2009-12-17 Ahvenanmaan edustaja: 60 miljoonaa kehitysapuun lisää

[-gentilhommehki-]

Eduskunta on pian hyväksymässä valtion vuoden 2010 tulo- ja menoarvion. Kuten perinne vaatii, kansanedustajat tekevät lukuisia erilaisia aloitteita, joista suurin osa ei mene läpi. Satuin löytämään todellisen helmen, nimittäin Ahvenamaan edustajan, Elisabeth Naucklérin tekemän aloitteen, jossa hän vastuunsa tuntevana kansanedustajana ehdottaa 60 000 000 (Kyllä, luit oikein, siis KUUSIKYMMENTÄ MILJOONAA EUROA lisää fyrkkaa kehitysapuun.

Kun katsoo allekirjoittaneitten joukkoa, huomaa, että olemme menossa kohti ihania, väistämättömiä ja kerrassaan välttämättömiä aikoja.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_582_2009_p.shtml

Erityisesti perustelut vakuuttavat uskottavuudellaan!

TAA 582/2009 vp - Elisabeth Nauclér /r ym.
Määrärahan osoittaminen kansainväliseen kehitysapuun
Eduskunnalle

Vuoden 2010 talousarvioesityksessä kehitysyhteistyöhön osoitetaan yhteensä 965 621 000 euroa, mikä merkitsee noin 50 miljoonan euron korotusta. Varsinaisen kehitysavun määrärahaksi esitetään 736 504 000 euroa.

Suomi on EU:ssa sitoutunut korottamaan kehitysavun määrärahoja vähintään 0,51 %:iin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Kehyspäätöksessä 2010-2013 hallitus oli valmis lisäämään varsinaisen kehitysavun määrärahaa siten, että se olisi 798 miljoonaa euroa vuonna 2010. Siitä huolimatta, että talousarvioesityksessä ehdotettava määräraha on nyt 60 miljoonaa euroa pienempi kuin alun perin arvioitiin, kehitysyhteistyön määrärahat ylittävät 0,51 %:n tavoitetason suhteessa bruttokansantuloon, koska bruttokansantulo pienenee. Vuonna 2010 kehitysyhteistyön määrärahat tulevat olemaan 0,55 % BKT:sta.

Vaikka prosentuaalinen tavoite nyt saavutetaankin ja jopa ylitetään, nimelliskorotus ei ole riittävä. Kehitysyhteistyön korkea tason varmistamiseksi meidän on huolehdittava pitkän aikavälin ja ennakoitavissa olevasta rahoituksesta. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on yksimielisesti korostanut Suomen kehitysyhteistyölle olevan tärkeää, että hankkeisiin osoitetaan suurempia määrärahoja ja että kehitysyhteistyöpolitiikka kantaa hedelmää. Maailman syvän laman vaikutukset iskevät raskaimmin kehittyviin maihin, joilla on jo nykyisellään heikommat valmiudet taloudellisten häiriöiden vaikutuksista selviämiseen kuin kehittyneillä mailla. Nyt on myös hyvä pitää mielessä, että kehitysapumme määrää koskevilla päätöksillä meillä on mahdollisuus osoittaa kelvollisuutemme paikkaan, jota Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä kaudeksi 2013-2014. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat nimittäin tärkeä valintakriteeri.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille 24.30.66 lisäyksenä 60 000 000 euroa kansainväliseen kehitysapuun.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2009

Elisabeth Nauclér /r
Christina Gestrin /r
Mikaela Nylander /r
Mats Nylund /r
Håkan Nordman /r
Kimmo Kiljunen /sd
Eero Heinäluoma /sd
Krista Kiuru /sd
Pertti Salolainen /kok
Annika Lapintie /vas
Pekka Haavisto /vihr

P.S Paljon rkp-läisiä tuntuu olevan, melkein puolet koko ryhmästä! Vain Asteroidi puuttuu!

[Simo Hankaniemi]

Mitä kelettä Salolainen tekee tuossa porukassa? Kuvittelin häntä järkimieheksi.

[Mika.H]

olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että p.salolainen on vanhuudenhöperö.

en taida olla pahasti väärässä.

[Runner]

Mistähän tuokin repästään? Rahoista jotka otimme velaksi?

[Topelius]

...kehitysapumme määrää koskevilla päätöksillä meillä on mahdollisuus osoittaa kelvollisuutemme paikkaan, jota Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä kaudeksi 2013-2014. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat nimittäin tärkeä valintakriteeri.

Nauclér siis vaatii, että Suomi ostaa itsellensä paikan YK:n turvallisuusneuvostosta kaudelle 2013-2014 60 miljoonalla eurolla. Tai siis 60 miljoonalla eurolla per vuosi. Vuoteen 2013 mennessä kyse olisi siis jo 240 miljoonasta eurosta, ja kun pesti päättyy, summa olisi kohonnut 300 miljoonaan euroon. Jotenkin en usko, että summa tämänkään jälkeen palautuisi nykytasolle.

Kuulostaa aika kalliilta hinnalta paikasta, jolla Suomi ei tee yhtään mitään. YK on pystyyn kuollut dinosaurus. Jos vähän jalasta kopauttaisi, niin koko rötäskä romahtaisi. Karu totuus on, että YK:n turvallisuusneuvosto ei ole koskaan saanut aikaan ainoatakaan merkittävää päätöstä. Tai olkaa hyvä ja osoittakaa argumenttini virheelliseksi. Olen pelkkänä silmänä.

Vaikka tämä argumentti tuomitaankin aina eräissä piireissä, niin näille rahoille olisi varmasti käyttöä kotimaassakin. Kyseistä pottia ei ole kuitenkaan vielä kehitysmaille myönnetty, eli sitä ei voi ottaa poiskaan. Idean vastustamisessa ei siis ole kyse kehitysmaiden polkemisesta, vaan pyrkimyksestä estää lisäetujen vaatiminen. Tällaisilla myönnytyksillä kun on tapana muuttua ns. "saavutetuiksi eduiksi", ja silloin olisi jo liian myöhäistä. Kehitysapumäärärahojen laskemisen vaatiminen on huomattavasti vaikeampaa, kuin vastustaa tällaisia uusia lisäetuuksia.

Toisaalta. Minä en millään usko, että tämä vaatimus menee nykyisessä taloustilanteessa läpi. Vaikka onhan niitä yllätyksiä ennenkin nähty. Kehitysavun suhteen meillä ollaan kuitenkin oltu ylimmässä valtiojohdossakin verrattain kohtalaisen nuivia.

[Lemmy]

Niin no, Ahvenanmaallahan on varaa.

[KTM]

Mitä ihmettä suomi tekisi YK:n turvallisuusneuvoston paikalla? Ko. elimellä kun ei käytännössä ole mitään merkitystä kun 5 valtiota voi kumota kaikki ikävät lauselmat vetolla.

Muutenkin ihmettelen miksi EU ei ole siellä pysyvänä jäsenenä yhteisellä tuolilla, ain niin, eihän Ranska tai Britannia ikinä suostuisi luopumaan omasta paikastaan.

Mitä tulee kehitysyhteistyörahojen lisäämiseen, niin eikä Suomi juuri luvannut Kööpenhaminassa maksaa kehitysmaille 200 miljoonaa euroa "ilmastonmuutos"-lunnaita? Kai nuo rahat lasketaan mukaan kehitysapuun? Eiköhän se 0,7% ala olla sitten jo aika lähellä.

[Jääpää]

 Pikku juttu, tuon verran uppoaa helposti Kiljusen lintujen siemeniin, Salolainen taisi saada omat siemenrahansa jo eu-ns.neuvotteluiden yhteydessä.
Pannaan vaan tasa summa 1 miljardi, niin saa jokainen ihmiskunnan alkukodin asukki sen 1 euron.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikka
Maailman mahti Suomi turvallisuusneuvostossa? Vakipaikka SFP:n terävimmälle kärjelle? Asteroid? Ei kun sehän onkin Ahvenanmaan kiintiöpaikka..

[ibn ghul]

Nyt on myös hyvä pitää mielessä, että kehitysapumme määrää koskevilla päätöksillä meillä on mahdollisuus osoittaa kelvollisuutemme paikkaan, jota Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä kaudeksi 2013-2014. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat nimittäin tärkeä valintakriteeri.

Mitä hyötyä Suomelle on olla YK:n turvallisuusneuvoston jäsen kaksi vuotta, tai ollenkaan? Ei tietääkseni sitten niin yhtään mitään. Miksi siitä pitäisi siis maksaa 60 miljoonaa?

Olisi mukava kuulla allekirjoittaneiden perustelut. Ei varmaan mitään muuta käyttöäkään ole noille rahoille joo.

Lisäksi tietenkin Suomea ei mitenkään välttämättä edes valita vaikka tuo 60 milliä maksettaisiinkin, koska varmasti muitakin ehdokkaita on, kuten muita valintakriteerejäkin.

Eli käytännössä sama kuin polttaisi rahaa takassa. Siis paitsi että sillä saisi aikaan lämpöä eivätkä ne rahat menisi kehitysmaiden diktaattorien aseisiin. Toisin sanoen 60 miljoonan polttaminen takassa olisi hyödyllisempää.

[N]

Eduskunta on pian hyväksymässä valtion vuoden 2010 tulo- ja menoarvion. Kuten perinne vaatii, kansanedustajat tekevät lukuisia erilaisia aloitteita, joista suurin osa ei mene läpi. Satuin löytämään todellisen helmen, nimittäin Ahvenamaan edustajan, Elisabeth Naucklérin tekemän aloitteen, jossa hän vastuunsa tuntevana kansanedustajana ehdottaa 60 000 000 (Kyllä, luit oikein, siis KUUSIKYMMENTÄ MILJOONAA EUROA lisää fyrkkaa kehitysapuun.

Eikait tuossa olisi mitään pahaa, jos siirrettäisiin rahoja turvapaikkashoppailijoilta tuohon kehitysapuun ja keskityttäisiin vain niiden oikeiden pakolaisten tilanteeseen Suomessa. Mutta tämä tuskin on Elisabethinkään ajatuksissa, joten sepä siitä.

Enkä tosin pistäisi pahitteeksi, jos tuossa kehitysavussa olisi mukana jonkinlaista tulosvastuutakin, ettei tuijotettaisi pelkästään sitä käytettyä summaa. Se on ihan sama, vaikka käytettäisiin koko BKT kehitysapuun, jos siitä ei lopulta ole mitään hyötyä kenellekkään.

[Jiri Keronen]

Mitä ihmettä suomi tekisi YK:n turvallisuusneuvoston paikalla?

Ei mitään. Sen lisäksi pitää huomata, että se ei tulisi oikeasti Suomelle, vaikka se olisikin muodollisesti Suomen paikka. Paikka ja sen tuoma valta olisi tasan sillä, kenet sinne sitten laitettaisiinkaan. Halostahan sinne on veikkailtu, ja vaikka kyse ei olisikaan Halosesta, on melko suuri todennäköisyys, että paikan saava henkilö ei ajaisi Suomen etuja, vaan täysin muita agendoja.

Olen päivä päivältä enemmän sitä mieltä, että Suomen tulisi harkita kokonaan YK:sta eroamista.

[Maastamuuttaja]

Niin, mitä hyötyä suomalaisille olisi siitä, että Suomi (Halonen) olisi turvallisuusneuvoston jäsen? Enemmän siitä koituisi hyötyä ydinasetta kehittelevälle Iranille tai uusislamilaiselle Egyptille.