2009-11-27 T&T: Mitä lähiöitä ghettoistuminen uhkaa?

[juge]

Suomessa on virinnyt mielenkiintoinen ja ennen kaikkea aiheellinen keskustelu siitä, uhkaako joitakin Suomen lähiöitä rappeutuminen.

Helsingin Sanomat raportoi hiljattain Vantaan Hakunilasta, josta osa kynnelle kykenevistä on muuttamassa pois. Raflaavan makuinen juttu keskittyi osoittamaan sormella maahanmuuttajien suurta osuutta alueella, mutta keskustelussa liikutaan tässä kohtaa oleellisen ulkokehällä.

Mikä tahansa alue on vaarassa syrjäytyä, jos taloihin pakkautuu liiaksi ongelmaisia ihmisiä. Nämä eivät välttämättä liitty maahanmuuttoon, ongelmina saattaa olla yhtä lailla suomalaisia.

Vaarana on, että lähiöiden rappeutumisesta ei uskalleta puhua ääneen. Ruotsin esimerkit kuitenkin ovat siitä hyviä, että siellä on sekä totaalisen epäonnistuneita että onnistuneita lähiöitä, joilla nahistuminen on saatu pysäytettyä.

Malmön Rosengård on oiva käyntipaikka niille, joiden mielestä riskilähiöille ei tarvitse tehdä mitään. 20 000 asukkaan siirtolaislähiö on lähes tyystin eristynyt muusta ruotsalaisyhteiskunnasta. Alueen asujaimistosta on 90 prosenttia Ruotsin ulkopuolelta.

Rosengårdin tilanne on mennyt niin huonoksi, että palokunta ja sairasautot uskaltautuvat alueelle vain vahvan poliisisaattuen suojaamana.

Toisaalta Suomessakin tunnetut Tukholman siirtolaislähiöt Tensta ja Rinkeby ovat toista maata. Pyöräilin kesällä kummassakin. Alueet ovat siistejä ja järjestyksessä, ja satunnainen kävijä tuntee itsensä niissä tervetulleeksi.

Tenstaan ja Rinkebyhyn on selvästi satsattu paljon. Palvelut ovat hyvät, ja ränsistymisen oireet – kuten rikki menneet lamput – korjataan välittömästi.

Suomessa suurimmassa vaarassa ovat 1970-luvulla rakennetut lähiöt. Tällaisia ovat esimerkiksi Lauste ja Varissuo Turussa, Liipola Lahdessa, Pormestarinluoto Porissa ja Kaukovainio Oulussa.

Osa kaupungeista on tunnustanut rappeutumisriskin, mutta osan toimissa on yhä näennäispuuhastelun makua.

Ongelmiin täytyisi kuitenin tarttua ajoissa. Talojen kunnossapito ja alueiden ilmeen virkeänä pitäminenkin on jo hyvä alku.

http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article351922.ece?s=r&wtm=-27112009

[Ano Nyymi]

Mitä järkeä on kunnostaa mamujen tahallaan särkemiä taloja/asuntoja jos ne samantein särjetään uudestaan?
Jotain ikiliikkujaako tuossa ollaan rakentamassa. Laittakmoot mamut itse paikat kondikseen, kait se heiltäkin sujuu. Jos ei suju niin asukoot vaikka kuusen alla.

[nabla]

Kuinka paljon enemmän rahaa rinkebyhyn ja tenstaan satsataan verrattuna kaupunginosiin jotka eivät ole mamujen saastuttamia?

[Shawast]

Ränsistymisen oireet korjataan välittömästi!? Onko ränsistyminen jokin sairaus, joka sitten oireilee? Minä luulin, että se ränsistyminen nimenomaan on oire siitä, että paikassa asuu ihmisiä, jotka tuottavat ränsistymisen.

Uusi aluevaltaus asioitten kaunistelussa, siirretään syy-seuraus -suhdetta askel eteenpäin. Esimerkiksi pankkiryöstö ei ole oire ihmisistä, jotka eivät kunnioita yhteiskuntaa, vaan se on oire rikollisuudesta. Näin ollen loogisesti ei tarvitse yrittää estää rikollisuutta, pääasia että oireet korjataan.

[Octavius]

T&T on suorapuheisuudessaan ollut aina suosikkini.

Monikulttuuri = ränsistyminen.

Hyvin kiteytetty. Ränsistyminen voi olla rikkaus. Ränsistymisestä voi oppia jotain myös itsestään.

Ränsistyminen ratkaisee työvoimapulan. Se on rikkaus ja uuden huumorin lähde. Ränsistyminen luo meille uusia tapoja toimia.

Mitä enemmän ränsistyt, sitä suurempi on kauppa savimajavaltioiden kanssa. Ränsistyminen onm ihanaa ja väistämätöntä.

[KTM]

Tenstaan ja Rinkebyhyn on selvästi satsattu paljon. Palvelut ovat hyvät, ja ränsistymisen oireet – kuten rikki menneet lamput – korjataan välittömästi.

Osa kaupungeista on tunnustanut rappeutumisriskin, mutta osan toimissa on yhä näennäispuuhastelun makua.

Ongelmiin täytyisi kuitenin tarttua ajoissa. Talojen kunnossapito ja alueiden ilmeen virkeänä pitäminenkin on jo hyvä alku.

Kun kyse on mamuista niin paikat siis korjataan välittömästi ja rahaa säästämättä.

Sen sijaan jos han-suomalaiset rikkovat jotain tulee korvausvaade tai kutsu oikeuteen.

Täällä Vaasassahan paikallinen vuokra-asuntoyhtiö on tullut surullisen kuuluisaksi suomalaisten vuokralaisten jahtaamisesta. Käsittääkseni lähes jokainen ko putiikin vuokralla ollut on vannonut ettei ikinä enää ko puodin asukkaaksi. Lisäksi jokaiselle on palautettu takuuvuokra vähennettynä, eli aina on asunnosta löydetty jotain vikaa jonka perusteella osa vuokratakuusta on pidätetty.

http://www.pohjalainen.fi/print.jsp?article=445819

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=pikipruukki+takuuvuokra&btnG=Haku&meta=&aq=&oq=pikipruukki+takuuvuokr

[mishrak]

Wikipedian mukaan Rosengårdissa on reilu 20 000 asukasta 3,3 neliökilometrillä.
Onko esim. Itä-Helsingissä joitain yhtä tiivisti rakennettuja mamulähiöitä?

[PYO]

Rosengårdin tilanne on mennyt niin huonoksi, että palokunta ja sairasautot uskaltautuvat alueelle vain vahvan poliisisaattuen suojaamana.
[...]
Tenstaan ja Rinkebyhyn on selvästi satsattu paljon.

= Mamulähiöt vaativat rahaa. Osaako joku mitenkään nähdä tässä päätelmässä mitään positiivista?

[Juha J.]

Rikkaus vaatii jälleen rahallisia panostuksia. Tämähän ei ole meille Hommassa uutta, mutta jotenkin se aina säväyttää.

[RP]

Wikipedian mukaan Rosengårdissa on reilu 20 000 asukasta 3,3 neliökilometrillä.
Onko esim. Itä-Helsingissä joitain yhtä tiivisti rakennettuja mamulähiöitä?

Tuskin tiiviys sinänsä on ongelma. Lauttasaaressa on 20 000 ihmistä 3.75 neliökilometrillä, ja sitä yleensä pidetään aika mukavana paikkana asua. Mamuja on toki suhteellisen vähän, ja useimmat heistä kaiketi asuvat perheissä, joissa on ainakin yksi työssä käyvä aikuinen.