Kirjaesittely: Kerjääminen eilen ja tänään

[slange]

(http://www.helsinki.fi/teol/tdk/images/tiedote_ja_artikkelikuvat/kansi.jpg)

Kerjääminen eilen ja tänään. Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen
Toimittajat: Virpi Mäkinen, Anne Birgitta Pessi

Kirjoittajat: Kaarlo Arffman, Susan Kuivalainen, Anne Mikkola, Virpi Mäkinen, Anne Birgitta Pessi, Heikki Pihlajamäki, Panu Pulma, Mikko Puumalainen

Teksti: Laura Tötterman
Kuva: Vastapaino

Ryhmä tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista kirjoittivat kirjan ilmiöstä nimeltä kerjääminen.

Suomeen ilmaantui yllättäen katukerjäläisiä parisen vuotta sitten. Media innostui aiheesta ja ilmiöstä heräsi vilkas keskustelu. Suomalaisissa kerjäys herätti ristiriitaisia tunteita. Ihmiset eivät tienneet, pitääkö kerjäläisiä auttaa vai yrittää häätää.

Tutkijaryhmä miettii kerjäämistä tieteen näkökulmasta. Kirjasta löytyy heidän kirjoittamiaan artikkeleita, joissa kerjäämistä pohditaan historiallisista, oikeudellisista ja sosiaalipoliittisista näkökulmista.

Idea kirjaksi syntyi kahvipöydän ääressä. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevät Virpi Mäkinen ja Anne Birgitta Pessi keskustelivat aiheesta ja päättivät ryhtyä kokoamaan kirjoittajia kirjalle, joka hälventäisi sitä hämmennystä, mitä ihmiset selkeästi kokivat kohdatessaan kerjäläisen kadulla. Kirjoittajat saatiin nopeasti koottua ja he edustavat teologiaa, sosiaalipolitiikkaa, historiaa ja oikeustiedettä. Yksi kirjan tavoitteista olikin valaista kerjäämistä mahdollisimman poikkialaisesti ja useasta eri näkökulmasta. Lisäksi esimerkiksi apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen lainsäädäntöön liittyvä artikkeli tekee kirjasta myös käytännönläheisen.

-Halusimme kirjoittaa kirjan, joka tarjoaa välineitä kerjäläisten aiheuttaman hämmennyksen käsittelyyn mutta myös toimintaan. Halusimme valaista taustoja ja pohtia, mistä tässä ilmiössä todella on kyse, Anne Birgitta Pessi, kirjan toinen toimittaja kertoo.

-On tavallaan hyvä, että kadulla on kerjäläisiä. Näin ihmiset kohtaavat arjessaan toisen ihmisen, joka vaatii häntä ajattelemaan ja tekemään moraalisen valinnan. Kerjäämisen herättämä hämmennys on myös hyvää, tervettä.

Kirjassa, Kerjääminen eilen ja tänään. Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen, tarkastellaan muun muassa irtolais- ja romanipolitiikan historiallisia lähtökohtia ja tämän päivän sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia Suomessa ja Pohjoismaissa sekä kontrollipolitiikan mahdollisuuksia hallita kerjäämistä EU-maissa. Artikkeleissa pureudutaan myös ihmisoikeuksiin ja erityisesti liikkumisvapauteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä auttamisen haasteisiin ja antamisen dilemmaan nimenomaan katukerjäläisten osalta. Kirja valaisee myös suomalaisten asenteita kerjäämiseen ja apuun heille: keiden pitäisi tehdä, mitä, miksi.

-Jos ilmiö laajenee, kuten todennäköistä on, niin kaupunkien on pakko tehdä yhdenmukaisempia suunnitelmia ja ohjeita ilmiön käsittelemiseksi, Pessi toteaa.

-Mielenkiintoista on, että ihmiset voivat kokea kerjääjien läsnäolon voimakkaasti häiritseväksi, kun taas niin sanottua kotimaista häiritsevää käytöstä voidaan sietää. Ehkä omatuntoa häiritsevä käytös aiheuttaa voimakkaamman reaktion kuin esimerkiksi alkoholin haitat, Pessi pohtii.

Kirjan ajateltu lukija on tieteentekijä ja alan opiskelija mutta myös virkamiehet sekä tavalliset kansalaiset, jotka kohtaavat tämän ilmiön työssään tai vapaa-ajallaan. Kirjan vastaanotosta riippuen sille voi hyvinkin olla luvassa jatkoa muista arjen auttamiseen liittyvissä aiheissa.

http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/tiedote60.htm

[Anodis]

Hienoa. Täytyy sanoa ettei ole mitään ongelmaa kulkea kerjääjän ohi ilman maksua.

[IDA]

Helsingissähän vanhat mummot kerjäävät polvillaan kaduilla. Tämä on puhdas fakta. Tutkijat sitten tutkivat niitä työkseen. Tämäkin on puhdas fakta.

[Jiri Keronen]

- Mielenkiintoista on, että ihmiset voivat kokea kerjääjien läsnäolon voimakkaasti häiritseväksi, kun taas niin sanottua kotimaista häiritsevää käytöstä voidaan sietää. Ehkä omatuntoa häiritsevä käytös aiheuttaa voimakkaamman reaktion kuin esimerkiksi alkoholin haitat, Pessi pohtii.

Tässä on taas syyllistytty yhteen yleisimmistä logiikka- ja ajatusvirheistä, joita suomalainen älymystö tykkää tehdä liki poikkeuksetta puhuttaessa monikultturismiin liittyvistä asioista. Se, että suomalaiset häiriköivät kännissä, ei tarkoita, että esimerkiksi ruusujen "myyjiä" tulisi sietää yhtään sen enempää. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että myös Suomessa käyttäydytään häiritsevästi. Se, että myös Suomessa käyttäydytään häiritsevästi, ei kuitenkaan tarkoita, että muuta häiriökäytöstä tulisi saada Suomeen lisää, tai että se ei olisi puhtaasti negatiivinen asia, että sitä tulee Suomeen lisää. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että Suomessa on jo ongelmia, joita tulisi ratkaista. Ongelmia ei ratkaista hankkimalla lisää ongelmia, vaan poistamalla vanhoja ongelmia. Kaksi pahaa ei tee yhtä hyvää.