Mitä mieltä kyläkoulujen lakkauttamisista?

[ikuturso]

Moi.

Laman myötä kuntatalouden elvyttämisiin on tullut uusi trendi.

Kunta toisensa jälkeen supistaa kouluverkkoja ja etenkin maaseudun kunnissa kyläkouluja suljetaan rahansäästöjen toivossa. Ilmastonmuutoksesta huolimatta lapsia roudataan kilometrikaupalla mutkaisia teitä keskitettyihin suurempiin kouluyksiköihin.

Talous voi olla monessa kunnassa ruvella. Mutta palvelujen lakkauttaminen kyliltä ei kyllä takaa muuttovoittoista valoisaa tulevaisuutta. Toisaalta veroprosenttiakaan ei voi rajatta nostaa.

Omassa kunnassani asia on melko ajankohtainen tulevaa budjettikautta ajatellen.

Homman ja Muutos 2011 piirissä on paljon älykkäitä ja sanavalmiita ihmisiä. Osa teistä on varmaan omissa kunnissanne joutuneet painimaan saman asian kanssa.

Nyt tahtoisin tähän ketjuun erilaisia kommentteja tuon lakkauttamistrendin puolesta ja vastaan. Itse olen pienkoulujen lakkauttamista vastaan. Mutta jos oppilaat loppuu kokonaan, niin ei siellä tietenkään kannata opettajien keskenään pelata potkupalloa kentällä. Lakkauttamispäätökset ovat vain lopullisia ja siksi niitä tulisi harkita huolella.

Jos jollain on esimerkkejä jostain kunnista ja hyvistä argumenteista ja menettelytavoista kyläkoulujen puolesta, niin tähän ketjuun voisi niitäkin laittaa.

Teknis-taloudellisestihan olisi parasta, jos kaikki asuisivat yhdessä kasassa. Monen suomalaisen kansallinen ellei peräti geneettinen erityispiirre tuntuu kuitenkin olevan, että halutaan asua metsässä järvien ja luonnon lähellä. Se on osa hyvinvointia, jota ei voi teknis-taloudellisin mittarein mitata.

Onko Muutos 2011:llä kantaa?

Avaan keskustelun.

-i-

[turha jätkä]

Nyt tahtoisin tähän ketjuun erilaisia kommentteja tuon lakkauttamistrendin puolesta ja vastaan. Itse olen pienkoulujen lakkauttamista vastaan. Mutta jos oppilaat loppuu kokonaan, niin ei siellä tietenkään kannata opettajien keskenään pelata potkupalloa kentällä. Lakkauttamispäätökset ovat vain lopullisia ja siksi niitä tulisi harkita huolella.

Kun oppilasmäärä tippuu pysyvästi sinne 15 tuntumaan, on lakkauttaminen mahdollisesti perusteltua. Oletettavasti lasten kuskaaminen tulee halvemmaksi kuin koulun pyörittäminen. Lasten koulumatkat toki pitenevät ja hankaloituvat, mutta se on maaseudun autioitumisen myötä väistämätöntä.

Lakkauttamista vastaan puhuu toisaalta se, että kouluista on usein muodostunut kylien viimeisiä sosiaalisia keskuksia, ne pitävät yllä elinvoimaa. Kun koulu loppuu (ja rakennus usein myydään), loppuu kylältä monenlainen toiminta. Jos siis halutaan miettiä muutakin kuin talousasioita, voitaisiin kouluja ns. sosiaalisista syistä pitää toiminnassa. Tämä olisi siinä mielessä perusteltua, että peräkylien juntit kuitenkin maksavat kunnallisveroja, joilla sitten rakennetaan sinne kunnan keskukseen 60 kilometrin päähän urheilukenttiä ja suihkulähteitä kunnanjohtajan ikkunan taa.

Sen verran kritisoin aloitusviestiä, että mikään uusi trendi tässä ei ole kyseessä, kouluverkkoa on supistettu jo kymmenet vuodet. Mitään vaihtoehtoa kehitykselle ei mielestäni nykymallissa ole havaittavissa. Yhä isompia kyläkouluja lakkautetaan säästösyistä. Valta ja varallisuus keskittyy kuntakeskuksiin, preeria muuttuu mökkiläisten maaksi.

Jos nyt päästää mielikuvituksen lentoon, niin yksi keino olisi ehkä olemassa: Kuntaverkon uudistaminen. Nythän homma menee niin, että vierekkäiset preeriakunnat vuoron perään lakkauttavat kyläkoulujaan ja kuskaavat harvalukuisia haja-asutusalueen oppilaita kuntakeskuksiin. Valtio voisi luoda kuntarajat uudelleen miettimättä yhtään vanhoja perinteitä ja kuntalaisten nostalgisia tuntemuksia. Kun muutama preeriakuntaa pistetään yhteen, niin samalla saadaan ehkä pelastettua kituvista kyläkouluista osa. Lapsia kuskataan entisten naapurikuntien puolelta tähän yhteen kukoistavaan kyläkouluun, eikä suinkaan kuntakeskusten isoihin kouluihin. Lasten koulumatkat eivät kasva niin paljon, ja samalla maaseudulla säilyy edes jotakin elämää.

[ikuturso]

Sen verran kritisoin aloitusviestiä, että mikään uusi trendi tässä ei ole kyseessä, kouluverkkoa on supistettu jo kymmenet vuodet.

Kyllä kannattamattomia ja kuolleita kyläkouluja on karsittu 60-70-luvun taitteesta alkaen. Mutta nyt joissain kunnissa on lakkautusuhan alla jopa yli 40 oppilaan kouluja. Samoin trendinä on, että ei tarkastella yhtä koulua kerrallaan, vaan tehdään toimintasuunnitelmia, joissa karsitaan koko kyläkouluverkko kerralla.

Valtio on myös viime aikoina karsinut kovalla kädellä tukia kohdistuen nimenomaan pieniin kouluyksiköihin.

Tässä kun tuli tutkittua noita asiaan liittyviä lakeja ja asetuksia, törmäsin tällaiseenkin valden porkkanaan: (Lähde: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/635)

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden osalta yksikköhinta on asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena. (19.12.2008/1038)

Tuon tietty voi lukea kahdella tavalla (lasi on puoleksi täysi/tyhjä): Valde ei halua jättää kuntaa pulaan maahanmuuttajista koituvien mahdollisten lisäkustannusten vuoksi, mikä on kunnallisella tasolla ajatellen hyvä asia. Toisaalta tämä tarjoaa taas porkkanan joillekin kunnille korjata rahoitustaan haalimalla maahanmuuttajia kuntaan.
Tähän sanottakoon, että toistaiseksi omassa kunnassani tämä ei ole ollut edes asialistalla. Kunhan löysin tuon pykälän.

-i-

[turha jätkä]

Mutta nyt joissain kunnissa on lakkautusuhan alla jopa yli 40 oppilaan kouluja.

Tuossa voi jo kysyä, että tuleeko tuon oppilasmäärn kuskaaminen takseilla paljon halvemmaksi.

Itse kävin ala-asteen sellaisessa sittemmin lopetetussa 15 hengen koulussa. Pikkukoulussa oli tietyt hyvät puolet, mutta ei se pelkkää pullantuoksua ollut.

[turha jätkä]

Noinhan se suunnilleen menee. Tuossa on pikkuisen - mutta vain pikkuisen - karrikointia.

Noin se varmasti on mennyt monta kertaa. Rehellisyyden nimissä on toki sanottava, että kyllä hommat joissain paikoissa hoidetaan paremminkin. Ei preerialla pelkkiä perkeleitä elä.

Edellä on viitattu pullantuoksuiseen kyläkouluarkeen. Oma käsitykseni (ja kokemukseni) on se, että luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa ulkopuolisen lapsen osa voi olla aavistuksen hankala. Ulkopuoliseksi voi joutua monesta syystä, vaikka sitten sen takia, että on kaupungista muuttanut kermaperseperheen vesa. Tai perheen väärän puolukannan takia, tai väärän uskonnon takia. Pullantuoksuisessa kyläkoulussa ulkopuoliseksi jäävän elo voisi olla helpompaa siellä isommassa koulussa, siellä hukkuu massaan paremmin.

Noh... mikä on tämän sadun opetus? Se on se, että niin kyläkoulujen säilyminen kuin kylien vireyskin on paikallisten ihmisten - etenkin maanomistajien - käsissä.

Käytännön esimerkki. Kun tuota minun käymää kyläkoulua aikoinaan koetettiin pelastaa, monet kyläläiset (maanomistajat etunenässä) kunnostivat talkoilla taloja uusille asukkaille. Lapsimäärää ei kuitenkaan saatu riittävästi kasvatettua, ja valtuusto lopetti koulun. Naapurikylän poliitikot tietenkin kannattivat koulun lakkauttamista, koska se paransi heidän koulunsa asemaa. Tämä oli hankkeen puuhamiehille niin kova paikka, että he rupesivat viemään lapsiaan naapurikunnan kouluun.

[ESPRIMO]

Laskevan trendin kääntäminen nousuun on jokseenkin mahdotonta millään tonttien myymisellä. Jos työpaikkoja ei ole, ei rauhallinen ympäristökään riitä. Siksi tarvittaisiin rajuja toimia. Käytännössä kunnille pitäisi antaa jonkinasteinen itsenäisyys verotukseen, lainsäädäntöön ja palvelujen järjestämiseen liittyen. Tällöin kunnat voisivat erikoistumisen kautta kilpailla yrityksistä ja asukkaista ja kääntää laskevan trendin. Jos kunta alentaisi voimakkaasti yritysverotusta, karsisi haitallista sosiaaliturvaa kovalla kädellä, lopettaisi vapaisiin kansalaisiin kohdistuvan viranomaishäirinnän ja holhoamisen, näkyisi se muuttovoittona ja kasvavana vaurastumisena.

[turha jätkä]

Toki on paljon sellaisia korpiseutuja, joilla mikään ei auta.

Tässä välissä osanottoni mm. Kylmäkosken ja Kihniön suuntiin.

[Äänestäjä]

Kuinka monta kymmentä (tai sataa) tuhatta euroa jokainen kyläkoulun lakkautus 'säästää'?

Miksi näihin ei löydy valdelta tukea?

Toukokuussa hallituksen LISÄbudjetissa vastaanottokeskustoiminnalle myönnettiin 30 miljoonaa euroa lisää rahaa. Se oli tilanne toukokuussa. Nythän on uutisoitu, että tänä vuonna on jo nyt ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, vaikka ollaan vasta lokakuussa. Tietääkö kukaan, onko tuon 30 miljoonen euron lisäksi annettu vielä uusi lisäraha tähän toimintaan? Toukokuussahan tämä erä taisi olla suunnilleen ainoita missä menoja lisättiin, samaan aikaan kun säästettiin 'vähemmän tarpeellisista' lasten, sairaiden ja vanhusten hoidosta, sekä kouluista.

Jos yhden kyläkoulun lakkautuksella säästettäisiin vaikkapa 100,000 euroa, niin 30 miljoonalla eurolla pidettäisiin pyörimässä 300 kyläkoulua. Siis jos vastaanottokeskussirkukselle ei myönnettäisi lisää rahaa. Jos vastaanottosirkusta karsittaisiin, kyläkouluja säästyisi vielä enemmän. Toki pitää vielä huomioida, että kyläkoulujen lakkautus merkitsee pienille koululaisille pidempiä koulumatkoja, mutta noitahan tuskin on laskelmissa huomioitu, kun kaikkea ei voi rahallakaan mitata.

Että silleen.

Onneksi on Muutos 2011.

[Kilgore Trout]

Työskentelen pienehkön kunnan terveydenhuollossa. Täältäkin on kyläkouluja lakkautettu, ja alakoulut ovat yhtä lukuunottamatta pieniä. Melkein kaikki on pientä: koulut, väestöpohja, liikenne. Ainoa, mikä ei ole pieni, on talouden alijäämä, yllätys yllätys.
Eriasteisista tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöistä (ADHD) kärsiviä lapsia arvioidaan olevan jopa 10%, luvut tosin vaihtelevat lähteestä riippuen. Täällä ei neljään vuoteen ole yksikään tutkimusteni kautta kulkenut lapsi saanut tätä diagnoosia.
Vastaukseni aloittajan kysymykseen voitte varmasti arvata.

Tämä on hyvä osoitus Suomalaisen terveydenhoidon ja moraalin tasosta.

[Mika.H]

Sääli, ettei tuollaista tapahdu oikeassa elämässä juuri koskaan vaan sen sijaan ihmiset heittäytyvät idiooteiksi ja keräävät adresseja kyläkoulujen puolesta ja manaavat oman hölmöytensä sijaan poliitikkojen tyhmyyttä.

Minä meinasin myydä yhden tontin. Tontti on järven rannalla, 30minuutin päässä Hkin keskustasta. Rakennuslupa 400m2 + 85m2 + sitä sun tätä. Lopmsin kunnan toimistoon, jossa kyrpiintynyt aluearkkitehti aloitti valitusvirren, ettei kunnalla ole varaa ottaa uusia asukkaita... yritin selittää, että tuollaiseen paikkaan rakentava ihminen ehkä on taloudellisti ainakin kohtuullisen omavarainen, mutta ei ymmärtänyt ei. No en tontiia sitten myynyt kun oli niin vaikeeta. tuosta on reipas 5 vuotta, joten ei oikeasti taloudellisesti harmita yhtään, ettei kauppoja syntynyt..

Ai niin ja tällä hetkellä sama neitonen sanoo minulle päivääkin ja asenne on ihan eri.. erikoista touhua koko puuhastelu.

ps. kyläkoulu juuri lopetettiin...

ps2. ja viereinen kyläpahanen on kunnan varakkain, noin keskimääräisesti siis...

[Tussukka]

Hyvä asia. Liian pienet ympyrät ei valmista elämään, koulun minimikoko voisi olla vaikka 400 oppilasta. Isoissa kouluissa myös voi olla lapsille paremmin valinnaisia aineita yms.
Ja jos sattuu huono opettaja, isommassa koulussa voi vaihtaa luokkaa.

[JR]

Mikä sitten on liian pieni koulu? Meilläpäin vainotaan sadankin oppilaan kouluja.
Monin paikoin on sellainen tilanne, että lapsiperheet pyrkivät pois keskustaajamista, mutta päättäjät haluavat koulut keskustaajamaan. Keskustassa asuu enimmäkseen mummoja ja lapset asuvat laidoilla.

Mielenkiintoista on sekin, että monien kaupunkien keskustoista on tulossa nukkumalähiöitä sitä myötä, kun liike-elämä muuttaa väljemmille vesille.

Koulu on melkoisen tärkeä asia asuinalueen ihmisille, koulu on lasten työpaikka ja lapset ovat vanhemmilleen kaikkein tärkein asia. Minusta ala-asteitten pitää olla lähellä koululaisia, yläasteikäiset pärjäävät jo vähän pitemmänkin matkan.

[Hippo]

Mikä sitten on liian pieni koulu?

Alakoulut ovat liian pieniä jos niissä on vähemmän kuin kolme opettajaa. Yläkoulun suositeltava koko on vähintään 200 oppilasta. Lukio voisi mielellään olla vähintään noin 300 opiskelijan yksikkö.

[ikuturso]

Hyvä asia. Liian pienet ympyrät ei valmista elämään, koulun minimikoko voisi olla vaikka 400 oppilasta. Isoissa kouluissa myös voi olla lapsille paremmin valinnaisia aineita yms.

Oletko ihan vilpittömästi tuota mieltä? Nyt puhutaan alakouluista. Paljonko alakouluissa yleensä on valinnaisaineita? Kyläkoulujen lakkauttamisissa pyritään säästöihin. Jos aletaan lisäämään valinnaisaineita ala-asteellekin, tarvitaan niitä opettajia, joita pienkoulujen karsimisessa juuri halutaan karsia. Itse olen käynyt ala-asteeni noin 500 oppilaan koulussa, jossa oli A,B ja C luokat kaikilla luokka-asteilla ja joka luokassa 29-33 oppilasta. Tuohon maailman aikaan kukaan ei puhunut ADHD:stä ja oppilaat sai kantaa niskasta käytävään häpeämään. Silloin se toimi. Nykyään alkaa jo yli 20 oppilaan ryhmässä olla 2-4 kouluavustajaa... Vaikka koulussamme oli paljon oppilaita ja rinnakkaisluokkia, ei mitään valinnaisaineita 1-6 luokalla ollut. Mistähän koulujärjestelmästä puhut?

Elämään valmistamisesta... Pienessä koulussa jossa on yhdysluokkia, esim. 3-4 lk:lla nelosen lapset toimivat kummeina ja apureina kolmosille. Syntyy vuorovaikutusta eri ikäryhmien välille. Nyt isommilta apua saaneet kolmoset siirtyessään neloselle pääsevät taas toimimaan opettajan pikku apulaisina ja isoveljinä uusille kolmosille. Tämän vuorovaikutuksen on katsottu olevan merkittävä pikkukoulun etu, jota ei isossa koulussa esiinny. Omat lapseni ovat yhdysluokilla, ja kun kysyin haluaisivatko luokkaan, jossa on pelkkää yhtä ikäryhmää, nämä vastasivat ehdottomasti ei.

Ja jos sattuu huono opettaja, isommassa koulussa voi vaihtaa luokkaa.

Todellako? Millä perusteella?
"Meidän Gallen opettaja on huono, voikse vaihtaa A-luokalta B-luokalle?" Jos opettaja on huono, kuka A-luokalle jää, jos kaikki vaihtaa luokkaa? Kuka siirretään täydestä ryhmästä B:ltä A:lle. Kuulostaa utopialta. Jos oppilas ei sopeudu ryhmään tai tule toimeen opettajan kanssa, ryhmän vaihto saattaa tulla kyseeseen, mutta perusteena vain "huono opettaja" ei toimi. Vai toimiiko jossain?

-i-

[JR]

Joo joo, mutta ympäristöllä on valtavan suuri vaikutus nimenomaan poikkeuksellisesti käyttäytyviin mukuloihin. Malliksi se, että kun opettaja heittää levottomalle oppilaalle pallon, niin tämä rauhoittuu, kun saa tehdä jotain käsillään. Huonossa tapauksessa opettaja ei ymmärrä asiaa, vaan yrittää rähjäämällä saada oppilasta olemaan paikallaan.
Katsokaa joskus ympärillenne, kuinka moni pyörittää kynää sormissaan yrittäessään keskittyä, siitä tunnistatte erilaisen oppijan.

[JR]

Edellisestä tuli mieleen, että sukulaistyttö oli joskus Kellokosken pöpilaitoksessa työharjoittelua suorittamassa. Hän kertoi, että laitokseen laitetuista lapsista valtaosa ei ollut mitenkään sairaita, vaan vakavasti käytöshäiriöisiä.

[Äänestäjä]

Kuinka monta kymmentä (tai sataa) tuhatta euroa jokainen kyläkoulun lakkautus 'säästää'?

Miksi näihin ei löydy valdelta tukea?

Toukokuussa hallituksen LISÄbudjetissa vastaanottokeskustoiminnalle myönnettiin 30 miljoonaa euroa lisää rahaa. Se oli tilanne toukokuussa. Nythän on uutisoitu, että tänä vuonna on jo nyt ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, vaikka ollaan vasta lokakuussa. Tietääkö kukaan, onko tuon 30 miljoonen euron lisäksi annettu vielä uusi lisäraha tähän toimintaan? Toukokuussahan tämä erä taisi olla suunnilleen ainoita missä menoja lisättiin, samaan aikaan kun säästettiin 'vähemmän tarpeellisista' lasten, sairaiden ja vanhusten hoidosta, sekä kouluista.

Jos yhden kyläkoulun lakkautuksella säästettäisiin vaikkapa 100,000 euroa, niin 30 miljoonalla eurolla pidettäisiin pyörimässä 300 kyläkoulua. Siis jos vastaanottokeskussirkukselle ei myönnettäisi lisää rahaa. Jos vastaanottosirkusta karsittaisiin, kyläkouluja säästyisi vielä enemmän. Toki pitää vielä huomioida, että kyläkoulujen lakkautus merkitsee pienille koululaisille pidempiä koulumatkoja, mutta noitahan tuskin on laskelmissa huomioitu, kun kaikkea ei voi rahallakaan mitata.

Että silleen.

Onneksi on Muutos 2011.

Osuin näköjään heitossani säästöjen kokoluokasta lähes oikeaan suuruusluokkaan.

Uudessakaupungissa on päätetty lakkauttaa kyläkouluja. Selvityksessä 6 koulun lakkautuksella kertyisi säästöjä 671,000 euroa.

http://www.aluesanomat.fi/artikkeli.phtml?id=18549

Muutama lainaus

U:gin kouluverkkoa aiotaan leikata rajusti

Perusopetuksen kouluverkkoselvityksen Uudenkaupungin kaupungille tehnyt konsultti Raila Oksanen Kuntaliittoon kuuluvasta FCG Efeko Oy:stä esitti maanantaina Crusellissa faktaa, joka ei suurta osaa kuulijoista miellyttänyt. Selvityksen mukaan Uusikaupunki tulisi nimittäin ensi syksystä lähtien toimeen viidellä koululla nykyisen yhdentoista sijaan. Säästöä toimenpiteestä saataisiin 671 000 euroa.

Selvityksen mukaan lopetusuhan alla ovat Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman, Pyhämaan ja Seikowin koulut. Haapaniemen, Pyhämaan ja Seikow lapset siirtyisivät 1.8.2010 alkaen Pohitulliin, Hallun ja Lahden lapset Männäisiin ja Pohjoiskulman oppilaat puolestaan Saarniston kouluun.
..........
Wala muistutti myös, että lääninhallituksen Viikaisten koulun remonttiin lupaama viiden miljoonan euron avustuskin on edellyttää kouluverkon tarkastelua.
...........
Runsaslukuista kuulijakuntaa ei kouluverkkoselvitys tyydyttänyt. Selvitystä kutsuttiin yleisesti hölmöläisten hommaksi, joka toteutuessaan vaikuttaisi jopa Uudenkaupungin vetovoimaan asuinalueena.

– Me muutimme kaksi vuotta sitten tähän surkeaan kaupunkiin, missä kaikki käppyrät osoittavat alaspäin. Kyläkoulu oli tuolloin yksi niistä vetovoimatekijöistä, jotka vaikuttivat päätökseen. Jos kouluverkolle tehdään nyt niin kuin esitetään, niin kukaan ei enää tänne muuta, ennusti Pyhämaassa asuva Helena Kivistö omassa puheenvuorossaan.

Jos meillä olisi ministerinä joku muu kuin Astrid Thors, todennäköisesti turvapaikanhakusirkus olisi huomattavasti vähäisempää ja toukokuussa ei olisi tarvinnut budjetoida 30 miljoonaa euroa LISÄÄ vastaanottokeskuksille. Tuolla 30 miljoonalla eurolla pyörittäisi 300 kyläkoulua.

Kumpaan käyttöön sinä haluat luovuttaa veroeurosi:

A) Valtio tukee vastaanottokeskuksia

B) Valtio tukee kyläkouluja?

Toki kaikkia kuluja pitää pystyä kyseenalaistamaan, mutta jos rahaa riittää noin holtittomasti vastaanottokeskuksiin ja kaikkeen muuhun turvapaikkasirkukseen liittyviin kuluihin, niin luulisi että sitä riittäisi myös huomattavasti vähemmän rahaa vievään suomalaislasten koulutukseen.

Sivuhuomiona olisi myös mielenkiintoista tietää, miten noissa selvityksissä  on huomioitu raha ja aika, joka menee lasten taksikyydityksiin, sekä henkiset vaikutukset pitkästä koulumatkasta.

[ikuturso]

Tuolla mamukoulukeskuksessa oli puhetta mamuvoittoisten koulujen tukemisesta. Opetusneuvos Leena Nissilä totesi, että se tulee kunnillekin edulliseksi, kun valtio tukee kaksikielisiä ja monikulttuurisia kouluja enemmän. Pelkästään Helsingin alueella muistaakseni mainittiin mamukoulujen saavan 6 miljoonaa lisärahaa. Jos mamut ripoteltaisiin ympäri maata kotoutumaan paremmin ja sulautumaan luokkiin, tuokin kuusi miljoonaa pitäisi 60 kyläkoulua pystyssä ja yksittäiset mamut oppisivat suomen kielenkin paremmin.

-i-

[ikuturso]

Meinaa mennaä puolittain yksinpuheluksi...

Näitä asioita vatvoessa nousee aina mieleen asioita. Joskus vois myös sanoa, että epäloogisuuksia, kaksoisstandardeja tms.

Valtion alueellistamispolitiikka ajaa väkeä pois (kohta) ylikansoitetulta pääkaupunkiseudulta. Samaan aikaan valtio tukee pieniä kouluja yhä huonommin. Toinen käsi lappaa tukieuroja Lääkelaitoksen siirtoon itä-Suomeen samalla toinen käsi lappaa pikkukylien ja kyläkoulujen tukieuroja jonnekin pois näiltä kyliltä.

Lääkelaitoksen työntekijä, joka asuu vaikkapa Espoossa pienen lähikoulun naapurissa yritetään saada motivoitumaan muuttamaan maalle - paikkakunnalle, jossa on yksi 400 oppilaan koulu tunnin koulukyytimatkan päässä idyllisestä omakotitalostansa...

Tässä taas yksi asia jossa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Tai vaikka tietäisi, niin kun oikea työntyy eteen ja vasen taakse, saadaan aikaiseksi pyörimisliike, jolla saadaan ilmainen humalanomainen euforia kuin karusellissa ikään.

-i-

[tarhuri]

Kaikki lapsemme ovat käyneet kyläkoulua eikä ole muuta kuin hyvää sanottavaa siitä: turvallista ja lapsimyönteistä.  Aikanaan kunnassamme pohdittiin kyläkoulujen lakkauttamista kustannussyistä kunnes huomattiin, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan kalliimpaa.

[turha jätkä]

Aikanaan kunnassamme pohdittiin kyläkoulujen lakkauttamista kustannussyistä kunnes huomattiin, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan kalliimpaa.

Muistatko yhtään, kuinka asiaa teillä tutkittiin? Jos tuollaisia tilastoja on vaikka netissä nähtävillä, niin monet kyläkouluaktiivit voisivat olla kiinnostuneita niistä.

[ESPRIMO]

Aikanaan kunnassamme pohdittiin kyläkoulujen lakkauttamista kustannussyistä kunnes huomattiin, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan kalliimpaa.

Muistatko yhtään, kuinka asiaa teillä tutkittiin? Jos tuollaisia tilastoja on vaikka netissä nähtävillä, niin monet kyläkouluaktiivit voisivat olla kiinnostuneita niistä.

Ikuturso oli myös hoksannut miten kuntalakia ja etenkin sen asioiden valmistelua koskevia pykäliä voi käyttää hyväksi.

Siitä kuntalaki-oivalluksesta voi kai olla monessakin yhteydessä hyötyä. Lainvastainen tai lainvastaisella tavalla tehty päätöshän ei ole lainvoimainen. Sitä ehkä voi käyttää hyväksi kun painostaa kuntaa tekemään selvittelyt ja laskelmat niin huolellisesti että niissä tulee koko todellisuus esille. Moinen selvittäminen vie enemmän aikaa ja myös maksaa enemmän kuin joku sopivalla konsultilla teetetty pintahutaisu.

Jos maassa ei noudateta edes perustuslakia, ketä kiinnostaa kuntalaki? Toisaalta kunnan kokonaisetua ei yleensä edes tavoitella. Sivistystoimi hakee omat säästönsä, eikä sivistystoimenjohtajaa paskan vertaa kiinnosta se, onko sivistystoimen säästö sosiaalitoimen kuluerä. Selvityksiin valitut konsultit puolestaan kirjoittavat sellaiset lopputulokset, mitä tilauksen yhteydessä on sovittu. Tämä takaa rauhallisen yöunen sivistystoimenjohtajalle, jos joku valittaa päätöksestä. Selvitetty on.

[tarhuri]

Aikanaan kunnassamme pohdittiin kyläkoulujen lakkauttamista kustannussyistä kunnes huomattiin, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan kalliimpaa.

Muistatko yhtään, kuinka asiaa teillä tutkittiin? Jos tuollaisia tilastoja on vaikka netissä nähtävillä, niin monet kyläkouluaktiivit voisivat olla kiinnostuneita niistä.

Olin silloin suunnittelutoimikunnassa, vuosi taisi olla 1986.  Siinä kyllä otettiin huomioon mm. koulukyyditykset (vaikkei kunta niitä maksakaan)  myös kiinteistökulut laskettiin  (ei tarvita mm erillistä vahtimestariarsenaalia eikä ihmeellisiä erikoisluokkajärjestelyjä jne.  Opettajie poissaolotkin olivat pienemmät.  Tuskinpa enää löydän niitä tilastoja kuitenkaan, voin tietysti kysellä.  Silloin jo oli kyllä nähtävissä, että byrokraatit kovin mielellään esittivät suuret yksiköt kustannustehokkaina, tuskinpa tilanne niistä ajoista kovin paljon on muuttunut.  Lapsetkin ovat varmaan jokseenkin samanlaisia.