2009-11-27 Nykypäivä: Maahanmuuton ongelmat keskittyvät pääkaupunkiseudulle

[Maltillinen]

http://www.nykypaiva.fi/kirjoitus/maahanmuuton-ongelmat-keskittyvat-paakaupunkiseudulle

Maahanmuuton ongelmat keskittyvät pääkaupunkiseudulle

Maahanmuutosta on tullut kansallinen puheenaihe. Helsingin ylipormestari Jussi Pajusen mukaan maahanmuutto ei ole Suomelle kummoinenkaan haaste. Sen sijaan pääkaupunkiseudulle se on kohtalon kysymys.

EERO ILONIEMI
RAPORTTI. Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan vuonna 2005 Suomeen muutti "ennätysmäärä" maahanmuuttajia. Täsmälleen samaa sanontaa Tilastokeskus käyttää myös vuosien 2006, 2007 ja 2008 tilastoista. Vuoden 2009  tilaston otsikon voinee arvata.
Tuossa tilastossa on kiteytettynä suomalaisen maahanmuuton lähihistoria. Pitkään sulkeutunut maa kohtaa nyt ilmiön, johon se on huonosti valmistautunut. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi alkuviikolla teemasta raportin, joka painottaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä ongelmia.
– Pääkaupunkiseudulle maahanmuutto, eikä väestön ikääntyminen on tämän hetken suurin väestöpoliittinen haaste, arvioi ylipormestari Pajunen.
Hänen mukaansa vuonna 1990 Helsingin väestöstä vain kaksi prosenttia oli maahanmuuttajia, nyt heitä on 10 prosenttia ja kymmenen vuoden päästä jo joka viides ehkä jopa joka neljäs helsinkiläinen on maahanmuuttajataustainen.
– Helsingin väestön kasvu vajaasta puolesta miljoonasta 570 000 voidaan selittää lähes kokonaan maahanmuutolla, Pajunen valisti kokoomuksen maahanmuutosta järjestämässä seminaarissa.
Tämä on jäänyt huomaamatta, koska moni Helsinkiin saapuva maahanmuuttaja tulee pohjoisesta.
Pako pohjoisesta
Pakolaiskeskukset ja maahanmuuttajat herättävät suuria tunteita pienillä paikkakunnilla. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta oleskeluluvan saaneilta maahanmuuttajilta, siksi he muuttavat pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle.
Noin 80 prosenttia maahanmuuttajaväestöstä on keskittynyt näille kolmelle alueelle.
– Maahanmuutto ei siten ole valtakunnan kannalta homogeeninen asia, ylipormestari muistuttaa.
Tämä on yksi niistä ongelmista, joita kansanedustaja Arto Satosen (kok.) työstämä Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotouttamiseen -raportti yrittää lievittää.
Satonen pitää ensiarvoisen tärkeänä, että maahanmuuttopolitiikassa rajallisia resursseja käytetään järkevästi.
– Jos turvapaikan hakijoiden ja saajien määrää voidaan karsia, se tarkoittaa, että turvapaikan saaneiden liittämiseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa voidaan uhrata enemmän aikaa ja rahaa, hän kiteyttää.
Lapset kärsivät
Tuoreen selvityksen mukaan Suomen tarjoama toimeentulotuki on EU-maiden korkein. Se voi toimia houkuttimena monille hakijoille. Erityisenä ongelmana maahanmuutossa ovat nk. ankkurilapset eli alaikäiset turvapaikanhakijat, joiden perheet seuraavat hakijaa, kun tämä on saanut turvapaikan.
– Tämä on kova kysymys, voiko tällaisen lapsen lähettää takaisin, pohti kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.).
Zyskowiczin mielestä kysymyksen voi esittää toisinkin päin: Onko lapsen etu, että hänet annetaan salakuljettajien huostaan matkaamaan maailman ääriin?
– Kuinka moni lapsi katoaa matkalla? Jos vanhempien kovaan hintaan lähettämä lapsi palaa heille takaisin kuukauden päästä, koko touhu loppuisi muutaman tapauksen jälkeen.
Raportissa esitetäänkin perheitä yhdistettäväksi ensi sijassa siten, että lapsi palautetaan vanhemmille, eikä nykykäytännön mukaisesti, jonka mukaan vanhemmat ja muut sukulaiset tuodaan Suomeen.



Tarvitseeko maahanmuuttaja työtä?

SISÄPIIRI. – Jos työtä ei ole, ei kotouttaminen onnistu, kiteytti ylipormestari Jussi Pajunen (kok.) maahanmuuttopolitiikan perushaasteen.
Hän totesi, että pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien työttömyys on kaksi ja puolikertaista kantaväestöön verrattuna.
Samaan johtopäätökseen tulee myös kansanedustaja Arto Satonen (kok.) asiaa käsittelevässä raportissaan. Näkemystä tukevat myös lähes kaikki lukuisista maahanmuuton ympärillä toimivista viranomaisista ja kansalaisjärjestöistä.
Maahanmuuttoasioiden parissa pitkään työskennelleen Rebwar Karimin omakohtaiset kokemukset toivat hänen kokoomuksen maahanmuuttoraportista esittämiin kommentteihin yllättäviä näkemyksiä.
Eliitti ei tarvitse työtä
– Maahanmuuttajien sisällä on kaksi eliittiä, toinen haluaa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja toinen haluaa pysyä siitä erillään.
Kantaväestön piirissä työttömän näkeminen osana eliittiä on vierasta, sillä työn puute samaistetaan voimakkaasti syrjäytymiseen. Maahanmuuttajayhteisöissä pätevät kuitenkin toisenlaiset totuudet.
– Monet maahanmuuttajat tulevat täysin erilaisesta, paljon yhteisöllisemmistä kulttuureista, Karimi muistuttaa.
Kaikille työ ei ole omanarvontunnon mittari. Jos uusi emämaa tarjoaa riittävän sosiaalisen verkoston oman yhteisön sisällä ja suomalainen yhteiskunta erilaisten avustusten kautta takaa ruoan pöytään, voi työtön henkilö olla suljetussa piirissään vaikutusvaltainen yksilö.
– Hänellä ei tällöin ole juurikaan tarvetta saada kontaktia ympäröivään yhteiskuntaan.
Yksi tästä seuraava lieveilmiö on lähettää oma lapsi takaisin vanhempien synnyinmaahan, jotta vesseli ei sisäistäisi suomalaisia arvoja. Näin toimi myös Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab, vaikka omaakin Suomen kansalaisuuden.
Ratkaisu ei
ole ongelma
Yhtenä ongelmana on, että Suomessa moni viranomaistoimi edesauttaa näitä yhteisöjä elämään erillään, sen sijaan, että keskityttäisiin auttamaan integroinnissa onnistuneita vetämään mukanaan yhteisöstään muitakin valtavirtaan.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on rakennettu tarjoamaan apua ongelmiin, ei tukemaan ja vahvistamaan yhteiskunnan kannalta toivottua ja tervettä käyttäytymistä. Työllistetty ja kielitaitoinen maahanmuuttaja ei ole ongelma, joten hän ei ole viranomaisten mielenkiinnon kohde.
– Kun maahanmuuttajayhteisö ryhtyy vaatimaan moskeijaa vaikkapa Tikkurilaan, voidaan kysyä, onko se moskeijan puute yhteisön pahin ongelma?
Vastaus Karimin kysymykseen on silmiä avaava: Voi hyvinkin olla, jos aikomuksena ei ole tulla osaksi valtavirtaa, vaan rakentaa oma erillinen yhteisö.

[Roope]

Yhtenä ongelmana on, että Suomessa moni viranomaistoimi edesauttaa näitä yhteisöjä elämään erillään, sen sijaan, että keskityttäisiin auttamaan integroinnissa onnistuneita vetämään mukanaan yhteisöstään muitakin valtavirtaan.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on rakennettu tarjoamaan apua ongelmiin, ei tukemaan ja vahvistamaan yhteiskunnan kannalta toivottua ja tervettä käyttäytymistä. Työllistetty ja kielitaitoinen maahanmuuttaja ei ole ongelma, joten hän ei ole viranomaisten mielenkiinnon kohde.
– Kun maahanmuuttajayhteisö ryhtyy vaatimaan moskeijaa vaikkapa Tikkurilaan, voidaan kysyä, onko se moskeijan puute yhteisön pahin ongelma?

Vastaus Karimin kysymykseen on silmiä avaava: Voi hyvinkin olla, jos aikomuksena ei ole tulla osaksi valtavirtaa, vaan rakentaa oma erillinen yhteisö.

Viisaita sanoja. Kunpa Karim olisi ollut tekemässä Kokoomuksen raporttia.

Aihetta käsittelee myös Nykypäivän pääkirjoitus:

Suomesta on tehtävä ystävällinen portinvartija

Helsingin Kirkkopuiston – joka myös Ruttopuistona tunnetaan – portissa on muistolaatta vuoden 1710 ruttoepidemian uhreille. Laattaa muistuttaa, että vitsaus oli "ulkoa tullut".

Muistomerkki kiteyttää suomalaisen ulkomaalaispolitiikan EU-jäsenyyttä edeltävän historian. Tuolloin politiikan ydin oli lähinnä kurinpidollinen, ulkomaalaiset nähtiin jonkinlaisena uhkana, jolta kantaväestöä suojattiin.

Nyt meillä puhaltavat toiset tuulet. Muutos näkyy taas kerran symboleissa: Ulkomaalaisvirasto on vaihtanut nimensä Maahanmuuttovirastoksi. Pyrkimykset torjua vieraat vaikutteet ovat muuttuneet haluksi houkutella niitä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän julkaisema Realismia turvapaikanhakemiseen, resursseja kotouttamiseen -raportti kiteyttää Suomen tämän hetken tilanteen.

Yhtäältä Suomi kärsii turvapaikkapolitiikasta, josta on muutamassa vuodessa tullut kansainvälisten keinottelijoiden maalitaulu, toisaalta maa tarvitsee ulkomaisia käsiä ja aivoja säilyttääkseen elinvoimansa ja toimintakykynsä.

Näiden kahden vaikean ongelman yhteensovittaminen on puolueille vaikeaa. Jos korostaa ensimmäistä tulee helposti kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) sanoin leimattua "sydämettömäksi," jos taas korostaa jälkimmäistä, herää epäilys joko sinisilmäisyydestä tai kantaväestön ongelmien vähättelystä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän raportti osoittaa, että vaikka ongelmalla on kaksi puolta, ne löytyvät samalta kolikolta.

Suomen on kiristettävä pakolaispolitiikkaansa. Vain siten meillä riittävät resurssit oikeutettujen pakolaisten ja maahanmuuttajien asianmukaiselle kohtelulle.

Tiukempaa pakolaispolitiikkaa vieroksuvien on syytä muistaa, että ensi kertaa historiansa aikana Suomen on kiristettävä linjaansa, jotta se olisi yhtenevä maailmalaajuisesti humaanina pidetyn pohjoismaisen käytännön kanssa.

Se, jos mikä, kertoo, kuinka paljon asenteet ovat muuttuneet.

[Embo]

Täytyy sanoa, että Voimavara-Virkkusista huolimatta Kokoomuksessa on kyllä miellyttävää tosiasiaperustaista älykkyyttä, jota tämä maahanmuuttajienkin käyttäminen kriittisinä asiantuntijoina ilmentää.

[Uljanov]

Täytyy sanoa, että Voimavara-Virkkusista huolimatta Kokoomuksessa on kyllä miellyttävää tosiasiaperustaista älykkyyttä, jota tämä maahanmuuttajienkin käyttäminen kriittisinä asiantuntijoina ilmentää.

Jos toinen päähallituspuolueista näkee ongelman, niin miksi muumiissa sille ei tehdä mitään?

[Aallokko]

Kaikille työ ei ole omanarvontunnon mittari. Jos uusi emämaa tarjoaa riittävän sosiaalisen verkoston oman yhteisön sisällä ja suomalainen yhteiskunta erilaisten avustusten kautta takaa ruoan pöytään, voi työtön henkilö olla suljetussa piirissään vaikutusvaltainen yksilö.
– Hänellä ei tällöin ole juurikaan tarvetta saada kontaktia ympäröivään yhteiskuntaan.

Tässä kiteytyy se ero, miksi suomalaisten keskuudessa systemaattiset lusmut, "sosiaalipummit", ovat vain marginaali-ilmiö. Keskuudessamme vain aniharvoilla on pokkaa olla avoimesti, pitkäkestoisesti ja omasta halustaan toisten elättinä. Koskaan tällainen henkilö ei nauti laajaa arvostusta ja vaikutusvaltaa. Nämä harvinaisuudet sosiaalitoimi pystyy vielä kannattelemaan, heidät on voitu hyväksyä eräänlaisena "virhemarginaalina" ja sillä hyvä.

Voisi väittää, että uutteruuteen patistava asenne on osin geeneissä: ankara pohjoinen ilmanala ei ole yksinkertaisesti jättänyt henkiin laiskuria, joka vain odottaa puun alla että herkullinen hedelmä putoaa käteen. Männystä ja kuusesta niitä nyt ei ylipäätään putoile, joten hommiin on ollut pakko tarttua.

Sosiaaliturvasysteemimme on pysynyt pystyssä, koska perusteltu olettamus on se, että hyvin pieni osa väärinkäyttää sen etuja ja lähes kaikki muut pyrkivät mahdollisimman pian elätyksensä suhteen omavaraisuuteen. Se perustuu siis rehellisyyden ja luottamuksen arvoille. Ongelma on valmis, kun etuisuuksien ääreen virtaa suku- ja maakunnittain väkeä, joilla ei ole mitään omatunnon estoja vetää vuodesta toiseen lonkkaa ja maksattaa itsellään elinikäinen ylläpito. Systeemiä ei ole yksinkertaisesti rakennettu tällaisen varalta, tällaiseen se ei ole valmistautunut.

[tapio]

Satonenkin ottaa kantaa. Kirjoitetaanko reakointi nykyään koolla?
http://www.satonen.fi/2009/11/27/vastuullista-maahanmuuttoa-tarvitaan/

[Roope]

Suurin virhe maahanmuuttopolitiikassa on ollut se, että ei ole reakoitu riittävän nopeasti toteutuneisiin muutoksiin. Poliisin ja maahanmuuttoviraston resursseja on toki lisätty, mutta ei riittävän nopeasti. Lainsäädännöstä olisi pitänyt pikaisesti poistaa perheenyhdistämiseen, iänmääritykseen ja toimeentulotuen tasoon liittyvät vetovoimatekijät. Osa näistä on nyt lakiesityksenä eduskunnassa ja osa on vieläkin valmistelussa. Lopultakin tehdään oikeita asioita, mutta liian myöhään.

Liian myöhään ja liian pieniä muutoksia.

Toimeentulotuen välittömään puolittamiseen ei tarvittaisi edes lainmuutosta, kun ruokarahan sijaan annettaisiin ruokaa. On kyseenalaista, saadaanko rahan jakamista lopetettua ensi vuonnakaan, kun asiaa ensi toukokuulle asti tutkitaan.

Perheenyhdistämiseen ei lakiesityksessä vieläkään puututa kunnolla, vaan kikkaillaan estämällä täysi-ikäisiksi tulleiden perheenyhdistämiset. Onhan sekin jotain, mutta sittenkin vain pieni osuus kaikista tapauksista, samoin romanit.

Hyvä esimerkki tapauksesta, jossa olisi pitänyt nopeammin reakoida, on bulgarian romanien tulo Suomeen. Jos säännöksiä olisi muutettu heti niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut EU-kansalainen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, niin olisi poistunut syy tulla maahan.

Säännöksien porsaanreikä on ollut tiedossa vuosia, mutta mitään ei suostuttu tekemään ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Viime vuonna tulijoita oli sata ja tänä vuonna viisi sataa. Jos uusi laki saadaan ajoissa voimaan, niin ensi kesänä romanit eivät enää tule turvapaikanhakijoiksi vaan kerjäläisiksi. Tulevat kuitenkin, kun ovat Suomen löytäneet.

[Octavius]

Diipa-daapa.

Paljon puhetta ja vähän villoja. Miksi Kokoomus faktisena päähallituspuolueena avasi portit uudella ulkomaalaislailla?

Miksi lopullinen niitti annetaan uudella kansalaisuuslailla, Kokoomuksen kansanedustajat äänestävät kaikki sitä läpi?

Miksi Laura Räty, kok, Hgin kaupunginhallitus, junaili vastaanottokeskuksia Hgin keskustan hotelleihin?

Miksi ei ole mitään tekoja, ei mitään? Ei yhtään mitään.

Retorinen kysymys:

Nyt kun on jo pitkällä valmistelussa Kokoomuksen ohjaamana se, että Hgin kaupunki alkaa OSTAA (tai muuten merkittävästi tukea) asuntoja afrikkalaisille ja Lähi-idästä saapuville maahanmuuttajille, niin vaikuttaako se lähiaikoina hakeutumishalukkuuteen a. Suomeen b. Helsinkiin millä tavoin?

Tiedossa on kuitenkin fakta, että tieto liikkuu tuohon suuntaan valon nopeudella.

(Kokoomus on sekä Hgin kaupunginhallituksen ja -valtuuston suurin puolue ja kaupunginjohtaja on kokoomuslainen.)

[PYO]

Tässä kiteytyy se ero, miksi suomalaisten keskuudessa systemaattiset lusmut, "sosiaalipummit", ovat vain marginaali-ilmiö. Keskuudessamme vain aniharvoilla on pokkaa olla avoimesti, pitkäkestoisesti ja omasta halustaan toisten elättinä. Koskaan tällainen henkilö ei nauti laajaa arvostusta ja vaikutusvaltaa. Nämä harvinaisuudet sosiaalitoimi pystyy vielä kannattelemaan, heidät on voitu hyväksyä eräänlaisena "virhemarginaalina" ja sillä hyvä.

Muistuu mieleen jonkun brittilekurin kirjoitelma, missä erään uskonnon edustajat olivat ylpeitä, kun toiset tekivät kunniamurhia. Erityisesti kunnioitusta nostatti se, että se oli vastoin kyseisen maan lainsäädäntöä. En kyllä usko kovinkaan monen suomalaisen olevan ylpeä siitä, että joku hakkaa täällä vaimonsa kännissä tms.

Kokoomukselta on tullut mukavasti kriittisyyttä mokuilua vastaan. Toivottavasti kohta nähdään myös tekoja.

[kapa.]

Kokoomukselta on tullut mukavasti kriittisyyttä mokuilua vastaan. Toivottavasti kohta nähdään myös tekoja.

Olen siinä käsityksessä, että mikäli se on katais-virkkus-tujuslaisista kiinni, niin ei nähdä.

Toisaalta Zyskowicz, Satonen jne. eli puolueen aivot tuntuvat haluavan käsitellä aihetta analyyttisemmin, eikä yhtenä pilallesyleiltävänä kokonaisuutena.
Mistä löytyisi tälle suunnalle naiskasvoja (siis tunnettuja)? Ensimmäinen haasteisiin tarttuva hallituspuolueen naiskansanedustaja saisi ainakin melkoisesti huomiota.

Kyseenalaistamisen voisi aloittaa vaikka siitä, että miksi nimen omaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ei tunnu tehdyn mitään, vaikka sen tarpeella perustellaan kaikkea aiheeseen liittyvää.

[juge]

Miksi Laura Räty, kok, Hgin kaupunginhallitus, junaili vastaanottokeskuksia Hgin keskustan hotelleihin?

Miksi ei ole mitään tekoja, ei mitään? Ei yhtään mitään.

Sinulla on ongelmia faktojen kanssa:


Kokoomus tyrmää Kallion ja Punavuoren vastaanottokeskukset

RIKU JOKINEN

KATRIINA PAJARI

Helsingin kokoomusvaltuutettu, sosiaalilautakunnan varapuheenjohtaja Laura Räty haukkuu suunnitelmat perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset Uudenmaankadulle ja Kaarlenkadulle.

Kaarlenkadulla sosiaalivirasto on katsonut vastaanottokeskukseksi hotelli Fennon tiloja.

"Kallion kapasiteetti on täynnä", Räty sanoo.

Hänen mukaansa Kallioon on sijoitettu jo niin paljon asunnottomia ja huumeidenkäyttäjiä, ettei sinne voi laittaa 200:aa vieraista kulttuureista tullutta, vaikeissa tilanteissa elävää ihmistä.

Rädyn mukaan myös Uudenmaankadun entinen hotelli Martta on väärä paikka. Sinnekin on suunniteltu 200 turvapaikanhakijan sijoittamista.

"Rehellisesti sanottuna, miten helsinkiläisille selitetään se, ettei 90 prosentilla kaupunkilaisista ole varaa asua Uudenmaankadulla, mutta sinne sijoitetaan turvapaikanhakijoita?"


*

Lautakunnan kokoomusjäsenet Laura Räty, Hannu Sipilä ja Pia Sutinen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kokoomus+tyrm%C3%A4%C3%A4+Kallion+ja+Punavuorenvastaanottokeskukset/HS20090114SI2KA01rja

[guest3656]

http://www.nykypaiva.fi/kirjoitus/maahanmuuton-ongelmat-keskittyvat-paakaupunkiseudulle

Maahanmuutosta on tullut kansallinen puheenaihe. Helsingin ylipormestari Jussi Pajusen mukaan maahanmuutto ei ole Suomelle kummoinenkaan haaste. Sen sijaan pääkaupunkiseudulle se on kohtalon kysymys.

Hesari vaikenee Pajusen näkemyksistä. Hesari myös sensuroi Pajusta referoivan mielipidekirjoitukseni.

Kriittistä maahanmuuttokeskustelua on taas Hesarin mielestä syytä vähentää. Olisi vaarallista kertoa lukijoille, että nykyisen kaltainen maahanmuutto on uhka Helsingille myös Pajusen mielestä.