Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset

[Iloveallpeople]

Kuntaliiton hallituksen esityslista 2.12.2009

Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset

Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) esityksen pohjalta.  Eduskunta vahvistaa vuosittain Suomen pakolaiskiintiön, joka on jo useana vuonna ollut 750. Näistä noin 100 on nk. hätätapauksia, jotka vakavan sairauden, välittömän hengenvaaran tai muutoin erityisen vaikean tilanteen vuoksi tarvitsevat nopean uudelleensijoituksen.

Kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäksi Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita, joita nyt saapuu huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä valtio on lisännyt vastaanottokeskuskapasiteettia.

Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 2 679 kappaletta. Vuoden 2008 ensimmäiseen puoliskoon verrattuna hakemusmäärä on lähes kolminkertaistunut. Jos hakijamäärät pysyvät samalla tasolla loppuvuoden, voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä nousee tänä vuonna noin 6 000:teen. Voimakkainta kasvu oli somalialaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla, joiden määrä yli viisinkertaistui. Kasvu oli voimakasta myös afganistanilaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Vuoden 2009 alkupuoliskolla Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 338 yksin tullutta alaikäistä. Suurimmat ryhmät näistä ovat irakilaiset ja somalialaiset. Yksin tulleita alaikäishakijoita arvioidaan saapuvaksi tänä vuonna yli 600. Määrä jäisi näin hieman pienemmäksi kuin viime vuonna. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan omiin yksiköihin turvapaikkaprosessin ajaksi. Suuren ryhmän muodostavat edellisten ryhmien perheenjäsenet, jotka tulevat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Suomeen on lisäksi muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta suomalaiset sukujuuret omaavia inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Maahanmuuttovirasto (Migri) käsittelee kaikki turvapaikanhakemukset ja tekee päätöksen oleskeluluvan myöntämisestä. Migri myönsi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla oleskelulupia turvapaikanhakijoille yhteensä 462 kpl, kielteisiä päätöksiä annettiin 941 henkilölle. 

Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat vastaanottavat pakolaisia työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Lisäksi kuntiin muuttaa itsenäisesti toisiin kuntiin sijoitettuja pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita samoin kuin suoraan vastaanottokeskuksista oleskeluluvan saaneita. Omaehtoinen muutto suuntautuu erityisesti suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Kunnat voivat saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen sekä kunnan ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen välinen sopimus ovat edellytyksiä vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle. Kunta saa valtiolta korvausta yli seitsemänvuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan tiettyjä erityiskustannuksia, muun muassa tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan.

Pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavat kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta 1993. Nyt valtion talousarvioehdotuksessa 2010 kuntakorvausta esitetään nostettavaksi kymmenellä prosentilla. Korvauksia tulisi nostaa noin 50 %, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa.

Kuntapaikoista on pula. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa noin 300 oleskeluluvan saanutta. Näistä osa on kiintiöpakolaisia, jotka eivät ole saaneet kuntapaikkaa mutta ovat jo tulleet Suomeen. Valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan oma-aloitteisesti kuntiin. Jos kunta ei tiedä muuttajista eikä se tee TE-keskuksen kanssa sopimusta kustannusten korvaamisesta, se ei voi saada laskennallista korvausta eikä erityiskustannusten korvauksia. Maahanmuuttaja ei tällaisessa tapauksessa pääse kotouttamislain mukaisten kunnan järjestämien kotouttamistoimenpiteiden piiriin.  Uusia haasteita on odotettavissa myös perheenyhdistämisen kautta saapuvien perheenjäsenten kuntaan tulosta. Erityisen suuri määrä perheenjäseniä on lähitulevaisuudessa odotettavissa pääkaupunkiseudulle somalialaisten perheenyhdistämisen kautta. 

Keskustelu kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisesta on erittäin ajankohtaista. Kotouttamislain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Myös siinä yhteydessä pakolaisten kuntasijoituksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. On tarpeellista, että Kuntaliiton hallitus ottaa kantaa keskusteluun.

Ehdotus:
Hallitus päättää hyväksyä Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset liitteen 1, 119 § mukaisesti.

Päätös:

kuntaliitto.fi

[Roope]

Kuntapaikoista on pula. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa noin 300 oleskeluluvan saanutta. Näistä osa on kiintiöpakolaisia, jotka eivät ole saaneet kuntapaikkaa mutta ovat jo tulleet Suomeen. Valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan oma-aloitteisesti kuntiin. Jos kunta ei tiedä muuttajista eikä se tee TE-keskuksen kanssa sopimusta kustannusten korvaamisesta, se ei voi saada laskennallista korvausta eikä erityiskustannusten korvauksia. Maahanmuuttaja ei tällaisessa tapauksessa pääse kotouttamislain mukaisten kunnan järjestämien kotouttamistoimenpiteiden piiriin.  Uusia haasteita on odotettavissa myös perheenyhdistämisen kautta saapuvien perheenjäsenten kuntaan tulosta. Erityisen suuri määrä perheenjäseniä on lähitulevaisuudessa odotettavissa pääkaupunkiseudulle somalialaisten perheenyhdistämisen kautta. 

Onneksi olkoon pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu.

[Iloveallpeople]

Pakolaisten vastaanotto ajaa kunnat tiukalle

Kuntaliitto vaatii valtiolta tuntuvasti lisää rahaa kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen ja sijoittamiseen. Perheenyhdistämiset, omaehtoinen muutto toisista kunnista ja inkerinsuomalaisten paluumuutto lisäävät kuntiin tulevien kotoutettavien määrää enemmän kuin ennalta on odotettu.

Pakolaisten vastaanotto ajaa kunnat tiukalle

Kuntaliitto vaatii valtiolta tuntuvasti lisää rahaa kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen ja sijoittamiseen. Perheenyhdistämiset, omaehtoinen muutto toisista kunnista ja inkerinsuomalaisten paluumuutto lisäävät kuntiin tulevien kotoutettavien määrää enemmän kuin ennalta on odotettu.
...

Vastaanottajilla on oltava erityisosaamista

Kuntaliitto on samoilla linjoilla valtioneuvoston kotouttamislaista antaman selonteon kanssa pakolaisten vastaanoton vapaaehtoisuudesta. Kunnat ovat sijainniltaan, resursseiltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan hyvin erilaisia. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma korostaa myös kuntalaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen.
...

Päätös on aina vaikea

Kunta tekee aina suuren päätöksen pakolaisia vastaanottaessaan. Ne joutuvat pohtimaan asiantuntemuksensa ja resurssiensa riittävyyttä. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että asiat ovat usein varsin arkisia.
...

Lue koko tiedote: kunnat.net

[Roope]

Kuntapaikoista on pula. Tällä hetkellä Valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan oma-aloitteisesti kuntiin.

Valtio on ryhtynyt painostamaan kuntia kuntapaikkasopimuksiin, sillä valtion maksamat kuntakorvaukset ovat paljon pienemmät oma-aloitteisesti muuttavista. Joku voisi kysyä maahanmuuttoministeriltä, miten tällainen toiminta on linjassa sisäministeriön kotouttamispuheiden kanssa. Kunta ei ole normaalia kuntalaista kummemmin vastuussa oma-aloitteisesti kuntiin siirtyvistä, heille ei esimerkiksi tarvitse tehdä kotouttamissunnitelmaa.

En usko, että sisäasiainministeriön painostus tehoaa, sillä paine kohdistuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin, jotka eivät muutenkaan voi lisätä enää kuntapaikkojen määrää nykyisestä. Ehkä kyse ei olekaan painostuksesta, vaan viimeisestä hätäkeinosta paineen purkamiseksi ennen tosiasioiden myöntämistä ja pakkosijoitusmääräyksiä. Tulijoiden määrää ei tietenkään voi vieläkään rajoittaa.

[Tommi Korhonen]

Jotenkin alistuvana suomalaisena nuo jutut hyväksyisi jos olisi kyse jostain välttämättömästä. Mutta kun kyse on ulkopuolelta hankituista ongelmista, joille ei ole muuta syytä kuin orjalaivojen terva. Ja silti niiden kanssa tehdään väärinkäytöksiä ja keplottelua ihan niinkuin ei mitään.

[antero]

...
Kuntaliiton hallituksen esityslista 2.12.2009
Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset
...
Kunta saa valtiolta korvausta yli seitsemänvuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan.
...
Korvauksia tulisi nostaa noin 50 %, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa.
...

Mikä siis tarkoittaa sitä että tälläkin hetkellä valde maksaa ~66% kuluista ja kuntalaiset joutuvat suoraan maksamaan kuntaverotuksen kautta ~33%, ja valtionverotuksen kautta sen loput ~66%, tosin koko suomen veronmaksajat maksajana.

Eli nykyisten kunnanjohtajien viljelemä mantra; "Valde maksaa, kunta hyötyy" on täysin valheellinen.

+50% korotettuna summat ois:
238 e/kk/yli 7v
ja
778 e/kk/alle 7v
Kuulostaa aika vähältä, ottaen huomioon että esim malmössä yksityisfirma velottaa kaupunkia noin 2000 e/kk/sosiaalituristi hoitaessaan mamubisnestä.

Esim Parikkalan sosiaalituristihotellin 57 000e/v ankkurilapsesta, eli 4750e/kk:
http://i42.tinypic.com/2wfiz5k.jpg

Voihan se olla että noissa kuntaliiton esittämissä summissa on vain suora käteinen raha sosiaalituristeille, ja kaikki muut välilliset kulut jätetään kertomatta.

[Roope]

Mikä siis tarkoittaa sitä että tälläkin hetkellä valde maksaa ~66% kuluista ja kuntalaiset joutuvat suoraan maksamaan kuntaverotuksen kautta ~33%, ja valtionverotuksen kautta sen loput ~66%, tosin koko suomen veronmaksajat maksajana.

Kannattaa huomata, että Kuntaliitto ei käsitellyt turvapaikanhakijoiden kustannusten nousua, vaan yleistä kustannustason nousua vuodesta 1993. Ero on olennainen siksi, että kiinteiden kuntakorvauksen määrä ei riipu todellisista kustannuksista.

Kunnat eivät ole pystyneet esittämään yleisiä laskelmia, joiden mukaan rahat eivät riittäisi. Sellaisia olisikin vaikea esittää, koska tilanne vaihtelee rajusti kunnasta ja pakolaisista (koulutus, perheellisyys, kielitaito, uskonto jne.) riippuen. Tätä vaihtelua ei oteta huomioon korvausperusteissa, mutta silti jotkut kunnat kertovat jäävänsä voitolle. Tarkoituksenmukaista saattaisikin olla korvausten tason noston sijasta jakaa korvaukset eri tavalla kuntien kesken.

[Lemmy]

Sellaisia olisikin vaikea esittää, koska tilanne vaihtelee rajusti kunnasta ja pakolaisista (koulutus, perheellisyys, kielitaito, uskonto jne.) riippuen. Tätä vaihtelua ei oteta huomioon korvausperusteissa, mutta silti jotkut kunnat kertovat jäävänsä voitolle.

Nyt vuorossa kuntasää... Mokuttaja avustaa kotoutusluokkiin yksi ja kaksi kuuluvia mamuja Ouluun ja Kemiin...