Nicolai Sennels HommaForumin haastattelussa

[hommopommo]

Luin kyllä läpi kyseisen haastattelun ennenkuin kirjoitin vastaukseni, joten tiesin jo että hän itsekin vetosi olemassaolevaan tai kuviteltuun auktoriteettiinsa henkilökohtaisten mielipiteittensä tukena.

Ei vedonnut vaan kokemuksiinsa työssään.

Eli auktoriteettiinsa kyseisessä asiassa, kuten sanoin.

Et ymmärrä, mistä mainitsemassasi virhepäätelmässä on kyse.

Ymmärrän. Siinä on kyse siitä että jonkun esittämät todentamattomien mielipiteiden täytyy olla totta, koska sanojan katsotaan omaavan auktoriteettia kyseissä asiassa. Tässä tapauksessa tuosta auktoriteetistakin voidaan jo olla eri mieltä, vertailuna turvakodin työntekijän mielipiteet miesten väkivaltaisuudesta.

[Ääriuskomaton]

Miten muuten suhtaudut henkilöihin jotka puskevat ulos monikulttuurisuuden ihanuutta puhtaasti tunnepohjalta, ilman halua ymmärtää kolikon kääntöpuolta?

Sellaiset ovat ihan kauheita. Onneksi en ole itse juurikaan törmännyt sellaisiin.

Näihin törmää kun hakkaa hetken päätänsä seinään esim. tiettyjen humanistiopiskelijaryhmien kanssa tai osallistuu HS:n keskustelupalstoille.
Veikkaan että olet tätä namua jo päässyt maistamaan, mutta maistappa lisää ja koita ajatella noita kommentteja yhtä lailla anlyyttisesti kuin Sennelsin kommentteja. Näin tämä hompanssius ainakin minussa alkoi. Vahvinpana ajurina tietty on veroeurojeni absurdi käyttö.

[hommopommo]

Ajatelkaapa joskus ihan itse sen wikipediaan turvautumisen sijasta. Auktoriteettiin vetoaminen ei ole mikään argumentoinnin virhe per se - virheellisen siitä voi tehdä se, että vedotaan auktoriteettiin asiassa, jossa auktoriteetilla ei ole asiantuntemusta.

Olet ymmärtänyt väärin. Argumentoivan asian todenperäisyyttä ei voi suoraan päätellä siitä katsooko joku taho kyseisen henkilön olevan auktoriteetti siitä puhumisessa. Väite voi edelleen olla virheellinen, loppupeleissä väitteen todenperäisyys arvioidaan muuten kuin sen suhteen kuka sen esitti, VAIKKA väitteen esittäjä ei aina olisikaan täysin yhdentekevä.

Tämä pätee varsinkin tunneperäisissä keskusteluissa joissa esitetyt väitteet ovat lähinnä yksittäisiä värittyneitä mielipiteitä. Tässä ei puhuta nukleotidien koostumuksesta.

Käsittääkseni Sennels on auktoriteetti mitä tulee ongelmallisiin maahanmuuttajamusliminuoriin, sillä hänellä lienee usen vuoden kokemus asiasta. Kokemus koskee kuitenkin pääosin ongelmanuoria, mikä ei tarkoita sitä, että samat havainnot eivät voisi koskea muitakin muslimeita (sitä ei voi tältä pohjlata päätellä suuntaan eikä toiseen). Toiseksi Sennels ei ole nähdäkseni jäävi asiassa, sillä ei suoranaisesti hyödy ulostulostaan- pikemmin päinvastainen on todennäköistä.

Sennelsin mielipide on mielipide muiden joukossa, aivan kuten turvakodin yksittäisen naistyöntekijän mielipide miesten yleisestä väkivaltaisuudesta. Tietenkin kyseinen taho voisi väittää olevansa auktoriteetti mitä tulee miesten väkivaltaisuuteen, koska joutuu sen seurausten, ja välillä jopa kyseisten miesten, kanssa tekemisiin päivittäin.

[requiem]

Miten muuten suhtaudut henkilöihin jotka puskevat ulos monikulttuurisuuden ihanuutta puhtaasti tunnepohjalta, ilman halua ymmärtää kolikon kääntöpuolta?

Sellaiset ovat ihan kauheita. Onneksi en ole itse juurikaan törmännyt sellaisiin.

No itseppä ainakin olen, esimerkkinä toimikoot monikulttuurisuutta innolla ajaneet länsi-eurooppalaiset poliittiset maat ja niiden johtavat poliittiset tahot (esim. Hollanti, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Ruotsi).

Ja mistäkö minä teen tällaisen päätelmän? Siitä miten välinpitämättömästi näissä maissa synnytettyihin lisäongelmiin ja uusiin lieveilmiöihin on suhtauduttu valtaapitävien taholta vuosien saatossa, sekä siitä kuinka ongelmien aiheuttaneiden päätöksien korjaamiseksi ehdotetaan vuodesta toiseen niitä samoja jo ongelmia aiheuttaneita ratkaisuja.

[hommopommo]

Onko kenelläkään sitten loppujen lopuksi mitään muuta kuin se oma, henkilökohtainen "todentamaton mielipiteensä"?

Mielestäni ei, ennenkuin hän esittää väitteittensä tueksi muutakin kuin vain sen että sattuu itse olemaan asiasta tätä mieltä. Tämä on vain oma todentamaton henkilökohtainen mielipiteeni.

Nicolain mielipide on minun mielestäni mielenkiintoinen, koska se on rohkea, uusi, tuore, ennakkoluuloton, omaperäinen ja valtavirran vastainen. Itsenäistä ja rohkeaa toisinajattelua ei koskaan ole liikaa.

"Valtavirrasta" voidaan olla montaa mieltä. Olen myös täysin eri mieltä näkemysten uutuudesta, tuoreudesta, omaperäisyydestä ja varsinkaan ennakkoluulottomuudesta, koska ennakkoluuloillahan hän vaikuttaa siinä pelaavan, väittäen esim. muslimikotien olevan järjestään huono kasvuympäristö lapsille. Ei "maahanmuuttokriittinen" liike mikään uusi juttu ole, läpi historian erilaisia muukalaisia ja kansanryhmiä kohtaan on koettu ennakkoluuloja.

Ihannetilanteessa eri näkökulmia edustavat ihmiset saisivat vapaasti tuoda näkemyksiään ja niiden taustalla olevia kokemuksia tai tutkimuksia esiin mediassa, suunnilleen yhtäläisellä medianäkyvyydellä. Tämän jälkeen kansalaiset voisivat muodostaa oman mielipiteensä asiasta ja asiasta voitaisiin pitää sitova kansanäänestys. Tätä menettelyä voidaan soveltaa moneen muuhunkin asiaan kuin mamupolitiikkaan.

Kyllä, esim. aselupien tiukennuksiin, veroprogression jyrkentämiseen ja moneen muuhun asiaan. Kyllä kansa tietää.

[Juki]

Hommopommo, lues tarkemmin. En väittänyt väitteiden totuusarvosta mitään, ts. en väittänyt, kuten väität, että pelkkä auktoriteetti tekisi jonkin asian todeksi. Sen sijaan korjasin, ettei auktoriteettiin vetoaminen ole mikään virhe vaan se on aivan päinvastoin yksi argumentointitapa, minkä järkevyys rakjentuu sen varaan, että viitattu auktoriteetti on asiantuntija siinä asiassa, josta puhutaan.

Kuuko on juustoa?

[M.]

Ymmärrän. Siinä on kyse siitä että jonkun esittämät todentamattomien mielipiteiden täytyy olla totta, koska sanojan katsotaan omaavan auktoriteettia kyseissä asiassa.

Et ymmärrä. Virheellinen auktoriteetti ei nimenomaan ole kokemuksen ja siitä tehtyjen päätelmien kautta saatu vaan muodollisesti esimerkiksi viran tai koulutuksen kautta. Virheellinen auktoriteetti ei perustele väitteitään mitenkään muuten kuin asemaansa vedoten. On itsestään selvää, että asiansa tunteva pystyy todentamaan ja perustelemaan väitteensä, ja mahdollisesti saavuttamaan tällä tavoin pätevän auktoriteetin aseman. Auktoriteettiin virheellisesti vedottaessa tämä oleellinen vaihe hypätään yli. Jo haastattelusta itsessään annetaan ymmärtää, että Sennels ei ole yrittänyt selvitä ilman todistamisvelvoitetta:

Kirjani arvosteltiin hiljattain tanskalaisten ammattipsykologien lehdessä PsykologNyt. Arvostelu oli hyvin myönteinen ja kirjaa kuvailtiin "provosoivaksi herätyshuudoksi, vakuuttavaksi ja konkreettisiin esimerkkeihin perustuvaksi".

[hommopommo]

Auktoriteettiin vetoaminen ei ole mikään argumentoinnin virhe per se

Hommopommo, lues tarkemmin. En väittänyt väitteiden totuusarvosta mitään, ts. en väittänyt, kuten väität, että pelkkä auktoriteetti tekisi jonkin asian todeksi.

Pelkkään auktoriteettiin vetoaminen väitteen totuudenperäisyyden arvioinnissa on edelleen virhe. Mitään muutahan todisteita väitteiden todenperäisyydelle ei tuossa haastattelussa tullut ilmi.

Sen sijaan korjasin, ettei auktoriteettiin vetoaminen ole mikään virhe vaan se on aivan päinvastoin yksi argumentointitapa, minkä järkevyys rakjentuu sen varaan, että viitattu auktoriteetti on asiantuntija siinä asiassa, josta puhutaan.

Edelleen väärin. Asian todenperäisyyden määrittelee lopulta ainoastaan todenperäisyyttä tukevat todisteet, ei se kuka sen esittää.

[Juki]

Voi hyvä pieru! Entä kun todisteet ovat jonkun henkilökohtaisia kokemuksia ja näissä kokemuksissa kyseinen henkilö on varmasti paras auktoriteetti. Älä nyt höpötä enempää.

[M.]

Olen myös täysin eri mieltä näkemysten uutuudesta, tuoreudesta, omaperäisyydestä ja varsinkaan ennakkoluulottomuudesta, koska ennakkoluuloillahan hän vaikuttaa siinä pelaavan, väittäen esim. muslimikotien olevan järjestään huono kasvuympäristö lapsille.

Sennels ei nimenomaan pelaa ennakkoluuloilla, vaan hän perustaa käsityksensä muslimikodeista huonoina kasvuympäristöinä omiin ammatillisiin kokemuksiinsa. Kokemukset voivat olla vinoutuneita, mutta ne eivät nimenomaan ole ennakkoluuloja. Se ettei uskonnollinen tausta vaikuta maahanmuuttajalapsien sopeutumiseen on nimenomaan ennakkoluulo - joka olisi toki voinut osoittautua oikeaksikin.

[hommopommo]

Jo haastattelusta itsessään annetaan ymmärtää, että Sennels ei ole yrittänyt selvitä ilman todistamisvelvoitetta:

Kirjani arvosteltiin hiljattain tanskalaisten ammattipsykologien lehdessä PsykologNyt. Arvostelu oli hyvin myönteinen ja kirjaa kuvailtiin "provosoivaksi herätyshuudoksi, vakuuttavaksi ja konkreettisiin esimerkkeihin perustuvaksi".

Muuten hyvä, mutta:

a) meillä on vain Sannelsin sana tuosta oman kirjansa arvioinnista

b) vaikka edellinen jätettäisiin huomioimatta, jostain kirjasta annettu myönteinen arvio ei edelleenkään kelpaa todistukseksi haastattelussa esitettyjen väitteiden todenperäisyydestä (miten hän "todisti" kirjassa esim. väitteensä siitä että musliperheet ovat huono kasvuympäristö, vai todistettiinko siinä sellaista ollenkaan?)

b) kuten tiedämme, psykologia ei ole eksaktia tiedettä vaan sarja toistensa kanssa ristiriidassa olevia teorioita, joita ei edes voida todistaa oikeiksi. Sisältää eri koulukuntia jotka ovat eri mieltä esim. lapsuuden kokemusten vaikutuksesta aikuisiällä jne.

[requiem]

Onko kenelläkään sitten loppujen lopuksi mitään muuta kuin se oma, henkilökohtainen "todentamaton mielipiteensä"?

Mielestäni ei, ennenkuin hän esittää väitteittensä tueksi muutakin kuin vain sen että sattuu itse olemaan asiasta tätä mieltä. Tämä on vain oma todentamaton henkilökohtainen mielipiteeni.

Sennels on koulutukseltaan psykologi. Psykologia on tieteenalana teknologian ja tietämyksemme rajoittuneisuudesta johtuen vielä pitkälti pelkästään ympäristön havainnoinnin, kokeellisen testaamisen ja kenttätutkimuksen varassa. Tästä syystä johtuen Sennelssiltä ei voi olettaa löytyvän esim. aivosähkökäyriä, magneettikuvia tai jotakin vastaavanlaista aukottomasti hänen väitteensä todistavaa dokumentaatiota, jota esimerkiksi lääkäreillä ja insinööreillä on esittää teoridoidensa paikkansapitävyydestä.

Sennelsin teorian paikkansapitävyyttä pitääkin peilata pitkälti muuhun olemassa oleviin näkökantoihin. Hänen mielestään muslimien integraatio-ongelmat länsimaiseen yhteiskuntaan johtuvat osin heidän kulttuuritaustastaan, toisten mielestä tämä johtuu vallitsevasta yhteiskuntarakenteestamme. Jos yhteiskuntarakenne olisi tilanteen selittävä ongelma, tämän pitäisi näkyä myös selvästi kaikkien maahanmuuttajien integraatio-ongelmina. Näin ei kuitenkaan ole. Tästä voidaan aivan hyvin päätellä, että maahanmuuttajan kulttuurisella taustalla on vaikutuksensa hänen integroitumiseensa.

Edellä olevasta ei voida kuitenkaan päätellä, etteikö yhteiskunnallammekin olisi oma vaikutuksensa integraation. Mutta Sennelsin esittämä väite kulttuuritaustan vaikutuksesta integraation on looginen, tarkastelua kestävä ja tosielämän havainnoinnin kautta omalta osaltaan oikeaksi osottautuva.

[hommopommo]

Voi hyvä pieru! Entä kun todisteet ovat jonkun henkilökohtaisia kokemuksia ja näissä kokemuksissa kyseinen henkilö on varmasti paras auktoriteetti. Älä nyt höpötä enempää.

Sitten ne eivät ole todisteita, vaan mielipiteitä. Tarkoititko sittenkin vedota nimenomaan esittäjän auktoriteettiin?

[M.]

Muuten hyvä, mutta:

a) meillä on vain Sannelsin sana tuosta oman kirjansa arvioinnista

b) vaikka edellinen jätettäisiin huomioimatta, jostain kirjasta annettu myönteinen arvio ei edelleenkään kelpaa todistukseksi haastattelussa esitettyjen väitteiden todenperäisyydestä (miten hän "todisti" kirjassa esim. väitteensä siitä että musliperheet ovat huono kasvuympäristö, vai todistettiinko siinä sellaista ollenkaan?)

b) kuten tiedämme, psykologia ei ole eksaktia tiedettä vaan sarja toistensa kanssa ristiriidassa olevia teorioita, joita ei edes voida todistaa oikeiksi. Sisältää eri koulukuntia jotka ovat eri mieltä esim. lapsuuden kokemusten vaikutuksesta aikuisiällä jne.

Spontaani reaktioni tähän kirjoitukseesi olin nauru. Vihjaatko oikeasti, että Sennels valehtelee pokkana kirjansa arvioinnista? Muutenkin tuo eksaktin tieteen vaatimuksesi on jotain sanoinkuvaamattoman koomista tässä kontekstissa: arvaa kerran onko sosiologia eksaktia tiedettä? Estääkö tämä sosiologeja todistamasta monikulttuurisuuden autuudesta? Oletko oikeasti valmis vaatimaan tällaisia kriteereitä kaikilta asiantuntijahaastatteluilta?

Olemme huomanneet ettet pidä Sennelsin johtopäätöksistä, mutta tämä ei mitenkään oikeuta sinua asettemaan hänelle - ja hänen haastattelulleen - täysin kohtuuttomia kriteereitä.

[hommopommo]

Sennels on koulutukseltaan psykologi. Psykologia on tieteenalana teknologian ja tietämyksemme rajoittuneisuudesta johtuen vielä pitkälti pelkästään ympäristön havainnoinnin, kokeellisen testaamisen ja kenttätutkimuksen varassa.

Tässä vaiheessa myös muistutan, ettei psykologien välillä ole suinkaan mitään konsensusta eri teorioista ja mekanismeista. Hänen mielipiteensä muslimikotien roolista huonona kasvuympäristönä perustunee suht harvalukuisen ääritapausten luomaan mielikuvaan, ei siihen että hän olisi laajasti tutustunut muslimikotien arkeen.

Sennelsin teorian paikkansapitävyyttä pitääkin peilata pitkälti muuhun olemassa oleviin näkökantoihin. Hänen mielestään muslimien integraatio-ongelmat länsimaiseen yhteiskuntaan johtuvat osin heidän kulttuuritaustastaan, toisten mielestä tämä johtuu vallitsevasta yhteiskuntarakenteestamme. Jos yhteiskuntarakenne olisi tilanteen selittävä ongelma, tämän pitäisi näkyä myös selvästi kaikkien maahanmuuttajien integraatio-ongelmina. Näin ei kuitenkaan ole.

Tuo ei pidä ihan paikkaansa. Esim. vuoden 2005 rikostilastoissa vietnamilaisperäiset maahanmuuttajat olivat rikostilastoissa somalien, irakilaisten jne. edellä. Selitetäänkö tämäkin sillä että vietnamilais- tai aasialaiskodit ovat yleisesti ottaen huonoja kasvuympäristöjä, ja päälle keksitään syiksi vietnamilaisten suhtautuminen sananvapauteen, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon?

Tarkastelussa "muihin maahanmuuttajiin" tulee tietenkin huomioida, millä statuksella kyseiset henkilöt ovat maahan tulleet. Jos koulutettu ja kielitaitoinen kiinalainen on tullut töihin ja näyttää sopeutuvan tilastojen perusteella Suomeen paremmin kuin "vietnamilainen", en tiedä voiko tästä suoraan vetää johtopäätöksiä kiinalaisen kulttuuriperimän paremmasta soveltuvuudesta Suomeen verrattuna vietnamilaiseen.

[Lentomestari]

hommopommo on hyvä sparrari, kaikki mitä hommopommo haastaa tippuu homman laariin, hyvä sparrari! Jos hommopommo on oikea kriitikko on se hienoa, jos Homman masinoima virtuaalikriitikko ollaan heikoilla jäillä, mutta jos tämä virtuaali "hommopommo" jaksaa jankuttaa niin hyvä, mutta hyvää luettavaa, tähän suviksetkin saattaa tarttua ja saada tartunta hommaan.

[hommopommo]

Spontaani reaktioni tähän kirjoitukseesi olin nauru. Vihjaatko oikeasti, että Sennels valehtelee pokkana kirjansa arvioinnista?

Sen kun tietäisi. Suhtaudun epäilevästi tuollaiseen auktoriteetinnostattamispyrkimykseen, kuten myös mahdollisesti epätosiin väitteisiin entisestä omasta integraatiomyönteisyydestä tai että äänesti ennen Vihreitä ennen heräämistään "totuuteen".

Muutenkin tuo eksaktin tieteen vaatimuksesi on jotain sanoinkuvaamattoman koomista tässä kontekstissa: arvaa kerran onko sosiologia eksaktia tiedettä? Estääkö tämä sosiologeja todistamasta monikulttuurisuuden autuudesta?

Olkiukkoja satelee, koska en ole väittänyt mainitsemiesi sosiologien monikulttuurisuusväitteitä vastaanpanemattoman tosiksi. Ne ovat edelleen vain mielipiteitä, aivan kuten alussa totesin.

Maahanmuuttokysymys ja varsinkin muslimeihin suhtautuminen tuntuu olevan niin tunnepitoista jopa itseään asiantuntijoiksi tituleeraavien kohdalla, että suhtaudun skeptisesti heidänkin sanomisiinsa. Sennelsin alussa antama kärjistetty esimerkki neljästä raiskaajamusliminuoresta (jonka hän ilmaisi olevan oma henkilökohtainen herättäjänsä maahanmuuttokriittisyyteen) paljasti mielestäni ettei hänkään taida ajatella asiaa puhtaan analyyttisesti ja objektiivisesti, siinä kohtaa hälytyskelloni alkoivat piristä.

Eli kuten alussa sanoin: kysymys on kuitenkin vain haastatellun omasta, mahdollisesti varsin värittyneestäkin, mielipiteestä muiden joukossa.

[M.]

Sen kun tietäisi. Suhtaudun epäilevästi tuollaiseen auktoriteetinnostattamispyrkimykseen, kuten myös mahdollisesti epätosiin väitteisiin entisestä omasta integraatiomyönteisyydestä tai että äänesti ennen Vihreitä ennen heräämistään "totuuteen".

Joo, onhan se tietysti niin ettei kukaan "integraatiomyönteisyydestä" nuivuuteen eksynyt ole koskaan tosi uskossa ollutkaan! Aivan samalla tavalla kuin uskostaan luopuneet entiset uskovaisetkaan eivät ole olleet oikeasti uskossa... Veli hommopommo todistaa nyt todella vahvasti.

Sennelsin alussa antama kärjistetty esimerkki neljästä raiskaajamusliminuoresta (jonka hän ilmaisi olevan oma henkilökohtainen herättäjänsä maahanmuuttokriittisyyteen) paljasti mielestäni ettei hänkään taida ajatella asiaa puhtaan analyyttisesti ja objektiivisesti, siinä kohtaa hälytyskelloni alkoivat piristä.

Arvaa mitä? Minun hälytyskelloni alkoivat piristä sinun kohdallasi aikoja sitten.

Eli kuten alussa sanoin: kysymys on kuitenkin vain haastatellun omasta, mahdollisesti varsin värittyneestäkin, mielipiteestä muiden joukossa.

Ei ole. Ammattipsykologin mielipide omasta ammatissaan kohtaamistaan ilmiöistä ei ole vain mielipide muiden joukossa vaikkei se mikään totuus automaattisesti olisikaan. Tällaista se kuitenkin on kaikkien yhteiskuntaa koskevien ilmiöiden kanssa, yhteiskuntatieteet kun eivät ole eksakteja.

[requiem]

Sennels on koulutukseltaan psykologi. Psykologia on tieteenalana teknologian ja tietämyksemme rajoittuneisuudesta johtuen vielä pitkälti pelkästään ympäristön havainnoinnin, kokeellisen testaamisen ja kenttätutkimuksen varassa.

Tässä vaiheessa myös muistutan, ettei psykologien välillä ole suinkaan mitään konsensusta eri teorioista ja mekanismeista. Hänen mielipiteensä muslimikotien roolista huonona kasvuympäristönä perustunee suht harvalukuisen ääritapausten luomaan mielikuvaan, ei siihen että hän olisi laajasti tutustunut muslimikotien arkeen.

Ei olekkaan, siihenhän juuri viittasinkin. Tästä syystä onkin epäreilua pyytää Sennelsin mielipiteen kanssa samaa mieltä olevilta aukotonta todistusaineistoa hänen teeseistään, ja sitten käyttää tätä aukottoman todistusaineiston puuttumista jotenkin pitävänä vasta-argumenttina. Samankaltainen vääntö on tuttua myös taloustieteen puolelta, sielläkin jokaisen näkökannan mielestä heillä on se oikein tietämys asiastaja ja muut enemmän tai vähemmän väärässä. Tietääkseni kuitenkin huonon kasvuympäristön negatiivinen vaikutus on yleisesti hyväksytty teoria selittää lasten ja nuorten ongelmia, oli syynä sitten kulttuuri, uskonto tai mikä tahansa muu epäsosiaalista käyttäytymistä ruokkiva syy.

Itse ainakin tulkitsin Sennelsin näkökannan laajemmin jotakuinkin niin, että yhteiskuntamme kanssa konfliktissa olevasta kulttuurista tulevan henkilön todennäköisyys kokea ongelmia sopeutumisessaan yhteiskuntaan on korkeampi kuin sellaisen joka tulee samankaltaisen taustan jakavasta kulttuurista. Tämä konflikti vallitsevan yhteiskunnan kanssa voi siis johtua hyvin monesta asiasta, ei pelkästään uskonnosta. Tämän lisäksi me vallitsevan kulttuurin omaavat ihmiset emme ymmärrä mistä näiden omasta kulttuuritaustastamme eroavien henkilöiden yhteiskunnalliset ongelmat johtuvat, koska me emme ymmärrä itsellemme tuntemattoman kulttuurin tapaa hahmottaa maailmankuvaansa.

Tämä näkökantaristiriita sitten aiheuttaa ongelmia molemmille osapuolille. Tämänä ristiriidan tarkasteluun muslimit vain sattuvat tarjoamaan suurena, monietnisenä maahanmuuttajaryhmänä otollisen havainnointiaineiston. Minua ei kiinnosta hirttää itseäni kiinni pelkästään islamista kumpuaviin ongelmiin, tutkimusta näistä ongelmista on tekemättä hyvinkin paljon. Ei Sennelsiltäkään voi olettaa kaikkien muuttujien ja kulttuurien vaikutuksien läpikotaista tutkimista. Hänen panoksensa tässä palapelissä on hyvin toivottava ja selvästi keskustelua herättävä, siitä syystä hänen panoksestaan pitääkin olla hyvin kiitollinen.

Sennelsin teorian paikkansapitävyyttä pitääkin peilata pitkälti muuhun olemassa oleviin näkökantoihin. Hänen mielestään muslimien integraatio-ongelmat länsimaiseen yhteiskuntaan johtuvat osin heidän kulttuuritaustastaan, toisten mielestä tämä johtuu vallitsevasta yhteiskuntarakenteestamme. Jos yhteiskuntarakenne olisi tilanteen selittävä ongelma, tämän pitäisi näkyä myös selvästi kaikkien maahanmuuttajien integraatio-ongelmina. Näin ei kuitenkaan ole.

Tuo ei pidä ihan paikkaansa. Esim. vuoden 2005 rikostilastoissa vietnamilaisperäiset maahanmuuttajat olivat rikostilastoissa somalien, irakilaisten jne. edellä. Selitetäänkö tämäkin sillä että vietnamilais- tai aasialaiskodit ovat yleisesti ottaen huonoja kasvuympäristöjä, ja päälle keksitään syiksi vietnamilaisten suhtautuminen sananvapauteen, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon?

Tarkastelussa "muihin maahanmuuttajiin" tulee tietenkin huomioida, millä statuksella kyseiset henkilöt ovat maahan tulleet. Jos koulutettu ja kielitaitoinen kiinalainen on tullut töihin ja näyttää sopeutuvan tilastojen perusteella Suomeen paremmin kuin "vietnamilainen", en tiedä voiko tästä suoraan vetää johtopäätöksiä kiinalaisen kulttuuriperimän paremmasta soveltuvuudesta Suomeen verrattuna vietnamilaiseen.

Kuten jo edellä mainitsin, itseäni kiinnostaa yleisemmin miten vallitsevan yhteiskuntarakennelman kanssa konfliktissa oleva kasvuympäristö voi vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen osaksi yhteiskuntaa. Itseäni ei kiinnosta mistä kulttuurista tai maasta nämä ongelmia aiheuttavat kasvuympäristöt mahdollisesti ovat peräisin. Sen sijaan tärkeämpää olisikin objektiivisesti ottaa esille hyvän kasvuympäristön peruselementit ja sitten pyrkiä tältä pohjalta edistämään hyvän kasvuympäristön toteutumista kaikissa perheissä, koska tämä ehkäisee ongelmien ja jännitteidein syntymistä yhteiskuntamme sisällä.

Tämä ei tarkoita että kaikkien pitäisi tunnustaa samaa uskontoa, jakaa sama kulttuuritausta tai innostua samoista asioista elämässään, mutta se tarkoittaa sitä että objektiivisesti kaikki huonot kasvuympäristön elementit ovat aivan yhtä tuomittavia riippumatta perheen uskonnosta, kulttuurista tai lähtöpaikasta. Tällaisen vaatiminen ei ole minkäälaista syrjintää tai tiettyjen ryhmien demonisointia, tämä on yhteiskunnan kaksoisstandardittomuuden ja lain edessä yhdenvertaisuuden vaatimista.

[Pöllämystynyt]

Haastattelu, ja jotkut tämän keskustelun kannanotot ovat hyvin kiinnostavia ja osuvia! Tuntui, kuin olisin saamassa otetta uudesta työkalusta maailman ymmärtämiseen. Varsinkin tuo muslimien uhrimentaliteetti alkoi aueta minulle entistä syvällisemmin.

Länsimainen yhteiskunta uhriuttaa "toiseutta" järjestelmällisesti, ja vastaavasti syyllistää omia alkuperäiskansojaan ja -kulttuureitaan. Pidin tätä aiemmin ratkaisevana tekijänä "toiseuden" uhrimielialan syntymässä. Esimerkiksi monet USA:n mustat rypevät uhrimielialassa, vaikka eivät olisi tekemisissä islamin kanssa. Näissä tapauksissa näyttää selvältä, että uhrimielialan syy on kieroutuneessa länsimaalaisessa ajattelussa.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että islamissa on jo "valmiiksi" poikkeuksellisen voimakas uhrimentaliteetti - siis käsitys siitä, että oma elämä riippuu muista niin hyvässä kuin pahassakin. Nähtävästi monikultturismi ja muu toiseuden palvonta uhriuttaa muitakin jonkin verran, mutta muslimikulttuurien kohdalla vain lietsoo näiden jo valmiiksi äärimmäistä uhrimielialaa entistä pidemmälle.

Moniin muslimikulttuureihin syvään juurtunut uhrimieliala selittäisi paljonkin sellaista, jota muuten voisi pitää vain "yksittäisinä" ja "irrallisina" ja siten käsittämättöminä muslimikulttuurien piirteinä. Se selittäisi naisten syyllistämisen lähes kaikista seksuaalisista synneistä, jopa raiskatuksi tulemisesta, joka olisi irrallisena ilmiönä täysin käsittämätöntä edes "äärisovinismiksi" selittäen. Se selittäisi myös monet kummalliset käsitykset ja väitteet siitä, ettei muslimeissa ole koskaan mitään vikaa (paitsi jos joku muu on muslimin harhauttanut, jolloin vika ei silloinkaan ole muslimin). Juuri mikään muu uskontokunta tai kulttuuri ei kuvittele itseään sillä tavalla lähes täysin viattomiksi uhreiksi. Esimerkiksi kristityillä ja länsimaalaisilla on erityisen paljon itsekritiikkiä, eikä varsinkaan ketään yksilöä suojaa kritiikiltä "omiin" kuuluminen.

Uhrimentaliteetti myös selittäisi monien muslimien lähes äärimmäisen ksenofobian ja rasismin, jossa he eivät edes huomaa olevansa vihamielisiä.

Kun siis muslimi raiskaa, se on raiskatun syytä, jopa monen islamilaisen tuomioistuimen mukaan. Oma syyllisyys ulkoistetaan naiseen, omasta irstaudesta ja vastuuttomuudesta tehdään uhriksi joutuneen ominaisuuksia, koska syy ei ole koskaan itsessä. Samaan tapaan, kun muslimi vihaa juutalaisia, niin viha ulkoistetaan uhriinsa, siis kuvitellaan juutalaiset niiksi jotka vihaavat. Omaa vihaa ei edes huomata!

Ja samaan tapaan, kun väitetään länsimaalaisten olevan vaikkapa agressiivisia rasisteja tai mitä milloinkin, se onkin islamistien oman luonteelaadun kuvaamista - jälleen ulkoistettuna uhriinsa.

Mistä tämä uhrimentaliteetti sitten pohjimmiltaan johtuu? Islaminuskon tärkein henkilö oli väitetysti täysin virheetön; hänen elämänsä oli täydellinen ja ohjenuora kaikille muslimeille - ja silti hän oli lasten hyväksikäyttäjä, raiskaaja ja murhaaja. Siis yhtä aikaa teki kauheuksia ja eli täydellisesti. Olikohan kaikki vika jo silloin muissa? Muhammad teki jopa virheitä Koraaniin, ns. saatanalliset säkeet. Syypää oli tässäkin tapauksessa joku muu, siis Saatana.

Entä jos monien muslimien äärimmäinen uhrimentaliteetti syntyy jo Muhammadia koskevista opeista? Kun lapset koulitaan jo pieninä uskomaan kyseenalaistamatta, että murhaaja ja raiskaaja on viaton ja vieläpä kaikkien täydellinen esikuva, niin eikö ole aivan luonnollista, että heidän moraalitajunsa särkyy tai vääristyy siten, että muslimeina Muhammadia seuratessaan he eivät voi käsittää olevansa periaatteessakaan vastuullisia teoistaan? Opetukset Muhammadista saattavat siis jo periaatteellisesti torjua normaalin moraalitajun, jossa ihminen on vastuussa tekemisistään. Siihen sitten vielä ajankohtaiset viholliskuvat, omat ennakkoluulot ja monikultturistien yllytys päälle, niin soppa on valmis.

[Miniluv]

Islaminuskon tärkein henkilö oli väitetysti täysin virheetön; hänen elämänsä oli täydellinen ja ohjenuora kaikille muslimeille - ja silti hän oli lasten hyväksikäyttäjä, raiskaaja ja murhaaja. Siis yhtä aikaa teki kauheuksia ja eli täydellisesti.

Muslimien kannalta katsoen Muhammed tuskin teki "kauheuksia". Kauheudet ovat omassa silmässäsi. Avioliitto Aishan kanssa meni varmasti sen ajan tapojen mukaan, rosvoretket ja veriset kostot olivat oikeutettua puolustautumista, jne.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että islamissa on jo "valmiiksi" poikkeuksellisen voimakas uhrimentaliteetti - siis käsitys siitä, että oma elämä riippuu muista niin hyvässä kuin pahassakin.

Olen tämän linkittänyt joskus aikaisemminkin, mutta laitetaanpa nyt taas.

Lähde. Ali W. Allawi oli jenkkien tukeman Irakin hallituksen ministerinä. Seuraava on hänen kirjansa Crisis of Islamic Civilization arvostelusta.

Allawi's book provides an antidote for the superficial, condescending sort of reform-mongering that too often characterizes Western discussions of Islam. The previous administration in Washington, for example, seemed to think that simply by appropriating the democratic norms of the West, Muslim countries could join the modern world. But the differences between Islam and the Judeo-Christian West run far deeper than the political surface, Allawi argues, and they begin with a radically different view of the individual, or more precisely, the view that the individual human being really does not exist to begin with.

"Islam departs from the mainstream of modern constructs of the individual and the group," Allawi observes. The notion of a human individual is absent from Islamic thinking and impossible to describe in the Arabic language, he argues. Only God has individuality and uniqueness; the individual is merely an instrument, as it were. Many Western readers will skim uncomprehending over this material, and thus miss the radical thrust of Allawi's argument. Western political scientists do not learn theology, whereas Allawi argues that in the Islamic world, politics is theology. Even if it is a bit technical, Allawi's discussion is worth quoting at length:

In classic Islamic doctrine, the problem of the nature of the individual as an autonomous entity endowed with free will simply does not arise outside of the context of the individual's ultimate dependence on God. The Arabic word for "individual" - al-fard - does not have the commonly understood implication of a purposeful being, imbued with the power of rational choice. Rather, the term carries the connotation of singularity, aloofness or solitariness. The power of choice and will granted to the individual is more to do with the fact of acquiring these from God, at the point of a specific action or decision - the so-called iktisab - rather than the powers themselves which are not innate to natural freedoms or rights. Al-fard is usually applied as one of the attributes of supreme being, in the sense of an inimitable uniqueness. It is usually grouped with others of God's attributes (such as in the formula al-Wahid, al-Ahad, al-Fard, al-Samad: The One in essence, state and being, and the everlasting), to establish the absolute transcendence of the divine essence. Man is simply unable to acquire any of these essential attributes.

"Therefore," concludes Allawi, "to claim the right and the possibility of autonomous action without reference to the source of these in God is an affront." This is a remarkably clear formulation of a central premise of Islam, worth the price of the book alone, for it makes clear why individuality in the Western sense is inconceivable within Islam: an absolutely transcendent God leaves no room at all for the individual. The individual acquires from God whatever appearance of individuality he might have, but has no autonomy, in sharp contrast to the Western notion. "The entire edifice of individual rights derived from the natural state of the individual or through a secular ethical or political theory is alien to the structure of Islamic reasoning. The individual has a reality, but this is contingent upon a greater reality."

[M.K.Korpela]

kuten tiedämme, psykologia ei ole eksaktia tiedettä vaan sarja toistensa kanssa ristiriidassa olevia teorioita, joita ei edes voida todistaa oikeiksi

ne eivät ole todisteita, vaan mielipiteitä. Tarkoititko sittenkin vedota nimenomaan esittäjän auktoriteettiin?

en ole väittänyt mainitsemiesi sosiologien monikulttuurisuusväitteitä vastaanpanemattoman tosiksi. Ne ovat edelleen vain mielipiteitä, aivan kuten alussa totesin.
<snip>
Eli kuten alussa sanoin: kysymys on kuitenkin vain haastatellun omasta, mahdollisesti varsin värittyneestäkin, mielipiteestä muiden joukossa.

Ei millään pahalla , mutta ei niin hyvälläkään , mutta koko tuo positio jota rakennat on tutummalta nimeltään nihilismi. Näin siksi , että ensin toteat psykologian olevan ei-tiede , minkä jälkeen toteat myös sosiologian olevan ei-tiede.

Toisin sanoen , koska sinä de facto vastustat psykologin havaintoja kuittaamalla psykologian ei-tieteeksi ja myöhemmin varmistat itsesti toteamalla myös Sennelsin vastustajien sosiologian ei-tieteeksi sinulla ei ole mitään asiaa de facto.

[Tommi Korhonen]

Oho, en ollutkaan tiennyt tuollaisesta Miniluvin viittaamasta islamin piirteestä.
Jos sieltä puuttuu vapaan valinnan ja henkilökohtaisen vastuun käsite, niin ei heidän kanssaan voi sitten käydä rakentavaa keskustelua kulttuurievoluutiosta tai edes yhteiskuntarauhasta. Huh, järkyttävää. Tuo kirja minun on kai syytä tilata. Jos sen johtopäätökset ovat tuota luokkaa (ja uskottavia) niin en ennusta MITÄÄN muuta kuin islamin ja kaikkien muiden välistä sotaa. Huh, järkytyin, vaikka olen käynyt itsekin katsomassa Saudi-Arabian ins-allah mentaliteettia.

[JaakkoS]

Etenkin miesten tulisi suhtautua vakavasti osaansa naisten suojelijoina.

Hyi mikä sovinisti. Tasa-arvon aikana kenenkään ei pidä sukupuolensa perusteella joutua olemaan jonkun toisen suojelija.

[rähmis]

Tuore Nicolai Sennelsin haastattelu PI:ssa.

[etnis]

^Erittäin hyvä että näin teit, on mennyt täysin ohi minultakin aikanaan.

[Eksä]

Komppaan etnistä. Ammattilaisten mielipiteet ovat aina monin verroin arvokkaampia, kuin meidän tavisten. Sennellsin analyysi ongelmien syistä on sen verran tarkka, että sitä voi helposti käyttää kanssakäymisessä muslimien kanssa.

[chacha2]

HommaForumin M.K.Korpela haastatteli Nicolai Sennelsiä 17.12.2009.
...
Milloin aloit kiinnostua integraatioon ja islamiin liittyvistä kysymyksistä?

Kymmenen vuotta sitten Tanskassa sattui kammottava tapaus. Neljä muslimipoikaa raahasi nuorta naista tukasta pitkin Kööpenhaminan suurinta ostoskatua Strøgetia ja yritti raiskata tämän. Vaikka nainen huusi ja oli selvää että jotakin hirveää oli tekeillä, kukaan ei tehnyt elettäkään estääkseen tätä tapahtumasta. Kuvitelkaa: nuorta naista raahataan pitkin Tanskan vilkkainta ostoskatua eikä kukaan puutu tähän mitenkään. Pahinta mitä itsetunnolleen, henkilökohtaiselle etiikalleen ja humanistisille arvoilleen voi tehdä on olla estämättä pahan tapahtumista, vaikka se sitten merkitsisikin työtoverien, ystävien tai suvun paheksuntaa tai jopa mustaa silmää. Jos autamme heikompiamme vain silloin kun se ei merkitse minkäänlaista riskiä meille itsellemme, olemme hyödyttömiä pelkureita.
...

Pahinta mitä myönnytyspoliitikot ja poliittinen korrektius ovat saaneet aikaan on se että monet ihmiset pelkäävät sanoa mielipiteensä. Ihmiset pelkäävät vaikuttavansa rasistilta tai saavansa huonon maineen. Minun neuvoni heille on: älkää välittäkö! Jos näkisitte neljän pojan raahaavan tyttöä hiuksista – ettekö yrittäisi estää heitä? Jos olette vakavasti huolissanne islamista ja muslimimaahanmuutosta – eikö teidän vastuunne ole puhua siitä?

Kiitos artikkelin nostosta, en ollut ennen lukenut. Varsinainen helmi.

[Tabula Rasa]

Lainasin haastattelun kokonaisuudessaan blogiini, toivottavasti tämä on kosher?

Kyllä ilman muuta saa lainata ja levittää eteenpäin aivan vapaasti.

Tämä juttu on lähetetty myös kaikille Suomen lehdille kuvan kera ja saatteella "julkaisuvapaa heti". Onpas ihme, kun ei ilmainen materiaali kelpaa.

Onko lähetetty Turkkilalle perussuomalaiseen? Luulisi että olisi läpimenon mahdollisuuksia?

[possu]

Käänsin tekstin liitteeksi pdf-muotoon, jos joku haluaa jakaa sitä eteenpäin.

Lisäätkö siihen otsikkotiedot myös? Nyt siinä ei ole.