Opintotukikuukaudet

[do.ut.des]

Satuin havaitsemaan Kelan sivuilta, että mm. Afrikan kulttuureita ja kieliä pääaineena opiskeleva opiskelija saa 64 tukikuukautta opintoihinsa - kun taas teekkari saa enintään sen 55 tukikuukautta.

Kysymykseni kuuluu, miksi tai mikä tekee Afrikan kulttuurista ja kielestä monimutkaisempaa tai haastavampaa kuin esimerkiksi Maxwellin yhtälöiden ymmärtäminen? Mikä on se vaikeusaste, korrelaatiosuhde jonka perusteella maisteri-oppilaalle myönnetään enemmän tukikuukausia käyttöön kuin diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavalle opiskelijalle?  

(http://img11.imageshack.us/img11/3961/nimetnonl.jpg)

[Torrence]

Voi jumalauta! Onko kellään tarkempaa tietoa, että miksi näin? 

[Virkamies]

Kysymykseni kuuluu, miksi tai mikä tekee Afrikan kulttuurista ja kielestä monimutkaisempaa tai haastavampaa kuin esimerkiksi Maxwellin yhtälöiden ymmärtäminen? Mikä on se vaikeusaste, korrelaatiosuhde jonka perusteella maisteri-oppilaalle myönnetään enemmän tukikuukausi käyttöön kuin diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavalle opiskelijalle? 

Syy on siinä, että kyseisellä laitoksella tehdään kansainvälisesti erittäin korkeatasoista kuolleiden kielten tutkimusta ja usko kun sanon, että nuolenpääkirjoitusten tulkitseminen ei ole helppo tieteenala. Tutkinnot todennäköisesti kestävät ihan tästä syystä normaalia pidempään.

Vaikka nimestä voisi kuvitella toista, niin kyseessä on ihan oikeasti ihan oikean tieteen laitos. Ainakin minulle Maxwellin yhtälöt avautuvat helpommin kuin klassinen assyria.

[Mika]

Minulle tuli heti mieleen se, että ko oppiaineita opiskelee Suomessa melkoinen määrä afrikkalaisia opiskelijoita, joille tuo 64 kuukauttakin on haasteellinen juttu. Tämä siitä huolimatta, ettei huippuosaajilta tietenkään edellytetä samaa vaatimustasoa kuin suomalaisilta opiskelijoilta.   

[Huuhkaja]

Syy on siinä, että kyseisellä laitoksella tehdään kansainvälisesti erittäin korkeatasoista kuolleiden kielten tutkimusta ja usko kun sanon, että nuolenpääkirjoitusten tulkitseminen ei ole helppo tieteenala. Tutkinnot todennäköisesti kestävät ihan tästä syystä normaalia pidempään.

Uskon kyllä, että nuolenpääkirjoituksen tulkitseminen on vaikeaa. Mutta on mahdotonta arvioida objektiivisesti, onko se olennaisesti vaikeampaa kuin esimerkiksi Schrödingerin yhtälön ratkaiseminen ja SU(3) x SU(2) x U(1) -symmetrian ymmärtäminen. Alalla kuin alalla opiskeltavaa ja opittavaa olisi paljon enemmän kuin suositellussa 5 vuoden opiskeluajassa ehtii omaksumaan.

Jos kyseisen laitoksen ylempää perustutkintoa ei pysty suorittamaan samassa ajassa kuin muissa oppiaineissa, tutkintovaatimukset on väärin mitoitettu. Oikea ratkaisu ei ole yhtä oppiainetta suosiva Kelan poikkeussääntö, vaan tutkinnon työmäärän mitoittaminen sopimaan oikeasti 300 op:n / 55 kk:n sisään. Siis Aasian ja Afrikan kulttuurin ja kielen vaikeiden kurssien opintopistemäärää olisi suurennettava ja tutkintoon vaadittavien kurssien määrää pienennettävä.

[Lemmy]

Olisikohan tuossa jokin sellainen juttu, että on pakko käydä ulkomailla suorittamassa osa tutkinnosta?

[Virkamies]

Uskon kyllä, että nuolenpääkirjoituksen tulkitseminen on vaikeaa. Mutta on mahdotonta arvioida objektiivisesti, onko se olennaisesti vaikeampaa kuin esimerkiksi Schrödingerin yhtälön ratkaiseminen ja SU(3) x SU(2) x U(1) -symmetrian ymmärtäminen. Alalla kuin alalla opiskeltavaa ja opittavaa olisi paljon enemmän kuin suositellussa 5 vuoden opiskeluajassa ehtii omaksumaan.

Kyllä, arvioni oli täysin subjektiivinen. Toiset ovat lahjakkaampia kielissä ja toiset vaikkapa matematiikassa.

Jos kyseisen laitoksen ylempää perustutkintoa ei pysty suorittamaan samassa ajassa kuin muissa oppiaineissa, tutkintovaatimukset on väärin mitoitettu. Oikea ratkaisu ei ole yhtä oppiainetta suosiva Kelan poikkeussääntö, vaan tutkinnon työmäärän mitoittaminen sopimaan oikeasti 300 op:n / 55 kk:n sisään. Siis Aasian ja Afrikan kulttuurin ja kielen vaikeiden kurssien opintopistemäärää olisi suurennettava ja tutkintoon vaadittavien kurssien määrää pienennettävä.

Sitä vastaan minulla ei olisi mitään. Yritin vain kertoa sen, että vastoin kuin voisi kuvitella, niin kysymyksessä ei ole laitos jossa kuunnellaan afrikkalaista musiikkia ja sepitellään siitä omia subjektiivisia tutkimuksia vaan ihan oikeaa tiedettä tekevä.

Mutta oikeasti, minulla ei ole tietoa tämän poikkeussäännön alkuperästä, joten spekulaatiota tämäkin tietysti on.

[do.ut.des]

Ainakin on sanomatta selvää, että Kela haluaa tukea afrikkalaista kulttuuria enemmän. 

[Shrike]

Mikä on se vaikeusaste, korrelaatiosuhde jonka perusteella maisteri-oppilaalle myönnetään enemmän tukikuukausia käyttöön kuin diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavalle opiskelijalle?

http://www.lmgtfy.com/?q=%09tutkinnot%2C+joiden+p%C3%A4%C3%A4aineena+on+Aasian+ja+Afrikan+kielet+ja+kulttuurit

Viidennestä linkistä löytyy

http://www.edilex.fi/kela/fi/he/20050011

Laskentasäännöstä poiketen opintotukeen oikeuttava aika olisi 64 kuukautta, jos opiskelija suorittaa sellaista ylempää korkeakoulututkintoa, jonka pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Näiden opiskelijoiden opintotukiaika on nykyisin 65 kuukautta. Näiden opintojen järjestäminen ei ole mahdollista siten, että opiskelijat käytännössä pystyisivät suorittamaan tutkinnon sen laajuuden mukaisessa ajassa, koska opinnot aloittaessaan opiskelijat joutuvat perehtymään kyseiseen kieleen sen alkeista lähtien. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien koulutusta annetaan vain Helsingin yliopistossa. Näitä aineita pääaineenaan opiskelevien opiskelijoiden määrä on hyvin vähäinen.

Voisivat Maxwellin yhtälötkin olla haasteellisia hallita mikäli korkeakoulu aloitettaisiin yhteenlaskusta.

[justiina1]

Täältä voi käydä katsomassa valintakoekysymyksiä, ja luulen että on niin tiukka koe, josta ei suomea täydellisesti osaava pääse ikinä läpi.

http://www.helsinki.fi/hum/tdk/valinta/kokeet/2009/AAA_2009.pdf

[do.ut.des]

Heh.

No joo... Tässä jotain selitystä asiaan:

Laskentasäännöstä poiketen opintotukeen oikeuttava aika olisi 64 kuukautta, jos opiskelija suorittaa sellaista ylempää korkeakoulututkintoa, jonka pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Näiden opiskelijoiden opintotukiaika on nykyisin 65 kuukautta. Näiden opintojen järjestäminen ei ole mahdollista siten, että opiskelijat käytännössä pystyisivät suorittamaan tutkinnon sen laajuuden mukaisessa ajassa, koska opinnot aloittaessaan opiskelijat joutuvat perehtymään kyseiseen kieleen sen alkeista lähtien. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien koulutusta annetaan vain Helsingin yliopistossa. Näitä aineita pääaineenaan opiskelevien opiskelijoiden määrä on hyvin vähäinen.

Voisivat Maxwellin yhtälötkin olla haasteellisia hallita mikäli korkeakoulu aloitettaisiin yhteenlaskusta.

Ainakin meidän lahjattomien yliopistossa juuri kyseisen herran oivalluksia käsittelevä kurssi on alan vaikein kurssi, josta yrittäneiden joukosta noin 10% pääsee kerrallaan läpi.

[justiina1]

Minulle tuli heti mieleen se, että ko oppiaineita opiskelee Suomessa melkoinen määrä afrikkalaisia opiskelijoita, joille tuo 64 kuukauttakin on haasteellinen juttu. Tämä siitä huolimatta, ettei huippuosaajilta tietenkään edellytetä samaa vaatimustasoa kuin suomalaisilta opiskelijoilta.  

Opiskelemaan otetaan vuosittain n.25-30 henkeä ja tässä esimerkki pääsykokeista 2009, eli yksi kysymys:

3.3. Muodosta suomen kielen verbistä juoda seuraavat muodot
a) passiivin preesensin partisiipin monikon inessiivi
b) aktiivin perfektin partisiipin monikon genetiivi
c) 2. infinitiivin instruktiivi
d) aktiivin konditionaalin perfektin monikon 2. persoonan kieltomuoto
e) aktiivin potentiaalin perfektin yksikön 1. persoonan kieltomuoto
f) passiivin konditionaalin kieltomuoto

Eli siellä koulutetaan suomalaisia Afrikan ja Aasian kielten ja kulttuurin asiantuntijoita. Ja koska ko. opinnot vaativat usein pidempää oleskelua ulkomailla, on aikaa opintorahaan pidennetty se 10 kuukautta. Sivistysvaltioissa kun tupataan tälläisiä harvinaisempiakin kieliä ja kulttuureja tutkimaan ja opiskelemaan. Ko.laitoksella opiskellaan  mm. japania ja koreaa.

[Virkamies]

Ainakin on sanomatta selvää, että Kela haluaa tukea afrikkalaista kulttuuria enemmän. 

Kehottaisin tutustumaan kulttuurimme peruspilareihin. Mesopotamian korkeakulttuurien juurista periytyy moni asia, joita me pidämme eurooppalaisina kreikkalaisten välittämänä.

Ja sikäli kun luen oikein esimerkiksi herra Halla-ahon omaa luonnehdintaa lukeneisuudestaan, niin otaksuisin hänen opiskelleen sanskritinsa ja muinaispersiansa juuri tämän laitoksen alaisuudessa. En tiedä, että onko se oikein tahi minkäänlainen argumentti suuntaan tai toiseen, mutta tekee nyt mieleni kuitenkin ääneen lausua. Ehkä se kertoo jotakin niistä ihmisistä, jotka siellä opiskelevat konkreettisemmin.

[domokun]

Toi kyllä pistää ihmettelemään. Ei sen että jos joku aine on "vaativampi" kuin toinen tulisi tarkoittaa pitempää opintotukiaikaa, vaativuus tulisi kompensoida tutkinnon pituutena opintopisteissä.

Opintopisteet taas itsessään on useasti määritelty hieman mielivaltaisesti. Esim vuosia sitten TTKK:lla ei varsinaiset tietotekniikan opiskelijat saivat ohjelmoinnin parista ekasta kurssista tuplasti opintoviikkoja.   

[rontti4]

Täältä voi käydä katsomassa valintakoekysymyksiä, ja luulen että on niin tiukka koe, josta ei suomea täydellisesti osaava pääse ikinä läpi.

http://www.helsinki.fi/hum/tdk/valinta/kokeet/2009/AAA_2009.pdf

Kokeeseen pitää valmistautumalla pari kirjaa. Kysymykset eivät kovin ihmeellisiltä vaikuttaneet kun termit on opetellut.

Pääsykokeen vaikeus tai helppous ei asiaan liittyne kun ihmetellään miksi jonkin aineen 300 opintopisteen suorittamiseen annetaan opintotukea 64 kuukauden ajan kun muiden 300 opintopisteen tutkintoihin annetaan opintotukea vain 55 kuukauden ajan. 

[MokuMan]

Voi jumalauta! Onko kellään tarkempaa tietoa, että miksi näin? 

Teekkarille on aivan sama, onko tukikuukausia 20, 50 vai 100. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tukia ei pääse korkeiden vuositulojen takia nostamaan...

[requiem]

Voi jumalauta! Onko kellään tarkempaa tietoa, että miksi näin? 

Teekkarille on aivan sama, onko tukikuukausia 20, 50 vai 100. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tukia ei pääse korkeiden vuositulojen takia nostamaan...

Höpöhöpö. Jos opiskelet 9kk vuodessa ja teet 3kk töitä, saat tienata 11850€ työkuukausiesi aikana maksimissaan. Jos tulot ylittävät tuon, aletaan tukia perimään takaisin. Tuon rahamäärän tienaaminen tarkoittaisi sellaista 4000€ kuukaudessa. 4000€ kuukausipalkka ei toteudu edes valmistuneella di:llä.

Jos opiskelet 9kk ja teet töitä ohessa koko vuoden, saat tienata tukesi ohella sen 1000€ kuukaudessa. Tuo raja kyllä menee teekkarilta rikki helposti, jos sattuu tekemään koulutustaan vastaavia töitä. Toisaalta opiskelut tuskin etenevät kovinkaan vauhdikkaasti.

Tukia pääsee nostamaan, jos keskittyy töiden sijasta opiskeluun. Jos ei ole töitä, ei ole tuloja.

Jos ei kesätöitä, sitten on kesäopiskelua. Sitä tämäkin teekkari tekee. Se niistä suurista tuloista, teekkarin "helposta" elämästä ja ruusuilla tanssimisesta. 

[Virkamies]

Pääsykokeen vaikeus tai helppous ei asiaan liittyne kun ihmetellään miksi jonkin aineen 300 opintopisteen suorittamiseen annetaan opintotukea 64 kuukauden ajan kun muiden 300 opintopisteen tutkintoihin annetaan opintotukea vain 55 kuukauden ajan. 

Kyllä. Näin on, itse pääsykoe ei ole kuin tarkistus sen suhteen, että on edes perustavanlaatuinen kielitieteellinen työkalupakki olemassa.

Opintopisteistä minulla ei ole omaa kokemusta, mutta tiedän opintoviikkoajoista sen, että kuolleen kielen perusteet saattoivat viedä yhden ihmisen lähes koko vuoden intensiivisen opiskelun ja siitä syntyi vain viitisen opintoviikkoa. 5 opintoviikkoa saattoi jossain toisen oppiaineen parissa hoitaa parin päivän kirjatenttilukemisella.

Jos asiantila on onnistuttu jotenkin korjaamaan niin, että se on tätä nykyä yleispätevä, niin sitten kaikki on kyllä hienommin nykyään. Epäilen kuitenkin, että kyseisten kielien opinnot ovat yhä nykyään aliarvostettuja opintopistemääriltään, mistä syntyy kyseinen poikkeus Kelan käytännöissä.

[MokuMan]

Höpöhöpö. Jos opiskelet 9kk vuodessa ja teet 3kk töitä, saat tienata 11850€ työkuukausiesi aikana maksimissaan. Jos tulot ylittävät tuon, aletaan tukia perimään takaisin. Tuon rahamäärän tienaaminen tarkoittaisi sellaista 4000€ kuukaudessa. 4000€ kuukausipalkka ei toteudu edes valmistuneella di:llä.

<oman virheen myöntäminen>Kas, tulorajoja on nostettu siitä kun poikani opiskeli.</oman virheen myöntäminen>

Väitteeni ei ollut tarkoitettu täysin kirjaimellisesti otettavaksi. Mutta kyllä tuo vanha 17170 euron raja meni helpostikin: 1400 euron kuukausipalkka (ei siis mikään suuri tulo!) ja lomarahat päälle, niin siinähän palauttelet kaikki tuet. Muutaman kuukauden tuet menettää jo pienemmälläkin kesätyöskentelyllä.

Tuo uusi raja vaatii "jo" 1800 euron palkan - mikä on jo vähän vaikeampi saada ainakin osa-aikatyöllä.

Kelan tulovalvonnassa ei ole väliä, onko rahat tienannut kesällä vai lukukausien aikana (et suoranaisesti väittänyt tätä, mutta tulkitsin näin - saatoin ymmärtää väärinkin).

Jos ei kesätöitä, sitten on kesäopiskelua. Sitä tämäkin teekkari tekee. Se niistä suurista tuloista, teekkarin "helposta" elämästä ja ruusuilla tanssimisesta. 

En väittänyt kenenkään elämää helpoksi. Ja 1400 euron kuukausitulot eivät ole suuria.

[requiem]

Jos ei kesätöitä, sitten on kesäopiskelua. Sitä tämäkin teekkari tekee. Se niistä suurista tuloista, teekkarin "helposta" elämästä ja ruusuilla tanssimisesta. 

En väittänyt kenenkään elämää helpoksi. Ja 1400 euron kuukausitulot eivät ole suuria.

No itsekkin menin omalta osaltani hivenen yli. Alkanut muumittaa vain välillä oletus siitä, että jokaiselta teekkarilta löytyy jokin mystinen kvanttimekaaninen potentiaalikuoppa josta rahaa voi sitten äyskäröidä kuin sammosta

[MokuMan]

No itsekkin menin omalta osaltani hivenen yli. Alkanut muumittaa vain välillä oletus siitä, että jokaiselta teekkarilta löytyy jokin mystinen kvanttimekaaninen potentiaalikuoppa josta rahaa voi sitten äyskäröidä kuin sammosta

Ymmärrän hyvin, varsinkin kun lama on haitannut kesätöihin pääsyä, lukukausien aikana tehtävästä osa-aikatyöstä puhumattakaan.

[Turkulaine]

Tuon koulutusohjelman ongelma opiskelijan näkökulmasta on se, että siellä tulee valita useampi kuin yksi kieli ja yhteenkään valituista kielistä ei välttämättä saa minkäänlaista opetusta tai ohjausta Suomessa. Koulutusta saa yleisesti kielitieteen ja kulttuurintutkimuksen perustaidoissa, mutta itse sisältö on opiskeltava itsenäisesti ja ainakin osin kohdemaassa. Jos pääkieli on persia niin sitten mennään Iraniin. Tuollaisessa touhussa koko opintopisteen käsite hämärtyy.

En tiedä mikä on nykytilanne mutta joskus aiemmin sanottiin että valmistuneiden työtilanne on yleensä erittäin hyvä. Kaupan, tiedustelun ja diplomatian alalla on käyttöä muutakin kuin saksaa ja englantia osaaville mutta "eksoottisten" kielten osalta on vain kourallinen kotimaisia taitajia. Toinen vaihtoehto on hommata maahanmuuttajia kyseisistä maista, opettaa suomea ja toivoa että he myös ovat luotettavia ja lojaaleja. Pashtun kielen työperäisistä tulkeista on ainakin Puolustusvoimilla melko karvaita kokemuksia.

[Lemmy]

Pääsykokeen vaikeus tai helppous ei asiaan liittyne kun ihmetellään miksi jonkin aineen 300 opintopisteen suorittamiseen annetaan opintotukea 64 kuukauden ajan kun muiden 300 opintopisteen tutkintoihin annetaan opintotukea vain 55 kuukauden ajan. 

Niin no, yleensähän yliopistolla riittää kun opettelee ulkoa jotain diibadaabaa... kielissä joutuu hieman soveltamaan eli pitää jotain osatakin, poislukien jos on pryceless.

[Uljanov]

Sattuipas sopivasti, itse pyrin tänä keväänä juuri tälle laitokselle. Noista ylimääräisistä tukikuukausista ja niiden tarpeellisuudesta en osaa tietysti vielä sanoa mitään, mutta valintakokeesta muutama sana.

Kokeen kielitieteen osion pitäisi suomea äidinkielenään puhuvalle olla lyhyen kertauksen jälkeen helppoa kauraa (kunhan jonkinlaista päättelykykyä löytyy), mutta ulkomaalaisille hakijoille se luultavasti muodostaa ylitsepääsemättömän esteen. Ilman hyvää "kielikorvaa" opeteltavien asioiden määrä nousee massiiviseksi.

Todelliset erot hakijoiden välillä tulee Ninian Smartin yli 600-sivuisesta järkäleestä Uskontojen maailma, johon 60% kokeen pisteytyksestä perustuu. Teoksessa on esitelty uskontojen historiaa ja kehitystä niiden synnystä nykyaikaan. (Järkyttävää määrää vieraskielisiä termejä ja nimiä unohtamatta, kokeen kysymykset koskevat vain murto-osaa kirjan alueesta)

Tänä vuonna laitokselle on ollut hakijoita yli 500 (joista kokeeseen on luultavasti osallistunut vain n. puolet), ja 26 valitaan. Mikään afrikkalaisten kiintiö-oppilaitos ei siis ole kyseessä, vaan tullakseen valituksi täytyy tehdä paljon työtä, ja ilman natiivin tasoista suomea työmäärä nousee lähes mahdottomaksi.

Itse aion opiskella Kiinan kieltä ja kulttuuria, mikäli tulen valituksi. Opetetaan siellä siis ihan eläviä ja tarpeellisiakin kieliä.

[M.E]

Eräs ystäväni lähetti minulle linkin tälle KELA:n sivulle ja kehotti katsomaan opintotuen maksimiaikoja. Huomaako lukija mitään erikoista?

Hämmästyneenä tästä käytännöstä tutkin asiaa tarkemmin ja löysin opintotukilain 7§ 2 momentista perusteet tällä syrjivälle käytännölle. Ihmettelin suuresti, miksi juuri Afrikan ja Aasian kielen ja kulttuurin opiskelijat nauttivat paremmista eduista kuin esimerkiksi muinaiskirkkoslaavin opiskelijat tai muut vastaavan laajuista tutkintoa suorittavat opiskelijat.

Jäljitin lain syntyhistoriaa ja havaitsin, että tämä poikkeus oli laissa jo sen tullessa sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Tosin sivistysvaliokunta ei nähnyt tarpeelliseksi puuttua tähän epäkohtaan. Löysin lopulta hallituksen esityksen, josta löytyivät perustelut tälle poikkeukselle. Ne löytyvät myös täältä ja kuuluvat seuraavasti:

"Laskentasäännöstä poiketen opintotukeen oikeuttava aika olisi 64 kuukautta, jos opiskelija suorittaa sellaista ylempää korkeakoulututkintoa, jonka pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Näiden opiskelijoiden opintotukiaika on nykyisin 65 kuukautta. Näiden opintojen järjestäminen ei ole mahdollista siten, että opiskelijat käytännössä pystyisivät suorittamaan tutkinnon sen laajuuden mukaisessa ajassa, koska opinnot aloittaessaan opiskelijat joutuvat perehtymään kyseiseen kieleen sen alkeista lähtien. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien koulutusta annetaan vain Helsingin yliopistossa. Näitä aineita pääaineenaan opiskelevien opiskelijoiden määrä on hyvin vähäinen. "

Perustelu on melko kummallinen. Ymmärtääkseni myös useita eurooppalaisia kieliä voi lukea ns. nollatasosta lähtien ja nämä opiskelijat joutuvat myös lähtemään aivan alkeista. Toisaalta jos kyseisen aineen työmäärä oikeasti on suurempi kuin jonkin muun vastaavan kielen, niin eikö oikeampi ratkaisu olisi nostaa tutkinnon laajuutta kuin pelkästään antaa epämääräistä lisätukea sen opiskelijoille?

Miksi TKK:n opiskelijat eivät nauti samanlaisesta edusta, vaikka aikataulussa valmistuminen tietyillä osastoilla on mahdotonta ilman, että osaan jaksoista tulee kohtuuttomasti kursseja? (Tutkintouudistuksen yhteydessä diplomi-insinöörin tutkinnon laajuutta supistettiin ilman, että sen sisältöä karsittiin.) Onko jonkin aineen opiskelijoiden vähäinen määrä teistä oikeutus näiden ihmisten etuoikeutetumpaan kohteluun?

Foliohattuisempi henkilö voisi ajatella, että taustalla saattaisi olla toive rikkaampien kulttuurien tuntemuksen parantamisesta. Onneksi minulla ei ole foliohattuja päässä. Haluaisin joka tapauksessa kuulla hieman vakuuttavampia perusteluja kuin nämä.

[Roope]

Ketju: Opintotukikuukaudet

[Juuso_K]

En opiskele Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksella kuin lyhyttä sivuainetta jos sitäkään, mutta yritän silti vastata kysymykseen. Täältä kun tuskin löytyy hirveästi AAKKL:n tutkinto-opiskelijoita.

Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen opiskelija joutuu valitsemansa kielen lisäksi opiskelemaan myös pääaineeseensa kuuluvia reaaliaineita. Esimerkiksi Kiinan kielen opiskelija opiskelee myös Kiinan historiaa ja Itä-Aasian maantuntemusta. Näiden tietosisältöjen opiskelu tapahtuu usein itsenäisesti, koska resursseja opetuksen järjestämiseen ei ole. Itseopiskelu on määritelmällisesti haastavampaa kuin ohjattu opiskelu, esimerkiksi luentokurssi.

Aasialaisten kielten opiskelu vie eurooppalaisten kielten opiskelua enemmän aikaa, koska opiskelijan täytyy opiskella aivan vieras ja uusi kirjoitusjärjestelmä. Eurooppalaisia kieliä kirjoitetaan aakkosjärjestelmällä, itä-aasialaisia kieliä ei. Tämän takia kiinan, korean tai japanin opiskelu vie enemmän aikaa kuin kirkkoslaavin tai saksan. Eurooppalaisten kielten opiskelua taas harvoin aloitetaan nollatasosta, ainakaan silloin jos kyseinen kieli on opiskelijan pääaine. Akateemiseen vapauden luonteeseen taas kuuluu että opiskelija voi aloittaa yliopistossa oman pääaineensa lisäksi jonkin aivan uuden kielen tai muun aineen opiskelun. Uuden kielen opiskelun aloittaminen ei kuitenkaan tee opiskelijasta ko. kielen pääaineopiskelijaa.

AAKKL:n tutkintorakenteeseen kuuluu suosituksena myös vaihto-opiskelujakso ulkomailla. Vaihto-opiskelu voi antaa paljon, mutta pedagogisesti se ei ole yhtä tehokasta kuin kotimaassa opiskelu. Myös tämän takia tutkinnon suoritusaika venyy.

TKK:lla opiskelussa on ehkä se ikävä puoli, että ohjeelliset opintopistemäärät vastaavat turhan hyvin todellistä työmäärää

[Uljanov]

Tälle pidemmälle opintotukiajalle on helppo selitys. Näitä tutkintoja on käytännössä lähestulkoon mahdotonta suorittaa normaalissa ajassa. Tutkinnonsuoritusaikaan saa suorilla pistää yhden vuoden ylimääräistä vaihtoa varten, joka on kielitaidon kehittämiseksi välttämätön.

Vähentäisikö folion tarvetta se tieto, että lähes kaikki laitoksen opiskelijat opiskelevat joko japania tai kiinaa?

[Virkamies]

Kuten jo aikaisemmassa ketjussa ilmaisin, niin mielestäni tuossa ei ole suurta ongelmaa. Se on perusteltavissa ilman salaliitto-olettamuksia tai positiivista erityiskohtelua käyttäen.

[M.E]

Kuten johdannossa sanoin, en usko, että tässä on taustalla mitään salaliittoa. Minua lähinnä ärsyttävät kaikki poikkeussäännökset, varsinkin kun saman asian olisi voinut aivan hyvin ajaa laajentamalla ko. laitoksen tutkintojen laajuutta.