2009-11-25 HS: Maahanmuutto on haaste laillisuudelle ja ihmisoikeuksille

[juge]

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttopoliittisessa seminaarissa, että maahanmuutto on merkittävin Helsingin asukasluvun kehitykseen vaikuttava seikka. Muutos on ollut nopea ja kiihtyy entisestään. Kun vuonna 1990 Helsingin asukkaista kaksi prosenttia oli maahanmuuttotaustaisia tai vieraskielisiä, ensi vuodenvaihteessa osuus on jo yli kymmenen prosenttia. Vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan jo 20–25 prosenttia.

Maahanmuutto keskittyy muutamaan kuntaan. Maahanmuuttotaustaisista tai vieraskielisistä ihmisistä neljännes asuu Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla puolet. Kun mukaan otetaan Turku ja Tampere, kuuden kaupungin alueella asuu 80 prosenttia Suomessa asuvista maahanmuuttajista.

Muutos on niin nopea, että sen tuomiin haasteisiin ei ole vielä ehditty kunnolla havahtua. Sen seurauksena epäluulo ja suora vihamielisyys ulkomaalaistaustaisia kohtaan kasvaa, ja viranomaiset joutuvat yhä useammin paineen edessä muokkaamaan hätäisesti käytäntöjään. Näin sekä laillisuus että ihmisoikeuksien kunnioitus joutuvat koetukselle.

Maahanmuuton lisääntyminen on kansainvälistänyt Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Uudet asukkaat ovat tuoneet elinvoimaa ja avanneet ovia uusiin maailmoihin. Kokoomuksenkin seminaarissa muistutettiin, että Helsinkiin on taas virtaamassa samanlainen kansainvälinen ilmapiiri, joka kaupungissa vallitsi 1900-luvun alussa. Suurin maahanmuuttajaryhmä on nytkin venäläiset. Heidän jälkeensä tulevat virolaiset ja somalit.

Maahanmuuton vaikeimmat ongelmat liittyvät turvapaikanhakijoihin. Heidän tuloonsa liittyy ihmissalakuljetusta, jota ruokkii muun muassa lainsäädännön takaama oikeus perheiden yhdistämiseen. Turvapaikan tarvitsijaa ja elintasopakolaista on myös usein vaikea erottaa toisistaan. Turvapaikanhakijat tulevat kulttuureista, jotka ovat suomalaiselle yhteiskunnalle vieraita. Heidän koulutustasonsa on suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta olematon. He pysyvät kantaväestölle vieraina, ja suomalainen arki pysyy omiensa piiriin suojautuville tuntemattomana.

Jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa, lainsäädäntö ja käytännöt pitää saada vastaamaan arvomaailmaltaan meille läheisten maiden tasoa. Näiden maiden tulee myös yhdessä painostaa EU:ta yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan ja yhteisiin keinoihin, joilla tuetaan heikommassa asemassa olevia ja toimissaan horjuvia EU-maita toteuttamaan yhteistä politiikkaa.

Pääkaupunkiseudun kannalta on olennaista, että kasvava maahanmuutto ei eristä asuinalueita toisistaan vaan alueilla säilyy sosiaalinen ja kulttuurinen tasapaino. Yhteiskunnan palveluita annettaessa on pidettävä kiinni perusarvoista, kuten lasten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta.

Puolueilla on keskeinen asema keskustelun suuntaamisessa ja politiikan muotoilemisessa. Maahanmuuttokeskustelussa on paljon jännitteitä, joita lama kärjistää. Kärjistyneessä keskustelussa on tärkeää paaluttaa periaatteet, joiden varaan maahanmuuttopolitiikka voidaan rakentaa. Ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa ja järjestelmän väärinkäyttöä ehkäistä. Tärkeä näkökohta on myös se, että kotouttamistoimiin pitää osoittaa riittävät voimavarat, muutoin ollaan rakentamassa aikapommia. Työ on maahanmuuttoperheenkin paras sosiaalistaja.

Kokoomuksen seminaari ja kansanedustaja Arto Satosen johdolla tehty raportti edistävät asiallista keskustelua.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuutto+on+haaste+laillisuudelle+ja+ihmisoikeuksille/1135250998930

[-gentilhommehki-]

Luin tuon kirjoituksen aamulla lehdestä ja täytyy sanoa, että aikamoista sanahelinää ja asioiden pyörittelyä se on. Toisaalta sen ymmärtää: Pravdan tavoitteena on hämärtää tilannetta puhumalla asioista epäselvästi ja sotkemalla käsitteitä.

Aloitetaan otsikosta: "Maahamuutto on haaste laillisuudelle ja ihmisoikeuksille".
Sinänsä totta, mutta mistä "laillisuudesta" puhutaan? Siis kenen tai minkä laillisuudesta puhutaan? Entä kenen ihmisoikeuksista puhutaan? Niiden, jotka maksavat vai niiden, jotka nauttivat?

Vastaus löytyy kuitenkin nopeasti:

Muutos on niin nopea, että sen tuomiin haasteisiin ei ole vielä ehditty kunnolla havahtua. Sen seurauksena epäluulo ja suora vihamielisyys ulkomaalaistaustaisia kohtaan kasvaa, ja viranomaiset joutuvat yhä useammin paineen edessä muokkaamaan hätäisesti käytäntöjään. Näin sekä laillisuus että ihmisoikeuksien kunnioitus joutuvat koetukselle.

Eli on tapahtumassa nopea muutos, jota ei sen tarkemmin selitellä. Kysymys on siis suomeksi sanottuna elintasopakolaisuuden kasvusta, joka jää sanomatta. Tätä "muutosta" eivät tavikset ymmärrä ja jostain kummasta kumpuaa vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan. Eli siis se, että meillä on täällä filippiiniläisiä hoitajia, virolaisia rakentajia ja jokunen saksalainen insinööri enemmän kuin 5 vuotta sitten, lisää suomalaisten vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan. Sen sijaan suomalaisia ei ollenkaan ärsytä massamuutto Arfikasta.

Maahanmuuton lisääntyminen on kansainvälistänyt Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Uudet asukkaat ovat tuoneet elinvoimaa ja avanneet ovia uusiin maailmoihin

Klassinen mokutuslause ja sopii uhkaavanoloiseen kirjoituskilpailuun. Minun elämäni ei ole rikastunut yhtään. Aika moni nainen on tosin rikastunut yhden raiskauksen verran.

Loppuosa kirjoituksesta on klassista pyörittelyä ja asian kiertämistä. Tässä käy ilmi se Jussin kirjassakin mainittu asenne ja ilmiö (lainaan vapaasti): Mokuttajat tietävät itsekin, ettei rajoja voi avata kokonaan, koska se johtaisi katastrofiin. Siksi värinää ja muuta mukavaa on oltava paljon, muttei kuitenkaan niin paljon, että toiseutta on liikaa.Liika toiseus kun maksaa vähän liikaa, ja kukas sitten maksaa toiseus-partyt, jos toiseutta on ähkyksi asti?

[Ernst]

Tulenkantajilla oli itsenäisyytemme alkupuolella iskulauseena avata ikkunoita Eurooppaan. Tiedättekö, minä en erityisemmin halua aukoa ikkunoita kehitysmaihin. Emme me sielltä voi oppia juuri mitään. Emme me voi heille edes paljon opettaa, koska paikallisiin ongelmiinon parempi ja kestävämpi tie etsiä ja löytää paikalliset ratkaisut. Voimmehan tietysti uskotella, että keskuudessamme töytäilevät kehitysmaalaiset opettavat meille spontaaniutta, lastenmielisyyttä ja jonkinlaista rajattomuutta eräänlaisessa romattisessa luonnonkansat-keskudessamme -hengessä. Mieluummin silti katson pienten lasten touhuja, jos lastenmielisyyttä kaipaan.

[CaptainNuiva]

"Uudet asukkaat ovat tuoneet elinvoimaa ja avanneet ovia uusiin maailmoihin."

Tämähän on hienoa,sehän nyt on jo selvää että asemarakennus olisi jo sortunut ilman pystyssä pitäjiä mutta montakohan jäänmurtajaa ja paperikonetta vaikkapa Somaliaan on jo tilattu?

Elinvoiman ovat myös monet naiset saaneet tuntea ja sitä kautta onkin todella avautunut ovia ihan uusiin maailmoihin kuten sairaalaan.

[Virkamies]

Aloitetaan otsikosta: "Maahamuutto on haaste laillisuudelle ja ihmisoikeuksille".
Sinänsä totta, mutta mistä "laillisuudesta" puhutaan? Siis kenen tai minkä laillisuudesta puhutaan? Entä kenen ihmisoikeuksista puhutaan? Niiden, jotka maksavat vai niiden, jotka nauttivat?

Mielestäni kannanotto on selkeä. Koska muutokset ovat niin voimakkaita, ne aiheuttavat poliittista painetta tehdä muutoksia menettelyihin. Kirjoitus muistuttaa, että hätiköimällä ei pidä tehdä menettelytapoihin muutoksia, jotka ovat perustuslain vastaisia tai ihmisoikeuksia rikkovia.

Eli vastaukset kysymykseesi lienevät: Suomalainen lainsäädäntö ja kaikkien ihmisoikeudet. Kirjoitus lienee selvä vastine hiljattain uutisoinneissa olleille muutospuheille, joita on tihkunut hallinnosta ja jotka selkeästi haiskahtavat tarpeelle tehdä korjausliikkeitä nykytilanteeseen.

[Lemmy]

ihmisoikeuksia rikkovia.

Ihmisoikeudet eivät Suomessa ole ihmisillä vaan aina jollekin rikollisella tai muulla paskasakilla.

[Sivusta seuraaja]

Maahanmuuton lisääntyminen on kansainvälistänyt Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Uudet asukkaat ovat tuoneet elinvoimaa ja avanneet ovia uusiin maailmoihin. Kokoomuksenkin seminaarissa muistutettiin, että Helsinkiin on taas virtaamassa samanlainen kansainvälinen ilmapiiri, joka kaupungissa vallitsi 1900-luvun alussa.

Uimahallien lastenaltaissa ***kkaavat ulkomaalaistaustaiset miehet olivat lienee luomassa samaa kansainvälistä ilmapiiriä jo 1900-luvun alussa.

[Ernst]

ihmisoikeuksia rikkovia.

Ihmisoikeudet eivät Suomessa ole ihmisillä vaan aina jollekin rikollisella tai muulla paskasakilla.

Niin aina. On hiukan kummallista, että juuri niistä, jotka vapaiden valintojensa seurauksena astuvat ihmisleirin ulkopuolelle, ollaan erityisesti huolestuneita.

Vanhoissa paimentolaisyhteisöissä, joista nytkin tänne lappaa väkeä, joista kuulemma me rikastumme, oli tapana suhtautua käytännöllisesti niihin, jotka eivät ymmärtäneet yhteisön henkiinjäämisen kannalta välttämättömiä tapoja tehdä asiat. Jos vaikka tykkäsi oksentaa kolmen päivämatkan säteellä olevaan ainoaan kaivoon, sai vapaasti lähteä koettamaan onneaan autiomaassa. Vettä ei annettu mukaan, eikä perään itketty. Tässä on minusta sitä paljon mainostettua yhteisöllisyyttä, josta voisimme ottaa oppia!

Miten on oma yhteisöllisyyden tilamme? Kun meille elintärkeää sosiaaliturvaa tulee iilimatoimemään näitä paimentolaisten sukuja, lahkoja ja klaaneja, me huolestumme heti kättelyssä heidän paikastaan jonossa ja palkaamme heille asianajajan muistakin eduista huolehtimaan. He eivät suoraan oksenna ainoaan kaivoomme, mutta he juovat päivätyöntekijän osuuden ja ylikin osallistumatta siihen karavaanin kuljettamiseen, puiden keräämiseen, kaivon kaivamiseen tai petoeläinten häätämiseen leiristä. Vaikka tulija ryöstelee ja raiskailee ja saa lopulta lähteä, osa leiristämme yhä huolestuu leiristä poistettavan pahasta mielestä ja turvallisuudesta autiomaassa. Perään itkeskellään ja autiomaasta kuuluviin huutoihin vastaillaan.

Hyvinvointi lienee pehmentänyt meitä liikaa?

[Virkamies]

ihmisoikeuksia rikkovia.

Ihmisoikeudet eivät Suomessa ole ihmisillä vaan aina jollekin rikollisella tai muulla paskasakilla.

Niin aina. On hiukan kummallista, että juuri niistä, jotka vapaiden valintojensa seurauksena astuvat ihmisleirin ulkopuolelle, ollaan erityisesti huolestuneita.

Näkisin kuitenkin, että ihan kaikkien ihmisoikeuksista ollaan kiinnostuneita. Kysymys on vain siitä, että mitä seuraamuksia yhteisö haluaa oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi toteuttaa toisen ihmisen ihmisoikeuksia rikkoneita vastaan toteuttaa.

On olemassa leiri, joka haluaa noudattaa jonkinlaista mahdollisimman suuren anteeksiannon ja rehabilitaation, parantamisen, oikeutta. Sitten on olemassa leiri, joka kokee, että ne ihmiset, jotka tietoisesti ovat vähät välittämättä niistä toisten yhteisön ihmisten oikeuksista eivät ansaitse tulla kohdelluiksi kaikilla niillä oikeuksilla. Demokraattisessa yhteiskunnassa kaiketi päätetään vaaleissa, että mitkä ne seuraamukset ovat.

Kyseessä on usein vapaan tahdon filosofinen määritelmä. Kuinka paljon rikoksentekijä on olosuhteidensa tuote ja kuinka paljon hän tosiasiallisesti käyttää omaa vapaata tahtoaan. Ne, jotka näkevät ihmisten sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden vaikuttavan vahvasti rikolliseen käyttäytymiseen ikään kuin kokevat, että henkilöllä ei ole täyttä syyllistä mieltä ja että häntä ei pidä rangaista tai kohdella huonosti - parantaminen on tärkeintä. Ne, jotka näkevät kriminogeenisten vaikutteiden kausaation vähäisempänä näkevät syyllisyyden voimakkaampana ja eivät koe, että ihminen joka on tietoisesti rikkonut jonkun toisen ihmisen oikeuksia, vaikkapa ruumiilliseen koskemattomuuteen, ei ansaitse täydellistä yhteisön oikeuksien suojaa.

Hyvinvointi lienee pehmentänyt meitä liikaa?

Tällä palstalla viljellään runsaasti retorisia kysymyksiä.

[SK]

...että Helsinkiin on taas virtaamassa samanlainen kansainvälinen ilmapiiri, joka kaupungissa vallitsi 1900-luvun alussa. Suurin maahanmuuttajaryhmä on nytkin venäläiset. Heidän jälkeensä tulevat virolaiset ja somalit.

Minua ainakin naurattaa... Ketä muuta naurattaa?

Ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa ja järjestelmän väärinkäyttöä ehkäistä. Tärkeä näkökohta on myös se, että kotouttamistoimiin pitää osoittaa riittävät voimavarat, muutoin ollaan rakentamassa aikapommia.

En ihan tarkalleen käsitä, mitä tässä uutisessa haettiin, mutta kokeilen laittaa tähän nyt erään näkökulman. Tässä on mielestäni tyypilliset ajatusvirheet:

1. Ihmisoikeudet alkavat näiden suvaitsevaisten mukaan silloin, kun astutaan Suomen maaperälle.
Vihreät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisoikeusajattelua on täällä laajennettu ja muualla supistettu. Millaisia ihmisoikeusrikkomuksia täällä Suomessa on sitten harrastettu? Ei ainakaan minun tietooni ole tullut kovin pahoja asioita. Mutta minä olisin enemmän huolissani koko maailman ihmisten ihmisoikeuksista. Ne eivät ole kovin häävit monessakaan paikkaa. Eikö niitä ihmisoikeuksia kannattaisi saarnata sille Mogadishussa riehuvalle AK-47 sankarille, kuin suomalaisille? Vai tarkoittaako ihmisoikeudet nyt sitä, että kaikki joiden ihmisoikeuksia on loukattu, niin tänne vaan. Täältä sitä saa.

2. Kotouttamisesta puhutaan ihmisoikeutena.
En tiedä, halutaanko tuota sanoa tuossa suoraan, mutta monista tuuteista ollaan asiaa toitotettu. Mielestäni Suomi ei todellakaan loukkaa ihmisikeuksia, kun jokainen joka tänne haluaa tulla lomailemaan, saa katon pään päälle ja rahaa kouraan. Nykyään maristaan sellaisista asioista, että mamujen ihmisoikeuksista ei pidetä kiinni. Paskat. Jos jokaiselle turvapaikkaturistille joka saa oleskeluluvan, annetaan samat oikeudet kuin suomalaisilla (+hieman enemmän) niin missä se ihmisoikeusloukkaus oikein on. Onko ihmisoikeusloukkaus, jos kultamuna ei työlisty? Onko ihmisoikeusloukkaus, jos kultamuna ei saa valden piikkiin lautasantennia?

[Roope]

Aloitetaan otsikosta: "Maahamuutto on haaste laillisuudelle ja ihmisoikeuksille".
Sinänsä totta, mutta mistä "laillisuudesta" puhutaan? Siis kenen tai minkä laillisuudesta puhutaan? Entä kenen ihmisoikeuksista puhutaan? Niiden, jotka maksavat vai niiden, jotka nauttivat?

Mielestäni kannanotto on selkeä. Koska muutokset ovat niin voimakkaita, ne aiheuttavat poliittista painetta tehdä muutoksia menettelyihin. Kirjoitus muistuttaa, että hätiköimällä ei pidä tehdä menettelytapoihin muutoksia, jotka ovat perustuslain vastaisia tai ihmisoikeuksia rikkovia.

Näin minäkin Hesarin kannan ymmärrän ja voisin siihen yhtyäkin, jos näkökulma olisi laajempi. Kun kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä valitun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia ja uhkia epämääräistä vihjailua enempää, niin HS tuntuu valinneen puolensa. Mitäpä siitä, että nykyisen lain mukaan sadat miljoonat ihmiset ovat oikeutettuja muuttamaan Suomeen, jos vain tänne asti jollain keinolla pääsevät. Etusijalla on ihmisoikeuksien abstrakti käsite, jota voi tarpeen mukaan venyttää kattamaan melkein mitä tahansa.

Johonkin on pantava raja hyväntekeväisyydelle, niin epämiellyttävältä kuin se tuntuukin, eikä aina paettava ihmisoikeusretoriikan taakse. Voimme ummistaa silmämme tuhansilta Välimerellä kuolevilta venepakolaisilta ja miljoonilta Euroopassa maan alla eläviltä laittomilta siirtolaisilta. Tai sitten voimme myöntää, että nykyinen ihmisoikeuksien puolustamisen nimissä harjoitettu toiminta aiheuttaa väistämättä yhä enemmän tuskaa kaikille osapuolille. Eurooppa pelaa tässä kaksilla korteilla.

Massamaahanmuutolta suojautuminen rikkoo varmasti aina jonkun oikeuksia, mutta toisaalta Suomeen muuttaminen ei ole mikään ihmisoikeus. HS:n edustamasta sievistelevästä kaksinaismoralismista olisi päästävä eteenpäin myöntämällä, että ei ole olemassa tapaa ratkaista maahanmuuton ongelmia siististi ja kaikkien oikeudet huomioon ottavasti. On vain rumia ja vielä rumempia kompromisseja. Jos taas lähdetään täydellisen universalismin ja vapaan liikkuvuuden tielle, niin sitten tämän putiikin voi laittaa lopullisesti kiinni.

[Mika.H]

Maahanmuuton vaikeimmat ongelmat liittyvät turvapaikanhakijoihin. Heidän tuloonsa liittyy ihmissalakuljetusta, jota ruokkii muun muassa lainsäädännön takaama oikeus perheiden yhdistämiseen. Turvapaikan tarvitsijaa ja elintasopakolaista on myös usein vaikea erottaa toisistaan.Turvapaikanhakijat tulevat kulttuureista, jotka ovat suomalaiselle yhteiskunnalle vieraita. Heidän koulutustasonsa on suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta olematon.

Jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa, lainsäädäntö ja käytännöt pitää saada vastaamaan arvomaailmaltaan meille läheisten maiden tasoa.

eli siis. tervetuloa normaalit maahanmuuttajat. painukaan helvettiin sosiaalipummit.

noinhan se juuri menee.

[Roope]

Maahanmuuton vaikeimmat ongelmat liittyvät turvapaikanhakijoihin.
[...]
Jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa, lainsäädäntö ja käytännöt pitää saada vastaamaan arvomaailmaltaan meille läheisten maiden tasoa.

eli siis. tervetuloa normaalit maahanmuuttajat. painukaan helvettiin sosiaalipummit.

noinhan se juuri menee.

Pääkirjoituksessa tuskin tarkoitettiin Viroa tai Islantia.

Jos kirjoituksen tarkoittama viiteryhmä on Ruotsi, Norja ja Tanska, niin Ruotsissa ja Norjassahan maahanmuutto ei ole hallinnassa. Tanskassakin se näyttää olevan karkaamassa käsistä, jos poliittinen tasapaino hieman muuttuu.

Kirjoittaja ei taida tuntea aluetta ollenkaan tai haluaa antaa kuvan, että muualla ei ole ongelmia, eikä Suomenkaan lainsäädäntöön tarvitse siksi tehdä suurempia muutoksia.

[ikuturso]

Huomasiko kukaan seuraavan kontrastin:

Maahanmuuton lisääntyminen on kansainvälistänyt Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Uudet asukkaat ovat tuoneet elinvoimaa ja avanneet ovia uusiin maailmoihin. Kokoomuksenkin seminaarissa muistutettiin, että Helsinkiin on taas virtaamassa samanlainen kansainvälinen ilmapiiri, joka kaupungissa vallitsi 1900-luvun alussa. Suurin maahanmuuttajaryhmä on nytkin venäläiset. Heidän jälkeensä tulevat virolaiset ja somalit.

Ja heti seuraavassa kappaleessa toisaalta sanotaan:

Maahanmuuton vaikeimmat ongelmat liittyvät turvapaikanhakijoihin. Heidän tuloonsa liittyy ihmissalakuljetusta, jota ruokkii muun muassa lainsäädännön takaama oikeus perheiden yhdistämiseen. Turvapaikan tarvitsijaa ja elintasopakolaista on myös usein vaikea erottaa toisistaan. Turvapaikanhakijat tulevat kulttuureista, jotka ovat suomalaiselle yhteiskunnalle vieraita. Heidän koulutustasonsa on suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta olematon. He pysyvät kantaväestölle vieraina, ja suomalainen arki pysyy omiensa piiriin suojautuville tuntemattomana.

Edellisessä kappaleessa nimetään kansanryhmä, joka tuo elinvoimaa Helsinkiin. Seuraavassa kappaleessa nimeämättä kansanryhmää, kerrotaan saman ryhmän aiheuttavan Suomessa maahanmuuton vaikeimpia ongelmia.

Miten tuota enää vaikeammin voisi ilmaista?

-i-

[Ernst]

ihmisoikeuksia rikkovia.

Ihmisoikeudet eivät Suomessa ole ihmisillä vaan aina jollekin rikollisella tai muulla paskasakilla.

Niin aina. On hiukan kummallista, että juuri niistä, jotka vapaiden valintojensa seurauksena astuvat ihmisleirin ulkopuolelle, ollaan erityisesti huolestuneita.

Näkisin kuitenkin, että ihan kaikkien ihmisoikeuksista ollaan kiinnostuneita.

Toisten ihmisoikeudet ovat kiinnostavampia kuin toisten.

Kysymys on vain siitä, että mitä seuraamuksia yhteisö haluaa oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi toteuttaa toisen ihmisen ihmisoikeuksia rikkoneita vastaan toteuttaa.

On olemassa leiri, joka haluaa noudattaa jonkinlaista mahdollisimman suuren anteeksiannon ja rehabilitaation, parantamisen, oikeutta. Sitten on olemassa leiri, joka kokee, että ne ihmiset, jotka tietoisesti ovat vähät välittämättä niistä toisten yhteisön ihmisten oikeuksista eivät ansaitse tulla kohdelluiksi kaikilla niillä oikeuksilla. Demokraattisessa yhteiskunnassa kaiketi päätetään vaaleissa, että mitkä ne seuraamukset ovat.

Sen verran paljon lainsäädäntö ja ns. kansan oikeustaju poikkeavat toisistaan, että täytyy todeta, että seuraamuksista ei päätetä vaaleissa ennen kuin rikoslakikin on kansanäänestyksessä (olettaen että joku sen säädöksiä haluaa muutettavan ja saa asialleen kannatusta).

Hyvinvointi lienee pehmentänyt meitä liikaa?

Tällä palstalla viljellään runsaasti retorisia kysymyksiä.

Voisihan tuohon vastatakin, ja teen sen heti. Mielestäni näin on.  Olemme menettäneet tai vähintään menettämässä näköalan olemassaoloamme haittaavista riskeistä ja valmiutemme puuttua niihin riittävän ajoissa ja riittävän määrätietoisesti.

[-gentilhommehki-]

Roope ja Virkamies:

Mielestäni kirjoitus on nimenomaan epäselvä, koska se ei avaa käsitteitä ja kerro siitä, mistä tämä "vihamielisyys" johtuu.

Koska HS ei voi olla rehellinen, se ei kerro suoraan, että "vihamielisyys" ei johdu saksalaisesta Heinzista tai parista vietnamilaisista ravintoloista, vaan yksinkertaisesti islamilaisista maista suuntautuneen sosiaalimaahanmuuton seurauksista ja siitä, että tulokkaat eivät tunne mitään kunnioitusta tätä yhteiskuntaa kohtaan.

Minkä takia tässä tilanteessa pitää ryhtyä puhumaan laillisuudesta ja ihmisoikeuksista, kun täysin demokraattiset maat ovat kiristäneet lainsäädäntöään eikä minulle ole tullut tietoon, että se olisi ristiriidassa vaikkapa useiden kansainvälisten konventioiden kanssa.

Kyse on nimenomaan siitä, yhteen lauseeseen pantuna, että pääkirjoitus ei käsittele asiaa, se vain viittaa asia kohti ja puhuu "vihamielisyydestä".

[antero]

2009-11-25 HS Pääkirjoitus: Maahanmuutto on!


Kun vuonna 1990 Helsingin asukkaista kaksi prosenttia oli maahanmuuttotaustaisia tai vieraskielisiä, ensi vuodenvaihteessa osuus on jo yli kymmenen prosenttia. Vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan jo 20–25 prosenttia. Onnittelut Helsingille tästä runsaasti verovaroja kuluttavasta rikkaudesta!

Maahanmuutto keskittyy muutamaan kuntaan. Maahanmuuttotaustaisista tai vieraskielisistä ihmisistä neljännes asuu Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla puolet. Kun mukaan otetaan Turku ja Tampere, kuuden kaupungin alueella asuu 80 prosenttia Suomessa asuvista maahanmuuttajista. Tämä on aivan samanlainen kehitys kuin mitä on totuttu näkemään esimerkisksi muissa euroopan maissa tai USA:ssa.

Muutos on niin nopea, että sen tuomiin haasteisiin ei ole vielä ehditty kunnolla havahtua. Sen seurauksena epäluulo ja suora vihamielisyys ulkomaalaistaustaisia maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan kasvaa, ja viranomaiset joutuvat yhä useammin paineen edessä muokkaamaan hätäisesti käytäntöjään.

Maahanmuuton lisääntyminen on kansainvälistänyt Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Uudet asukkaat ovat tuoneet elinvoimaa (kyllähän kuka tahansa sosiaalituristi verovaroilla kykenee elämään) ja avanneet ovia uusiin maailmoihin (verovaroin ostetaan lähtömaan tuotteita, ja lähetetään rahaa lähtömaahan jääneille sukulaisille). Kokoomuksenkin seminaarissa muistutettiin, että Helsinkiin on taas virtaamassa samanlainen kansainvälinen ilmapiiri, joka kaupungissa vallitsi 1900-luvun alussa. Suurin maahanmuuttajaryhmä on nytkin venäläiset. Heidän jälkeensä tulevat virolaiset ja somalit.

Maahanmuuton vaikeimmat ongelmat liittyvät sosiaalituristeihin. Heidän tuloonsa liittyy paljon ihmissalakuljetusta, ja ankkurilapsi-toimintaa, jota ruokkii muun muassa lainsäädännön takaama oikeus perheiden yhdistämiseen. Sosiaalituristia ja elintasopakolaista on myös usein vaikea erottaa toisistaan. Sosiaalituristit tulevat kulttuureista, jotka ovat suomalaiselle yhteiskunnalle vieraita. Heidän koulutustasonsa on suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta olematon. He pysyttelevät omassa yhteisössään kantaväestölle vieraina, ja suomalainen arki pysyy omiensa piiriin suojautuville tuntemattomana.

Jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa, lainsäädäntö ja käytännöt pitää saada vastaamaan arvomaailmaltaan meille läheisten maiden tasoa.

Ei helvetti, oikeesti, ihan täyttä paskaa, nyt tarvitsee hetken vetää henkeä, ja kirjoittaa jotain edes hieman järkevämpää tekstiä, puuh... Eli otetaampa uudestaan.

Jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa, lainsäädäntö ja käytännöt pitää saada vastaamaan arvomaailmaltaan suomalaisen enemmistön tasoa. Myös muiden maiden tulee yhdessä painostaa EU:ta yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan ja yhteisiin keinoihin, joilla tuetaan heikommassa asemassa olevia ja toimissaan horjuvia EU-maita toteuttamaan yhteistä politiikkaa.

Pääkaupunkiseudun kannalta on olennaista ymmärtää se, että kasvava maahanmuutto tulee eristämään asuinalueita toisistaan, ja tietyille alueille syntyy sosiaalinen ja kulttuurinen epätasapaino. Yhteiskunnan palveluita annettaessa olisi pidettävä kiinni perusarvoista, kuten lasten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta. Käytännössä tamä tarkoittaa sitä, että muodostuu erilaisia verovaroin tuotettavia erityispalveluja uusille erityisryhmille.

Puolueilla on keskeinen asema keskustelun suuntaamisessa ja politiikan muotoilemisessa. Tähän mennessä yksikään puolue ei ole kyennyt mihinkään järkevään dialogiin maahanmuuttoa koskien. Maahanmuuttokeskustelussa on paljon jännitteitä, ja tekosyyksi voidaan keksiä esimerkiksi:"Lama kärjistää." Kärjistyneessä keskustelussa on tärkeää paaluttaa järkiperäiset faktoihin perustuvat periaatteet, joiden varaan maahanmuuttopolitiikka voidaan rakentaa. Tällä hetkellä julkista keskustelua ikävä kyllä edelleen hallitsee lähinnä vasemmistohörhöjen irrationaaliset "Suomi kuuluu kaikille"-aivopierut.

Ihmisoikeuksia, myös suomalisten ihmisoikeuksia, tulee kunnioittaa ja suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän väärinkäyttöä ehkäistä. Tärkeä näkökohta on myös se, että kotouttamistoimiin uppoaa paljon verovaroja, muutoin ollaan rakentamassa aikapommia. Työ, kunhan sosiaalituristille ensin opetetaan kirjoitus-luku-kielitaito ja ammatti, on maahanmuuttoperheenkin paras sosiaalistaja.

Kokoomuksen seminaari ja kansanedustaja Arto Satosen johdolla tehty raportti ovat jälleen yksi haparoiva askel eteenpäin.
"Jotain tarttis tehrä!"

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135250998930

[Virkamies]

Toisten ihmisoikeudet ovat kiinnostavampia kuin toisten.

Tietysti. Mikään ei kiinnosta niin paljon kuin niiden ihmisten oikeudet, jotka koetaan kollektiivisesti olevan syrjittyjä. Tiberissä virtaa paljon vettä ennen kuin suomalainen mies koetaan syrjityksi tässä maassa.

Sen verran paljon lainsäädäntö ja ns. kansan oikeustaju poikkeavat toisistaan, että täytyy todeta, että seuraamuksista ei päätetä vaaleissa ennen kuin rikoslakikin on kansanäänestyksessä (olettaen että joku sen säädöksiä haluaa muutettavan ja saa asialleen kannatusta).

Kaikki lainsäädäntö syntyy kansan äänestyksen kautta. Kenties se kertoo kansan tahdosta, että meillä on hyvin pieniin rangaistuksiin perustuva seuraamusjärjestelmä. Ainakaan se ei ole opportunismiin perustuvien puolueiden ohjelmassa, kuten joissain muissa maissa. Mikäänhän ei estäisi vaaleihin lähteviä puolueita ajamasta rangaistusasteikon koventamista tai automaattisen ehdonalaisajan poistamista. Ilmeisesti sillä ei ole äänestysmarkkinoilla kysyntää tai sitten vain opportunistit eivät ole vielä ymmärtäneet sillä olevan.

Voisihan tuohon vastatakin, ja teen sen heti. Mielestäni näin on.  Olemme menettäneet tai vähintään menettämässä näköalan olemassaoloamme haittaavista riskeistä ja valmiutemme puuttua niihin riittävän ajoissa ja riittävän määrätietoisesti.

Niin. Sivilisaatioiden aaltoliike on siis käynnissä. Sybariksen agoralla saattoi olla myös mielenkiintoisia keskusteluja tämänkaltaisista asioista.

[Ernst]

Kaikki lainsäädäntö syntyy kansan äänestyksen kautta. Kenties se kertoo kansan tahdosta, että meillä on hyvin pieniin rangaistuksiin perustuva seuraamusjärjestelmä. Ainakaan se ei ole opportunismiin perustuvien puolueiden ohjelmassa, kuten joissain muissa maissa. Mikäänhän ei estäisi vaaleihin lähteviä puolueita ajamasta rangaistusasteikon koventamista tai automaattisen ehdonalaisajan poistamista. Ilmeisesti sillä ei ole äänestysmarkkinoilla kysyntää tai sitten vain opportunistit eivät ole vielä ymmärtäneet sillä olevan.

Hiukan vierastan tuota opportunismi-sanaa tässä yhteydessä. Princetonin web-sanakirja palauttaa opportunismi-sanalle tällaista määritelmää:

taking advantage of opportunities without regard for the consequences for others


Minusta rangaistusasteikoista käytävä poliittinen (vaali)keskustelu voi olla Princetonin määritelmän mukaista piittaamatonta demagogiaa ja isäntäeliön häikäilemätöntä hyödyntämistä (toinen opportunismin määrittely-yritys), mutta politikointi voi yhtä hyvin tähdätä siihen, että rangaistukset olisivat oikeudenmukaisesti säädellyt ja mitatut.

Oma kantani on, että väkivaltarikoksista pitäisi tuomita enemmän ehdottomia rangaistuksia ja velvoittaa ns. vartti- ja kokohullut henkirikosten tekijät velvoitteelliseen* avohoitoon, kuten monissa maissa jo tehdään ja kuten suomalaiset oikeuspsykiatrit ovat jo vuosia esittäneet tehtäväksi.

*tarkoittaa vapautta, jonka ehtona on raittius, määrättyjen lääkkeiden käyttö ja sovituista vastaanottokäynneistä ja muusta hoito-ohjelmasta  huolenpitoa ja sitä, että laiminlyönti johtaa vankilaan.

[Jouko]

Samaa potaskaa: (Hallitsematon)maahanmuutto ja monikulttuuri on hyvä ja huono yhtäaikaa. Poliittista taiteilua. Väsyttää. Missä piristysruiske?