A.T Sisäministerin vastaus: Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen leikkauksista

[Jyri Suominen]

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen leikkaukset ja turvapaikkkaprosessin tehostaminen.

Asiana:
Sisäasiainministeriön tekemä leikkaus ja korotus

Lähetetty 07.12.2009

[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected],
[email protected]

" Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, vähennettäisiin toimeentulotuen perusosasta 79 prosenttia. Asetuksessa ei enää tehtäisi eroa aikuisen ja alaikäisen välillä, vaan tuki laskettaisiin kaikille saman periaatteen mukaisesti."
http://www.uusisuomi.fi/k...alle-84%E2%82%AC-vahemman

Kysymyksiä liittyen uutisointiin ja uutisoinnin aiheena oleviin asioihin.


1.Ennen alaikäinen alle 18v. turvapaikanhakija sai toimeentulotukea 223,54€,
Astrid Thorsin muutosehdotuksen jälkeen alaikäinen turvapaikanhakija saa tulevaisuudessa 292,2 €
eli korotusta on luvassa 68,68€, eikö?

2.Joka tarkoittaa sitä että suomalainen alaikäisen ja alle 10v. lapsen toimeentulotuki pysyy ennallaan jäädessään summaltaan 262,99€ / kk. Ja saako tämä suomalainen lapsi aina katsottua televisiota, nettiä myös kotonaan ja miksei näitä kuluja makseta suomalaiselle toimeentulotuen hakijalle?

Toisin sanoen 10-17v. suomalaislapsi saa tulevaisuudessa saman 292,2€ kuin turvapaikanhakija saa tulevaisuudessa muutosten jälkeen.
Jos sitä muonaa ei ole tarjolla VOK joka päivä.

3.Valtio oli sitä laskenut (kustannuksiaan) että ruuan tarjoaminen on liian kallista vastaanottokeskuksissa,näinkö?
4.Nyt tarvitsee tietää kuinka monessa Vastaanottokeskuksessa ruoka on tarjolla joka päivä ja monenako päivänä viikossa jne?

5.Tuosta turvapaikanhakijoiden leikkauksesta puhutaan mutta ei 68,68€/kk maksettavasta korotuksesta, miksi korotus ja miten se on tarpeellisempi suhteessa suomalaiseen alaikäiseen ja nimenomaan alle 10v. toimeentulotukeen 262,99€ / kk?

6.Kenellä on todelliset intressit saada käteistä rahaa turvapaikanhakijoilta lisää itselleen, siis tuon toimeentulotuen käyttämisen osalta kun sitä ei haluta leikata edes kunnolla, että voivat turvapaikanhakijat käydä kaupassa jne. eli onko ministeriöillä tiedossa tälläistä kenties tietoon tullutta mahdollista intressin tarvetta?

Otsikon nimi liittyy siihen että A.Thors kuuluu sisäministerin alaisuuteen.

"Sisäasiainministeriön toiminta-ajatus

Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ministeriö rakentaa turvallista, vastuullista ja välittävää Suomea edistämällä moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttoa."

http://www.intermin.fi/in...6AED00354560?opendocument


Käsittelyjonot - neljännesmiljardi vuodessa

Äskettäisen uutisen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt nopeasti ja tämän vuoden alkupuoliskolla hakijoita oli 2680.
Ennusteet kertovat yli 5000, jopa 6000 hakijasta kuluvana vuonna. Maahanmuuttoviraston johtaja Juha Similä kertoi äskettäin, että käsittelyajat uhkaavat venyä kahteen vuoteen.
Ruoveden Ruhalan vastaanottokeskuksen johdon haastattelusta kävi ilmi, että turvapaikanhakijan kustannukset ovat lähes 22.000 euroa vuodessa.
Jos hakijoita on 6000 vuodessa ja käsittelyaika on kaksi vuotta, vuosikustannukset ovat 264 miljoonaa euroa. Siis yli neljännesmiljardi vuodessa.

7.Miksi turhia kustannuksia halutaan turhaan ylläpitää ?

Jonojen radikaali lyhentäminen - 10 miljoonaa vuodessa

Maahanmuuttoviraston johtaja Esko Repo kertoi keväällä, että silloisessa hakijatilanteessa 30 lisätyöntekijällä jonot olisi pystytty pitämään puolessa vuodessa, t.s. puolittamaan siitä vuodesta, jonka ne jo silloin alkoivat olla. Hakijoiden määrän lisääntymisestä huolimatta voinemme olettaa, että 200 lisätyöntekijällä jonotusaika saataisiin pudotettua neljännesvuoteen, eli kahdeksasosaan johtaja Similän kertomasta kahdesta vuodesta. Ministeri Thorsin lausunnon mukaan yhden lisätyöntekijän kustannukset ovat 50.000 euroa vuodessa. Jos hakemuskäsittelijöitä palkattaisiin 200 lisää, aiheutuisi siitä siis kymmenen miljoonan euron kustannukset vuodessa. Luultavasti lisätyöntekijät tarvitsisivat lisää toimistotilaa, mutta sen luulisi onnistuvan enintään 10 miljoonan euron kertainvestoinnilla.
Toimisto -ja liiketiloja on vapaina melkein jokaisessa kaupungissa.

8. Milloin tämä ylläoleva 200 uutta turvapaikankäsittelijää (työntekijää) vaikka määräaikaisella 1-vuoden työsopimuksella otetaan käyttöön?


9. Tulevaisuuden jonojen lyhentämisen tarkoitus:
Turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely on kustannusten takia nopeutettava huomattavasti kustannusten säästämiseksi, mitä mieltä ministerit/ministeriöt ovat asiasta?
ja aiotaako käsittelyjonoja todellisesti purkaa siten että tahtotila ja käytännön toimenpiteet johtaa tuohon kohdassa 8. tarkoitetun 200 työntekijän palkkaamiseen ?


9.1 Turvapaikanhakijan joilla ei ole mahdollisuutta saada Suomesta paikkaa, eli nopeutetun käsittelyjen piirissä olevien kaikkien hakijoiden kohdalla keskiarvo on 78 päivää ajankohtana 01.01.2009-30.09.2009.
Sitä on nopeutettava entisestään että käsittelyajaksi saadaan keskiarvoksi 21 päivää, siten että hakija ei tule saamaan ollenkaan ensimmäistäkään toimeentulotukea yhden (1) kuukauden täällä oloajastaan ja toiseksi sen takia että turhia toimeentulotukia ei kuulu kustantaa kun hakijan turvapaikan saamiselle ei ole mitään edellytyksiä.
Tulevaisuudessa kun näin tehdään, alkaa myös tieto (oikeasti) nopeasta menettelystä liikkumaan jolloin todellinen hinku Suomeen tulemiselle vähenee turhien hakijoiden joukossa.
Osa säästyneistä kustannuksista (rahoista) on käytettävä nopeutetun käsittelyn tehostamiseksi.


9.2 Turvapaikanhakijat jotka kuuluvat normaalin menettelyn piiriin, heidän keskiarvo turvapaikkahakemusten käsittelyyn on 283 päivää eli 9,4 kk ajankohtana 01.01.2009-30.09.2009.
Sitä on nopeutettava entisestään, että käsittelyajaksi saadaan keskiarvoksi 80 päivää, siten että hakija ei tule saamaan kuin korkeintaan toimeentulotukea kolmen (3) kuukauden ajalta siten että neljännestä kuukaudesta (4) hän ei tule saamaan enää toimeentulotukea täällä entisen 9,4kk oleskelun (keskiarvon) sijasta.
Turhia toimeentulotukia ei kuulu kustantaa kun hakijan turvapaikan pitkälle käsittelyajalle ei ole mitään edellytyksiä.
Osa säästyneistä kustannuksista (rahoista) on käytettävä nopeutetun käsittelyn tehostamiseksi.

Ilman palkkaa työtä tekeviä työharjoittelijoita oli Suomessa vuonna 2008 320.000 henkilöä eli 13 % työvoimasta.
Ei siis ole kysymys mistään pienestä asiasta.

10.Miten ministeriöt puuttuvat tähän epäkohtaan että työharjoittelijoille/työllistetyille aletaan maksaa palkkaa myös elannon turvaamiseksi ja jopa työttömyyden laskemiseksi?
ja estetään se että työnantajat eivät ota aina seuraavaa työharjoittelijaa lähteneen/poistuneen tilalle vaan palkkaisivat oikean työntekijän työtehtäviin.
10.1 Miten tämä työllistettyjen / työharjoittelijoiden työllistäminen tai harjoitteluja palkatta eroaa törkeän kiskonnan kohteena olevasta työntekijästä tai työharjoittelijasta?
10.2 Ketkä ovat tämän työnharjoittelijoiden / työllistettyjen elämäntilanteen hyväksikäytön takana ja ketkä mahdollistavat tälläisen asian käytön ottaen huomioon elannon turvaamisoikeuteen ?
10.3 Miten orjatyö, pakkotyö eroaa työllistettyjen ja työharjoittelijoiden/harjoittelijoiden tilanteissa ottaen huomioon elannon turvaamis oikeuden ja sen että työstä on saatava myös palkkaa Suomen lakien mukaisesti ?

Kuten Suomen perustuslain 11.6.1999/731 kohdassa 19 § Oikeudesta sosiaaliturvaan määritellään sanatarkasti:
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

11.Miten suomalaisten asunnottomien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu turvapaikanhakijoiden/maahanmuuttajien ja pakolaisten kesken?
http://www.adressit.com/asunnottomille_asuntoja


Lisää taustatietoa:


MOT - ohjelmassa 2.11.09 klo 20.00 esiteltiin erittäin vastenmielistä ja kuvottavaa työnantajien työttömiin työnhakijoihin kohdistamaa "työllistämistä", työntekijöiden, työttömyysturvan törkeää väärinkäyttöä.

Ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa, työvoimapoliittisissa ammatillisissa aikuiskoulutuksissa, työmarkkinatuilla, työllistämistuilla olevia työttömiä työntekijöitä "työllistetään" "harjoittelun" nimissä, ilman palkkaa

Usein "harjoitellaan" jopa puoli vuotta - vuosi, ilman palkkaa.
"harjoitellaan" täyden ammattitaidon vaativissa tehtävissä ja työolosuhteissa.
Myös työharjoittelija pitää myös elää, hyvät päättäjät !
-Olipa joskus aikoinaan niin että harjoittelijat eivät päässeet samaan kahvihuoneeseen tauoilla jossa oli varsinaiset työntekijät, eli harjoittelijoita on syrjitty aikanaan myös muutoin.

Ohjelmassa haastateltiin "työharjoittelijoita", joilla oli rautainen ammattitaito.
-Palkkaa ei työstä maksettu, sentään ulkomaille suuntautuneista työkomennuksista, anteeksi työharjoittelusta sai työmatkakorvauksen ja päivärahan aterioiden hankkimiseen.

Yritykset käyttävät härskisti hyväkseen suurinta mahdollista tuottoa mahdollisimman pienin kustannuksin tavoitellessaan asiassa olevia selkeitä ja kiistattomia mustia aukkoja, jotkut yritykset, firmat rahoittavat tällä tavalla koko ajan toimintaansa tai ainakin osaa siitä.

-"Työttömyyden lisäksi työharjoittelijoiden hyväksikäyttö aiheuttaa kilpailun vääristymistä. Järjestelmää väärinkäyttävät yritykset saavat kilpailuetua suhteessa reilusti toimiviin. Työharjoittelijoille ei tarvitse maksaa palkkaa, ja kulut maksetaan verovaroista."

Totta että harjoittelu kuuluu ammattitaidon hankkimiseen, mutta kuukausia kestävä palkaton harjoittelu muuttaa harjoittelun luonteen aivan toiseksi, harjoittelija on tuota pikaa työpaikalla vastaamassa vakituisen ammattityöntekijän tehtävistä.
-Tämä tapa on täysin väärin, tätä ei kuulu hyväksyä ja ongelmat pitää ratkaista oikein.

-"Työttömyyden raju lisääntyminen on luonut työnantajien markkinat, jolloin työttömät joutuvat ottamaan vastaan mitä tahansa palkatonta työtä turvatakseen toimeentulon ja ylläpitääkseen työkykyään. Harjoittelupaikan järjestäjä saa ammattitaitoista työvoimaa ilman velvoitteita jopa yli vuoden ajaksi."

-Työharjoittelijan kuuluu sanan varsinaisessa tarkoituksessa harjoitella työtä ja työntekoa, hänen ei siis kuulu tehdä muiden työntekijöiden töitä samoilla vaatimuksilla tai ammattitaidolla, eikä häneltä sellaista kuulu vaatiakaan, jos työntekijästä on pulaa, kuuluu yrityksen palkata uusi työntekijä eikä ottaa tilalle työharjoittelijaa tekemään varsinaista työtä joka on tarkoitettu työntekijälle.
Työntekijällä ja työharjoittelijalla on eri asema ja erilaiset tavoitteet, heitä ei kuulu rinnastaa keskenään samaksi asiaksi, työnantajat ja päättäjät myös tietävät tämän, tähän isoon ongelmaan on puututtava ensitilassa.

Työnantaja käyttää hyväkseen harjoittelijan elämäntilannetta.

*****

Turvapaikkahakemusten
toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat
ilmoitettu lukumääräisesti päivinä, vuonna 2009 kyseisenä 1.1.2009 - 30.9.2009 ajankohtana.

Oleskelulupahakemusten käsittelyajat ilmoitettu kesto päivinä
Ajankohta 1.1.2009 - 30.9.2009

Työntekijän oleskelulupa 55 päivää
Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa 73 päivää
Oleskelulupa, suomalainen syntyperä 467 päivää
Opiskelijan oleskelulupa 25 päivää
Oleskelulupa, muu peruste 46 päivää
Oleskelulupa, perheside, avioliitto tms. 165 päivää
Oleskelulupa, perheside, lapsi 133 päivää
Oleskelulupa, perheside, muu omainen 398 päivää
Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen 125 päivää

Keskiarvo yllä olevalla hakijoilla on 165päivää

http://www.migri.fi/download.asp?id=K%C3%A4sittelyajat+mamu+2009;1537;{ADF48E53-0455-4C03-A0D4-
C25EA1B19356}

Turvapaikkapäätösten keskimääräiset käsittelyajat ilmoitettu keskiarvo päivinä.
Kohderyhmä: Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat
Ajankohta 1.1.2009-30.9.2009

Normaali menettely
Turvapaikka 220 päivää
Suojeluntarve 229 päivää
Ole. inhimillinen syy 293 päivää
Ole. perh. jäsen 0 päivää
Ole. tilapäinen 80 päivää
Kielteinen 246 päivää
Rauennut 180 päivää

Keskiarvo yllä olevalla hakijoilla on 178 päivää

Nopeutettu menettely
Ilmeisen perusteeton 112 päivää
Dublin 158 päivää
Turv. alkuperämaa 0 päivää

Keskiarvo yllä olevalla hakijoilla on 135 päivää

http://www.migri.fi/download.asp?id=Alaik%C3%A4isille+k%C3%A4sittelyajat+2009;1485;{E61BC281-EB67-479F-88BD-F9D47326D9FF}

Turvapaikkapäätösten keskimääräiset käsittelyajat ilmoitettu keskiarvo päivinä
Kohderyhmä: Kaikki
Ajankohta 1.1.2009-30.9.2009

Normaali menettely
Turvapaikka 308 päivää
Suojeluntarve 231 päivää
Ole. inhimillinen syy 317 päivää
Ole. perh. jäsen 480 päivää
Ole. tilapäinen 236 päivää
Kielteinen 302 päivää
Rauennut 108 päivää

Keskiarvo yllä olevalla hakijoilla on 283 päivää

Nopeutettu menettely
Ilmeisen perusteeton 93 päivää
Dublin 115 päivää
Turv. alkuperämaa 26 päivää

Keskiarvo yllä olevalla hakijoilla on 78 päivää

http://www.migri.fi/download.asp?id=K%C3%A4sittelyajat+2009;1482;{1F8BBB5F-237A-4037-8517-66C95A2E629B}

*****

Maahanmuuttoviraston tiedote 29.4.2009 (päivitetty 17.9.2009)

Käsittelyaikoihin odotettavissa viiveitä

Oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioiden käsittely siirtyy uuteen sähköiseen järjestelmään (UMA). Aiempaa tehokkaamman järjestelmän odotetaan lyhentävän kaikkien hakemustyyppien käsittelyaikoja merkittävästi, mutta järjestelmän rakennusvaihe aiheuttaa viivästyksiä.
Kevään, kesän ja syksyn aikana UMA:n kehitys, testaukset ja koulutukset ovat työllistäneet suurta osaa Maahanmuuttoviraston oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten käsittelijöistä.
Turvapaikkahakemusten käsittelyyn aiheuttaa viivettä myös suuri hakijamäärä.

Kesällä ja alkusyksystä perinteisesti ruuhka-aika

Kovimmat paineet kohdistuvat työ-, opiskelu- ja perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten, kansalaisuushakemusten sekä matkustuskirja-asioiden käsittelyyn.
Oleskelulupien käsittelyssä kesä ja alkusyksy ovat perinteisesti vuoden ruuhkaisinta aikaa, koska tuolloin hakemuksensa panevat vireille muiden muassa tuhannet syksyllä opintonsa aloittavat ulkomaalaiset.
Opiskelijoiden hakemusruuhka heijastuu myös muun muassa perhesidehakemusten käsittelyyn, koska henkilöstöä joudutaan keskittämään kiireellisimpien hakemusten ratkaisuun.
Kansalaisuushakemusten käsittelyä hidastaa UMA:n ohella entisten Suomen kansalaisten kansalaisuusilmoitukset, joihin on tehtävä päätökset vuoden 2009 aikana. Elokuun alussa ratkaisematta oli vajaat 3 300 ilmoitusta.

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3623

*****

Maahanmuuttoviraston tiedote 15.5.2009

Turvapaikkapuhuttelua odotetaan yli 200 vuorokautta

Turvapaikanhakija joutuu tällä hetkellä odottamaan Maahanmuuttoviraston puhutteluun pääsyä yli 200 vuorokautta hakemuksensa jättämisen jälkeen.
Toukokuussa 2009 puhuteltavina on pääsääntöisesti elo–syyskuussa 2008 turvapaikkahakemuksensa jättäneitä. Puhuttelua odottavien joukossa on aiemminkin hakemuksensa jättäneitä. Odotusaikojen uskotaan kasvavan yhä hakemusten suuresta määrästä johtuen.
Maahanmuuttoviraston puhuttelua odottaa noin 1 200.

Käsittelyajat vaihtelevat paljon

Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa tammi–huhtikuussa 2009 oli 205 vuorokautta niin sanotussa normaalimenettelyssä. Normaalimenettelyyn tilastoidaan kaikki paitsi nopeutetussa menettelyssä tehdyt päätökset eli ilmeisen perusteettomat hakemukset, turvallisesta turvapaikka- ja alkuperämaasta tulevien hakijoiden hakemukset sekä hakemukset, joiden käsittely kuuluu EU:n vastuunsiirtoasetuksen mukaan jollekin toiselle valtiolle.
Käsittelyajat vaihtelevat paljon myös normaalimenettelyn sisällä. Hakemusten käsittelyaikoja on vaikea arvioida täsmällisesti, sillä yksittäistapauksissa aika voi vaihdella hyvinkin paljon. Käsittelyaikaan vaikuttaa esimerkiksi se, joudutaanko hakemukseen pyytämään lisäselvityksiä. Tapauskohtaisesti hakemus voidaan siten ratkaista myös keskimääräistä käsittelyaikaa nopeammin tai hitaammin.

Luvuissa vain Maahanmuuttoviraston käsittelyaika

Maahanmuuttoviraston käsittelyaikatilastot kuvaavat sitä keskimääräistä aikaa, joka kuluu turvapaikkahakemuksen saapumisesta Maahanmuuttovirastoon aina ensimmäiseen ratkaisuun saakka.
Päätöksen odotusaika on kokonaisuudessaan pitempi, koska Maahanmuuttoviraston käsittelyaikaan ei ole laskettu käsittelyaikaa muissa viranomaisissa kuten paikallispoliisissa ja Rajavartiolaitoksessa, jotka ottavat hakemuksia vastaan. Mukana ei ole myöskään mahdolliseen valitusprosessiin kuluva aika.

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3646

*****

Maahanmuuttajien määrä Suomen työelämässä tuplaantuu (STT 31.1.2008 12:20)

Maahanmuuttajien osuus Suomen työelämässä kaksinkertaistuu lähivuosina, arvioi torstaina julkaistu väestön ja työvoiman kansainvälistymistä selvittävä tutkimus.

Siirtolaisuusinstituutin tutkimus ennustaa, että Suomessa asuu vuonna 2015 vajaat 78 000 työikäistä maahanmuuttajaa.

Maahanmuuttajien tärkein työllistäjä on palveluala, johon lähes kolmanneksen muuttajista arvioidaan työllistyvän. Myös teollinen työ sekä tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatehtävät ovat maahanmuuttajien tärkeitä työllistäjiä tulevaisuudessa.

Lähes puolet Suomeen muuttajista päätyy asumaan Uudellemaalle ja Etelä-Suomen kasvualueille, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.

Alle puolet työllistyi kahdessa vuodessa

Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuttajien työllistymistä. Tutkimuksen mukaan vain 35 prosenttia vuonna 2002 Suomeen muuttaneista työikäisistä löysi työpaikan saman vuoden aikana. Seuraavan vuoden aikana työllistymisaste nousi 44 prosenttiin.

Maahanmuuttajien työllistymistä eri puolilla maata selittää maakuntien yleinen työllisyystilanne. Parhaiten työllistyivät Ahvenanmaalle muuttaneet ruotsalaiset, joiden sopeutumista auttoi tuttu kieli. Synkin tilanne oli Kainuussa, jossa vain 15 prosenttia onnistui löytämään työpaikan. Uudellamaalla, jossa suurin osa työpaikoista sijaitsee, vain 42 prosenttia maahanmuuttajista sai muuttovuotenaan työtä.

Länsimaissa syntyneet muuttajat näyttävät työllistyvän muita ulkomaalaisia paremmin. Suurimpia vaikeuksia työn löytämisessä on entisessä Jugoslaviassa, Iranissa, Somaliassa ja Irakissa syntyneillä.

Eniten maahanmuuttajia työllistää nykyisin kaupan ala, mutta myös rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalle sekä liike-elämän palveluihin ja opetukseen ja tutkimukseen sijoittuu merkittävä määrä maahanmuuttajia. Muutama vuotta sitten maahanmuuttajanaisilla yleisin ammatti oli siivoja, miehiä työllisti eniten ravintola-ala.

Siirtolaisuusinstituutin tekemä tutkimus toteutettiin Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan Suomessa -ennakointihankkeena. Sitä rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto, opetusministeriö ja Siirtolaisuusinstituutti.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801317180609_uu.shtml


Muut linkit

Turvapaikanhakijloiden jonojen kustannukset
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/heraetys-1

25.11.2009 Nuorten työttömyys ja työharjoittelun hyväksikäyttö lopetettava
http://realpoker.suntuubi.com/?cat=7

24.11.2009 Työttömyys osa-aikainen- ja kokoaikainentyöntekijä työssäjaksaminen ja työnantajat
http://realpoker.suntuubi.com/?cat=7


*********************************************************************************


VASTAUS
SM_VP_MMO_Kansainvalinen_suojelu

Tiedoksi              
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Ministeri Anne Holmlund
Erityisavustaja Thomas Bergman
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen
Ylijohtaja Pentti Visanen
Erityisavustaja Corinna Tammenmaa
Erityisavustaja Kristiina Kokko
Johdon sihteeri Riitta Joensuu
Johdon sihteeri Raija Siirtola

Kirjeenne ministeri Anne Holmlundille 7.12.2009

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen leikkaukset ja turvapaikkkaprosessin tehostaminen.


Vastaukset kolmena kuvana

1/3 http://i841.photobucket.com/albums/zz331/jsuominen/politiikka/ykskolmesta.jpg

2/3 http://i841.photobucket.com/albums/zz331/jsuominen/politiikka/kakskolmesta.jpg

3/3 http://i841.photobucket.com/albums/zz331/jsuominen/politiikka/kolmaskolmesta.jpg

[Maltillinen]

Onko vastauksia odotettavissa lisää? Ainakin tuo annettu vastaa vain pieneen osakysymykseen, jos siihenkään?

[Jyri Suominen]

Onko vastauksia odotettavissa lisää? Ainakin tuo annettu vastaa vain pieneen osakysymykseen, jos siihenkään?

Sisäministeri ainakin myöntää vastauksessaan että ovat tietoisia siitä että osa nuorista turvapaikanhakijoista lähettää joskus rahaa kotiin.

Myöntävät myös sen että ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrä on erityisesti kasvanut.
Vuonna 2007 suomeen saapui 96 ilman huoltajaa tulevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa ja vuonna 2008 heitä saapui 706.
Eli vain 7,4 kertaa enemmän määrällisesti kuin vuonna 2007.

Sieltä kotimaasta ei tähänkään maahan pääse ilman rahaa, saatika että kotimaasta pääsisi oman maan rajan yli ilman rahaa.
Joku takaisinmaksujärjestelmä asiassa on myöskin oltava "rahattomien" kohdalla, vaikka en usko heitä oikeasti olevankaan.

Osa ihmisistä jotka ovat tähän maahan tulleet ovat maksaneet matkoistaan tuhansia euroja ja kun pääsevät tähän maahan rahat on tietenkin loppu ja kotimaasta eli "kotoa" ei voi pyytää rahaa (tietenkään) ollenkaan turvatakseen tässä rauhallisessa maassa toimeentulonsa.
Mutta kotimaahan voi siis aina lähettää rahaa.
Mistä se raha kotimaasta saadaan matkaa/salamatkustusta varten ja miksi kotimaa ei lähetä rahaa lisää suomeen menneelle sukulaiselleen?

Kysymyksessä lienee siis selvästi bisneksen teko jollakin tavalla jotta kotimaahan saadaan lähetettyä rahaa.

Julkisuudessa oli myös nuo muutamat Afrikkalais miehet jotka olivat karkoitettu tästä maasta jo aiemmin, tulleet salaa takaisin ja koittanut päästä naimisiin siksi että saisivat oleskeluluvan huumebisneksen jatkamista varten.

Maksoiko taustarahoittajat kotimaassa huumeen hankinnat vai sossu by Finland ?
tähänkään taustarahoittajaan varmaankaan ei tulla saamaan vastausta