2009-12-18 HS: Maahanmuuttajat ovat edelleen ulkopuolisia

[etnis]

VIERASKYNÄ
Maahanmuuttajat ovat edelleen ulkopuolisia
Maahanmuuttajien tasa-arvoinen kohtelu on osa laajempaa kysymystä, joka koskee kaikkia kansalaisia.
18.12.2009 3:00
Kathleen Valtonen Kirjoittaja on Helsingin yliopiston sosiaalityön lehtori.

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut viime vuosina vilkasta, mutta sen ulkopuolelle on jäänyt tärkeitä kysymyksiä. Vuoropuhelu etenee pelottelun ja puolustuspuheenvuorojen välillä.

Keskustelun kannalta olisi tärkeää tiedostaa, että nimenomaan maahanmuuttajat ovat monikulttuurisuuden päätoimijoita, jotka elävät sen haasteiden keskellä. Tulevatko he kuulluksi tasavertaisina kansalaisina, vai onko heidän puheenvuoronsa käytännössä pelkkä muodollisuus?

Suomessa on pidetty merkkinä yhteiskunnan kehittyneisyydestä niin sanottua sosiaalista kansalaisuutta. Siihen liittyvät taloudellinen turvallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Vahvat sosiaalioikeudet ovat tuoneet hyvinvointia koko kansalle ja edistäneet tasa-arvoa. Sosiaaliturvalla pyritään tuottamaan tasavertainen mahdollisuus etuisuuksiin ja palveluihin kaikille kansalaisille ja samalla poistamaan rakenteellista eriarvoisuutta. Ratkaiseva tekijä tasa-arvon muodostumisessa ovat kuitenkin yhä ansiotulot.

Tässä piilee juuri maahanmuuttajilla vakava tasa-arvo-ongelma. Työmarkkinoiden ulkopuolella tai reuna-alueilla olevat, kuten toistuvasti työmarkkinakoulutuksessa käyvät, ovat vailla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Heidän sosiaaliturvansa pysyy alhaisella tai jopa minimitasolla. Näin suomalainen yhteiskunta jakautuu eriarvoisiin osiin etnisten rajojen mukaan.

Työn kautta muodostuvat myös väylät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaväestön suuri työttömyys johtuu pitkälti syrjivistä työhönottokäytännöistä eikä työtä hakevan ominaisuuksista. Kyse ei ole välttämättä koulutuksen puutteesta: korkeasti koulutettujen pääsy osaamista vastaaviin työtehtäviin on erityisen vaikeaa.

Monesti työpaikoille on lisäksi kehittynyt verkostoja, jotka eivät aukea ulkopuolisille tai ovat heitä syrjiviä. Valtaväestöön kuuluvilta ulkopuolisilta työnsaanti voi silti onnistua, koska heillä on usein yhteyksiä eri suuntiin.

Syrjivät mekanismit ja käytännöt muodostavat maahanmuuttajataustaisille huomattavan esteen. Vaikka ilmiö on yleinen, sitä pidetään silti yksilön henkilökohtaisena ongelmana eikä laajempana oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

Pois sulkemiseen ja syrjintään liittyvät tasa-arvo-ongelmat vaativat erilaisia toimia kuin yhteiskuntaluokkiin liittyvät. Kyse on kansalaisoikeuksista, joiden puuttumista ei voi korvata sosiaaliturvalla: ei puhuta vain talousahdingosta vaan mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan laajemminkin.

Nykyisellään tilanteeseen ei voi vaikuttaa yksilötason ponnistuksilla. Maahanmuuttajataustaisella ei ole tarvittavia resursseja hakea muutosta oikeusteitse, ja valittamisen sosiaalinen hinta on usein kallis.

Jotta maahanmuuttajat todella olisivat tasa-arvoisia ja voisivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, tarvitaan virallista puuttumista syrjintään ja sitä edistäviin käytäntöihin. Kyse ei ole satunnaisista ja harvoista yksittäisistä tilanteista, kuten on tapana väittää. Maahanmuuttajien tasa-arvoinen kohtelu on osa laajempaa kysymystä, joka koskee kaikkia kansalaisia.

Suomessa on kiitettävästi kehittynyt tasa-arvopolitiikka ja -lainsäädäntö, jota on kehuttu kansainväliselläkin tasolla. Paradoksaalisesti tämä tekee maahanmuuttajien aseman vielä hankalammaksi, sillä on syntynyt käsitys, että tarvittavat mekanismit heidän asemansa parantamiseen olisivat olemassa – monesti ne jäävät kuitenkin käytännössä hampaattomiksi.

Tehokkaiden ja toimivien syrjinnänvastaisten mekanismien kehittämisestä olisi hyötyä koko Suomen kansalle, sillä kuka tahansa voi kokea syrjintää. Siirtolaisia runsaasti vastaanottavat maat ovatkin panostaneet tasa-arvoa edistäviin käytäntöihin.

Kyseisissä maissa on havaittu, että yleensä maahanmuuton yhteydessä esiin nousevien epäkohtien asiallisen käsittely ja hoito ei hyödytä pelkästään maahanmuuttajia vaan koskettaa kaikkia kansalaisia.

Julkisten toimien suunnittelussa voitaisiin ottaa mallia maista, joissa on tiedostettu, että työhönotossa syrjintä on rakenteellista eikä satunnaista. Esimerkiksi Kanadassa on otettu käyttöön ohjelma, joka tähtää tasa-arvon toteutumiseen sekä työnhaussa että työhönotossa.

Kanadan käyttämä ohjelma mahdollistaa kilpailun työpaikasta sellaisille varteenotettaville työnhakijoille, jotka olisivat muuten jääneet epäoikeudenmukaisesti syrjään. Tämä saavutetaan pitämällä ensisijaisena työhönottoperusteena hakijan meriittejä.

Alalla, jolla on niukasti vähemmistöjen edustajia, työpaikka voidaan näin ollen ohjata vähemmistön jäsenelle, joka on yhtä pätevä kuin muut hakijat. Siinä mielessä Kanadan malli poikkeaa amerikkalaisten käyttämistä "positiivisesta syrjinnästä" ja yhtäläisten mahdollisuuksien mallista.

Ponnisteluista huolimatta Suomeen on kehittymässä liian kapeita työllistäviä sektoreita, niin sanottuja maahanmuuttaja-ammatteja. Sellaisia ovat esimerkiksi hoitotyö ja julkinen liikenne. Monikulttuurisuusala projekteineen ja organisaatioineen taas tarjoaa maahanmuuttajille vain epävakaita työsuhteita ja ainoastaan valtaväestöön kuuluville mahdollisuuden työuraan.

Suomalaiset työmarkkinat kaipaisivat kipeästi uudenlaista avoimuutta. Kenties oppia voitaisiin ottaa Kanadasta.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuttajat+ovat+edelleen+ulkopuolisia/1135251563530

[mishrak]

Kenties oppia voitaisiin ottaa Kanadasta.

Totta, Kanada ottaa pakolaisia/tvp-hakijoita pääosin Kiinasta, Meksikosta, Kolumbiasta, Haitista... Ei siis muslimimaista. Kanada myös avustaa pakolaisia asumisen ja elämisen suhteen vain vuoden ajan, jonka jälkeen on oletettavaa, että pakolaiset ovat jo työllistyneet ja siten voivat huolehtia itse itsestään.

[Ernst]

Eihän nyt toki tuolla lailla Kanadasta... Mitäs siitä tulisi, jos musulemmikit pantaisiin vastaamaan elatuksestaan... Hmm... hyvähän siitä tulisi.

[Pliers]

VIERASKYNÄ
Vahvat sosiaalioikeudet ovat tuoneet hyvinvointia koko kansalle ja edistäneet tasa-arvoa. Sosiaaliturvalla pyritään tuottamaan tasavertainen mahdollisuus etuisuuksiin ja palveluihin kaikille kansalaisille ja samalla poistamaan rakenteellista eriarvoisuutta. Ratkaiseva tekijä tasa-arvon muodostumisessa ovat kuitenkin yhä ansiotulot.

Perässähiihtäjän etu on vain perässähiihtäjälle. Muille se on taakka.

Tässä piilee juuri maahanmuuttajilla vakava tasa-arvo-ongelma. Työmarkkinoiden ulkopuolella tai reuna-alueilla olevat, kuten toistuvasti työmarkkinakoulutuksessa käyvät, ovat vailla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.

Ihan perustellusti. Jollei ole käynytkään töissä, ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysrahaan. Toisaalta ansiotkaan eivät ole kummoiset, joten sidonnaisuus löytyy.

Työn kautta muodostuvat myös väylät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaväestön suuri työttömyys johtuu pitkälti syrjivistä työhönottokäytännöistä eikä työtä hakevan ominaisuuksista. Kyse ei ole välttämättä koulutuksen puutteesta: korkeasti koulutettujen pääsy osaamista vastaaviin työtehtäviin on erityisen vaikeaa.

Tyypillinen heitto. Mitkä tutkimukset? Mistä miltei 300k Suomalaista työtöntä mahtaa johtua? Yksi tai kaksi hiekka-akatemiassa koulunsa käynyttä, ei oikeuta kaikkia turvapaikanhakijoita johtotehtäviin. Millä se koulutus voidaan verifioida, kun se passikin on lentänyt ruotsinlautalta Itä-mereen.

Monesti työpaikoille on lisäksi kehittynyt verkostoja, jotka eivät aukea ulkopuolisille tai ovat heitä syrjiviä. Valtaväestöön kuuluvilta ulkopuolisilta työnsaanti voi silti onnistua, koska heillä on usein yhteyksiä eri suuntiin.

Kuinka monesti? Mistä tässä on kysymys? Työkulttuurista? Kuinka monessa Suomen 250 000 yrityksestä on tällaista rakenteellista rasismia?

[JPU]

Keskustelun kannalta olisi tärkeää tiedostaa, että nimenomaan maahanmuuttajat ovat monikulttuurisuuden päätoimijoita, jotka elävät sen haasteiden keskellä.

Suomalaiset ovat siis vain sivuosassa Suomen monikulttuuristumisessa?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaväestön suuri työttömyys johtuu pitkälti syrjivistä työhönottokäytännöistä eikä työtä hakevan ominaisuuksista.

Onkohan kirjoittaja huomannut että Suomessa on tällä hetkellä suurtyöttömyys joka koskee noin 400 000 suomalaista? Onko sekin seurausta syrjivästä työhönottokäytännöstä?

Jotta maahanmuuttajat todella olisivat tasa-arvoisia ja voisivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, tarvitaan virallista puuttumista syrjintään ja sitä edistäviin käytäntöihin.

Niin että tarvitaan kymmeniätuhansia suojatyöpaikkoja valtion perustamana vai?

Esimerkiksi Kanadassa on otettu käyttöön ohjelma, joka tähtää tasa-arvon toteutumiseen sekä työnhaussa että työhönotossa.

Kanadan käyttämä ohjelma mahdollistaa kilpailun työpaikasta sellaisille varteenotettaville työnhakijoille, jotka olisivat muuten jääneet epäoikeudenmukaisesti syrjään. Tämä saavutetaan pitämällä ensisijaisena työhönottoperusteena hakijan meriittejä.

Alalla, jolla on niukasti vähemmistöjen edustajia, työpaikka voidaan näin ollen ohjata vähemmistön jäsenelle, joka on yhtä pätevä kuin muut hakijat.

Eli vaikka maassa on pian puoli miljoonaa suomalaista työtöntä, pitää nekin vähät avoimet työpaikat täyttää ulkomailta tulevilla ihmisillä koska syrjintä ei ole kivaa mutta etnisen taustan takia tapahtuva syrjintä on kivaa?

Ponnisteluista huolimatta Suomeen on kehittymässä liian kapeita työllistäviä sektoreita, niin sanottuja maahanmuuttaja-ammatteja. Sellaisia ovat esimerkiksi hoitotyö ja julkinen liikenne. Monikulttuurisuusala projekteineen ja organisaatioineen taas tarjoaa maahanmuuttajille vain epävakaita työsuhteita ja ainoastaan valtaväestöön kuuluville mahdollisuuden työuraan.

Hohhoijaa...

Suomalaiset työmarkkinat kaipaisivat kipeästi uudenlaista avoimuutta. Kenties oppia voitaisiin ottaa Kanadasta.

Suomalaiset työmarkkinat eivät tarvitse uudenlaista avoimuuttaa, sitä tarvitsevat kirjoittajan kaltaiset, pääasiassa monikulttuurin sokaisemat punavihreät naiset. Suomalaiset työttömät tarvitsisivat kipeästi työpaikkoja eivätkä todellisuudesta vieraantunutta ja yhteiskunnallisesti vaarallista höpinää.

[Roope]

Työn kautta muodostuvat myös väylät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaväestön suuri työttömyys johtuu pitkälti syrjivistä työhönottokäytännöistä eikä työtä hakevan ominaisuuksista. Kyse ei ole välttämättä koulutuksen puutteesta: korkeasti koulutettujen pääsy osaamista vastaaviin työtehtäviin on erityisen vaikeaa.

Saisinko viitteen näihin tutkimuksiin? Näkemissäni tutkimuksissa työllistymistä vaikeuttaa ensisijaisesti osoitetun ammattitaidon, kielitaidon ja työnhaussa tarvittavien ystäväverkostojen puute. Tietenkin nuo kaikki voi halutessaan nähdä syrjivinä työhönottokäytäntöinä, mutta minusta ne ovat yksilön ominaisuuksia.

Nykyisellään tilanteeseen ei voi vaikuttaa yksilötason ponnistuksilla. Maahanmuuttajataustaisella ei ole tarvittavia resursseja hakea muutosta oikeusteitse, ja valittamisen sosiaalinen hinta on usein kallis.

Valitus oikeuteen työnantajien kieli- ja ammattitaitovaatimuksista ja kantaväestön tuttavaverkostoista?

Julkisten toimien suunnittelussa voitaisiin ottaa mallia maista, joissa on tiedostettu, että työhönotossa syrjintä on rakenteellista eikä satunnaista. Esimerkiksi Kanadassa on otettu käyttöön ohjelma, joka tähtää tasa-arvon toteutumiseen sekä työnhaussa että työhönotossa.

Kanadan käyttämä ohjelma mahdollistaa kilpailun työpaikasta sellaisille varteenotettaville työnhakijoille, jotka olisivat muuten jääneet epäoikeudenmukaisesti syrjään. Tämä saavutetaan pitämällä ensisijaisena työhönottoperusteena hakijan meriittejä.

Juuri näin työhönotto työnantajan kannalta toimii. Valtonen ei kertonut tässä ihan kaikkea tuosta Kanadan järjestelmästä.

Alalla, jolla on niukasti vähemmistöjen edustajia, työpaikka voidaan näin ollen ohjata vähemmistön jäsenelle, joka on yhtä pätevä kuin muut hakijat. Siinä mielessä Kanadan malli poikkeaa amerikkalaisten käyttämistä "positiivisesta syrjinnästä" ja yhtäläisten mahdollisuuksien mallista.

Käytännössä ei koskaan olla sellaisessa tilanteessa, jossa hakijat ovat täsmälleen yhtä päteviä. Vain julkisella sektorilla voidaan leikkiä näin olevan. Juuri siksi siellä halutaan alentaa kautta linjan pätevyyteen vaadittavia koulutus- ja kielitaitovaatimuksia.

Mutta meillähän on jo esimerkiksi Helsingin kaupungilla käytössä malli, jonka mukaan palkataan aliedustetun ryhmän jäsen "vaikka tämä ei olisikaan aivan yhtä pätevä". Pitäisikö alkaa puhumaan Helsingin mallista?

Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.

[ibn ghul]

Käytännössä ei koskaan olla sellaisessa tilanteessa, jossa hakijat ovat täsmälleen yhtä päteviä. Vain julkisella sektorilla voidaan leikkiä näin olevan. Juuri siksi siellä halutaan alentaa kautta linjan pätevyyteen vaadittavia koulutus- ja kielitaitovaatimuksia.

Tässäkin törmätään mielenkiintoisiin ulottuvuuksiin virkamiesruotsia ajatellen. Kantasuomalaisilta sitä ei varmasti poisteta ikipäivänä, mutta mitäs tehdään kun 'täsmälleen yhtä pätevä' muslimimme ei osaakaan ruotsia?

Arvaan, vaatimus poistetaan muilta kuin synnynnäisiltä suomalaisilta. Tämä tietenkään ei ole syrjintää, koska... no tota, öööööh.

[KTM]

Mutta meillähän on jo esimerkiksi Helsingin kaupungilla käytössä malli, jonka mukaan palkataan aliedustetun ryhmän jäsen "vaikka tämä ei olisikaan aivan yhtä pätevä". Pitäisikö alkaa puhumaan Helsingin mallista?

Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.

Ehdotan että sitten kun se Olkiluodon kuuluisa kolmas ydinreaktori valmistuu, sitä operoimaan otetaan maahanmuuttajia jotka ovat joskus edes kuulleet sanan ydinvoima, eiköhän se riitä pätevyydeksi. Suomen ydinvoimaloissahan tiettävästi työskentelee erittäin vähän pakolaistaustaisia.

[apogee]

18.12.2009 3:00
Kathleen Valtonen Kirjoittaja on Helsingin yliopiston sosiaalityön lehtori.

Jotta maahanmuuttajat todella olisivat tasa-arvoisia ja voisivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, tarvitaan virallista puuttumista syrjintään ja sitä edistäviin käytäntöihin. Kyse ei ole satunnaisista ja harvoista yksittäisistä tilanteista, kuten on tapana väittää.

Olisi kohtuullista jos myös eräissä muissa tapahtumissa ei olisi tapana väittää niiden olevan yksittäistapauksia jos ne näyttävät aivan joltain muulta.

[acc]

Kathleen Valtosen kuvaamat ongelmat ovat ratkaistavissa yksinkertaisesti.

Jos Suomeen ei päästettäisi ihmisiä, jotka ovat mahdollisisia syrjäytyjiä, niin syrjäytymiset minimoidaan.

Maahanpäästämisen vaatimuksina tulisi silloin muun muassa olla aito todellinen tarve työmarkkinoilla, erittäin hyvä kielitaito joko suomen tai ruotsin kielessä sekä tyydyttävä taito toisessa edellämainituista kielistä. Maahan ei tulisi päästää asumaan henkilöitä, jotka eivät hyväksy suomalaista kulttuuria ja Suomen lakia. Tämä kyllä edellyttää Suomen irtautumista EU:sta ja itsenäisyyden palauttamista.

Turvapaikan hakijat, todelliset ja sellaisiksi tekeytyvät, eivät vähene turvapaikkoja myöntämällä. Tässä kohden olisi syytä miettiä nollatoleranssia.

[Maastamuuttaja]

Ratkaiseva askel siirryttäessä ihanneyhteiskuntaan: kaikki henkilövalinnat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla alistetaan vähemmistövaltuutetun hyväksyttäväksi. Myös eduskuntavaalien tulokset.

[Roope]

Tässäkin törmätään mielenkiintoisiin ulottuvuuksiin virkamiesruotsia ajatellen. Kantasuomalaisilta sitä ei varmasti poisteta ikipäivänä, mutta mitäs tehdään kun 'täsmälleen yhtä pätevä' muslimimme ei osaakaan ruotsia?

Arvaan, vaatimus poistetaan muilta kuin synnynnäisiltä suomalaisilta. Tämä tietenkään ei ole syrjintää, koska... no tota, öööööh.

Toisen kotimaisen kielen osaamisen vaatimuksen karsiminen maahanmuuttajilta on tulossa ensi keväänä kotouttamislain uudistuksen yhteydessä. Odotan kiinnostuneena perusteluja erivapaudesta. Muun muassa kokoomus tukee tätä.

Maahanmuuttajien pääsyä yhteiskunnallisesti näkyviin ammatteihin on edistettävä helpottamalla ensimmäisen polven maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia toisen kotimaisen kielen osalta.

[PYO]

Olipas taas teksti niin täynnä mutu-faktaa, että hävettää lehtorin puolesta. Ihanasti taas puhutaan mamuista, vaikka lähes joka kommentti koskee lähinnä vain pakolaisia.

Tulevatko he kuulluksi tasavertaisina kansalaisina, vai onko heidän puheenvuoronsa käytännössä pelkkä muodollisuus?

Somalit kaipaavat älyttömän isoja lukaaleja. He haluavat, että valde kustantaa ne. Tarvitseeko heitä enempää kuunnellakaan?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaväestön suuri työttömyys johtuu pitkälti syrjivistä työhönottokäytännöistä eikä työtä hakevan ominaisuuksista.

Onko näin? Itse olen huomannut, että usein päivitellään, kun mamut tarvitsevat kielikursseja ja resursseja niihin. Olisi kiva nähdä näitä vaihtoehtotutkimuksia. Tod.näk. mamulta on kysytty: ollako sinä paska vai Suomi rassissmi?

Kyse ei ole välttämättä koulutuksen puutteesta: korkeasti koulutettujen pääsy osaamista vastaaviin työtehtäviin on erityisen vaikeaa.

Han-suomalaiset toki kiskotaan jo koulun penkiltä töihin? Ehkäpä kukaan ei halua töihin henkilöä, jonka papereissa lukee Mogadishu-yliopiston rehtori 2002-2005, jos tätä työkokemusta ei voida varmentaa.

Monesti työpaikoille on lisäksi kehittynyt verkostoja, jotka eivät aukea ulkopuolisille tai ovat heitä syrjiviä.

Täytyykin varmaan käydä tästälähin kaikki kahvipöytäkeskustelut töissä englanniksi ihan vaan siltä varalta, että joku kiinalainen työntekijä sattuu kävelemään ohi.

Ärgh.. enempää ei jaksa lukea. Rahaa siellä kuitenkin taas ruinataan...

[Phantasticum]

Mahtaisko useilla sisäänkäynneillä olla mitään tekemistä ulkopuolisuuden tunteen kanssa?

Niin kauan kuin osa maahanmuuttajista ei kykene asumaan rakennuksessa, jossa sisäänkäynnit on rakennettu suomalaisten käytäntöjen mukaan, on turha toivoa heidän osallistuvan suomalaiseen yhteiskuntaan tasaveroisina toimijoina.

On hämmästyttävää, miten tällaisen perusasian ymmärtäminen voi olla sosiaalityön lehtorille niin vaikeaa.

[ibn ghul]

Tässäkin törmätään mielenkiintoisiin ulottuvuuksiin virkamiesruotsia ajatellen. Kantasuomalaisilta sitä ei varmasti poisteta ikipäivänä, mutta mitäs tehdään kun 'täsmälleen yhtä pätevä' muslimimme ei osaakaan ruotsia?

Arvaan, vaatimus poistetaan muilta kuin synnynnäisiltä suomalaisilta. Tämä tietenkään ei ole syrjintää, koska... no tota, öööööh.

Toisen kotimaisen kielen osaamisen vaatimuksen karsiminen maahanmuuttajilta on tulossa ensi keväänä kotouttamislain uudistuksen yhteydessä. Odotan kiinnostuneena perusteluja erivapaudesta. Muun muassa kokoomus tukee tätä.

Maahanmuuttajien pääsyä yhteiskunnallisesti näkyviin ammatteihin on edistettävä helpottamalla ensimmäisen polven maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia toisen kotimaisen kielen osalta.

No ei yllätä ei. Kokoomus ei siis edelleenkään pääse niiden puolueiden joukkoon joita voisin kuvitella äänestäväni.

Naurettavinta on tietenkin juuri se, että nyt sitten se 'maahanmuuttaja palkataan jos on yhtä pätevä' juttu onkin täyttä kusetusta. Eli maahanmuuttajan ei sitten yllätys yllätys tarvitsekaan olla yhtä pätevä tullakseen palkatuksi, ja työhön otettavat ihmiset ovat täysin eri asemassa. Suomalainen ei osaa ruotsia, ei palkata; maahanmuuttaja ei osaa ruotsia, palkataan. Logiikkaa.

[M.]

Naurettavinta on tietenkin juuri se, että nyt sitten se 'maahanmuuttaja palkataan jos on yhtä pätevä' juttu onkin täyttä kusetusta. Eli maahanmuuttajan ei sitten yllätys yllätys tarvitsekaan olla yhtä pätevä tullakseen palkatuksi, ja työhön otettavat ihmiset ovat täysin eri asemassa. Suomalainen ei osaa ruotsia, ei palkata; maahanmuuttaja ei osaa ruotsia, palkataan. Logiikkaa.

Parasta tässä on se, että suomenkielisiltä vaaditaan ruotsin osaamista, jotta ruotsinkielisten oikeudet toteutuisivat. Nähtävästi ruotsinkielisten oikeuksien toteutuminen ei tällä mokulogiikalla olekaan niin olennaista. Tässä siis viedään pakkoruotsin perusteluja pois.

[MW]

***

No ei yllätä ei. Kokoomus ei siis edelleenkään pääse niiden puolueiden joukkoon joita voisin kuvitella äänestäväni.

***

Olisiko se nyt niin vaikeaa antaa kannatusta ja protestiääni? Muutos2011 on uhkista pienin... jopa mahdollisuus. Minun listaltani kokesdpkpät -puolue tippui jo hetki sitten. Soosi pyörimään, hämmennä, pelota.

EDIT: Jo varovasti leimatun, joskaan ei vielä pelätyn uuden liikkeen vahva esiintulo laittaisi vibaa punttiin, eikö? Olisi niinkun "uutta poliittista kulttuuria", ellei sitten satu nyt juomaan kahvia.

Syökää silakkaa!

[ibn ghul]

Olisiko se nyt niin vaikeaa antaa kannatusta ja protestiääni? Muutos2011 on uhkista pienin... jopa mahdollisuus. Minun listaltani kokesdpkpät -puolue tippui jo hetki sitten. Soosi pyörimään, hämmennä, pelota.

No en sanonutkaan mitä puolueita siellä listalla on...

[MW]

***
No en sanonutkaan mitä puolueita siellä listalla on...

Sorry provoilu, kunhan ketuttaa, lämpimikseen. Topicciin liittyäkseni sanon: ulkoa tulleet ovat ulkopuolisia, kunnes ovat kannuksensa ansainneet, piireissä pienissä ja suuremmissa. Näin aina, ja kaikkialla. Paitsi Ritvalla. Ottaiskohan se mut töihin? Joku Ylipäätarkastajan vakanssi kävisi noin alkuun. En osaa mokuttaa, mutta syrjiväähän se olisi ripustautua moiseen pikku seikkaan.

[RP]

Maahanmuuttajien tasa-arvoinen kohtelu on osa laajempaa kysymystä, joka koskee kaikkia kansalaisia.

Tulevatko he kuulluksi tasavertaisina kansalaisina, vai onko heidän puheenvuoronsa käytännössä pelkkä muodollisuus?

Suomessa on pidetty merkkinä yhteiskunnan kehittyneisyydestä niin sanottua sosiaalista kansalaisuutta. Siihen liittyvät taloudellinen turvallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Vahvat sosiaalioikeudet ovat tuoneet hyvinvointia koko kansalle ja edistäneet tasa-arvoa. Sosiaaliturvalla pyritään tuottamaan tasavertainen mahdollisuus etuisuuksiin ja palveluihin kaikille kansalaisille ja samalla poistamaan rakenteellista eriarvoisuutta. Ratkaiseva tekijä tasa-arvon muodostumisessa ovat kuitenkin yhä ansiotulot.

Tässä piilee juuri maahanmuuttajilla vakava tasa-arvo-ongelma. Työmarkkinoiden ulkopuolella tai reuna-alueilla olevat, kuten toistuvasti työmarkkinakoulutuksessa käyvät, ovat vailla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Heidän sosiaaliturvansa pysyy alhaisella tai jopa minimitasolla. Näin suomalainen yhteiskunta jakautuu eriarvoisiin osiin etnisten rajojen mukaan.

Jos oletetaan, että sanan kansalainen toistuva käyttö ei kirjoituksessa ole virheellistä, niin ongelma on todellinen ja ratkaisun pitäisi olla selvä. Lakataan myöntämästä kansalaisuuksia ihmisille, jotka ovat pysyväisluontoisesti yhteiskunnan elättejä.

[Vera]

Olen usein törmännyt siihen ilmiön että kun maahanmuuttaja lakkaa olemasta ulkopuolinen (eli siis puhuu suomea, käy töissä ja viettää aikaa suomalaisten kanssa) monet suomalaiset, varsinkin sellaiset jotka ovat eniten huolissaan maahanmuuttajien asemasta, lakkaavat ajattelemasta sitä maahanmuuttajana. Hauskin sellainen tapaus oli kun viime vaalien jälkeen Hesari valitti että eduskuntaan ei päässyt yhtään varsinaista maahanmuuttajaa (ruotsalainen Naucler ei kelvannut "varsinaiseksi"). Ei ihme että maahanmuuttajat ovat ulkopuolisia jos suomalaisiin piireihin ja työelämään päässeitä ei koskaan lasketa.

90-luvulla olen törmännyt myös seuraavanlaiseen ilmiöön, en tiedä on tämä yleistä nytkin:

"Nyyh! Suomalaiset eivät koskaan halua jutella mun kanssa!"
"Mutta ethän sä edes puhu mitään muuta kuin venäjää."
"No en... Mutta voisihan ne silti..."

[CaptainNuiva]

Olen usein törmännyt siihen ilmiön että kun maahanmuuttaja lakkaa olemasta ulkopuolinen (eli siis puhuu suomea, käy töissä ja viettää aikaa suomalaisten kanssa) monet suomalaiset, varsinkin sellaiset jotka ovat eniten huolissaan maahanmuuttajien asemasta, lakkaavat ajattelemasta sitä maahanmuuttajana. Hauskin sellainen tapaus oli kun viime vaalien jälkeen Hesari valitti että eduskuntaan ei päässyt yhtään varsinaista maahanmuuttajaa (ruotsalainen Naucler ei kelvannut "varsinaiseksi"). Ei ihme että maahanmuuttajat ovat ulkopuolisia jos suomalaisiin piireihin ja työelämään päässeitä ei koskaan lasketa.

90-luvulla olen törmännyt myös seuraavanlaiseen ilmiöön, en tiedä on tämä yleistä nytkin:

"Nyyh! Suomalaiset eivät koskaan halua jutella mun kanssa!"
"Mutta ethän sä edes puhu mitään muuta kuin venäjää."
"No en... Mutta voisihan ne silti..."

Vera tykittää asiaa,näin se on.
Esimerkiksi Veraa ei automaattisesti pysty ajattelemaan mamuna, vaan vain silloin kun itse siitä muistuttaa ja jos Vera vaikka päättäisi pyrkiä eduskuntaan, ei ainekaan minulla olisi minkäänlaisia esteitä äänestää häntä

Toki tuttavapiirissä(Ei-virtuaalisessa)on muitakin hyviä esimerkkejä mutta heissä kuten Verassakin, on mokuttajien kannalta huono piirre...he eivät erotu yhteiskunnan normaalista elämänmenosta,ei värinää,värikkyyttä,vaatimuksia eikä bongorumpujen kumua jota satunnanainen mokuttaja voisi ihastella vaikka kadulla kävellessään.
Monikulttuurisuuden ja toiseuden esiin tuomisen sijasta heidän aikansa menee töissä ja vapaa-aikanakin sulautuvat harrastuksineen kantisten joukkoon, semmoinen peli ei mokuttajalle vetele

[Arndt Pekurinen]

Ponnisteluista huolimatta Suomeen on kehittymässä liian kapeita työllistäviä sektoreita, niin sanottuja maahanmuuttaja-ammatteja. Sellaisia ovat esimerkiksi hoitotyö ja julkinen liikenne. Monikulttuurisuusala projekteineen ja organisaatioineen taas tarjoaa maahanmuuttajille vain epävakaita työsuhteita ja ainoastaan valtaväestöön kuuluville mahdollisuuden työuraan.

Tässäkö on se Suomeen kaipailtu uusi Nokia? 

Hoitotyö ja julkinen liikenne ovat sentään tarpeellisia ja hyödyllisiä aloja. "Monikulttuurisuusalasta" en menisi takuuseen.

[PaulR]

Monikulttuurisuuden ja toiseuden esiin tuomisen sijasta heidän aikansa menee töissä ja vapaa-aikanakin sulautuvat harrastuksineen kantisten joukkoon, semmoinen peli ei mokuttajalle vetele

[Saturoitunut]

Keskustelun kannalta olisi tärkeää tiedostaa, että nimenomaan maahanmuuttajat ovat monikulttuurisuuden päätoimijoita, jotka elävät sen haasteiden keskellä. Tulevatko he kuulluksi tasavertaisina kansalaisina, vai onko heidän puheenvuoronsa käytännössä pelkkä muodollisuus?

Joo, tai sitten Somaliasta tänne muuttanut kalanviljelijä on tasan yhtä monikulttuurinen kuin supisuomalainen vastineensa. Monikulttuurisuudesta on kyse vasta kun nämä kaksi eri kulttuurien kasvattia lyövät päänsä yhteen. Niitä haasteita l. ongelmia kyllä riittää molemmille osapuolille.

Suomessa on pidetty merkkinä yhteiskunnan kehittyneisyydestä niin sanottua sosiaalista kansalaisuutta. Siihen liittyvät taloudellinen turvallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Ja Putnamin tutkimushan osoitti, että diversiteetin kasvu rapauttaa väistämättä kaikki nuo edellämainitut asiat: turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, keskinäisen luottamuksen, poliittisen ja yhteisöllisen osallistumishalun jne.

Työn kautta muodostuvat myös väylät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaväestön suuri työttömyys johtuu pitkälti syrjivistä työhönottokäytännöistä eikä työtä hakevan ominaisuuksista. Kyse ei ole välttämättä koulutuksen puutteesta: korkeasti koulutettujen pääsy osaamista vastaaviin työtehtäviin on erityisen vaikeaa.

Ovatkohan nämä nimeltämainitsemattomat tutkimukset taas niitä kvalitatiivisia "Oliko rassissmi? Oli rassissmi!" -tyypin haastattelututkimuksia? En kuitenkaan epäile, etteivätkö rekrytoijat jättäisi kultamunia luomuja herkemmin rannalle. Työntekijän palkkaaminen on ihan tarpeeksi riskaabelia hommaa ilman kultamunuuden mukanaan tuomia epävarmuustekijöitäkin.

Monesti työpaikoille on lisäksi kehittynyt verkostoja, jotka eivät aukea ulkopuolisille tai ovat heitä syrjiviä. Valtaväestöön kuuluvilta ulkopuolisilta työnsaanti voi silti onnistua, koska heillä on usein yhteyksiä eri suuntiin.

Mutta eikö tämä olekaan osa sitä yhteisöllisyyttä, jota mamut voisivat meille opettaa? Kun maahanmuuttajia on riittävästi, he perustavat omat verkostonsa, johon kantaväestöllä ei taas ole mitään asiaa.

Nykyisellään tilanteeseen ei voi vaikuttaa yksilötason ponnistuksilla. Maahanmuuttajataustaisella ei ole tarvittavia resursseja hakea muutosta oikeusteitse, ja valittamisen sosiaalinen hinta on usein kallis.

Ainahan nämä korkeastikoulutetut maahanmuuttajat voivat perustaa omia yrityksiä, jos heillä sitä osaamista kerran löytyy. On jotenkin oireellista, että kirjoittajan mieleen pulpahtaa ensimmäiseksi ratkaisuvaihtoehdoksi oikeustoimet kurjia rasisteja vastaan.

Tehokkaiden ja toimivien syrjinnänvastaisten mekanismien kehittämisestä olisi hyötyä koko Suomen kansalle, sillä kuka tahansa voi kokea syrjintää. Siirtolaisia runsaasti vastaanottavat maat ovatkin panostaneet tasa-arvoa edistäviin käytäntöihin.

Kyseisissä maissa on havaittu, että yleensä maahanmuuton yhteydessä esiin nousevien epäkohtien asiallisen käsittely ja hoito ei hyödytä pelkästään maahanmuuttajia vaan koskettaa kaikkia kansalaisia.

Eiväthän mamut juuri toisiaan ryöstele, joten mamujen sopeutumisongelmat koskettavat tosiaan hyvin läheisesti myös luomulänsimaalaisia.

Kanadan käyttämä ohjelma mahdollistaa kilpailun työpaikasta sellaisille varteenotettaville työnhakijoille, jotka olisivat muuten jääneet epäoikeudenmukaisesti syrjään. Tämä saavutetaan pitämällä ensisijaisena työhönottoperusteena hakijan meriittejä.

Alalla, jolla on niukasti vähemmistöjen edustajia, työpaikka voidaan näin ollen ohjata vähemmistön jäsenelle, joka on yhtä pätevä kuin muut hakijat. Siinä mielessä Kanadan malli poikkeaa amerikkalaisten käyttämistä "positiivisesta syrjinnästä" ja yhtäläisten mahdollisuuksien mallista.

Pidetään ensisijaisena työhönottoperusteena hakijan meriittejä + Tasatilanteessa ohjataan työpaikka vähemmistön jäsenelle = Vähemmistön jäsenyys on meriitti = Positiivinen Ihan vaan tavallinen syrjintä

Ponnisteluista huolimatta Suomeen on kehittymässä liian kapeita työllistäviä sektoreita, niin sanottuja maahanmuuttaja-ammatteja. Sellaisia ovat esimerkiksi hoitotyö ja julkinen liikenne. Monikulttuurisuusala projekteineen ja organisaatioineen taas tarjoaa maahanmuuttajille vain epävakaita työsuhteita ja ainoastaan valtaväestöön kuuluville mahdollisuuden työuraan.

Kuulostaa aika syrjivältä ja rasistiselta tuo monikulttuurisuusala. Miksei kukaan tee mitään asian korjaamiseksi? Kultamunienkin hohde ennen pitkää himmenee, jos he joutuvat tuollaiseen alennustilaan. Ehkä osa mokualan valtaväestön uramenestyksestä voitaisiin siirtää jotenkin vähemmistöille? Mielestäni se on vähintä, mitä mokuttaja voi maailman lapsisotilaille tehdä.