Yhteisöllisyys?

[CaptainNuiva]

Mokuttajat monesti ihastelevat muiden kulttuurien yhteisöllisyyttä ja niiden tarjoavan sitä mitä suomalaisilta puuttuu.

Herää pari kyssäriä tähän liittyen:
1.Miten ulkopuoliset jotka eivät halua intergroitua yhteisöön, voivat levittää yhteisöllisyyyttä?

2.Haettaessa suurinta yhteisöllisyyttä: Suomalaiset eivät sotien aikana jättäneet kaatuneitaan vaan heidän ruumiinsa pyrittiin hakemaan linjojen takaa jopa lisähenkiä vaarantaen ja uhraten jotta nämä saatiin omaisten huostaan ja kotimaan multiin.
Millä kulttuurilla on esittää yhtä suurta, todellista yhteisöllisyyttä ihan aikuisten oikeasti?

Kohtaan kaksi voi olla helppo todeta että se oli silloin ja sota-aikana mutta minä väitän että se sama todellinen yhteisöllisyys on edelleen olemassa.
Se ettei se jotain asiaa pidetä koko ajan esillä, ei todista sitä etteikö sitä olisi.

[Ari-Lee]

1. Mokuttajat puhuvat yhdestä ja ainoasta maahanmuuttaja yhteisöstä: muhameteista. Uskonto yhdistää vaikka väkivalloin.
2. Talvisotahenkeä löytyy vielä. Kysymykseen millä kulttuurilla on vieläkin suurempaa yhteisöllisyyttä: Jos alakulttuurit luetaan mukaan niin mennään hämärän rajoille.

[Maisterinna]

Yhteisöllisyys tosiaan on kateissa ja monien pahoinvointi johtuu sosiaalisten turvaverkkojen puuttumisesta. Juuriltaan repiytyneiden ja täysin eri kulttuuriarvojen ihmisten joukkomaahantulo pahentaa tilannetta potenssiin 10.

[Kalle]

Tuo yhteisöllsyydestä puhuminen on noissa mokutuspuheissa kieltämättä aina yhtä mielenkiintoista. Noin reaalielämässä kun monikulttuurisuus on juuri yhteisöllisyyden vihollinen. Yhteisöllisyys kun perustuu yhteisiin arvoihin, toimintatapohin ja kommunikaation välineisiin. Siihen että koetaan satunnaisen vastaantulijankin kanssan olevan paljon yhteisiä asioita. Yhteinen kulttuurihan on juuri yhteisöllisyyden ilmenemismuoto. Monikultuurisessa yhteiskunnassa, jossa vähän jokaisella on ihan omat arvonsa, tapansa, kielensä jne ei juuri yhteisöllisyyttä voikkaan päästä syntymään.

[Eino P. Keravalta]

Tuo varsinaisten maahanmuuttajien niin palvottu ominaisuus ei suinkaan johdu heidän kultaisesta luonteestaan, vaan elämän karuudesta; niin kutsutuissa aasivankkuriyhteiskunnissa on tekniikan, suunnitelmallisuuden ja rahan puutteessa pitänyt aina hoitaa kaikki yhteisön turvin. Yksinkertaistakin asiaa täytyy olla puoli sukua suorittamassa.

Siinä, missä länsimainen ihminen on käyttänyt vipuvoimaa, vesivoimaa, höyryvoimaa, sähköä ja muuta teknistä apuvälinettä, siinä eksoottiset kulttuurit ovat paljolti käyttäneet yksinkertaisesti joukkovoimaa. Kun eurooppalainen painaa nappulaa, kehitysmaalainen aasivankkuriyhteiskunnan asukki kutsuu paikalle puoli sataa lähisukulaistaan ja hirveän älämölön, huitomisen ja väittelyn saattelemana pyritään sitten suoriutumaan jostakin askareesta.

Yhteisöllisyys on siis ollut elinehto ja pakko. Kärjistäen ja yleistäen voitaneen sanoa, että siinä missä eurooppalainen on käyttänyt älyään, siinä moni muu kulttuuri on käyttänyt joukkovoimaa. Tämä evolutiivinen tendenssi näkyy tänä päivänä: jotkut kulttuurit uskovat vain väenpaljoutta ja voimaa, eivät älyä, logiikkaa tai perusteluja.

Kun tällainen yhteistyö on joissakin kulttuureissa ollut välttämättömyys, on siitä seurannut myös se, että on nähty tarpeelliseksi synnyttää lapsia niin paljon kuin mahdollista, ovathan ne apuvoima ja turva alkeellisissa kulttuureissa. Ja kun määrätön lastenhankinta on ollut hyve, on siitä muodostunut miehen kunnia, joka on muodostunut perinteeksi, jota ei saa kyseenalaistaa.

Samaan yhteisöllisyyteen on olosuhteiden pakosta liittynyt myös yhteisön jäsenten tiukka kontrolli. Tämäkin piirre elää yhä voimakkaana. Kun yhteisön selviytyminen on riippunut monista henkilöistä, on ollut tarve pitää huolta, että he kaikki ovat jakaneet samat arvot ja tavoitteet. Seurauksena on ollut tiukka sosiaalinen kontrolli, mikä on yhteisöllisyyden väistämätön varjopuoli.

Niinpä monissa kehittymättömissä kulttuureissa naisten ja lasten asema onkin mitä surkein: he ovat tiukan kontrollin alaisia ja jopa omaisuuden asemassa. Selviytymisen äärirajoilla eläneissä yhteisöissä on nainen kuitenkin jopa tällaisissa oloissa saattanut kokea olevansa turvassa, onhan hänellä selkeä paikka eikä itse tarvitse ajatella.

Kuten huomaamme, ei se yhteisöllisyys niin ihanaa ole. Eurooppalainen ihminen on individualisti, koska hän tekniikkansa ja rationaalisemman ajattelunsa ansiosta kykenee tulemaan toimeen omillaankin. Tästä on ollut seurauksena suurempi luovuus, aktiivisuus ja vastuunotto sekä itsenäinen ajattelu, tosin joskus jopa liiallinen egoismi yhteisen hyvän kustannuksella. Toisaalta taas "yhteisöllisten" kulttuureiden riesana on yksilön tukahduttaminen, tiukka sosiaalinen kontrolli, kollektiiviset rangaistukset, yksilön kehityksen estyminen, vastuunpakoilu, passiivisuus ja kyvyttömyys kyseenalaistamiseen. 

[Nationalisti]

Yhteisöllisyys tutkitusti murentuu monikulttuuristumisen myötä. Katsokaapa vaikka Robet Putnamin tutkimusta aiheesta (http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam#Diversity_and_Trust_within_Communities). Suomessa tietenkin yhteisöllisyyden suurin tuhoaja tähän mennessä on ollut holhousvaltion byrokratia.

[CaptainNuiva]

1.Miten ulkopuoliset jotka eivät halua intergroitua yhteisöön, voivat levittää yhteisöllisyyyttä?

Pitäytymällä oman kulttuurinsa sisällä ja lisääntymällä pääasiallisesti keskenään.

2.Haettaessa suurinta yhteisöllisyyttä: Suomalaiset eivät sotien aikana jättäneet kaatuneitaan vaan heidän ruumiinsa pyrittiin hakemaan linjojen takaa jopa lisähenkiä vaarantaen ja uhraten jotta nämä saatiin omaisten huostaan ja kotimaan multiin.
Millä kulttuurilla on esittää yhtä suurta, todellista yhteisöllisyyttä ihan aikuisten oikeasti?

Ensimmäiseksi tulee mieleen juutalainen ja islamilainen kulttuuri. Vastaukseni on sitten sillä varauksella, etten ole ihan varma, mitä tarkoitetaan sanonnalla "ihan aikuisten oikeasti".

Suomen sota-ajan kaltainen yhteisöllisyys on olemassa, jos on. Itse lähden siitä, että sellaista ei ole. Lisäuhkana näen vielä sen, että vaikka sellainen yhteisöllisyys löytyisikin tosipaikan tullen, niin modernin yhteiskunnan aikaansaamat henkiset (valintojen maailmalla sekoitettu yksilö) ja fyysiset (kottaraispöntön edessä istumisesta seurannut paska kunto) esteet eivät anna yhteisöllisyyden realisoitumiselle mahdollisuutta.

1.Juuri näin, vain ja ainoastaan keskenään...Siihen yhteisöllisyyteen ei ole asiaa sillä mokuttajallakaan joka toivoo vieraan kulttuurin jonkinlaisesta yhteisöllisyydestä oman pahan olonsa karkoittajaa.

2.Ehkä olisi parempi puhua kansallisesta yhteisöllisyydestä kuin uskonnon sitomasta, ovat mielestäni varsin erillaisia.
Aikuisten oikeasti sanonnalla tarkoitin todellisia tekoja eikä vain ihanaa ja värisevää visiota.

[Ernst]

Olikos se James Watt, joka sanoi koneen kovan metelin saavan oppimattoman luulemaan, että meteliin liittyvät mukamas suuretkin voimat. Jonkin sopeutumisvaikeuksista kärsivän ryhmän epätoivoinen  yhteisten  ongelmiensa parissa kyyhöttely ja kärvistely saattaa saada oppimattoman luulemaan, että kyseessä on yhteisöllisyys!

Émile Durkheim, jonka kaikki sivistyneet ihmiset tietysti tuntevat tuotantoineen, totesi yhteisöllisyydestä jotakuinkin näin:

..."yhteisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen pohjana".

Tiedättekö, ÉD ei olisi neuvonut meitä ottamaan oppia vaikkapa somalien, irakilaisten, turkkilaisten tai eteläafrikkalaisten yhteisyydentunteesta ja yhteenkuuluvuudentunteesta.

[Ari-Lee]

Olikos se James Watt, joka sanoi koneen kovan metelin saavan oppimattoman luulemaan, että meteliin liittyvät mukamas suuretkin voimat.

Kiihdytyskisoissa käyneenä voin vakuuttaa että kyllä meteli on suoraan verrannollinen voimaan. 
Autossani oli ennen 3,7 litrainen n. 100 heppainen kone ja kyyti oli hiljainen kuin huopatossu mutta nyt on 5,4 litrainen n. 300 hepoinen kone ja meteli on melkoinen. M.O.T 

[Ernst]

Olikos se James Watt, joka sanoi koneen kovan metelin saavan oppimattoman luulemaan, että meteliin liittyvät mukamas suuretkin voimat.

Kiihdytyskisoissa käyneenä voin vakuuttaa että kyllä meteli on suoraan verrannollinen voimaan. 
Autossani oli ennen 3,7 litrainen n. 100 heppainen kone ja kyyti oli hiljainen kuin huopatossu mutta nyt on 5,4 litrainen n. 300 hepoinen kone ja meteli on melkoinen. M.O.T 

No, Watt eleli omana aikanaan. Höyrykoneilla ei otettu varttimailin kiihdytyksiä. Nykyisin ei kai kukaan oikeasti pidä ratikassa  metelöivää afrikkalaista häirikköporukkaa varteenotettavana voimana muuten kuin voimavarasyöppönä.

[Ari-Lee]

Olikos se James Watt, joka sanoi koneen kovan metelin saavan oppimattoman luulemaan, että meteliin liittyvät mukamas suuretkin voimat.

Kiihdytyskisoissa käyneenä voin vakuuttaa että kyllä meteli on suoraan verrannollinen voimaan. 
Autossani oli ennen 3,7 litrainen n. 100 heppainen kone ja kyyti oli hiljainen kuin huopatossu mutta nyt on 5,4 litrainen n. 300 hepoinen kone ja meteli on melkoinen. M.O.T 

No, Watt eleli omana aikanaan. Höyrykoneilla ei otettu varttimailin kiihdytyksiä. Nykyisin ei kai kukaan oikeasti pidä ratikassa  metelöivää afrikkalaista häirikköporukkaa varteenotettavana voimana muuten kuin voimavarasyöppönä.

Yep yep mutta yhteisöllisyyttä löytyy metelistä myös. 

[sgniwder]

Itse olen sitä mieltä, että suomalaiset voisivat ottaa yhteisöllisyydestä mallia muista kulttuureista, mutta ei tuomalla niitä kulttuureja tänne. Mielestäni meillä on opittavaa muista kulttuureista, aivan kuten heillä meidän kulttuurista, mutta ei kulttuurien täydellinen sekoittaminen saa ketään oppimaan yhtään mitään, päinvastoin.

[MW]

Olikos se James Watt, joka sanoi koneen kovan metelin saavan oppimattoman luulemaan, että meteliin liittyvät mukamas suuretkin voimat.

Kiihdytyskisoissa käyneenä voin vakuuttaa että kyllä meteli on suoraan verrannollinen voimaan. 
Autossani oli ennen 3,7 litrainen n. 100 heppainen kone ja kyyti oli hiljainen kuin huopatossu mutta nyt on 5,4 litrainen n. 300 hepoinen kone ja meteli on melkoinen. M.O.T 

Kyllä kolmekakskasinkin suht hillitysti saapi puhumaan, jollei halua julistaa...

[erilainen]

Asun pienessä kylässä(Öpaut 2000 asukkia). Täällä yhteisöllissyden ainakin tuntee niin hyvässä ja pahassa. Mielestäni kuitenkin hyvät puolet vievät voiton. Jonkin verran tätä asiaa kuitenkin rikkoo kunnan noin 200 ulkomaalaisasukkia(virolaisia valtaosa). Eipä noista itselläni ole mitään pahaa sanottavaa tietty aina sielä joku on joka pistää silmään.

[Ernst]

Olikos se James Watt, joka sanoi koneen kovan metelin saavan oppimattoman luulemaan, että meteliin liittyvät mukamas suuretkin voimat.

Kiihdytyskisoissa käyneenä voin vakuuttaa että kyllä meteli on suoraan verrannollinen voimaan. 
Autossani oli ennen 3,7 litrainen n. 100 heppainen kone ja kyyti oli hiljainen kuin huopatossu mutta nyt on 5,4 litrainen n. 300 hepoinen kone ja meteli on melkoinen. M.O.T 

No, Watt eleli omana aikanaan. Höyrykoneilla ei otettu varttimailin kiihdytyksiä. Nykyisin ei kai kukaan oikeasti pidä ratikassa  metelöivää afrikkalaista häirikköporukkaa varteenotettavana voimana muuten kuin voimavarasyöppönä.

Yep yep mutta yhteisöllisyyttä löytyy metelistä myös. 

Noinkin