Pitäisikö tuotekehityskustannuksista myöntää lisävähennys verotuksessa?

[hoxpox]

Hallitus päätti että yritykset voivat tehdä tuotekehityskuluista lisävähennyksen verotuksessa. Yritykset voivat siis tehdä lisävähennyksen t&k-työtä tekevien työntekijöiden palkkakustannuksista.

Päätös on mielestäni taas yksi esimerkki nykyhallituksen surkeasta asiantuntemuksen tasosta ja/tai moraalista, sillä ei ole luotettavaa keinoa valvoa ovatko yrityksen vähentämät kulut olleet tuotekehitystä vai eivät. Valtio tuskin lähettää yrityksiin virkamiehiä seuraamaan mitä työntekijät siellä tekevät. Tulkinnanvaraiset verosäädökset ovatkin tulonsiirtoa rehellisiltä yrittäjiltä niitä lobanneille yrityksille, jotka aikovat luovalla kirjanpidollaan näitä tulkinnanvaraisuuksia hyödyntää.

Nykypoliitikoille ei näköjään riitä että Tekes-tukia on jaettu hyväveli-systeemillä poliitikkojen kavereille jo kolme vuosikymmentä, vielä täytyy pystyttää uusia väärinkäytön mahdollistavia systeemejä.

Koko touhu muistuttaa mielestäni eurokriisin hoitoa. Kummassakin tapauksessa rahoja pelataan kansalaisilta tietylle erityisryhmälle (pankit/yritykset) syöttämällä kansalle propagandaa tukemisen hyödyistä (vastuunkanto/työpaikat/teknologiakehitys/tms.).

Mielipiteet tervetulleita.

[törö]

Kilpailukykyinen panostus tuotekehitykseen ei kuulu suomalaiseen yrityskulttuuriin, joten valtiolla ei ole muita mahdollisuuksia kuin joko seurata kun Suomi jää kehityksessä jälkeen ja muuttuu vähitellen kehitysmaaksi tai maksattaa osa tuotekehityksestä veronmaksajilla.

[Hassutassu]

Tietääkö kukaan, mitä kaikkia verovähennyksiä yrityksillä nykyään on?

Niin paljon että eivät käytännössä maksa veroja jotka parhaat verosuunnittelijat omaa?

[Pikkuvaimo]

Oma tietoni yrittämiseen liittyvistä maksuista on toistaiseksi ilmeisen vajavaista ja liittyy lähinnä pieniin yhdenhengen yrityksiin. Omasta näkövinkkelistäni katsoen tuo kuulostaa hyvältä - tällä hetkellä oman yritykseni perustaminen jumittaa pöyristyttävissä aloituskustannuksissa tuottavuuteen nähden ja ties minkä lupien ja muiden hönskeleiden selvittämisessä. Vaihtoehtoina on ison rahakasan heittäminen hukkaan nyt ja mahdollisesti iso voitto myöhemmin, tai sitten mallin myynti saman tien isommalle yritykselle, jolla on rahkeet jatkaa eteen päin. Iso yritys sitten saisi tukea MINUN keksintöni kehittämiseen, onkohan hyvä vai ei?!

En sitten osaa ajatella, kuinka helppoa isompien firmojen olisi tuollaisella pykälällä raapia moraalittomasti lisää rahaa. Ja kuinka moni niin tekisi? Olen ehkä aika sinisilmäinen, mutta tahdon uskoa, etteivät kaikki käytä porsaanreikiä.

[PaulR]

Me ollaan tekemisissä niin häikäilemättömien sikojen kanssa, että itsellä tahtoo välillä loppua usko ihmisyyteen. Täytyy jaksaa vaan painaa.

[AuggieWren]

Mitä ylimääräinen verovähennysoikeus käytännössä tarkoittaisi? Ainakin laki elinkeinotulon verottamisesta sanoo, että:

25 §.

Liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot, lukuun ottamatta pysyvään käyttöön tarkoitetun rakennuksen tai rakennelman taikka rakennuksen tai rakennelman osan hankintamenoja, ovat sen verovuoden kulua, jonka aikana niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt, kuitenkin niin, että verovelvollisen vaatiessa nämä menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina.

Eli t&k-menot voidaan vähentää samana vuonna eikä niitä tarvitse aktivoida taseeseen. Miten tähän voi vielä kehitellä jonkin lisäkannustimen ja miten se olisi verovähennysoikeus? Verovähennysoikeus verovähennysoikeuden päälle? Kysyn vaan.

[Lasisti]

Minusta tuo on huuhaa-touhua, joka johtaa vain erityyppiseen kikkailuun. Siivoojakin on kohta varmaan joku devaaja

Parempi olisi miettiä yritysten kustannuspuolta ja veroasteita, jos tänne lisää tuottavia työpaikkoja halutaan. Aloitetaan vaikka Tekesin lakkauttamisesta ja kompensoidaan se yhteisöveron alentamisella (Tekesin budjetti on n. viidesosa yhteisöveron tuotosta).

[Mika.H]

Ei pitäisi.

Verotusta pitäisi yksinkertaistaa ja KAIKKI verovähennykset pitäisi poistaa.

[hoxpox]

Mitä ylimääräinen verovähennysoikeus käytännössä tarkoittaisi?

Tässä lainaus Työ- ja elinkeinoministeriön aihetta käsittelevästä julkaisusta: http://www.fvca.fi/files/55/Kasuyrittajyyden_kannustaminen_TEM.pdf

Riittävien kannustusvaikutuksien aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi elinkeinotoimintaa
harjoittaville yhteisöille on kuitenkin taattava innovatiiviseen toimintaan
käytetyistä kuluista sekä niiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys veronhyvityksen
muodossa. Esimerkiksi 30 %:n lisävähennys innovatiivisen toiminnan
kuluista vastaisi 7,8 %:n hyvitystä veroista (26 % x 30 % = 7,8 %).

Tehokkaasti toimivan ja erityisesti kasvaviin ja innovatiivisiin yrityksiin kohdistuvan
verokannustimen tulee olla kaksijakoinen. Kaikkien yritysten – liikevaihdosta
riippumatta – tulisi saada innovatiiviseen T&K&I-toimintaan käytetyistä kuluista
volyymiperusteinen perusprosentin mukainen lisävähennys (esimerkiksi 30 %), jonka
perusteella T&K&I-toiminnasta saatava veronhyvitys laskettaisiin.

Tämän lisäksi kasvuyrityksiä tulisi tukea ylimääräisellä lisävähennyksellä (esimerkiksi
50 %), joka lasketaan vertaamalla kyseisen verovuoden T&K&I-kuluja esimerkiksi
edellisen kolmen vuoden kulujen keskiarvoon. Jos verovuoden kulut ylittävät
keskiarvon, ylimenevältä osalta myönnetään ylimääräinen hyvitys. Kasvuyritysten
lisäksi ehdotetulla lisävähennyksellä voitaisiin ohjata lisätukea myös tietyille toimialoille,
joiden katsottaisiin olevan kansantalouden menestyksen kannalta avainasemassa
(esimerkiksi vihreä/ympäristöteknologia, energiatehokkaat ratkaisut, biolääketiede
jne.). Toimialakohtainen tuki on mahdollinen vain siltä osin kuin Euroopan
Unionin valtiontukea koskevat säännökset sallivat sen.

Virkamiehiäkin kyseinen kikkailu mukavasti työllistäisi:

Toimintaan kohdistuvien vaatimusten osalta ja erityisesti innovatiivisen T&K-toiminnan
määrittelemiseen suosittelemme lähtökohdaksi OECD:n Frascati Manualin
(2002) mukaista määritelmää, jota voitaisiin tarvittaessa muokata Suomen ympäristöön
paremmin sopivaksi esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien ja Tekes:n asiantuntijoiden voimin.

Ja pari esimerkkiä verohyvityksestä:

Esimerkki 1

Yhtiön A liikevaihto on 1000 ja sillä on omia T&K&I-kuluja 200. Oletetaan, ettei
yhtiöllä ole muita kuluja, se ei ole saanut suoria tukia, ja sen aikaisempien vuosien
T&K&I-kulut ovat vähäisiä. Yhtiön nettotulos on 800. T&K&I-kuluista myönnetään
esimerkiksi 30 %:n lisähyvitys 60. Veronhyvitys 26 %:n verokannalla on
15,6. Yritys voi kattaa veronhyvityksellään 15,6 maksuun tulevia veroja. Nettotuloksen
perusteella yhtiön tulovero 26 %:n verokannalla on 208 ja sille jää
veronhyvityksen vähentämisen jälkeen maksettavaksi 192,4.

Esimerkki 2

Yhtiön B liikevaihto on 1000 ja sillä on verovuonna T&K&I-kuluja 200. Sen kolmen
edeltävän vuoden T&K&I-kulujen keskiarvo on 20. Sille myönnetään yleinen
lisähyvitys 15,6 (200 x 30% x 26%) ja kulujen kasvuun perustuva hyvitys
23,4 (180 x 50% x 26%) eli yhteensä 39. Nettotuloksen perusteella yhtiön tulovero
26 %:n verokannalla on 208 ja sille jää verohyvityksen vähentämisen jälkeen
veroa maksettavaksi 169.

[Marjapussi]

Äänestin kyllä. Tuotekehitys on tärkeätä vaikka kaikki siinä ei johdakkaan taloudellesesti kannattaviin tuloksiin.

[Lasisti]

Virkamiehiäkin kyseinen kikkailu mukavasti työllistäisi:

Toimintaan kohdistuvien vaatimusten osalta ja erityisesti innovatiivisen T&K-toiminnan
määrittelemiseen suosittelemme lähtökohdaksi OECD:n Frascati Manualin
(2002) mukaista määritelmää, jota voitaisiin tarvittaessa muokata Suomen ympäristöön
paremmin sopivaksi esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien ja Tekes:n asiantuntijoiden voimin.

Hah, siellä sitä taas mennään. Luvassa loputonta sontalomaketeatteria pölhökustaiden kanssa.

[foobar]

Olen vähän sitä mieltä, että kansainvälisessä kilpailussa on mahdollista pysyä mukana - ja siten ylläpitää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaatimaa rahavirtaa - vain nostamalla jalostusastetta jatkuvalla tahdilla. Se, onko tällainen vähennys siinä mielessä toimiva ja tasapuolinen on toki toinen asia.

Joka tapauksessa tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin parin vuoden välein "konkurssiin" päätyvien, veroja systemaattisesti maksamattomien kebablafkojen tukeminen starttirahoilla samalla kun niiden toimintakulttuurin kyseenalaisuuksia katsotaan läpi sormien. Se ei ikinä tuo mitään takaisin - kovalla tuotekehityksellä ja sen työllistämällä jengillä se sentään on mahdollista.

[Mika.H]

Joka tapauksessa tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin parin vuoden välein "konkurssiin" päätyvien, veroja systemaattisesti maksamattomien kebablafkojen tukeminen. Se ei ikinä tuo mitään takaisin - kovalla tuotekehityksellä ja sen työllistämällä jengillä se sentään on mahdollista.

Mitäs tukea nuo saavat?!

Ja juu, joskus on joku kuullut, että joku paikka olisi saanut starttiavustusta, mutta sekin on jäänyt vaan kuulopuheen asteelle. tai ainakin melko vahvaksi yksittäistapaukseksi vuonna yksi ja kaksi.

[Jepulis]

Tämä tulee aiheuttamaan uudenlaisia väärinkäsityksiä ja uudenlaista kilpailun vääristymää. Sama kuin Tekesin myöntämät avustukset sillä erolla, että nyt tehdään verovähennys. Käytännössä siis yritysverotus monimutkaistuu. Myös veroriskit kasvavat vähennyskelpoisuusaspektin ympärillä. Hyviäkin puolia mallissa toki voi olla, jos turhake Tekes korvautuu kokonaan mutta taitaapa käydä päinvastoin, vaativimpiin kehitysprojekteihin tarvitaan ehkä entisen tekesin "asiantuntijan" ja vastaavan konsultin lisäksi myös verojuristi. Päälle Tekeskin tilaa ihka uutta konsulttipalvelua. Pienissä projekteissa jälleen kerran saatetaan jäädä jo tietotaidon takia ulkopuolelle. Kansantaloudellisesti kuitenkin kaikkein hyödyllisimmät on ne ihan pienet toimivat ideat, eli jokapaikan yritystoiminnan kuivauskaapit. Joku esim. keksii miten samoilla piuhoilla siirretään 10 kertainen määrä tietoa ilman uutta työtä, kilpailija "kehittää" uudet piuhat ja näistä tukea nauttii tyhmällä vanhalla tavalla toiminut kilpailija. Muitakin kysymyksiä nousee esille, miten on esimerkiksi huomioitu palkaton kehittäminen?

Lisäksi verovähennyksen voi tehdä vain tuloksesta. Pitkäjänteisiin huomattavan suurta riskiä ja mahdollista tuotto-odotusta sisältävälle projekteille tämä kyseinen tapa ilmeisesti tarjoaa lähinnä nihkeän käden - oletan, ettei vähennysperusteita saa kirjata saamiseksi taseeseen, kuten ei ennenkään. On ollut suuren luokan puhetta it-alan startup-yrityksistä, joilla Suomen on tarkoitus vähäisellä saastemäärällä kehittää itselleen uusi Nokia. Näissä projekteissa kyseinen verovähennys ei auta yhtään mitään, sensijaan yritysolosuhteiden yleinen helpottaminen ja myönteinen suhtautuminen suomalaiseen riskirahaan auttaisi olennaisesti. Sekin pitäisi tehdä ilman alan ennakkovalintaa. Valtion ei pidä yrittää määritellä etukäteen mikä myy.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos ei tätä? Voisi yksinkertaistaa ja helpottaa verotusta muutoin. Kasvuyritykset ei tarvitse tukea, eikä ne tarvitse edes sitä määritelmää. Ne tarvitsee hyvät tasapuoliset olosuhteet. Kasvun paras raaka-aine on äly, jota ruokkii kaikkein parhaiten tietynlainen vapaus tehdä, vapaus keskittyä olennaiseen. Verolaskentaan keskittyminen on äärimmäisen turha seula mitään markkinoita varten.

[Hassutassu]

Joka tapauksessa tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin parin vuoden välein "konkurssiin" päätyvien, veroja systemaattisesti maksamattomien kebablafkojen tukeminen. Se ei ikinä tuo mitään takaisin - kovalla tuotekehityksellä ja sen työllistämällä jengillä se sentään on mahdollista.

Mitäs tukea nuo saavat?!

Ja juu, joskus on joku kuullut, että joku paikka olisi saanut starttiavustusta, mutta sekin on jäänyt vaan kuulopuheen asteelle. tai ainakin melko vahvaksi yksittäistapaukseksi vuonna yksi ja kaksi.

Ehkä saavat jotain erityistukea soppalasta?

Tämä menee vähän asian sivusta mutta eihän niissä isoista rahoista kyse ole jossain yksittäisessä paikassa.
Jonkin pitserian liikepaikan vuokra on melkoisen alhainen jos ei ihan keskellä keskustaa sijaitse ja jos vielä kätevästi päätyy aina uudelle omistajalle edellisen omistajan uunit ja vastaavat niin melkein jo ymmärtää miksi niissä pikkupaikoissa saattaa olla kolme töissä ja toiset kolme istuskelemassa. Bulvaaneita eivät selvittele joten onko jollain esimerkiksi kuudenkymmenen pitserian ketju joista voi kadota aina velalla ostetut uunit sopivasti konkan yhteydessä ja siirtyä toiseen paikkaan, ei tiedä kukaan ulkopuolinen. En väitä että olisi.

Eihän ne kalustuksetkaan hirmuisen kalliita ole:
http://www.ostamyy.com/phpBB2/viewtopic.php?t=725800&sid=840bdce5c7ee09f2e675efe8a4cbacc8&with_meta=1
Myyntihinta 35000 euroa esimerkin pitseriassa. Tullako vuokra päälle kuukausittain ei kerro. Eikä kerro sijaintia ilmoitus.
Kuukausittainen myynti 20-30000 tarkoittaisi että pitäisi jo kyetä ihan ostamaan pitseria ja palkkaamaan palkolliset sitä pyörittämään ilman että itse tarvitsee paikan päällä töitä tehdä. Jos pitsa on vitosen niin 167 pitsaa menisi päivää kohti tai vaihtoehtoisesti esim. viikonloppuisin paikassa olusen kittaajia.
Ennen ostamista kannattaisi varmastikin käydä katselemassa myynnin määrää parina päivänä.
Kumminkaan jos kirjanpidot on kunnossa, ei pitäisi olla vaikeata saada pankistakaan lainaa 40000 jollei ennestään ole.

http://www.ostamyy.com/phpBB2/viewtopic.php?t=724371&sid=840bdce5c7ee09f2e675efe8a4cbacc8&with_meta=1
Tässä esimerkissä 590 kuukaudessa vuokra ja

-pinta-ala 144 neliö + 18 neliö varastotila.

Omistaja kannattaa selvittää onko kunniallinen jos vuokratilat on.

http://www.mol.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp

Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. yrittäjäkokemus tai –koulutus

Starttiraha on kuitenkin älytön järjestelmä. Byrokratiaa lisää jotta saavat taas yhden saman liike"idean" saaneen perustamaan uuden yrityksen, joista suurin osa (arvaan) tekee konkan. Se "koulutus" tarkoittaa pitkäveteistä työvoimatoimiston kurssia, johon osa joutuu. Osalla pärstäkerroin on parempi joten eivät joudu.
Sinänsä voisi olla ihan hyvä jakaa jokaiselle yrityksen aloittaneelle jokin yritystoiminnan perusteet - kirjanen iltalukemisiksi, mutta siinäkin on se ongelma että käytännöt ja teoriat eivät kohtaa joten kertoisiko valtio ne vallitsevat käytännöt vaiko höpönpöpöteoriat? Byrokratian vähentäminen olisi parempi ratkaisu kuin sen lisääminen.

[foobar]

Joka tapauksessa tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin parin vuoden välein "konkurssiin" päätyvien, veroja systemaattisesti maksamattomien kebablafkojen tukeminen. Se ei ikinä tuo mitään takaisin - kovalla tuotekehityksellä ja sen työllistämällä jengillä se sentään on mahdollista.

Mitäs tukea nuo saavat?!

Ja juu, joskus on joku kuullut, että joku paikka olisi saanut starttiavustusta, mutta sekin on jäänyt vaan kuulopuheen asteelle. tai ainakin melko vahvaksi yksittäistapaukseksi vuonna yksi ja kaksi.

Starttiavustukset ovat yksi, mutta toinen on se, että työntekokulttuuria katsotaan ihan systemaattisesti läpi sormien. Se johtaa siihen, että valtio käytännössä tukee niitä firmoja jotka ovat haluttomia toimimaan sääntöjen mukaan - subventoimalla heidän työntekijöidensä palkkaa sossuavustusten muodossa samalla kun palkat maksetaan pimeänä. Mielestäni on vaikea löytää mitään yhtä kierosti markkinaan vaikuttavaa Suomessa toimivien tuotekehitysyritysten joukosta.

[Teaparty]

Ei. Kaikki verovähennykset ja tukiaiset pois yhtälailla kotitalouksilta kuin yrityksiltä. Yrityksen tuotekehitykulut vähennetään jo kertaalleen verotuksessa, sillä yritys maksaa veroa liiketoiminnan tuottojen eikä liikevaihdon perusteella.

Itse asiassa olisi parasta muuntaa kaikki verotus ja työnantajan sivukulut reilusti vaan ansiotuloveroksi, jotta kansalaiset näkisivät konkreettisesti miten järkyttävän kalliiksi julkinen sektori tulee. Kun mediaanipalkansaajan (eli normijampan) tulovero nousee 60% päälle, saattaa herätä kysymyksiä siitä, mitä sen rahan vastineeksi saa. Tällä hetkellä normijamppa maksaa vähintään tuon verran veroja, mutta luulee vakaasti, että hänen prosenttinsa on se mitä palkkakuitissa lukee.

Kaikki verot maksaa viime kädessä työntekijä. Puheet siitä kuinka yritykset maksavat veroja ovat pelkkää paskaa ja harhautusta. Yritysten verot menevät suoraan tuotteiden hintoihin ja vähennetään palkkakuluista esimerkiksi potkimalla porukkaa pihalle.

[desperaato]

EOS. Ihan tälläi mutu pohjalta aateltuna tosta ei hyödy kukaan muu kuin isot yritykset. No, niillähän tuotanto on jo pääosin siirretty ties minne ja Suomessa on jäljellä pelkkää tuotekehitystä. Nyt sitten kansa saadaan maksamaan sekin hupi.

[Alkuasukas]

Ei pidä. Nyt ollaan menossa täysin väärään suuntaan verotuksessa. Vähennyksiä rukataan, lisätään, vähennetään ja pilkotaan, satoja verojuristeja ja valtion elättejä työllistetään, ja kaikki olisi ratkaistavissa Viron mukaisella verotuksella. Aivan kaikki.

[Mika.H]

Joka tapauksessa tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin parin vuoden välein "konkurssiin" päätyvien, veroja systemaattisesti maksamattomien kebablafkojen tukeminen. Se ei ikinä tuo mitään takaisin - kovalla tuotekehityksellä ja sen työllistämällä jengillä se sentään on mahdollista.

Mitäs tukea nuo saavat?!

Ja juu, joskus on joku kuullut, että joku paikka olisi saanut starttiavustusta, mutta sekin on jäänyt vaan kuulopuheen asteelle. tai ainakin melko vahvaksi yksittäistapaukseksi vuonna yksi ja kaksi.

Starttiavustukset ovat yksi, mutta toinen on se, että työntekokulttuuria katsotaan ihan systemaattisesti läpi sormien. Se johtaa siihen, että valtio käytännössä tukee niitä firmoja jotka ovat haluttomia toimimaan sääntöjen mukaan - subventoimalla heidän työntekijöidensä palkkaa sossuavustusten muodossa samalla kun palkat maksetaan pimeänä. Mielestäni on vaikea löytää mitään yhtä kierosti markkinaan vaikuttavaa Suomessa toimivien tuotekehitysyritysten joukosta.

Just just. Vai semmoista peliä pizzapojilla.