelevaa toisinajattelijaa

[Jouko Piho]

Pöllämystynyt, ymmärrän mitä tahdoit sanoa.
Pointtini on kuitenkin se, että jos jotakin leimaavaa sanaa käytetään pää pystyssä eikä sitä torjuta, niin sen sanan haukkumateho laimenee.
Monet nykyään käytössä olevat nimitykset ovat olleet alunperin haukkumanimityksiä. Tunnetuin lienee Jeesuksen seuraajista käytetty nimitys "kristityt", joka oli aluksi pilkkanimitys.

Jouko Piho

[näppärä mäyrä]

Äärioikeistolaisuus nykypäivän Suomessa on siis sitä, ettet halua maksaa viidenkymmenen prosentin tuloveroa jotta Nakke Nisti ja Reima Juoppo voivat asua kaupungin vuokra-asunnossa ostamasi asunnon naapurissa päivät pitkät kitaraa soitellen, riidellen ja kaljaa juoden.

Jos sinun tulosi ovat sitä luokkaa, että joudut maksamaan tuloveroa 50 prossaa, ja ostat silti asunnon kaupungin vuokrakämppien vierestä, voit syyttää pelkästään omaa tyhmyyttäsi. Kannattaa ihan reippaasti jutella sen kiinteistönvälittäjän kanssa, niin se kyllä varmasti neuvoo sinulle rauhallisemmankin asuinpaikan.

Ei muuten aina neuvo

[AjatollahVeikko]

Mitä ovat "totalitaariset päämäärät"?

Käsittääkseni yhteiskuntajärjestys, jossa valtion/"kansan" oikeus on aina, kaikissa tilanteissa, yksilön oikeutta suurempi. Valtio/"kansa" on itseisarvo, lähes uskonnollinen käsite.

Mitä on "radikaalisuus"?

Lait roskakoriin.

Mitä on "oikeistolainen politiikka"?

Mikä tahansa, mikä ei ole vasemmistolaiseksi itsensä identifioineen radikaalin mielestä kiva juttu. Toinen vaihtoehto liberalismin ja vapausoikeuksien kunnioittaminen. Kolmas vaihtoehto suurpääoman valta eli rikkaiden tukemisen politiikka (tosin valtio, joka kykenee tukemaan rikkaita, ei voi olla täysin oikeistoliberaali?). Neljäs: konservatiivinen politiikka, ennen oli kaikki paremmin ja laa-laa.

Mitä tuo "äärioikeisto" siis oikein tarkoittaa? Valaiskaas vähän meikäläistä. Ja huom! Toivoisin vain asiallisia vastauksia ilman sarkasmia tahi muuta hjyymöriä. Älkääkä sotkeko tähän mitään kotimaisia/ulkomaisia natsipellejä. Natsit ovat vasemmistolaisia, kuten jo nimikin sanoo.

Koska oikeisto/vasemmisto -jaottelu on kovin keinotekoinen, niin ei tuo äärioikeistolaisuuskaan voi olla kovin johdonmukainen määritelmä, käyttää sitä sitten kuka tahansa. Äärioikeistolainen on siis vihollinen. Äärioikeistolainen kannattaa pahuuden ilmentymiä yhteiskunnassa. Ei tuota oikein muutenkaan voi selittää ei-hyväksi jutuksi. Jos oikeisto/vasemmisto -jaossa pidettäisiin ratkaisevana sosiaalisten perusoikeuksien (vas.) ja vapausoikeuksien (oik.) tärkeysjärjestystä, olisi äärioikeistolainen silloin se, joka hullun kiilto silmissä kannattaa esim. hengen, terveyden, liikkumis- ja sananvapauden suojaa yhteiskunnassa...

[intense]

Nähdäkseni äärioikeistolaisuutta on kansan, rodun tai uskontokunnan (erotuksena äärivasemmistolaisuudesta) oletetuista intresseistä kumpuava pyrkimys totalitaristisiin päämääriin. Totalitaristisia päämääriä voivat olla esim. uskonnonvapauden, sananvapauden tai kokoontumisvapauden mielivaltainen rajoittaminen.

Tältä pohjalta esimerkiksi uskonnollisten rakennuksien kieltäminen subjektiivisilla ja epämääräisillä perusteilla (erotuksena esim. kaupunkisuunnittelukysymyksistä) kuten "uhkaavuus" tai "ei ole oleellinen uskonnon kannalta", on lähellä äärioikeistolaisuutta. Sellaisten uskonnollisten rakennusten tai kirjojen, jotka ovat uskonnon harjoittamisen kannalta täysin kiistatta olennaisia, kieltäminen on äärioikeistolaisuutta jo hyvin suuressa määrin. Näin ollen voisin luonnehtia esimerkiksi islamistisia liikkeitä, Geert Waldersia ja Olavi Mäenpäätä äärioikeistolaisiksi. Muutos 2011 ei mielestäni ohjelmansa perusteella ole äärioikeistolainen - yksittäisistä ehdokkaista on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään.

Tämän lisäksi esimerkiksi etnistä puhtautta vaalivia liikkeitä, jotka uskovat rotujen eriarvoisuuteen, on vaikeaa olla pitämättä äärioikeistolaisina, vaikka ne eivät täyttäisikään yllämainittuja ehtoja.

[Miniluv]

OIKEIN: kaupunkisuunnittelija sanoo, että ei minareetteja.

VÄÄRIN, VÄÄRIN, TOTALITARISMUS!!: kansa sanoo äänestyksellä kaupunkisuunnittelijalle, että ei minareetteja.

[Eino P. Keravalta]

En tiedä, mitä ne sellaiset äärioikeistolaiset ovat, mutta sen tiedän, että Muutos 2011 lienee ÄÄRIVASEMMISTOLAINEN, koska se haluaa antaa päätäntävallan kansalle.

[intense]

OIKEIN: kaupunkisuunnittelija sanoo, että ei minareetteja.

VÄÄRIN, VÄÄRIN, TOTALITARISMUS!!: kansa sanoo äänestyksellä kaupunkisuunnittelijalle, että ei minareetteja.

Olisiko demokraattista äänestää esim. Muutos 2011-puolueen kieltämisestä? Mikäli kansa äänestäisi Muutosta vastaan, olisiko demokraattista kieltää se? Entä jos Halla-ahon blogia ei olisi käsitelty oikeudessa vaan olisi järjestetty kansanäänestys sen kieltämisestä? Mitä jos Indonesia pitäisi kansanäänestyksen kirkkojen ja Raamattujen kieltämisestä?

Mielestäni liberaaleissa demokratioissa on olemassa tietyt - yleensä perustuslakiin kirjatut - perusoikeudet, joihin puuttuminen kansanäänestyksellä ei ole demokratiaa vaan enemmistön tyraniaa. Minareettikielto voi olla rajatapaus, mutta yleisemmällä tasolla kansan enemmistön tuki ei voi oikeuttaa sanan-, kokoontumisen tai uskonnonvapauden loukkaamista, joista jälkimmäistä esim. Mäenpään suunnittelema moskeijakielto rikkoisi selvästi.

[Paavom]

Saan harva se päivä kuulla, että olisin äärioikeistolainen.

Voi olla, että olenkin. Tosin ensin vain pitäisi tietää, että mitä ne sellaiset äärioikeistolaiset oikeastaan ovat.


Mitä tuo "äärioikeisto" siis oikein tarkoittaa? Valaiskaas vähän meikäläistä. Ja huom! Toivoisin vain asiallisia vastauksia ilman sarkasmia tahi muuta hjyymöriä. Älkääkä sotkeko tähän mitään kotimaisia/ulkomaisia natsipellejä. Natsit ovat vasemmistolaisia, kuten jo nimikin sanoo.

Kiitos!

Erittäin hyvä kysymys (jälleen kerran).

Lähden pariksi kuukaudeksi Kambodzaan ja leikkasin millin siilin hedonistisista syistä (kun elopainoakin yli 110). Luulin että Suomalainen saa olla jo tänäpäivänä kalju, mutta kyllä niitä vihaisia katseita tulee paljon, varsinkin vähemmistöiltä.
Pukeudun ihan normaalisti.
Tosi hoopoa.. Jos ei jopa syrjintää.

Koskakohan teetetään kysely:
"Oletko kokenut syrjintää, valtaväestöön kuuluvana mieshenkilönä, hiuksettomuudesta?"

En todellakaan koe itseäni äärioikeistolaiseksi.

Mielestäni Timo T.A. Mikkonen on esimerkki äärioikeistosta. Natsit sit on natseja..

Paavo

[gloaming]

Koska Juha tuntee joka tapauksessa kyseisten termien teoreettisen sisällön, vastaan vain retorisen sisällön osalta.

Retorisessa mielessä ääri- tai laitaoikeisto määritellään negaatiolla not(vihervasemmiston arvot ja agenda). Näin ollen esim. vastikkeettoman yhteiskunnan resurssien jakamisen toiseudelle ja ekspansiivisen ihmisoikeuspolitiikan vastustaminen sekä kansallisen edun ajaminen leimataan äärioikeistolaisuudeksi. Kaikkinainen arvokonservatiivisuus saa nopeasti äärioikeistoleiman. Sanan retorinen käyttö on nykyisin täysin irrallaan perinteisestä yhteiskunta- ja taloustieteellisesti määrittyvästä vasemmisto/oikeisto -akselista ja operoi puhtaasti liberaali/konservatiivinen -aksilla.

[Miniluv]

OIKEIN: kaupunkisuunnittelija sanoo, että ei minareetteja.

VÄÄRIN, VÄÄRIN, TOTALITARISMUS!!: kansa sanoo äänestyksellä kaupunkisuunnittelijalle, että ei minareetteja.

Olisiko demokraattista äänestää esim. Muutos 2011-puolueen kieltämisestä? Mikäli kansa äänestäisi Muutosta vastaan, olisiko demokraattista kieltää se? Entä jos Halla-ahon blogia ei olisi käsitelty oikeudessa vaan olisi järjestetty kansanäänestys sen kieltämisestä? Mitä jos Indonesia pitäisi kansanäänestyksen kirkkojen ja Raamattujen kieltämisestä?

Mielestäni liberaaleissa demokratioissa on olemassa tietyt - yleensä perustuslakiin kirjatut - perusoikeudet, joihin puuttuminen kansanäänestyksellä ei ole demokratiaa vaan enemmistön tyraniaa. Minareettikielto voi olla rajatapaus, mutta yleisemmällä tasolla kansan enemmistön tuki ei voi oikeuttaa sanan-, kokoontumisen tai uskonnonvapauden loukkaamista, joista jälkimmäistä esim. Mäenpään suunnittelema moskeijakielto rikkoisi selvästi.

Mitenkähän tämän nyt muotoilisi. En kannata yhdistymisenvapauteen, uskonnonvapauteen tai perusoikeuksiin kajoamista kansanäänestyksillä. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että jos islam ei pelaa samoilla säännöillä niiden tunnustusten kanssa, joihin länsimaissa on totuttu, siihen joudutaan loppujen lopuksi soveltamaan eri sääntöjä, jotta järjestelmä säilyy.

Jos Suomi olisi sellaisessa pisteessä, että Muutoksen tapainen liike on vaarassa, lienee pelkkä makuasia, tapahtuuko kieltäminen (epä)rehellisellä kansanäänestyksellä vaiko Presidentinnan ja Rakkauden ministeriön kansaliapäällikön  mahtikäskyllä.

Tässä kohtaa haluan lähettää Vlaams Belangille terveisiä. Sanonko sinulta myös? :\

Indonesialaiset voivat pitää puolestani tarvittavaksi katsomansa määrän kansanäänestyksiä haluamistaan asioista. Jos asiat menevät siihen pisteeseen, että kirkot tms. ovat vaarasssa, ne ovat sitten vaarassa, päätettiin hävittämisestä kansanäänestyksellä tai ei. Kaikki maat eivät elä 2000-lukua.

[Taustavaikuttaja]

Nykyään äärioikeistoilla tarkoitettaneen sellaista osaa kansasta, joka haluaa kaventaa julkista sektoria ja laventaa yksityistä, purkaa paisuneita sosiaalietuuksia, keventää verotusta ja helpottaa yrittämistä ja vahvistaa pienten ja keskisuurien yritysten toimintaedellytyksiä.

Tähän liittyy elimellisesti myös vasemmistolaisen unelmapolitiikan kriittinen käsittely ja yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden vastustaminen.

Äärioikeistolaisuus nykypäivän Suomessa on siis sitä, ettet halua maksaa viidenkymmenen prosentin tuloveroa jotta Nakke Nisti ja Reima Juoppo voivat asua kaupungin vuokra-asunnossa ostamasi asunnon naapurissa päivät pitkät kitaraa soitellen, riidellen ja kaljaa juoden.

Jos tämä on äärioikeistolaisen määritelmä, niin kyllä minä sellainen sitten olen kuin olenkin!

No näillä arvoilla varustettuja ihmisiä äärioikeistolaisiksi tupataan kutsumaan, eli kai se sitten niin on. Meikäläinenkin on, kuulemma. Ja rasistikin vielä, kun vieroksun islamia, joka ilmeisesti tekee islamista rodun. Sitähän saa kenet vaan mihin tahansa muottiin, kun muotin ensin vääntelee sopivaksi.

Stig Helliä sitten ihan luontevasti vaan ku nährään!

[JM-K]

• Ja tietenkin ketä tahansa "väärin" ajattelevaa toisinajattelijaa

Jahas, taas varma todiste "äärioikeistolaisuudestani".

[Sivulause]

Hyviä määritelmiä, joista näkee ettei termi kuvaa oikein mitään yksiselitteisesti. Eikä se termin käyttäjää haittaa ettei sille löydetä määritelmää, mielikuva ratkaisee.

Pöllämystynyt maalasi mieleeni hyvää kuvaa termistä.
"Äärioikeistolainen" on merkki, työkalu, leima. Mielikuvan paikkansapitävyys, kuviteltu, määritelty tai määrittelemätön, on termin käyttäjän näkökulmasta mielestäni sivuseikka. Ei aina, mutta usein.

Termissä on paljon samoja piirteitä kuin rasisti-termissä; määritelmästä käydään jatkuvaa keskustelua, kuitenkin selkeää on ainoastaan vahvasti negatiivinen konnotaatio. Siinäpä yleinen syy termin käyttöön, se herättää pelkoa ja epäilystä leimattua kohtaan.

Eri foorumeilla maahanmuuttokeskustelun yhteydessä tulee usein vastaan termi dehumanisointi. Hieno termi sekin, jolla saadaan asiasta kuin asiasta helposti pohja pois tekemällä vastapuoli inhimillisyyteen kykenemättömäksi robotiksi. Varsinaisia perusteluja tahi määrittelyjä ei tarvita, vahva konnotaatio riittää. Mielestäni termin "äärioikeistolainen" käyttö on dehumanisointia parhaimmillaan.

Näiden termien heittely on helppoa, ei tarvitse vastata älylliseen haasteeseen ja voi kuvitella toisen MacBookin äärellä istuvan ihmisen vaikka itse Luciferiksi.

Itse rinnastan tiettyjen termien käytön lähinnä munille potkimiseksi. En siksi etten itse pystyisi niitä käsittelemään tai suodattamaan, mutta kokemukseni perusteella monille riittää yksi sana ja sille rakennettu merkitys aloittamaan synapsien pätkimisen aivolisäkkeen etulohkossa. Siksi en mielelläni itse niitä keskustelussa käytä, myöskään "vastapuolesta".

[AjatollahVeikko]

Olisiko demokraattista äänestää esim. Muutos 2011-puolueen kieltämisestä? Mikäli kansa äänestäisi Muutosta vastaan, olisiko demokraattista kieltää se? Entä jos Halla-ahon blogia ei olisi käsitelty oikeudessa vaan olisi järjestetty kansanäänestys sen kieltämisestä? Mitä jos Indonesia pitäisi kansanäänestyksen kirkkojen ja Raamattujen kieltämisestä?

Mielestäni liberaaleissa demokratioissa on olemassa tietyt - yleensä perustuslakiin kirjatut - perusoikeudet, joihin puuttuminen kansanäänestyksellä ei ole demokratiaa vaan enemmistön tyraniaa. Minareettikielto voi olla rajatapaus, mutta yleisemmällä tasolla kansan enemmistön tuki ei voi oikeuttaa sanan-, kokoontumisen tai uskonnonvapauden loukkaamista, joista jälkimmäistä esim. Mäenpään suunnittelema moskeijakielto rikkoisi selvästi.

Sotket oikeusvaltion ja demokratian. Totta kai olisi sinänsä demokraattista eli kansanvaltaista kieltää vaikka takapuolen pyyhkiminen vasemmalla kädellä tai julistaa jokainen savolainen lainsuojattomaksi. Muutoksen kieltäminen enemmmistöpäätöksellä kansanäänestyksellä olisi siis täysin demokraattista.

Jälkimmäinen kappaleesi koskee nimen omaan oikeusvaltiollisuutta perusteita, mutta tuossa ajattelutavassa, joka lienee meille molemmille yhteinen, on pieni käytännön ongelma: Jos kansan enemmistön tuki ei voi oikeuttaa x-vapauden loukkaamista, mikä tuon loukkaamisen voi oikeuttaa. Sitä paitsi x-vapauden muodostuminen "loukkaamattomaksi" jää AINA historian ja kulttuurin hämäriin, perustelemattomaksi taustaoletukseksi.

[intense]

Kiitos.

En pidä lähtökohtaisesti yleistämisestä, mutta kynnys sille on pienempi kun puhutaan esim. poliittisista ryhmistä, joiden kannattajat eivät ole syntyneet "hommalaisuuteen" tai "vihervasemmistolaisuuteen" vaan valinneet itse tiensä. Koitan kuitenkin välttää tätä jatkossa. Muistan lukeneeni täältä hyvinkin negatiivisia ja perustelemattomia yleistyksiä esimerkiksi somaleista ja muslimeista, joten pidän erittäin positiivisena tietoa siitä, että moderaattorit pyrkivät puuttumaan yleistämiseen ja pitämään näin ollen keskustelun asiallisena.

Liikkeen tavoittelemista mielikuvista minun on vaikeaa sanoa mitään kun ei ole vielä selkeää kuvaa ketä esim. Muutos 2011-puolueen aktiivit ovat. Noin yleisesti ottaen minua on ihmetyttänyt se, että en ole törmännyt yhteenkään aktiiviseen maahanmuuttokriitikkoon, jonka talouspoliittinen kanta ei olisi joko oikeistolainen (jopa libertaristinen) tai epämääräinen/määrittelemätön. Kansanäänestysvaatimuksen taakse piiloutuminen on strategiana hyvä, mutta valtaan halutessa muutos joutuu ennemmin tai myöhemmin profiloitumaan myös talouspoliittisesti, kuten Perussuomalaiset ovat profiloituneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattajiksi. Mitä tulee äärioikeistolaisiin mielikuviin, niistä pääsee parhaiten eroon välttämällä yleistävää puhetta kokonaisista uskontokunnista tai kansanryhmistä ja tekemällä pesäeroa oikeasti rasistisiin tahoihin.

Mitenkähän tämän nyt muotoilisi. En kannata yhdistymisenvapauteen, uskonnonvapauteen tai perusoikeuksiin kajoamista kansanäänestyksillä. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että jos islam ei pelaa samoilla säännöillä niiden tunnustusten kanssa, joihin länsimaissa on totuttu, siihen joudutaan loppujen lopuksi soveltamaan eri sääntöjä, jotta järjestelmä säilyy.

Miksi? Eikö riitä, että muslimit pakotetaan noudattamaan lakeja? "Jotta järjestelmä säilyy" on perusteena niin subjektiivinen ja epämääräinen, että se ei mielestäni riitä puuttumaan perusoikeuksiin. Myös natsikollaboraattoreiden armahtamista kannattava puolue (Vlaams Belang) voidaan kokea länsimaista vapautta uhkaavaksi ja vaatia sen kieltämistä. Vastaavilla perusteilla esim. laitavasemmiston sananvapaus oli Suomessa lakkautettu ennen toista maailmansotaa.

Jos Suomi olisi sellaisessa pisteessä, että Muutoksen tapainen liike on vaarassa, lienee pelkkä makuasia, tapahtuuko kieltäminen (epä)rehellisellä kansanäänestyksellä vaiko Presidentinnan ja Rakkauden ministeriön kansaliapäällikön  mahtikäskyllä.

Totta. Ei olisi sen demokraattisempaa (päin vastoin) kieltää myöskään minareetteja poliitikkojen toimesta. Pointti oli siinä, että kaupunkisuunnittelukysymyksenä minareetit ovat samalla viivalla muiden uskonnollisten rakennusten kanssa ja niiden kieltämisellä tulee olla konkreettisemmat perusteet kuin "en pidä sinun uskonnostasi".

Tässä kohtaa haluan lähettää Vlaams Belangille terveisiä. Sanonko sinulta myös? :\

Vastustan ehdottomasti Vlaams Belangin kieltämistä, vaikka koen sen sinänsä uhkana länsimaiselle vapaudelle.

Indonesialaiset voivat pitää puolestani tarvittavaksi katsomansa määrän kansanäänestyksiä haluamistaan asioista. Jos asiat menevät siihen pisteeseen, että kirkot tms. ovat vaarasssa, ne ovat sitten vaarassa, päätettiin hävittämisestä kansanäänestyksellä tai ei. Kaikki maat eivät elä 2000-lukua.

Minä taas en pidä kulttuurirelativismista vaan mielestäni indonesialaisten tulee kunnioittaa krisittyjen oikeuksia yhtä lailla. En kuitenkaan usko, että mikään "vastavuoroisuus" toimii näissä asioissa. Sveitsi ei mielestäni saa kieltää minareetteja sillä perustella, että Saudi-Arabiaan ei saa rakentaa kirkkoja. Indonesia ei saa kieltää kirkkoja sillä perusteella, että Sveitsiin ei saa rakentaa minareetteja.

Sotket oikeusvaltion ja demokratian. Totta kai olisi sinänsä demokraattista eli kansanvaltaista kieltää vaikka takapuolen pyyhkiminen vasemmalla kädellä tai julistaa jokainen savolainen lainsuojattomaksi. Muutoksen kieltäminen enemmmistöpäätöksellä kansanäänestyksellä olisi siis täysin demokraattista.

Jälkimmäinen kappaleesi koskee nimen omaan oikeusvaltiollisuutta perusteita, mutta tuossa ajattelutavassa, joka lienee meille molemmille yhteinen, on pieni käytännön ongelma: Jos kansan enemmistön tuki ei voi oikeuttaa x-vapauden loukkaamista, mikä tuon loukkaamisen voi oikeuttaa. Sitä paitsi x-vapauden muodostuminen "loukkaamattomaksi" jää AINA historian ja kulttuurin hämäriin, perustelemattomaksi taustaoletukseksi.

Mielestäni päätös ei ole demokraattinen jos sen tuloksena yhteiskunta ei ole enää demokraattinen. Sikäli täsmennyksesi on kyllä aiheellinen, että mielestäni liberaali oikeusvaltioperiaate kuvaa länsimaita paremmin kuin pelkkä demokratian käsite.

Mitä sitten tulee noihin loukkaamattomiin vapauksiin, yhteiskunnallisia näkemyksiä ei voi ikinä perustella loogisesti loppuun asti vaan tietyt taustaoletukset täytyy ottaa annettuina. Ei voida perustella edes rikoslainsäädännön mielekkyyttä jos ei oteta annettuna sitä, että ihmisillä tulisi olla oikeus elämään.

[sr]

Mitenkähän tämän nyt muotoilisi. En kannata yhdistymisenvapauteen, uskonnonvapauteen tai perusoikeuksiin kajoamista kansanäänestyksillä. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että jos islam ei pelaa samoilla säännöillä niiden tunnustusten kanssa, joihin länsimaissa on totuttu, siihen joudutaan loppujen lopuksi soveltamaan eri sääntöjä, jotta järjestelmä säilyy.

Islam ei liene mikään monoliittinen toimija, vaan muslimeissa on mitä erilaisimpia linjoja ajavia. Ne, jotka haluavat romuttaa nuo mainitsemasi säännöt, voidaan panna kuriin joutumatta estämään muita harrastamasta uskontoaan. Terrorismin puolesta saarnaavat voidaan heittää linnaan kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ilman, että minareetteja tarvitsee kieltää. Sama juttu niiden kanssa, jotka pyrkivät väkivalloin muuttamaan yhteiskuntajärjestyksen.

Sama koskee vaikkapa tätä otsikon aihetta. "Äärioikeistoon" kuuluu skinejä, jotka haluavat hakea väkivaltaista konfliktia eriväristen kanssa. Nämä ihmiset eivät "pelaa niillä säännöillä, joihin länsimaissa on totuttu". Oikea vastaus tämän porukan kurissa pitämiseen on heittää väkivaltaan ryhtyvät linnaan, ei kieltää kansanäänestyksellä maahanmuuttokriittisiä puolueita.

Indonesialaiset voivat pitää puolestani tarvittavaksi katsomansa määrän kansanäänestyksiä haluamistaan asioista. Jos asiat menevät siihen pisteeseen, että kirkot tms. ovat vaarasssa, ne ovat sitten vaarassa, päätettiin hävittämisestä kansanäänestyksellä tai ei. Kaikki maat eivät elä 2000-lukua.

No, tämä on aika heikko peruste. Tällä perusteella jopa P-Koreaa ei ole syytä kritisoida. Jos perusoikeuksien polkemisen polkeminen on maiden oma asia, jota ei ole syytä kritisoida, niin sama pätee varmaan sitten myös demokratiaankin.

[Pöllämystynyt]

Nähdäkseni äärioikeistolaisuutta on kansan, rodun tai uskontokunnan (erotuksena äärivasemmistolaisuudesta) oletetuista intresseistä kumpuava pyrkimys totalitaristisiin päämääriin. Totalitaristisia päämääriä voivat olla esim. uskonnonvapauden, sananvapauden tai kokoontumisvapauden mielivaltainen rajoittaminen.

Millä tavalla kuvaamasi on oikeistolaisuutta? Voiko jokin muka olla "äärioikeistolaista", jos se ei ole oikeistolaista laisinkaan? En siis väitä, etteikö oikeistolainen voisi ajaa tuollaista, mutta tuo ei nyt vain ole millään tavalla itsessään oikeistolaista, jolla tarkoitetaan lähinnä talouspolitiikkaa, joka yleensä mielletään liberalistiseksi ja valtion kontrollia vastustavaksi. Se ei myöskään ole vasemmistolaista, vaan kokonaan tämän jaottelun ulkopuolella. Maailma ei ole jaettavissa mustavalkoisen yksioikoisesti kahteen ääripäähän ja niiden väliseen jatkumoon, ei myöskään poliittinen kenttä.

Etniset kysymykset ja totalitarismi ovat sitä paitsi täysin eri asiat keskenäänkin. Puhut harhaanjohtavasti, kun liität ne yhteen johonkin "ääripäähän" (ja vieläpä talouspoliittiseen ääripäähän, jonka kanssa kummallakaan ei ole mitään tekemistä). Varmaankin tiedät, että kansallismielisyys on osa myös joidenkin vasemmistolaisten liikkeiden oppeja, ja osa näistä on totalitaristisia. Suurin osa kommunistisista diktatuureista on ja oli "kansallismielisiä" tavalla tai toisella; ainakin sillä tavalla, mitä sinä varmaankin sanalla tarkoitat. Ja siltä osin kun ne eivät olleet, ne olivat imperialistisia.

Tämän lisäksi esimerkiksi etnistä puhtautta vaalivia liikkeitä, jotka uskovat rotujen eriarvoisuuteen, on vaikeaa olla pitämättä äärioikeistolaisina, vaikka ne eivät täyttäisikään yllämainittuja ehtoja.

Jos jotkut eivät sovellu määritelmääsi, niin miksi sitten niitä on "vaikeaa olla pitämättä äärioikeistolaisina"? Miten niin vaikeaa pitää omista määritelmistään kiinni? Mitä ihmeen vaikeaa siinä on? Siis vetoatko nyt omiin psykologisiin syihisi? Siksikö, koska äärioikeistolainen on niin ruma sana, että haluaisit käyttää sitä noin inhottavista ihmisistä? Vai siksi, että olet oppinut nimittelemään ihmisiä noin?

Voiko asenteesi ("haluan kutsua noita äärioikeistoksi") siis kumota sen, mitä tietoisesti ymmärrät ("nuo eivät ole määritelmäni mukaista äärioikeistoa")?

Joka tapauksessa, kuvaat "äärioikeistolaisuudeksi" nyky-Euroopan suurista aatteista vain islamismin. Islamisteilla on kaikki "äärioikeistolaisuuteen" viholliskuvana ja leimakirveenä liitetyt elementit juutalaisvihaa, totalitarismia, holokaustin kieltämistä ja Hitleriläistä natsismia myöten. Mitään muuta "määritelmääsi" sopivaa, merkittävän kokoista aatteellista ryhmittymää ei islamistien lisäksi ole.

Minä en tosin menisi islamistejakaan tunkemaan "äärioikeistolaisuus" - muottiin siitä yksinkertaisesta syystä, että en tunnusta sellaisia muotteja.

[Viinankylväjä]

Mielestäni liberaaleissa demokratioissa on olemassa tietyt - yleensä perustuslakiin kirjatut - perusoikeudet, joihin puuttuminen kansanäänestyksellä ei ole demokratiaa vaan enemmistön tyraniaa.

Offtopiccia vielä hieman
Perustuslakia tuskin muutetaan kansanäänestyksillä. Minusta olisi loistavaa, jos kansa saisi päättää mm. pakkoruotsista, asevelvollisuudesta ja ydinvoimasta.

[requiem]

Noin yleisesti ottaen minua on ihmetyttänyt se, että en ole törmännyt yhteenkään aktiiviseen maahanmuuttokriitikkoon, jonka talouspoliittinen kanta ei olisi joko oikeistolainen (jopa libertaristinen) tai epämääräinen/määrittelemätön. Kansanäänestysvaatimuksen taakse piiloutuminen on strategiana hyvä, mutta valtaan halutessa muutos joutuu ennemmin tai myöhemmin profiloitumaan myös talouspoliittisesti, kuten Perussuomalaiset ovat profiloituneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattajiksi.

Mielestäni tällä hetkellä on olemassa kolme maahanmuuttokritiikin yleisargumenttia.

Ensimmäisenä on perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen. Pohjimmaisina motivaation lähteenä ovat sen sosiaaliturvajärjestelmän riittävyyden ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen. Tälle ajatukselle löytynee kannatusta laajalta poliittiselta rintamalta suuremmin riippumatta perinteisestä oikeisto-vasemmisto-akselista, ratkaisevaa onkin minkäkokoista roolia valtion halutaan ottavan yhteiskunnan sääntelyssä. Tähän sarjaan lukeutuvat multikulturalismiin hurahtamaton vasemmisto ja keynesiläisyyttä ajavat puolueet (keskusta-vasemmisto/keskusta-oikeisto).

Toisena on yleiskonservatiivinen ja -nationalistinen näkemys siitä, että suomalainen kansallisvaltio ja sen kulttuuri ovat puolustamisen ja suojelemisen arvoisia asioita. Talouspoliittisella näkemyksellä on tässä asiassa melko vähän tekemistä, koska tällaisia näkemyksiä kumpuaa niin kristillisestä maailmankatsomuksesta kuin yleisestä tasavaltalaisuudesta. Taas kannattajia löytyy molemmilta puolilta perinteistä oikeisto-vasemmisto-akselia.

Ja kolmantena tulee valistusajattelua puolustava liberaalin suuntauksen rypäs. Sen mielestä nykyinen maahanmuuttopolitiikka uhkaa kaikkea sitä, mikä on tehnyt modernista länsimaisesta elämäntavasta hienoa ja tavoiteltavaa. Tieteellinen maailmankuva, vapaus, tasa-arvo, demokratia ja ihmisoikeudet ovat kaikki osa tätä valistusajattelua. Toki tämänkin joukon tahoilta löytyy erilaisia painotuksia, yhdistävimmäksi tekijäksi voisi nimetä markkintalousmyönteisyyden ja demokratian.

Edellä kirjoitetut kuvaukset ovat vain lyhyitä yleisluonnehdintoja, jotka eivät ole nykytilannetta millään tavalla kokonaan selittäviä. Monen maahanmuuttokriitikon kritiikki pohjautuu edellä esitetyistä ajatuksista useammalle, eiväthän ne ole millään tavalla toisiaan poissulkevia.

[intense]

Hyvää pohdintaa. Ensinnäkin äärioikeistolaisuus ei liity käsitteenä suoranaisesti siihen, mitä oikeistolaisuudella tarkoitetaan tänä päivänä. Äärioikeistolaisuus on talouspoliittisesti usein lähinnä keskustalaista (esim. merkittävä valtion rooli taloudessa, mutta suuretkin yksityiset yritykset sallitaan) tai jopa vasemmistolaista, joten termi perustuu vanhakantaiseen käsitykseen oikeistolaisuuden ja konservatismin yhtenäisyydestä. Stalinismin ja fasismin eritteleminen vasemmistoon ja oikeistoon on usein hyvin mielivaltaista, mutta toisaalta joidenkin stalinististen valtioiden agendaan on kuulunut vahva ajatus internationalismista ja "veljeys" muiden maiden työläisten kanssa, mikä eriyttää ne fasismista.

Äärioikeistolaisuutta ei mielestäni voida määritellä tyhjentävästi, minkä pyrin osaltani osoittamaan "kumoamalla" oman määritelmäni yhdistämällä vielä rasistiset liikkeet äärioikeistolaisuuteen. Kaikenkaikkiaan termi on huono, mutta koska sitä kuitenkin käytetään, on mielekästä pyrkiä edes löyhästi määrittelemään sen merkityksiä. Esimerkiksi uskonnonvapautta rajoittamaan pyrkivien kansallismielisten puolueiden kutsuminen äärioikeistolaisiksi on mielekkämpää kuin kansallismielisyyden ja äärioikeistolaisuuden suora yhdistäminen.

[JR]

Minusta puoluekenttä ja aatekenttä tekee ympyrän. Oikeiston vastapuolella on vasemmisto ja päinvastoin. Äärioikeisto taas alkaa lähenemään äärivasemmistoa. Se, mikä tässä mallissa on mielenkiintoista on, että äärivasemmisto ja äärioikeisto eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niitten yhteinen vastakohta on maltillinen keskusta.

Minusta islam ei ole pelkästään uskonto, vaan yhtälailla yhteiskuntajärjestelmä. Islamilainen yhteiskuntajärjestelmä on kuitenkin väkivaltainen ja vallankumouksellinen, eikä se voi valtapyrkimystensä vuoksi mitenkään sopeutua demokratian osaksi. Olen jopa sitä mieltä, että islam on länsimaisen mittarin  mukaan verrattavissa rikollisjärjestöön.

Toisaalta sosialismia ja kapitalismia ei niitäkään voi verrata toisiinsa, koska sosialismi on yhteiskuntajärjestelmä(vrt. islam), mutta kapitalismi talousjärjestelmä. Talousjärjestelmä tarvitsee vielä rinnalleen yhteiskuntajärjestelmän verotus, ym. oikeuksineen.
Minusta demokratia on uhattuna sekä oikealta, että vasemmalta, koska kummankin tien päässä on yksipuoluejärjestelmä. Siksipä olenkin kepulainen.

[sr]

Minusta olisi loistavaa, jos kansa saisi päättää mm. pakkoruotsista, asevelvollisuudesta ja ydinvoimasta.

Noista kolmesta vain pakkoruotsi on sellainen, että "ei"-vaihtoehto on hyvin määritelty. Jos äänestän asevelvollisuudesta, niin se sen korvaavan järjestelmän muoto vaikuttaa paljonkin siihen, kumpaa äänestän. Sama juttu ydinvoiman kohdalla. Tietenkin ääripäistä löytyy niitä, jotka äänestävät "kyllä" tai "ei" riippumatta siitä, mikä vaihtoehto on, mutta veikkaisin valtaosalle äänestäjistä vaihtoehdon vaikuttavan äänestyspäätökseen.

[Teemu Lahtinen]

Muutamat ovat hyvin oivaltaneet että äärioikeisto on äärivasemmiston kehittämä termi, ei mikään itsenäinen ideologia, eikä kukaan (täysjärkinen) ole koskaan sellaista sanonut edustavansakaan. Äärioikeisto-termin käyttö on aina halventavaa, eikä ketään sen käyttäjää voi ottaa kauhean vakavasti.

Jotkut ovat esittäneet että sillä viitattaisiin muutamiin totalitaristisiin ideologioihin kuten fasismi ja kansallissosialismi. Onpa mukaan niputettu falangismikin. Tämä hyvin osoittaa kuinka epämääräinen termion kyseessä, ja kuinka näiltä kolmelta löytyy vain yksi yhteinen nimittäjä: yhteinen vihollinen, marksismi.

Falangismi on oikeistolaista ja konservatiivista totalitarismia, kun taas fasismi ja knsallissosialiasmi ovat vasemmistolaisia ideologioita. Kansallissosialimisissa sen kertoo jo nimikin, mutta jo aikoinaan marksistit ovat halunneet väittää natseja oikeistolaisiksi. Tosiassa kuitenkin kyse on varhaisen sosialismin sisäisestä kilpailusta internationaalisen marksismin ja erilaisten kansallisten sosialismien kesken. Pitää muistuttaa että Stalinkin ajoi sosialimisa yhdessä valtiossa, vaikka muodollisesti olikin marksilaisen valtion johtaja.

Fasismin vasemmistojuuri on taas selvää jokaiselle ideologiaa vähänkään tuntevalle, vaikka nimestä se ei heti pomppaakaan esille. 1900-luvun alussa Italiassa oli militantti työnväenliike järjestäytynyt ryhmiksi, joita verrattiin vitsakimppuun (fasces): "yksi vitsa katkeaa helposti, mutta kimppua ei murra mikään voima". Tällainen säkeistö on myös suomalaissessa työväenlaulukirjassa. Sosialidemokraattisessa puolueessa vaikutti eräs Mussolini-niminen sosialisti, joka joutui puolueessaan oppositioon kannatettuaan Italian liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan Saksaa vastaan. Tästä suivaantuneena hän aktivoitui eräässä monista fasci-ryhmistä, joka alkoi toimia puoluejohtoa vastaan ja hakea liittolaisia muista fasci-ryhmistä. Aikaa myöten siitä kasvoi "taistelevien fasci-ryhmien liitto", josta sittemmin muotoutui Italian Fasistipuolue.

Sosialismin sisällissotaan istuu luontevasti kilpailijan leimaaminen ei-sosialistiseksi ja parhaiten se käy luomalla sisällötön haukkumasana, johon voi löyhästi niputtaa myös oikeistolaisia liikkeitä. Kuitenkin, pata kattilaa soimaa ja musta kylki kummallakin.

[Kimmo Pirkkala]

Mielestäni koko äärioikeistolaiseksi nimittely on vain leimakirveen heiluttelua. Hämmästyttävää että ne pahimmat leimaajat ja yleistäjät ovat niitä jotka pitävät rasismia maailman pahimpana syntinä.

Ja asiahan menee vielä niin, että natsiksi haukkuminen on niin ylivedettyä, että kukaan ei sitä uskalla tehdä. Ja fasistiksikin nimittely on vielä aika paha. Käytetään siis termiä "äärioikeistolainen", joka mielestäni on koko lailla sama asia kuin natsikortin heiluttelu.

[Pöllämystynyt]

Hyvää pohdintaa. Ensinnäkin äärioikeistolaisuus ei liity käsitteenä suoranaisesti siihen, mitä oikeistolaisuudella tarkoitetaan tänä päivänä.

Tuon voisi myös ilmaista siten, että termiä käytetään väärin, siis vastoin sitä mitä se (oikeasti, loogisesti, sananmukaisesti, kirjaimellisesti, alun perin) tarkoittaa. Tämä myös kertoo vahvasti siitä, että termi on lähinnä leimatermi, jota on sovellettu eri kohteisiin sen leimaustehon vuoksi, eikä siksi että sillä leimatut jotekin vastaisivat termin merkitystä tai ylipäätään muodostaisivat minkäänlaista ryhmittymää, jota voisi korrektisti jollain termillä nimittää. Joutuminen joidenkin poliittisten toimijoiden vihan kohteeksi on aika heikko yhtäläisyys eri "äärioikeistolaisiksi" leimattujen välillä.

Stalinismin ja fasismin eritteleminen vasemmistoon ja oikeistoon on usein hyvin mielivaltaista, mutta toisaalta joidenkin stalinististen valtioiden agendaan on kuulunut vahva ajatus internationalismista ja "veljeys" muiden maiden työläisten kanssa, mikä eriyttää ne fasismista.

Stalinismin internationalismi oli lähinnä retorista puolustelua imperialistiselle suurvaltapolitiikalle, johon kuuluivat valloitussodat oman valtapiirin laajentamiseksi ja muiden kansojen alistamiseksi, ja alistettujen etnisyyteen (kuten moneen muuhinkin piirteeseen) kohdistuvat sortotoimet ja jopa järjestelmälliset joukkomurhat.

Jos tarkoitat "fasismilla" myös natsismia, niin silloin kyllä "fasismi" oli lähellä stalinismia myös tässä suhteessa.

[intense]

Hyvää pohdintaa. Ensinnäkin äärioikeistolaisuus ei liity käsitteenä suoranaisesti siihen, mitä oikeistolaisuudella tarkoitetaan tänä päivänä.

Tuon voisi myös ilmaista siten, että termiä käytetään väärin, siis vastoin sitä mitä se (oikeasti, loogisesti, sananmukaisesti, kirjaimellisesti, alun perin) tarkoittaa. Tämä myös kertoo vahvasti siitä, että termi on lähinnä leimatermi, jota on sovellettu eri kohteisiin sen leimaustehon vuoksi, eikä siksi että sillä leimatut jotekin vastaisivat termin merkitystä tai ylipäätään muodostaisivat minkäänlaista ryhmittymää, jota voisi korrektisti jollain termillä nimittää. Joutuminen joidenkin poliittisten toimijoiden vihan kohteeksi on aika heikko yhtäläisyys eri "äärioikeistolaisiksi" leimattujen välillä.

Oikeistolaisuus tarkoitti "alun perin" konservatiivisuutta ja radikalismin vastaisuutta kun taas tämän päivän "oikea" tai "looginen" merkitys on jotain aivan muuta. Termi on siis lähes yhtä problemaattinen kuin äärioikeistolaisuus. Talouspoliittisesta näkökulmasta olisi luonnollista kutsua libertaristeja ja anarkokapitalisteja äärioikeistolaisiksi, mutta tällaiseen merkitykseen en ole koskaan törmännyt.

Stalinismin internationalismi oli lähinnä retorista puolustelua imperialistiselle suurvaltapolitiikalle, johon kuuluivat valloitussodat oman valtapiirin laajentamiseksi ja muiden kansojen alistamiseksi, ja alistettujen etnisyyteen (kuten moneen muuhinkin piirteeseen) kohdistuvat sortotoimet ja jopa järjestelmälliset joukkomurhat.

Jos tarkoitat "fasismilla" myös natsismia, niin silloin kyllä "fasismi" oli lähellä stalinismia myös tässä suhteessa.

Internationalismin retorisuudesta jokseenkin samaa mieltä, mutta natsismiin ei kylläkään kuulunut internationalismi siinä mielessä, että he olisivat julistaneet olevansa veljiä esim. afrikkalaisten, aasialaisten tai etelä-amerikkalaisten aatetoveriensa kanssa. Tai että heillä olisi ylipäätään ollut edellytyksiä löytää aatetovereita noista maanosista, ts. olla internationaistinen liike. Tänä päivänä juuri suhde kansainvälisyyteen on ensisijaisesti se, mikä erottaa esim. BNP:n talouspolitiikan brittisosialistien ajamasta talouspolitiikasta.

[Pöllämystynyt]

Internationalismin retorisuudesta jokseenkin samaa mieltä, mutta natsismiin ei kylläkään kuulunut internationalismi siinä mielessä, että he olisivat julistaneet olevansa veljiä esim. afrikkalaisten, aasialaisten tai etelä-amerikkalaisten aatetoveriensa kanssa. Tai että heillä olisi ylipäätään ollut edellytyksiä löytää aatetovereita noista maanosista, ts. olla internationaistinen liike. Tänä päivänä juuri suhde kansainvälisyyteen on ensisijaisesti se, mikä erottaa esim. BNP:n talouspolitiikan brittisosialistien ajamasta talouspolitiikasta.

Olihan natseilla rotujen sisäinen "internationalismi", siis tavoitteita yhdistää eri "arjalaiset" kansat yhteen.

Toisaalta stalinismiin kuului hyvin vastaavankaltainen rajaus taloudellisten luokkien suhteen. Eivät kommunistitkaan halunneet yhdistää kapitalistisia ja sosialistisia maita ja kansoja yhteen. He kyllä pyrkivät valloittamaan joitakin ei-sosialistisia maita, mutta eivät elääkseen sitten kapitalistien kanssa yhdessä internationalisistisesti, vaan nimenomaan muuttaakseen nämä maat ja kansat haluamansa kaltaisiksi sosialisteiksi. Samoin pyrkivät natsit puhdistamaan kansoja ja maita ideologiansa mukaisiksi.

Loppujen lopuksi sillä, mitä ihmiset väittävät edustavansa, on aika vähän merkitystä, jos toiminta on päinvastaista puheille. Sama koskee myös nykyajan monikultturistien "internationalismia". Se on perusteltu näennäisen hienolla tavalla, mutta ei sillä mitään "kansainvälisyyttä" saavuteta. Sillä on levitetty islamilaista yhtenäiskulttuuria ja muita ylikansallisia vaikutteita, ja sulauttamalla yhtenäistetty etnisyyksiä maailman mittakaavassa, ja siten heikennetty kulttuurillista monimuotoisuutta. Sillä on myös luotu vakavia etnisiä konflikteja. Nämä käytännön seuraukset tuskin millään tavoin vastaavat ääneen lausuttuja ihanteita. Jälleen kerran internationalismi on retorinen valekaapu totalitarismille, valloitukselle, syrjinnälle, rasismille ja vastakkainasetteluille.

[JR]

Itseäni kiinnostaa, miten demokratia sovittautuu poliittisten ideologioitten kenttään. Mielestäni yksipuoluejärjestelmä on pahin irvikuva demokratiasta.