Jussi Halla-aho äänessä ensimmäisen kerran valtuustossa 25.11

[-gentilhommehki-]

Käsitykseni mukaan J-Ha nousee 1.kerran valtuuston pönttöön 25.11.2009 kyselytunnilla.

Jussi esittää (fiksun) kysymyspatterin kaupunginvaltuustossa.

http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginvaltuusto/P__t_sasiakirjat/Esityslistat+2009/P__t_sasiakirjat&xml=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2009/Halke_2009-11-25_Kvsto_21_El/main.xml&xsl=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/mainSuomi.xsl&CACHEPARAM=Halke%202009-11-25%20Kvsto%2021%20El

Itse kyselytunnin kysymys (nro 76) löytyy täältä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2009/Halke_2009-11-25_Kvsto_21_El/D5F9601A-3181-4745-B84A-B82801C0861F/091125kysymykset.doc

76   Valtuutettu Jussi Halla-aho:

Vastaanottokeskushankkeet

"Budjettikirjan sivulla 192 on lähes huomaamaton alaviite, jossa maini-taan, että uusien vastaanottokeskusten kustannuksiin on vuosille 2010–2012 varattu 6,2 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon Punavuoren ja Kallion vastaanottokeskusten aiheuttamat reaktiot ja sen, miten tärkeänä kaupunkilaiset tällaisia kysymyksiä pitävät, perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa kysyä kaupunginjohdolta:

a      Onko kaupungilla käynnissä olevia hankkeita uusien vastaanottokeskusten perustamiseksi mainitulla ajanjaksolla? Mikäli kyllä, missä vaiheessa nämä hankkeet ovat?

b      Aiotaanko valtuusto jatkossa pitää jatkuvasti ajan tasalla uusista vastaanottokeskushankkeista siten, että valtuustolla on kaiken aikaa tosiasiallinen mahdollisuus tehdä niihin muutoksia tai tarvittaessa pysäyttää ne?

c      Mikäli uusia vastaanottokeskuksia aiotaan perustaa, aiotaanko alueiden asukkaita kuulla, konsultoida ja informoida paremmin ja avoimemmin kuin Punavuoren ja Kallion tapauksissa tehtiin?" (Kj)

Kyselytunti on heti kokouksen alussa ja sitä voi seurata suorana netissä:
http://www.helsinkikanava.fi/

Kokous ja lähetys alkavat 25.11.2009 kello 18.00

Lähetys on myös myöhemmin nähtävänä videoarkistossa Helsinki-kanavalla.
HUOM! Paikan päälle voi myös mennä katsomaan:
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginvaltuusto/Kokoukset

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, ellei valtuusto jonkin erityisen asian kohdalta toisin päätä. Yleisö voi

seurata valtuuston työskentelyä istuntosalin lehteriltä, sisäänkäynti Sofiankatu 3

[IDA]

Käsittääkseni otsikko ei pidä paikkaansa?

Vastahan Jussi piti pitkähkön puheen valtuustossa. Vai eikö sitä lasketa, koska se oli ryhmäpuheenvuoro?

[Äänestäjä]

Käsitykseni mukaan J-Ha nousee 1.kerran valtuuston pönttöön 25.11.2009 kyselytunnilla.

Jussi esittää (fiksun) kysymyspatterin kaupunginvaltuustossa.

http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginvaltuusto/P__t_sasiakirjat/Esityslistat+2009/P__t_sasiakirjat&xml=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2009/Halke_2009-11-25_Kvsto_21_El/main.xml&xsl=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/mainSuomi.xsl&CACHEPARAM=Halke%202009-11-25%20Kvsto%2021%20El

Itse kyselytunnin kysymys (nro 76) löytyy täältä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2009/Halke_2009-11-25_Kvsto_21_El/D5F9601A-3181-4745-B84A-B82801C0861F/091125kysymykset.doc

76   Valtuutettu Jussi Halla-aho:

Vastaanottokeskushankkeet

"Budjettikirjan sivulla 192 on lähes huomaamaton alaviite, jossa maini-taan, että uusien vastaanottokeskusten kustannuksiin on vuosille 2010–2012 varattu 6,2 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon Punavuoren ja Kallion vastaanottokeskusten aiheuttamat reaktiot ja sen, miten tärkeänä kaupunkilaiset tällaisia kysymyksiä pitävät, perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa kysyä kaupunginjohdolta:

a      Onko kaupungilla käynnissä olevia hankkeita uusien vastaanottokeskusten perustamiseksi mainitulla ajanjaksolla? Mikäli kyllä, missä vaiheessa nämä hankkeet ovat?

b      Aiotaanko valtuusto jatkossa pitää jatkuvasti ajan tasalla uusista vastaanottokeskushankkeista siten, että valtuustolla on kaiken aikaa tosiasiallinen mahdollisuus tehdä niihin muutoksia tai tarvittaessa pysäyttää ne?

c      Mikäli uusia vastaanottokeskuksia aiotaan perustaa, aiotaanko alueiden asukkaita kuulla, konsultoida ja informoida paremmin ja avoimemmin kuin Punavuoren ja Kallion tapauksissa tehtiin?" (Kj)

Kyselytunti on heti kokouksen alussa ja sitä voi seurata suorana netissä:
http://www.helsinkikanava.fi/

Kokous ja lähetys alkavat 25.11.2009 kello 18.00

Lähetys on myös myöhemmin nähtävänä videoarkistossa Helsinki-kanavalla.
HUOM! Paikan päälle voi myös mennä katsomaan:
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginvaltuusto/Kokoukset

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, ellei valtuusto jonkin erityisen asian kohdalta toisin päätä. Yleisö voi

seurata valtuuston työskentelyä istuntosalin lehteriltä, sisäänkäynti Sofiankatu 3

Iso Kiitos Jussille jo tässä vaiheessa.

Meille muille. Seurataan tätäkin aihetta aktiivisesti ja pidetään asiasta meteliä kukin omien mahdollisuuksiemme mukaan.

[-gentilhommehki-]

Käsittääkseni otsikko ei pidä paikkaansa?

Vastahan Jussi piti pitkähkön puheen valtuustossa. Vai eikö sitä lasketa, koska se oli ryhmäpuheenvuoro?

Ok tätä en tiennyt, joten niiltä osin otan takaisin. Onhan tuokin ryhmän tekemä kysymys.

EDIT: Kaivoin Jussin 21.10.2009 puheenvuoron, se on alla.
Asia liittyi lasten ja nuoren hyvinvointisuunnitelmaan.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Keskustelupoytakirja/2009/Halke_2009-10-21_Kvsto_18_Kpk_I/5338A3DF-F7A4-45D3-92A3-92307CB5F463/Kvston_keskustelupoytakirja_18-21102009.html?CACHEPARAM=Halke%202009-10-21%20Kvsto%2018%20Kpk%20I?#_Toc244419424

Valtuutettu Halla-aho


Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.


Lapsuus ja nuoruus ovat vaikeaa aikaa ihmisen elämässä. Lasten ja
nuorten varsinaiset ongelmat ovat kuitenkin hyvin usein seurausta siitä,
että aikuiset, niin vanhemmat kuin päättäjät, eivät kanna heille
kuuluvaa vastuuta tai tarkemmin sanoen siirtävät itselleen kuuluvan
vastuun lapsille ja nuorille. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lasten
ja nuorten terveys, hammashygienia ja jatkuvasti lisääntyvä
ylipainoisuus. Kun itse kävin koulua, keittäjätäti löi lautaselle
ohjesäännön mukaisen annoksen, ruoka oli pakko syödä, jos halusi
päästä välitunnille. Koulujen käytävillä ei ollut karamelli- ja limsa-
automaatteja. Koulun alueelta ei saanut poistua välitunnilla kioskille. Se
ei ollut silloin mukavaa, ja tällainen pakkoajattelu ei ole nykyään kovin
muodikasta.


Muodikkaampaa on nähdä aikuiset ja alaikäiset
keskustelukumppaneina. Lapset on kuitenkin lailla säädetty
vajaavaltaisiksi juuri siitä syystä, että heidän ei katsota pystyvän
hahmottamaan ja edistämään omaa kokonaisetuaan. Lapsen ja
aikuisen roolit ja tehtävät ovat erilaisia. Voitaisiin sanoa, että terveen
lapsen tehtävä on pyrkiä korvaamaan terveellinen ruoka
hampurilaisella ja Cokiksella. Vastuullisen aikuisen tehtävä taas on
estää tämä pyrkimys.


Tässäkin strategiassa peräänkuulutetaan täysin aiheellisesti
yhteisöllisyyttä ja valitetaan yksinäisyyden ja irrallisuuden kokemuksia.
Yhteisöllisyys kuitenkin rakentuu aina jonkin ympärille. Voitaisiin välillä
pysähtyä miettimään, minkä ympärille yhteisöllisyyttä halutaan luoda,
jos samaan aikaan kaikki perinteiset, yhteiset nimittäjät ja
yhteisöllisyyttä luovat tekijät haukutaan aikansa eläneiksi ja kaikin

tavoin ruokitaan individualistista ajattelua, jossa yksilö on ainoa
oleellinen muuttuja. Yhteisöllisyyden hajoaminen liittyy tietenkin
yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan arvomaailmaan, eikä julkisen
vallan aina ole helppoa puuttua siihen. Moniin asioihin tietysti voidaan
puuttua, esimerkiksi koulukiusaaminen on aihe, joka ei
vuosikymmenten kuluessa menetä ajankohtaisuuttaan. Sillä on tuhoisa
vaikutus uhrinsa koulunkäynnille, se jättää elinikäisiä jälkiä, se on suuri
ahdistuksen aihe vanhemmille, ja ennen kaikkea sen kitkeminen kuuluu
yksinomaan kunnan ja koulujen toimialueeseen. Suomessa on
oppivelvollisuus ja tosiasiallinen koulupakko, joten koulujen tulee ottaa
vakavasti velvollisuutensa koulurauhan turvaamisesta.


Opetuslautakunta onkin lausunnossaan vaatinut nollatoleranssia
koulukiusaamiselle ja opettajien valmiuksien parantamista kiusaamisen
tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Opettajan aktiivinen rooli on
ensiarvoisen tärkeä, koska jos jokin on maailmassa varmaa niin se,
että kiusaamisen uhri ei oma-aloitteisesti tule raportoimaan siitä
opettajalle. Tämä seikka luo henkilökunnalle houkutuksen kuvitella, että
ongelmia ei heidän koulussaan ole. Lisäksi tosiasia on, että vaikka
kiusaaminen havaittaisiin, opettajat ovat usein varsin aseettomia
puuttumaan siihen tehokkaasti. Puuttumiskynnystä nostaa myös pelko
vanhempien mahdollisia reaktioita kohtaan.


Arvoisa puheenjohtaja.


Perussuomalaiset ovat huolissaan elintasokuilusta, joka levenee
jatkuvasti hyvin ja huonosti toimeentulevien lapsiperheiden välillä.
Matalan tulotason perheiden tilanteeseen pitää kiinnittää erityistä
huomiota. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat yksinhuoltajaperheet.
Suomessa on jo 300 000 köyhyydessä elävää lasta, ja jos tämä
suhteutetaan Helsinkiin, meillä on kohta pari suurta kaupunginosallista
köyhiä lapsia.


Hyvä valtuusto.


Suunnitelmassa puututaan useaan otteeseen lisääntyvän
maahanmuuton mukanaan tuomiin haasteisiin. Niitä ovat esimerkiksi
vähävaraisuus, koulu- ja opiskeluvaikeudet sekä
maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden ahdas asuminen, joka liittyy
kiinteästi varsinkin humanitaaristen maahanmuuttajien keskimäärin
suureen lapsimäärään. Vähävaraisuuden taustalla ovat mm. muuta
väestöä korkeampi työttömyys tai työvoiman ulkopuolella oleminen.
Näitä ongelmia korostaa entisestään maahanmuuttajien kasautuminen
tietyille asuinalueille sekä siitä seuraava kontaktien vähäisyys ns.

normaaliyhteiskunnan kanssa.


Näistä kehityskuluista on niin paljon ennakkotapauksia muualta
Euroopasta, että niiden ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä.
Suunnitelma kiinnittää kyllä huomiota oikeisiin asioihin, mutta muualla
saadut kokemukset, samoin kuin omat tähänastiset kokemuksemme,
herättävät kysymyksen, voidaanko suuren mittakaavan kehitykseen
ylipäänsä merkittävässä määrin vaikuttaa yhteiskunnan väliintuloilla.
Rahaa varmasti saadaan kulutettua erilaisiin hankkeisiin juuri niin
paljon kuin sitä halutaan niihin ohjata, mutta perusongelmat pysyvät.
Ensinnäkin: Suomen työmarkkinoilla ja Helsingin työmarkkinoilla tulee
jatkossakin olemaan varsin rajallisesti kysyntää kielitaidottomille,
kouluttamattomille, usein luku- ja kirjoitustaidottomille ihmisille. Tämä
täysin riippumatta siitä, tuleeko meille joskus kauan manattu
työvoimapula. Toiseksi: kielen opetukseen tuskin löytyy riittävästi
resursseja taantumassa, kun niitä ei löytynyt 15 lihavankaan vuoden
aikana, etenkään, kun opetusta tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan.
Kolmanneksi: ghettoutumiseen ja alueelliseen eriarvoistumiseen on
käytännössä vaikea puuttua, koska tukitoimin asutettavat ihmiset
joudutaan jatkossakin käytännön pakosta asuttamaan sinne, missä
asuntoja on edullisimmin saatavilla.


Lisäksi tutkimukset tietävät, että kantaväestön poismuutto alueelta
alkaa, kun maahanmuuttajaväestön osuus nousee n. 20 %:iin. Yksi
keskeinen poismuuton perustelu ovat juuri alueen koulut, joissa yhä
suurempi osuus esimerkiksi opettajien ajasta ja energiasta kuluu
erityisryhmien tarpeiden huomioimiseen ja jossa henkisestä
pahoinvoinnista aiheutuvat konfliktit arkipäiväistyvät. Yleisradio uutisoi
tästä aiheesta viimeksi muutama päivä sitten.


Käsittelemme tänään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, emme
kaupungin maahanmuuttostrategiaa. Maahanmuuttajalasten ja -
nuorten hyvin- tai pahoinvointi liittyvät kuitenkin pitkälti niihin valintoihin,
joita kaupunki maahanmuutto-ohjelmassaan tekee. Kuten valtuutettu
Valpas budjettia koskevassa perussuomalaisten
ryhmäpuheenvuorossaan keväällä korosti, kuntaan sijoitettavien, tukea
tarvitsevien maahanmuuttajien määrä pitäisi sopeuttaa käytössä oleviin
todellisiin kotoutusresursseihin. Tällä hetkellä näin ei tehdä, ja jälki on
sen mukaista. Suunnitelman mukaan maahanmuuttajataustaisten
lasten osuus koululaisista kasvaa vuoteen 2025 mennessä jopa
neljännekseen. Kun erityistukea tarvitsevien määrä kasvaa nopeasti
mutta tuen rahoittajien osuus pysyy muuttumattomana tai
todennäköisemmin pienenee, saadaan aikaiseksi mahdoton
matemaattinen yhtälö.



Perussuomalaisten valtuustoryhmän viesti on tiivistettynä se, että
kaikessa päätöksenteossa on ajateltava kokonaisuuksia ja vältettävä
sellaisten ongelmien luomista, joiden ratkaiseminen vaatii rahaa, ellei
ole tietoa siitä, mistä nämä rahat otetaan.


Kiitoksia.

[Iloveallpeople]

Perussuomalaiset haluavat varautua pakolaiskeskuksiin

Vuoden viimeisellä kyselytunnilla 25. marraskuuta valtuustossa keskustellaan pakolaisista. Valtuutettu Jussi Halla-aho (per) haluaa tietää onko kaupungilla käynnissä uusia vastaanottokeskushankkeita 2010–12.

Halla-aho on havainnut, että budjettikirjan sivulla 192 on lähes huomaamaton alaviite, jossa mainitaan, että uusien vastaanottokeskusten kustannuksiin on vuosille 2010–2012 varattu 6,2 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon Punavuoren ja Kallion vastaanottokeskusten aiheuttamat reaktiot ja sen, miten tärkeänä kaupunkilaiset tällaisia kysymyksiä pitävät, perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa kysyä kaupunginjohdolta onko uusia keskuksia perusteilla ja missä vaiheessa mahdolliset hankkeet ovat.

–Aiotaanko valtuusto jatkossa pitää jatkuvasti ajan tasalla uusista vastaanottokeskushankkeista siten, että valtuustolla on kaiken aikaa tosiasiallinen mahdollisuus tehdä niihin muutoksia tai tarvittaessa pysäyttää ne? Mikäli uusia vastaanottokeskuksia aiotaan perustaa, aiotaanko alueiden asukkaita kuulla, konsultoida ja informoida paremmin ja avoimemmin kuin Punavuoren ja Kallion tapauksissa tehtiin, Halla-aho kyselee.
...

Helsingin Uutiset

[antero]

http://www.helsinkikanava.fi/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-kokous-21-25-11-2009

Hohhoijjaa, lähes kaikki mahdolliset kliseet tuli käytettyä Vihreiden (5), SKP:n (1), SDP:n (3), Kokoomuksen (2), Vasemmistoliiton (4) ja Keskustan (1) puheenvuoroissa.
Jopa apulaiskaupunginjohtaja sortu viimeisessä puheenvuorossa täyteen mokutukseen.

Sairasta, niin sairasta.

Laura Kolbe (Kesk.) totesi kuvaavasti:"
"Mä en ymmärrä miten tämä tilanne tässä olisi on muuttunut."